Aurinkoenergia http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136473/all Mon, 25 Sep 2017 00:54:43 +0300 fi Todellinen kuva Saksan Energiawende'stä http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243391-todellinen-kuva-saksan-energiawendesta <p>Energiewende on eittämättä paras rahalla ostettavissa oleva energiavallankumous&hellip;</p><p>Saksan Energiewende on tehnyt valtavia mutta kalliita askeleita uusiutuviin energialähteisiin. Voiko joku muu maa seurata sitä?</p><p>Puhtaasti teknisestä näkökulmasta Saksan energiakäänne on jo nyt ollut upea menestys. Se on osoittanut, että saksalainen tekniikka pystyy käsittelemään äiti luontoa ja valtaamaan suuren teollisuustalouden puhdasta energiaa taivasta eikä likaista energiaa maasta. Vuonna 2016 Saksassa tuotettiin riittävästi uusiutuvaa energiaa, joka kattoi 32 prosenttia maan sähkönkulutuksesta, mikä on hämmästyttävän suuri osuus globaaleilla standardeillakin mitattuna.</p><p>Näin Saksa on purkanut yhden perustavanlaatuisen epäilyn vaihtoehtoisesta energiasta: &rdquo;tuulivoima ja aurinkoenergia ovat liian &rdquo;hiutaleita&rdquo;, jotta niitä voitaisiin hyödyntää&rdquo;. &rdquo;Hiljainen päivä tai äkilliset pilvet&rdquo; voivat keskeyttää tuotannon, joten kriitikot sanovat, että liian epäluotettavaa tuottaa niillä enemmän kuin on kansallinen energiahuollon perusosuus. Mutta vaikka kaikki tuo tuulen ja aurinkovoiman potentiaalin täyttäminen tuotaisiin järjestelmään, Saksa jatkaa toimintaansa eräänä maailman luotettavimmista sähköverkoista. Sähkökatkot - &#39;kuten myöhästyneistä junista tai huonoista oluista&#39; - ovat edelleen harvinaisia maailman neljänneksi suurimmassa taloudessa.</p><p>Saksa ei ole vielä saavuttanut energiatehokkuuttaan ja ilmastotavoitteitaan. Vuonna 2016 primäärienergian kulutus kasvoi jälleen. Samoin hiilidioksidipäästöt. Hallituksen suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on lisääntymässä. Koska 2&deg; C: n maapallon lämpenemisen raja todennäköisesti saavutetaan jo vuoteen 2030 mennessä, siitä lähtien maailmantalouden pitäisi olla kokonaan päästötöntä. Saksan hallitus ja Euroopan komissio eivät kuitenkaan säätäneet päästövähennystavoitteitaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.</p><p>Erityisen huolestuttavaa saksalaisen Energiewenden edistykselle ovat kansalaisten nopeasti kutistuvat investoinnit. Viime vuosikymmenen aikana yksityiset henkilöt, maanviljelijät, energiayhteisöt, pienet ja keskisuuret yritykset sekä kunnalliset laitokset merkitsivät 90 prosenttia kaikista uusista uusiutuvien energialähteiden investoinneista. Vuoteen 2015 mennessä uusien energiaosuuskuntien määrä laski 167: stä vuonna 2011 vain 40: een vuosittain. Tämä johtui politiikan muutoksesta syöttötariffista tarjouskilpailuun, joka haittasi muutosta hajautettuun uusiutuvaan energiaan.</p><p>Saksan hallitus viittaa liian usein kustannusten nousuun ja puuttuviin verkkoyhteyksiin näiden poliittisten muutosten perusteiksi. Mutta nämä väitteet ovat väärässä. Voimansiirto-operaattorin 50Hertz mukaan nykyiset verkot voivat olla jopa 80% vihreästä sähköstä. Nykyinen 33 prosentin osuus on kaukana tästä.</p><p>Kulujen osalta kotitalouksien kuluttajien sähkön hinta on viime vuosina kasvanut. Silti koko sähkönkulutuksen keskiarvo ja sähkön pörssikurssi ovat tuolloin laskeneet huomattavasti. Kustannusväite on yksinkertaisesti osa perinteisen energiateollisuuden uusiutumattomien vastustuskampanjoita.</p><p>Yhtenä esimerkkinä meillä on Eija-Riitta Korholan vastaava, samalla itseäänkin vastaan käyvä &rdquo;markkinointi&rdquo;. Järkevää?...</p><p>On traagista, mutta totta: viimeisen vuosikymmenen aikana Saksa on antanut ratkaisevan sysäyksen uusiutuvien energialähteiden nopealle laajentumiselle maailmanlaajuisesti. Mutta koska vuoden 2005 hallitus muuttui liittokansleri Angela Merkelin vetoiseksi, tämä prosessi on askel askeleelta hidastunut voimakkaasti. - Meillä taas on vääntöä bioenergiaan suuntaan maakunnallisesti clean-energian hidastamisen ja CO2:n nousun kustannuksella &ndash; kiitos pm. Juha Sipilän&hellip;</p><p>Muut maat ovat sensijaan jo pitkään ottaneet käyttöön paljon voimakkaampia uusiutuvan energian politiikkoja ja suuntauksia. Nicaragua, Costa Rica, Uruguay ja muut ovat saavuttaneet jo 100 prosentin uusiutuvan energian tarjonnan. Kiina, Marokko, Yhdysvallat ja Intia ovat huomattavasti lähestyneet uusiutuvien energialähteiden laajenemista Saksassa ja EU: ssa. Vuoden 2016 ilmastokokouksessa Marrakeshissa 48 heikoimmassa asemassa olevista maista sitoutui siirtämään koko energiansaantinsa 100% uusiutuviin energialähteisiin viimeistään 2030 ja 2050 mennessä. - Tällaiset tavoitteet eivät ole edes osa nykyisen Saksan hallituksen keskustelua!</p><p>Puhtaasti uusiutuvien energialähteiden laajamittaiselle hyväksymiselle Saksassa ja EU: ssa on vankka perusta, joka voi auttaa kääntämään tämän levottoman kuvan nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden aikaisemman kasvun dynamiikan elvyttämiseksi viimeisten vuosien lainsäädäntövirheet olisi korjattava kiireellisesti. Tähän olisi sisällytettävä energiaosuuskuntien vapautus auringon, bioenergian ja tuulivoiman 18 MW:n asti tarjouksista.</p><p>Toiseksi lisäkohtaisen tullitariffin käyttöönotto edistää yhdistettyjä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja varastointeihin, jotka kattavat vuoden koko sähkönkysynnän. Se mahdollistaa verkon integroinnin ilman peruskuormaa ydin- tai hiilivoimalla ja nopeuttaa jälleen uusiutuvien energialähteiden laajentamista.</p><p>Kolmanneksi Saksan hallituksen ja EU: n olisi lisättävä kunnianhimoaan ilmastotoimista ja päästövähennyksistä sekä lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden suuret tuet. Ainoastaan tällä tavalla he voivat elää aiemman hyvän ilmapiirin ja uusiutuvien energialähteiden johtajuuden hyväksi.</p><p>Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen tärkeitä; taloutta sopeuttamaan pysähtymättä ilman niitä pysähtelemättä, varautumatta. Saksa on kuitenkin vahvistanut eeppisen siirtymän aloittamista uusiutuvan energian suuntaan. Maa on tehnyt nämä valtavat askeleet alle kymmenessä vuodessa, &#39;silmänräpäyksessä&#39; energia-alalla, joka yleensä mittaa investointinsa puolen vuosisadan välein.</p><p>Vasta vuonna 2000 Saksan moderni uusiutuvan energiaan siirto sai todella höyryä. Tuona vuonna Saksan hallitus, jota hallitsivat sosialidemokraattien ja vihreiden liittoutuma, kuuluttivat vuosia kestäneiden taistelujen johdosta laista, jossa julistettiin maan lopettavan ydinvoiman tuotannon. Jotta voitaisiin varmistaa, että ydinvoimaloiden alasajo merkitsisi uusiutuvia energialähteitä eikä kivihiiltä, hallitus tänä vuonna hyväksyi myös uusiutuvan energian tukipolitiikan, joka tunnetaan nimellä &quot;syöttötariffi&quot;.</p><p>Erityisen huolestuttavaa saksalaisen Energiewenden edistykselle ovat kansalaisten nopeasti kutistuvat investoinnit. Viime vuosikymmenen aikana yksityiset henkilöt, maanviljelijät, energiayhteisöt, pienet ja keskisuuret yritykset sekä kunnalliset laitokset olivat 90 prosenttia kaikista uusista uusiutuvien energialähteiden investoinneista. Vuoteen 2015 mennessä uusien energiaosuuskuntien määrä laski 167: stä vuonna 2011 vain 40: een vuosittain. Tämä johtui politiikan muutoksesta syöttötariffista tarjouskilpailuun, joka haittasi hajautettuja siviilisäätyjä uusiutuvaan energiaan.</p><p>Saksa on tuskin luonnollinen auringonpaistemaa. Berliini istuu suunnilleen samassa leveysasteessa kuin Calgary; Saksan aurinkoisimmat alueet saavat vuosittain yhtä paljon auringonpaistetta kuin Seattlessa. Kuitenkin vuoteen 2010 mennessä, jota kannustettiin tukimaksujen avulla, miljoonat kansalaiset olivat asettaneet aurinkopaneeleja katoillensa ja Saksasta on tullut maailman suurin aurinkoenergia-alue. </p><p>Muutamat paikat paremmin kuvaavat Saksan teknistä menestystä käsitellessään tuuli- ja aurinkoenergian erityisiä haasteita - nimittäin niiden jatkuvasti vaihtelevia ominaisuuksia - kuin alue, jonka 50Hertz on säännelty monopoli, joka käyttää yhtä maan suurimmista sähköverkoista. Sen alue ulottuu Saksan koillisosaston alueelta Itämeren rannikolta Tšekin rajalle. Kuten Saksalle tyypillinen, jopa yrityksen nimi on optimoitu insinööreille: se viittaa sähköiseen taajuuteen, jolla eurooppalainen verkko vallitsee. </p><p>Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin Saksassa on &quot;peruuttamaton prosessi nyt&quot;, sanoi RWE: n veteraani Thomas Birr, joka auttoi yhtiön hallituksen insinöörien rakennemuutosta. &rdquo;Pelkästään kannattavuudesta&rdquo;, hän sanoo, &rdquo;aurinkoenergiahankkeet korvaavat täydellisesti fossiiliset energialähteet&quot;. - &quot;Et voi rakentaa enää hiilitehdasta tällä hinnalla. Emme puhu ydinvoimasta; ydinvoima on täysin ylihinnoiteltu. &quot; </p><p>Johtavat clean-energikot &nbsp;esittävät siten Saksan hallitukselle vaateen lopettaa lopulta maan ydinvoimalaitokset ja hiilen polttamisen kokonaan . Tämä toimenpide edellyttäisi kuutenkin Saksalta, että se maksaa suuret summat laitoksille sulkemaan nuo laitokset jo varhaisessa tässä vaiheessa &ndash; vs. ilmastovaikutuksen lisäkustannukset.</p><p>Tällä kaikella on erityisen suuri symbolinen merkitys maailmanlaajuisesti. Jos Saksa onnistuu, sen johtajuusvaikutus tässä on huomattavasti suurempi kuin sen todellinen vaikutus koko maaplaneetalle. &quot;Voisimme alentaa päästöjä nollaan, eikä sillä olisi mitään vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastoon&quot;, toteaa eräs cleanjohtaja. Saksa tuskaileekin vain kahden prosentin kera maailman hiilidioksidipäästöistä, hieman enemmän kuin Iranissa. Kiina laskee 24%; Yhdysvalloissa pudotetaan 13%. Saksan todellinen tavoite on kuitenkin olla esimerkkinä: &quot;Meidän on tehtävä tämä vaan taloudellisesti tehokkaasti. Sitten muut seuraavat.&quot;</p><p>The true picture of the German Energiewende:</p><p><a href="https://www.euractiv.com/section/electricity/opinion/the-true-picture-of-the-german-energiewende/">https://www.euractiv.com/section/electricity/opinion/the-true-picture-of-the-german-energiewende/</a></p><p>Germany&rsquo;s High-Priced Energy Revolution :</p><p><a href="http://fortune.com/2017/03/14/germany-renewable-clean-energy-solar/" title="http://fortune.com/2017/03/14/germany-renewable-clean-energy-solar/">http://fortune.com/2017/03/14/germany-renewable-clean-energy-solar/</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Energiewende on eittämättä paras rahalla ostettavissa oleva energiavallankumous…

Saksan Energiewende on tehnyt valtavia mutta kalliita askeleita uusiutuviin energialähteisiin. Voiko joku muu maa seurata sitä?

Puhtaasti teknisestä näkökulmasta Saksan energiakäänne on jo nyt ollut upea menestys. Se on osoittanut, että saksalainen tekniikka pystyy käsittelemään äiti luontoa ja valtaamaan suuren teollisuustalouden puhdasta energiaa taivasta eikä likaista energiaa maasta. Vuonna 2016 Saksassa tuotettiin riittävästi uusiutuvaa energiaa, joka kattoi 32 prosenttia maan sähkönkulutuksesta, mikä on hämmästyttävän suuri osuus globaaleilla standardeillakin mitattuna.

Näin Saksa on purkanut yhden perustavanlaatuisen epäilyn vaihtoehtoisesta energiasta: ”tuulivoima ja aurinkoenergia ovat liian ”hiutaleita”, jotta niitä voitaisiin hyödyntää”. ”Hiljainen päivä tai äkilliset pilvet” voivat keskeyttää tuotannon, joten kriitikot sanovat, että liian epäluotettavaa tuottaa niillä enemmän kuin on kansallinen energiahuollon perusosuus. Mutta vaikka kaikki tuo tuulen ja aurinkovoiman potentiaalin täyttäminen tuotaisiin järjestelmään, Saksa jatkaa toimintaansa eräänä maailman luotettavimmista sähköverkoista. Sähkökatkot - 'kuten myöhästyneistä junista tai huonoista oluista' - ovat edelleen harvinaisia maailman neljänneksi suurimmassa taloudessa.

Saksa ei ole vielä saavuttanut energiatehokkuuttaan ja ilmastotavoitteitaan. Vuonna 2016 primäärienergian kulutus kasvoi jälleen. Samoin hiilidioksidipäästöt. Hallituksen suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on lisääntymässä. Koska 2° C: n maapallon lämpenemisen raja todennäköisesti saavutetaan jo vuoteen 2030 mennessä, siitä lähtien maailmantalouden pitäisi olla kokonaan päästötöntä. Saksan hallitus ja Euroopan komissio eivät kuitenkaan säätäneet päästövähennystavoitteitaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Erityisen huolestuttavaa saksalaisen Energiewenden edistykselle ovat kansalaisten nopeasti kutistuvat investoinnit. Viime vuosikymmenen aikana yksityiset henkilöt, maanviljelijät, energiayhteisöt, pienet ja keskisuuret yritykset sekä kunnalliset laitokset merkitsivät 90 prosenttia kaikista uusista uusiutuvien energialähteiden investoinneista. Vuoteen 2015 mennessä uusien energiaosuuskuntien määrä laski 167: stä vuonna 2011 vain 40: een vuosittain. Tämä johtui politiikan muutoksesta syöttötariffista tarjouskilpailuun, joka haittasi muutosta hajautettuun uusiutuvaan energiaan.

Saksan hallitus viittaa liian usein kustannusten nousuun ja puuttuviin verkkoyhteyksiin näiden poliittisten muutosten perusteiksi. Mutta nämä väitteet ovat väärässä. Voimansiirto-operaattorin 50Hertz mukaan nykyiset verkot voivat olla jopa 80% vihreästä sähköstä. Nykyinen 33 prosentin osuus on kaukana tästä.

Kulujen osalta kotitalouksien kuluttajien sähkön hinta on viime vuosina kasvanut. Silti koko sähkönkulutuksen keskiarvo ja sähkön pörssikurssi ovat tuolloin laskeneet huomattavasti. Kustannusväite on yksinkertaisesti osa perinteisen energiateollisuuden uusiutumattomien vastustuskampanjoita.

Yhtenä esimerkkinä meillä on Eija-Riitta Korholan vastaava, samalla itseäänkin vastaan käyvä ”markkinointi”. Järkevää?...

On traagista, mutta totta: viimeisen vuosikymmenen aikana Saksa on antanut ratkaisevan sysäyksen uusiutuvien energialähteiden nopealle laajentumiselle maailmanlaajuisesti. Mutta koska vuoden 2005 hallitus muuttui liittokansleri Angela Merkelin vetoiseksi, tämä prosessi on askel askeleelta hidastunut voimakkaasti. - Meillä taas on vääntöä bioenergiaan suuntaan maakunnallisesti clean-energian hidastamisen ja CO2:n nousun kustannuksella – kiitos pm. Juha Sipilän…

Muut maat ovat sensijaan jo pitkään ottaneet käyttöön paljon voimakkaampia uusiutuvan energian politiikkoja ja suuntauksia. Nicaragua, Costa Rica, Uruguay ja muut ovat saavuttaneet jo 100 prosentin uusiutuvan energian tarjonnan. Kiina, Marokko, Yhdysvallat ja Intia ovat huomattavasti lähestyneet uusiutuvien energialähteiden laajenemista Saksassa ja EU: ssa. Vuoden 2016 ilmastokokouksessa Marrakeshissa 48 heikoimmassa asemassa olevista maista sitoutui siirtämään koko energiansaantinsa 100% uusiutuviin energialähteisiin viimeistään 2030 ja 2050 mennessä. - Tällaiset tavoitteet eivät ole edes osa nykyisen Saksan hallituksen keskustelua!

Puhtaasti uusiutuvien energialähteiden laajamittaiselle hyväksymiselle Saksassa ja EU: ssa on vankka perusta, joka voi auttaa kääntämään tämän levottoman kuvan nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden aikaisemman kasvun dynamiikan elvyttämiseksi viimeisten vuosien lainsäädäntövirheet olisi korjattava kiireellisesti. Tähän olisi sisällytettävä energiaosuuskuntien vapautus auringon, bioenergian ja tuulivoiman 18 MW:n asti tarjouksista.

Toiseksi lisäkohtaisen tullitariffin käyttöönotto edistää yhdistettyjä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja varastointeihin, jotka kattavat vuoden koko sähkönkysynnän. Se mahdollistaa verkon integroinnin ilman peruskuormaa ydin- tai hiilivoimalla ja nopeuttaa jälleen uusiutuvien energialähteiden laajentamista.

Kolmanneksi Saksan hallituksen ja EU: n olisi lisättävä kunnianhimoaan ilmastotoimista ja päästövähennyksistä sekä lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden suuret tuet. Ainoastaan tällä tavalla he voivat elää aiemman hyvän ilmapiirin ja uusiutuvien energialähteiden johtajuuden hyväksi.

Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen tärkeitä; taloutta sopeuttamaan pysähtymättä ilman niitä pysähtelemättä, varautumatta. Saksa on kuitenkin vahvistanut eeppisen siirtymän aloittamista uusiutuvan energian suuntaan. Maa on tehnyt nämä valtavat askeleet alle kymmenessä vuodessa, 'silmänräpäyksessä' energia-alalla, joka yleensä mittaa investointinsa puolen vuosisadan välein.

Vasta vuonna 2000 Saksan moderni uusiutuvan energiaan siirto sai todella höyryä. Tuona vuonna Saksan hallitus, jota hallitsivat sosialidemokraattien ja vihreiden liittoutuma, kuuluttivat vuosia kestäneiden taistelujen johdosta laista, jossa julistettiin maan lopettavan ydinvoiman tuotannon. Jotta voitaisiin varmistaa, että ydinvoimaloiden alasajo merkitsisi uusiutuvia energialähteitä eikä kivihiiltä, hallitus tänä vuonna hyväksyi myös uusiutuvan energian tukipolitiikan, joka tunnetaan nimellä "syöttötariffi".

Erityisen huolestuttavaa saksalaisen Energiewenden edistykselle ovat kansalaisten nopeasti kutistuvat investoinnit. Viime vuosikymmenen aikana yksityiset henkilöt, maanviljelijät, energiayhteisöt, pienet ja keskisuuret yritykset sekä kunnalliset laitokset olivat 90 prosenttia kaikista uusista uusiutuvien energialähteiden investoinneista. Vuoteen 2015 mennessä uusien energiaosuuskuntien määrä laski 167: stä vuonna 2011 vain 40: een vuosittain. Tämä johtui politiikan muutoksesta syöttötariffista tarjouskilpailuun, joka haittasi hajautettuja siviilisäätyjä uusiutuvaan energiaan.

Saksa on tuskin luonnollinen auringonpaistemaa. Berliini istuu suunnilleen samassa leveysasteessa kuin Calgary; Saksan aurinkoisimmat alueet saavat vuosittain yhtä paljon auringonpaistetta kuin Seattlessa. Kuitenkin vuoteen 2010 mennessä, jota kannustettiin tukimaksujen avulla, miljoonat kansalaiset olivat asettaneet aurinkopaneeleja katoillensa ja Saksasta on tullut maailman suurin aurinkoenergia-alue.

Muutamat paikat paremmin kuvaavat Saksan teknistä menestystä käsitellessään tuuli- ja aurinkoenergian erityisiä haasteita - nimittäin niiden jatkuvasti vaihtelevia ominaisuuksia - kuin alue, jonka 50Hertz on säännelty monopoli, joka käyttää yhtä maan suurimmista sähköverkoista. Sen alue ulottuu Saksan koillisosaston alueelta Itämeren rannikolta Tšekin rajalle. Kuten Saksalle tyypillinen, jopa yrityksen nimi on optimoitu insinööreille: se viittaa sähköiseen taajuuteen, jolla eurooppalainen verkko vallitsee.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin Saksassa on "peruuttamaton prosessi nyt", sanoi RWE: n veteraani Thomas Birr, joka auttoi yhtiön hallituksen insinöörien rakennemuutosta. ”Pelkästään kannattavuudesta”, hän sanoo, ”aurinkoenergiahankkeet korvaavat täydellisesti fossiiliset energialähteet". - "Et voi rakentaa enää hiilitehdasta tällä hinnalla. Emme puhu ydinvoimasta; ydinvoima on täysin ylihinnoiteltu. "

Johtavat clean-energikot  esittävät siten Saksan hallitukselle vaateen lopettaa lopulta maan ydinvoimalaitokset ja hiilen polttamisen kokonaan . Tämä toimenpide edellyttäisi kuutenkin Saksalta, että se maksaa suuret summat laitoksille sulkemaan nuo laitokset jo varhaisessa tässä vaiheessa – vs. ilmastovaikutuksen lisäkustannukset.

Tällä kaikella on erityisen suuri symbolinen merkitys maailmanlaajuisesti. Jos Saksa onnistuu, sen johtajuusvaikutus tässä on huomattavasti suurempi kuin sen todellinen vaikutus koko maaplaneetalle. "Voisimme alentaa päästöjä nollaan, eikä sillä olisi mitään vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastoon", toteaa eräs cleanjohtaja. Saksa tuskaileekin vain kahden prosentin kera maailman hiilidioksidipäästöistä, hieman enemmän kuin Iranissa. Kiina laskee 24%; Yhdysvalloissa pudotetaan 13%. Saksan todellinen tavoite on kuitenkin olla esimerkkinä: "Meidän on tehtävä tämä vaan taloudellisesti tehokkaasti. Sitten muut seuraavat."

The true picture of the German Energiewende:

https://www.euractiv.com/section/electricity/opinion/the-true-picture-of-the-german-energiewende/

Germany’s High-Priced Energy Revolution :

http://fortune.com/2017/03/14/germany-renewable-clean-energy-solar/


 

 

]]>
15 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243391-todellinen-kuva-saksan-energiawendesta#comments Aurinkoenergia Cleanenergia Saksan energiakäänne Tuulivoima Uusiutuvat energiat Sun, 24 Sep 2017 21:54:43 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243391-todellinen-kuva-saksan-energiawendesta
Tulossa puhtaan energian vallankumous http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242028-tulossa-puhtaan-energian-vallankumous <p>Kiinan odotetaan investoivan 3 triljoonan dollarin sähköntuotantoon seuraavien 25 vuoden aikana Bloomberg New Energy Financein julkaiseman raportin mukaan.<br /><br />Noin 75 prosenttia odotetuista investoinneista tulee uusiutuvan energian sektorille.<br /><br />Raportissa todetaan, että tuulivoimainvestoinnit nousevaat 1 biljoonaan dollariin. Aurinko- ja ydinvoimateollisuuden sektorit houkuttelevat 700 miljardia dollaria.<br /><br />BNEF arvioi, että vuosien 2030 ja 2040 välisenä aikana tuuli- ja aurinkokennojen rakentaminen on halvempaa kuin hiilitehtaiden rakentaminen tai olemassa olevien hiilivoimaloiden käyttö.<br /><br />Tämän seurauksena Kiina vetää pois hiilivoimaloita, joiden kollektiivinen sähköntuotantokapasiteetti olisi 360 gigawattia, josta 145 GW pakotetaan ulos järjestelmästä, koska tuuli- ja aurinkokennojen käyttö on edullisempaa.<br /><br />Kuluneena kolmena peräkkäisenä vuotena maailman hiilidioksidipäästöt pysyivät vakaina. Suurin syy tähän on se, mitä Kiina on tehnyt viime vuosina. Kiinasta on tullut maailman eniten uusiutuvia energialähteitä tuottava ja kuluttava maa 2015 ja 2016.<br /><br />BNEF: n raportti osoittaa myös, että vuoteen 2026 mennessä yli puolet Kiinan asennetusta kapasiteetista tulee nolla-hiilidioksidipäästöistä, mukaan lukien ydinvoima, biomassa, suuri vesivoima, tuuli ja aurinkoenergia, ja määrä nousee 63 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, kaksinkertaistamalla Kiinan nykyinen ao. taso.<br /><br />Kansallinen energiahuolto lanseerasi vuonna 2015 &quot;Front Runner&quot; -hankkeen, jolla kannustetaan korkeimpien energiatehokkuutta edistävien aurinkosähkötuotteiden tutkimusta ja kehittämistä rakentamalla esittelyn perusteita sekä käynnistämällä innovatiivisia hankkeita alalla.<br /><br />Solar Holdings, yksi maailman suurimmista aurinkoenergiatuotteiden tuottajista, tarjosi suurimman osan moduleista Front Runner -hankkeeseen. Projektin ensimmäisessä vaiheessa se toimitti 422 megawattia moduleja, joiden osuus tuossa vaiheessa oli noin 50 prosenttia koko määrästä.<br /><br />&quot;Kiinan hallitus tukee puhtaan energian kehittämistä, ja alan markkinapotentiaali on valtava. Siksi voimme tarttua tilaisuuteen jatkaa tutkimusta ja kehitystä korkean suorituskyvyn aurinkovalmisteisissa tuotteissa&quot;, sanoo JA Solarin johtaja Xie Jian.<br /><br />&quot;Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitimme Bifacial PERC -modulin (passiivisen emitterin takakennon) massatuotannon, jossa on kaksoislasirakenne. Moduli voi tuottaa 16 prosenttia enemmän virtaa kuin perinteiset PERC-moduulit. ruudukko, jossa PV-energiakustannukset ovat samat kuin fossiilisten polttoaineiden hinnat. &quot;<br /><br />Xie sanoi, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla JA Solar allekirjoitti strategisen sopimuksen Pekingin yliopiston kanssa ensimmäisen aurinkokennon &quot;Kesäkoulun&quot; perustamiseksi. Yhteistyönsä avulla JA Solar pyrkii kasvattamaan aurinkosähköteollisuuden osaa luovien ideoiden ja innovatiivisten kykyjen avulla. Aurinkovoima säästää paitsi planeettaa myös vähentää köyhyyttä.<br /><br />Lähde:&nbsp;<a href="http://europe.chinadaily.com.cn/business/2017-08/28/content_31209735.htm" target="_blank">http://europe.chinadaily.com.cn/business/2017-08/28/content_31209735.htm</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiinan odotetaan investoivan 3 triljoonan dollarin sähköntuotantoon seuraavien 25 vuoden aikana Bloomberg New Energy Financein julkaiseman raportin mukaan.

Noin 75 prosenttia odotetuista investoinneista tulee uusiutuvan energian sektorille.

Raportissa todetaan, että tuulivoimainvestoinnit nousevaat 1 biljoonaan dollariin. Aurinko- ja ydinvoimateollisuuden sektorit houkuttelevat 700 miljardia dollaria.

BNEF arvioi, että vuosien 2030 ja 2040 välisenä aikana tuuli- ja aurinkokennojen rakentaminen on halvempaa kuin hiilitehtaiden rakentaminen tai olemassa olevien hiilivoimaloiden käyttö.

Tämän seurauksena Kiina vetää pois hiilivoimaloita, joiden kollektiivinen sähköntuotantokapasiteetti olisi 360 gigawattia, josta 145 GW pakotetaan ulos järjestelmästä, koska tuuli- ja aurinkokennojen käyttö on edullisempaa.

Kuluneena kolmena peräkkäisenä vuotena maailman hiilidioksidipäästöt pysyivät vakaina. Suurin syy tähän on se, mitä Kiina on tehnyt viime vuosina. Kiinasta on tullut maailman eniten uusiutuvia energialähteitä tuottava ja kuluttava maa 2015 ja 2016.

BNEF: n raportti osoittaa myös, että vuoteen 2026 mennessä yli puolet Kiinan asennetusta kapasiteetista tulee nolla-hiilidioksidipäästöistä, mukaan lukien ydinvoima, biomassa, suuri vesivoima, tuuli ja aurinkoenergia, ja määrä nousee 63 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, kaksinkertaistamalla Kiinan nykyinen ao. taso.

Kansallinen energiahuolto lanseerasi vuonna 2015 "Front Runner" -hankkeen, jolla kannustetaan korkeimpien energiatehokkuutta edistävien aurinkosähkötuotteiden tutkimusta ja kehittämistä rakentamalla esittelyn perusteita sekä käynnistämällä innovatiivisia hankkeita alalla.

Solar Holdings, yksi maailman suurimmista aurinkoenergiatuotteiden tuottajista, tarjosi suurimman osan moduleista Front Runner -hankkeeseen. Projektin ensimmäisessä vaiheessa se toimitti 422 megawattia moduleja, joiden osuus tuossa vaiheessa oli noin 50 prosenttia koko määrästä.

"Kiinan hallitus tukee puhtaan energian kehittämistä, ja alan markkinapotentiaali on valtava. Siksi voimme tarttua tilaisuuteen jatkaa tutkimusta ja kehitystä korkean suorituskyvyn aurinkovalmisteisissa tuotteissa", sanoo JA Solarin johtaja Xie Jian.

"Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitimme Bifacial PERC -modulin (passiivisen emitterin takakennon) massatuotannon, jossa on kaksoislasirakenne. Moduli voi tuottaa 16 prosenttia enemmän virtaa kuin perinteiset PERC-moduulit. ruudukko, jossa PV-energiakustannukset ovat samat kuin fossiilisten polttoaineiden hinnat. "

Xie sanoi, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla JA Solar allekirjoitti strategisen sopimuksen Pekingin yliopiston kanssa ensimmäisen aurinkokennon "Kesäkoulun" perustamiseksi. Yhteistyönsä avulla JA Solar pyrkii kasvattamaan aurinkosähköteollisuuden osaa luovien ideoiden ja innovatiivisten kykyjen avulla. Aurinkovoima säästää paitsi planeettaa myös vähentää köyhyyttä.

Lähde: http://europe.chinadaily.com.cn/business/2017-08/28/content_31209735.htm

 

]]>
72 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242028-tulossa-puhtaan-energian-vallankumous#comments Aurinkoenergia Puhdas energia Tuulivoima Uusiutuvat energiat Mon, 28 Aug 2017 22:48:34 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242028-tulossa-puhtaan-energian-vallankumous
Omavarainen sähkö - suunta on selvä http://jeremiroivas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223385-omavarainen-sahko-suunta-on-selva <p>Miksi on selvää, että kansa tulee siirtymään omavaraiseen sähköntuotantoon aurinkopaneelein ja muilla ratkaisuilla?</p><p>Asiaa voidaan lähteä puimaan monelta kantilta. Ensinnäkin kuten aina kun palkat nousee hyödykkeiden hinnat nousevat samassa suhteessa. Tämä on käynyt selväksi myös esimerkiksi sähkön hinnoissa. Käyrät kulkevat käsikädessä palkkojen nousun kanssa. Onko muka sattumaa?</p><p>Hinnannousu on luonut energiateollisuusmurroksen, jossa yksityistalous alkaa tuottamaan oman sähköntarpeensa ja surkastuttaa entistä enemmän suurten sähkönjakelioiden toimintaedellytyksiä.</p><p>Olemme siis vääjäämättömän intressin edessä vähentää sähkönhintaa omin keinoin ja siirtyä omavariaseen sähköntuottoon ja olla riippumatta sähkönjakelijan kansainväliseen talouteen perustuvista hinnoista.</p><p>Onko näköpiirissä muuta? Voidaanko jatkuvilla ydinenergialaitoksilla laskea sähkön hintaa? Epäilempä. Jos sähkön hinta olisi alhainen, en uskoisi isojen yritysten intoon luoda ydinvoimahankkeita ollenkaan. Onko siis ydinvoima sekoiluissamme mitään järkeä? Sitä voi arvuutella.</p><p>Jokatapauksessa näkee perusteluita että aurinkopaneelien hyötyprosentit ovat niin huonot että se ei uhkaa ydinvoimaa. Yleensä en kuule perusteluja tälle väitteelle. Jos paneelien kehitys jatkuu samanlaisena, niin 10 vuodessa aletaaan olla jo 30% hyödyissä. Tällöin aurinkosähkö on jo vakava kilpailija.</p><p>Mikäli aurinkopaneelin hyötyprosentti ei kerro mitään,&nbsp; tarkoittaa se noin 1*1cm alueelle tulevan valoenergian määrän hyötyyn saatava osuus. Voitaisiin väittää, että aurinkoisella kelillä noin 1,5m*1m paneeli tuottaisi 100 % hyödyllä enemmän energiaa kuin talo tarvitsee. Jos päästään 30 % hyötyyn, tarkoittaa se enää noin 1,5m*1m*3kpl paneelia ja koko talo saa energiansa. Nykyisellään tarvitaan varmasti sellainen 5 - 10 metrin alalle paneelia, jotta energian tarve alkaa tyydyttymään 14% hyödyllä.</p><p>Ollaan kuitenkin siinä pisteessä jo, että aurinkopaneelit lyö viimein itsensä läpi ja tulevaisuudessa jo 20% hyödyllä saadaan katolta niin paljon energiaa että sitä jaellaan jo verkkoon merkittäviä määriä.</p><p>On siis erittäin vaikeaa nähdä, että ydinvoima olisi tulevaisuus.<br /><br />Solar Cell Ameriikassa rakentaa yksityisten kattojen päälle aurinkovoimaloita antaen sähköstä alennusta vuokraamalla kattoalaa. Olisiko tässä suomessakin energiayhtiöllä pohtimisen paikka miten aurinkoenergian esiinmarssiin suhtaudutaan? Tulisiko energiayhtiöiden siirtää fokus aurinkosähköpeltojen sijaan yksityisten talouksien katoille asennettaviin aloihin? Rakennusalaa löytyisi valmiiksi suomesta runsaasti. Samalla yksityisten talouksien sähkön hinta laskisi. Sähkönvientiä voitaisiin lisätä jne. Potentiaalia on.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi on selvää, että kansa tulee siirtymään omavaraiseen sähköntuotantoon aurinkopaneelein ja muilla ratkaisuilla?

Asiaa voidaan lähteä puimaan monelta kantilta. Ensinnäkin kuten aina kun palkat nousee hyödykkeiden hinnat nousevat samassa suhteessa. Tämä on käynyt selväksi myös esimerkiksi sähkön hinnoissa. Käyrät kulkevat käsikädessä palkkojen nousun kanssa. Onko muka sattumaa?

Hinnannousu on luonut energiateollisuusmurroksen, jossa yksityistalous alkaa tuottamaan oman sähköntarpeensa ja surkastuttaa entistä enemmän suurten sähkönjakelioiden toimintaedellytyksiä.

Olemme siis vääjäämättömän intressin edessä vähentää sähkönhintaa omin keinoin ja siirtyä omavariaseen sähköntuottoon ja olla riippumatta sähkönjakelijan kansainväliseen talouteen perustuvista hinnoista.

Onko näköpiirissä muuta? Voidaanko jatkuvilla ydinenergialaitoksilla laskea sähkön hintaa? Epäilempä. Jos sähkön hinta olisi alhainen, en uskoisi isojen yritysten intoon luoda ydinvoimahankkeita ollenkaan. Onko siis ydinvoima sekoiluissamme mitään järkeä? Sitä voi arvuutella.

Jokatapauksessa näkee perusteluita että aurinkopaneelien hyötyprosentit ovat niin huonot että se ei uhkaa ydinvoimaa. Yleensä en kuule perusteluja tälle väitteelle. Jos paneelien kehitys jatkuu samanlaisena, niin 10 vuodessa aletaaan olla jo 30% hyödyissä. Tällöin aurinkosähkö on jo vakava kilpailija.

Mikäli aurinkopaneelin hyötyprosentti ei kerro mitään,  tarkoittaa se noin 1*1cm alueelle tulevan valoenergian määrän hyötyyn saatava osuus. Voitaisiin väittää, että aurinkoisella kelillä noin 1,5m*1m paneeli tuottaisi 100 % hyödyllä enemmän energiaa kuin talo tarvitsee. Jos päästään 30 % hyötyyn, tarkoittaa se enää noin 1,5m*1m*3kpl paneelia ja koko talo saa energiansa. Nykyisellään tarvitaan varmasti sellainen 5 - 10 metrin alalle paneelia, jotta energian tarve alkaa tyydyttymään 14% hyödyllä.

Ollaan kuitenkin siinä pisteessä jo, että aurinkopaneelit lyö viimein itsensä läpi ja tulevaisuudessa jo 20% hyödyllä saadaan katolta niin paljon energiaa että sitä jaellaan jo verkkoon merkittäviä määriä.

On siis erittäin vaikeaa nähdä, että ydinvoima olisi tulevaisuus.

Solar Cell Ameriikassa rakentaa yksityisten kattojen päälle aurinkovoimaloita antaen sähköstä alennusta vuokraamalla kattoalaa. Olisiko tässä suomessakin energiayhtiöllä pohtimisen paikka miten aurinkoenergian esiinmarssiin suhtaudutaan? Tulisiko energiayhtiöiden siirtää fokus aurinkosähköpeltojen sijaan yksityisten talouksien katoille asennettaviin aloihin? Rakennusalaa löytyisi valmiiksi suomesta runsaasti. Samalla yksityisten talouksien sähkön hinta laskisi. Sähkönvientiä voitaisiin lisätä jne. Potentiaalia on.

 

 

 

]]>
7 http://jeremiroivas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223385-omavarainen-sahko-suunta-on-selva#comments Aurinkoenergia Aurinkosähkö Energia Sähkö Sähkön tuotanto Sun, 25 Sep 2016 16:18:05 +0000 Jeremi Roivas http://jeremiroivas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223385-omavarainen-sahko-suunta-on-selva
Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimusta aurinkoenergian varastoimiseksi http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214797-suomessa-tehdaan-uraauurtavaa-tutkimusta-aurinkoenergian-varastoimiseksi <p><strong>Aurinkoenergialla ilmaista polttoainetta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa tehdään paraikaa uraauurtavaa tutkimusta joka onnistuessaan voi ratkaista maailman energiaongelmat.</p><p>Tavoitteena on luoda teollisen mittakaavan teknologia, jolla tuotetaan keinotekoista polttoainetta vedystä ja hiilidioksidista. Energia polttoaineen muodostusprosessiin saadaan esim. aurinkopaneeleista. Saatu kaasu otetaan talteen ja näin voidaan&nbsp; ratkaista auringon (ja myös tuulen) avulla tuotetun energian varastointiongelma.</p><p>Menetelmän kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi on käynnissä kova kansainvälinen kilpajuoksu jossa Suomi on toistaiseksi menestynyt hyvin. Riittävän rahoituksen turvin etumatka voidaan säilyttää jatkossakin ja kehityksen tuloksena saada suomalaiseen omistukseen aineettomia oikeuksia ja patentteja joista koko maailma on tulevaisuudessa kiinnostunut.</p><p>Tätä NeoCarbon Energy -tekniikkaa kehitetään Lappeenrannan ja Turun yliopistojen, VTT:n ja Tekesin yhteistyönä.&nbsp; Se mahdollistaa myös Suomelle Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen täysin uuden riippumattoman, päästöttömän ja hinnaltaan kilpailukykyisen energiajärjestelmän.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Polttoainetta vedestä ja ilmasta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yksinkertaistaen kyse on siitä, että vedestä erotetaan vetyä joka yhdistetään omassa prosessissaan ilmasta otettuun hiilidioksidiin. Tuloksena saadaan keinotekoista &rdquo;maakaasua&rdquo;. Energia tapahtumaan tuotetaan aurinkopaneeleilla.</p><p>Tällä menettelyllä ilmakehän hiilidioksidia voidaan &rdquo;sijoittaa&rdquo; takaisin polttoaineeseen ja käyttää uudelleen. Näin tuotettu polttoaine poistaa ilmakehästä hiilidioksidia eikä sen polttaminen tuota uusia päästöjä. Tämä jos mikä on hyvä asia ja edesauttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista kannattavalla tavalla. Aurinkovoimalat voivat tuottaa tätä kaasua joko koko tehollaan tai vain siltä osin, mikä jää yli sähkön kulutuksen ollessa tuotantoa pienempi.</p><p>Prosessissa syntynyt kaasu taasen voidaan nk <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4">Fischer- Tropsch &ndash;menetelmällä</a> muuntaa esimerkiksi diesel-polttoaineeksi vaikkapa autoissa käytettäväksi.</p><p>&nbsp;<a href="http://www.neocarbonenergy.fi">NeoCarbon Energy</a> on Tekesin ns strateginen avaus ja Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian hanke. Yhteensä seitsemän professoria ja 10 tohtoria ovat ryhmineen keskittyneet tähän parin vuoden ajan. Tulokset ovat erittäin kiinnostavia niin tieteen kuin yritysten näkökulmasta.</p><p>Tämän uuden teknologian omistaminen ja hyödyntäminen vie Suomen lähemmäksi energiaomavaraisuutta, luo merkittävää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että kyse on kehityksestä, jonka vaikutus maamme talouteen ja yhteiskuntaan voi olla samaa luokkaa kuin Nokialla parhaimmillaan oli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtion rahoitusta tarvitaan</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ilman valtion rahoitusta teknillistieteellisiin tutkimushankkeisiin elektroniikan ja tietoliikennetekniikan saralla silloin aikoinaan ei Nokiankaan nousu olisi ollut mahdollinen. Nokian kehityksen matkaviestinnän ja tietoliikennetekniikan huipuksi mahdollisti osaltaan valtion rahoituksen turvin tehty teknillistieteellinen tutkimus- ja kehitystyö.</p><p>On tärkeää, että myös tänä päivänä ymmärrämme rahoittaa tällaisia hankkeita, joiden tulokset eivät ole etukäteen laskettavissa mutta jotka onnistuessaan voivat muuttaa koko maailmaa paremmaksi.</p><p>Mikä voisikaan olla parempi tapa tuottaa energiaa yhteiskunnan käyttöön kuin se, että saasteetonta ja ilmaista aurinkovoimaa hyödyntämällä poistetaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja sidotaan se myöhemmin käytettäväksi tekemällä keinotekoista polttoainetta, vaikkapa diesel-öljyä?</p><p>Todettakoon vielä, että tällä teknologialla energian tuottaminen on tulevaisuudessa ilmaista sen jälkeen kun investointi tuotantojärjestelmään on tehty.</p><p>Lisää tietoa aiheesta:</p><p><a href="http://www.neocarbonenergy.fi">http://www.neocarbonenergy.fi</a></p><p><a href="https://Aurinkoenergialla ilmaista polttoainetta Suomessa tehdään paraikaa uraauurtavaa tutkimusta joka onnistuessaan voi ratkaista maailman energiaongelmat. Tavoitteena on luoda teollisen mittakaavan teknologia, jolla tuotetaan keinotekoista polttoainetta vedystä ja hiilidioksidista. Energia polttoaineen muodostusprosessiin saadaan esim. aurinkopaneeleista. Saatu kaasu otetaan talteen ja näin voidaan ratkaista auringon (ja myös tuulen) avulla tuotetun energian varastointiongelma. Menetelmän kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi on käynnissä kova kansainvälinen kilpajuoksu jossa Suomi on toistaiseksi menestynyt hyvin. Riittävän rahoituksen turvin etumatka voidaan säilyttää jatkossakin ja kehityksen tuloksena saada suomalaiseen omistukseen aineettomia oikeuksia ja patentteja joista koko maailma on tulevaisuudessa kiinnostunut. Tätä NeoCarbon Energy -tekniikkaa kehitetään Lappeenrannan ja Turun yliopistojen, VTT:n ja Tekesin yhteistyönä. Se mahdollistaa myös Suomelle Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen täysin uuden riippumattoman, päästöttömän ja hinnaltaan kilpailukykyisen energiajärjestelmän. Polttoainetta vedestä ja ilmasta Yksinkertaistaen kyse on siitä, että vedestä erotetaan vetyä joka yhdistetään omassa prosessissaan ilmasta otettuun hiilidioksidiin. Tuloksena saadaan keinotekoista ”maakaasua”. Energia tapahtumaan tuotetaan aurinkopaneeleilla. Tällä menettelyllä ilmakehän hiilidioksidia voidaan ”sijoittaa” takaisin polttoaineeseen ja käyttää uudelleen. Näin tuotettu polttoaine poistaa ilmakehästä hiilidioksidia eikä sen polttaminen tuota uusia päästöjä. Tämä jos mikä on hyvä asia ja edesauttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista kannattavalla tavalla. Aurinkovoimalat voivat tuottaa tätä kaasua joko koko tehollaan tai vain siltä osin, mikä jää yli sähkön kulutuksen ollessa tuotantoa pienempi. Prosessissa syntynyt kaasu taasen voidaan nk Fischer- Tropsch –menetelmällä muuntaa esimerkiksi diesel-polttoaineeksi vaikkapa autoissa käytettäväksi. NeoCarbon Energy on Tekesin ns strateginen avaus ja Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian hanke. Yhteensä seitsemän professoria ja 10 tohtoria ovat ryhmineen keskittyneet tähän parin vuoden ajan. Tulokset ovat erittäin kiinnostavia niin tieteen kuin yritysten näkökulmasta. Tämän uuden teknologian omistaminen ja hyödyntäminen vie Suomen lähemmäksi energiaomavaraisuutta, luo merkittävää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että kyse on kehityksestä, jonka vaikutus maamme talouteen ja yhteiskuntaan voi olla samaa luokkaa kuin Nokialla parhaimmillaan oli. Valtion rahoitusta tarvitaan Ilman valtion rahoitusta teknillistieteellisiin tutkimushankkeisiin elektroniikan ja tietoliikennetekniikan saralla silloin aikoinaan ei Nokiankaan nousu olisi ollut mahdollinen. Nokian kehityksen matkaviestinnän ja tietoliikennetekniikan huipuksi mahdollisti osaltaan valtion rahoituksen turvin tehty teknillistieteellinen tutkimus- ja kehitystyö. On tärkeää, että myös tänä päivänä ymmärrämme rahoittaa tällaisia hankkeita, joiden tulokset eivät ole etukäteen laskettavissa mutta jotka onnistuessaan voivat muuttaa koko maailmaa paremmaksi. Mikä voisikaan olla parempi tapa tuottaa energiaa yhteiskunnan käyttöön kuin se, että saasteetonta ja ilmaista aurinkovoimaa hyödyntämällä poistetaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja sidotaan se myöhemmin käytettäväksi tekemällä keinotekoista polttoainetta, vaikkapa diesel-öljyä? Todettakoon vielä, että tällä teknologialla energian tuottaminen on tulevaisuudessa ilmaista sen jälkeen kun investointi tuotantojärjestelmään on tehty. Lisää tiefi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4">https://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aurinkoenergialla ilmaista polttoainetta

 

Suomessa tehdään paraikaa uraauurtavaa tutkimusta joka onnistuessaan voi ratkaista maailman energiaongelmat.

Tavoitteena on luoda teollisen mittakaavan teknologia, jolla tuotetaan keinotekoista polttoainetta vedystä ja hiilidioksidista. Energia polttoaineen muodostusprosessiin saadaan esim. aurinkopaneeleista. Saatu kaasu otetaan talteen ja näin voidaan  ratkaista auringon (ja myös tuulen) avulla tuotetun energian varastointiongelma.

Menetelmän kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi on käynnissä kova kansainvälinen kilpajuoksu jossa Suomi on toistaiseksi menestynyt hyvin. Riittävän rahoituksen turvin etumatka voidaan säilyttää jatkossakin ja kehityksen tuloksena saada suomalaiseen omistukseen aineettomia oikeuksia ja patentteja joista koko maailma on tulevaisuudessa kiinnostunut.

Tätä NeoCarbon Energy -tekniikkaa kehitetään Lappeenrannan ja Turun yliopistojen, VTT:n ja Tekesin yhteistyönä.  Se mahdollistaa myös Suomelle Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen täysin uuden riippumattoman, päästöttömän ja hinnaltaan kilpailukykyisen energiajärjestelmän.

 

Polttoainetta vedestä ja ilmasta

 

Yksinkertaistaen kyse on siitä, että vedestä erotetaan vetyä joka yhdistetään omassa prosessissaan ilmasta otettuun hiilidioksidiin. Tuloksena saadaan keinotekoista ”maakaasua”. Energia tapahtumaan tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Tällä menettelyllä ilmakehän hiilidioksidia voidaan ”sijoittaa” takaisin polttoaineeseen ja käyttää uudelleen. Näin tuotettu polttoaine poistaa ilmakehästä hiilidioksidia eikä sen polttaminen tuota uusia päästöjä. Tämä jos mikä on hyvä asia ja edesauttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista kannattavalla tavalla. Aurinkovoimalat voivat tuottaa tätä kaasua joko koko tehollaan tai vain siltä osin, mikä jää yli sähkön kulutuksen ollessa tuotantoa pienempi.

Prosessissa syntynyt kaasu taasen voidaan nk Fischer- Tropsch –menetelmällä muuntaa esimerkiksi diesel-polttoaineeksi vaikkapa autoissa käytettäväksi.

 NeoCarbon Energy on Tekesin ns strateginen avaus ja Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian hanke. Yhteensä seitsemän professoria ja 10 tohtoria ovat ryhmineen keskittyneet tähän parin vuoden ajan. Tulokset ovat erittäin kiinnostavia niin tieteen kuin yritysten näkökulmasta.

Tämän uuden teknologian omistaminen ja hyödyntäminen vie Suomen lähemmäksi energiaomavaraisuutta, luo merkittävää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että kyse on kehityksestä, jonka vaikutus maamme talouteen ja yhteiskuntaan voi olla samaa luokkaa kuin Nokialla parhaimmillaan oli.

 

Valtion rahoitusta tarvitaan

 

Ilman valtion rahoitusta teknillistieteellisiin tutkimushankkeisiin elektroniikan ja tietoliikennetekniikan saralla silloin aikoinaan ei Nokiankaan nousu olisi ollut mahdollinen. Nokian kehityksen matkaviestinnän ja tietoliikennetekniikan huipuksi mahdollisti osaltaan valtion rahoituksen turvin tehty teknillistieteellinen tutkimus- ja kehitystyö.

On tärkeää, että myös tänä päivänä ymmärrämme rahoittaa tällaisia hankkeita, joiden tulokset eivät ole etukäteen laskettavissa mutta jotka onnistuessaan voivat muuttaa koko maailmaa paremmaksi.

Mikä voisikaan olla parempi tapa tuottaa energiaa yhteiskunnan käyttöön kuin se, että saasteetonta ja ilmaista aurinkovoimaa hyödyntämällä poistetaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja sidotaan se myöhemmin käytettäväksi tekemällä keinotekoista polttoainetta, vaikkapa diesel-öljyä?

Todettakoon vielä, että tällä teknologialla energian tuottaminen on tulevaisuudessa ilmaista sen jälkeen kun investointi tuotantojärjestelmään on tehty.

Lisää tietoa aiheesta:

http://www.neocarbonenergy.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4

 

 

]]>
11 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214797-suomessa-tehdaan-uraauurtavaa-tutkimusta-aurinkoenergian-varastoimiseksi#comments Aurinkoenergia Energia Huippututkimus Mon, 04 Apr 2016 08:43:24 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214797-suomessa-tehdaan-uraauurtavaa-tutkimusta-aurinkoenergian-varastoimiseksi
Suomen ja Helsingin tie kohti hiiletöntä tulevaisuutta http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214037-suomen-ja-helsingin-tie-kohti-hiiletonta-tulevaisuutta <p>Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan mukana hiilidioksidipäästöjen ilmastotalkoissa. Helsinki on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kaavaillaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tämä tuntuu hölmöläisten yritykseltä kantaa valoa pussissa sisälle pimeään huoneeseen, jossa ei ole ikkunoita.</p><p>Aurinko- ja tuulivoimasta ei ole taloudelliseen energian tuottamiseen. Ne ovat kalliita tuotantomuotoja ja olisivat myös kannattamattomia, jollei valtio tukisi niitä runsaalla kädellä. Tunnetustihan Suomessa ei aurinko paista juuri ollenkaan talvella, jolloin energian tarve on maassamme suurimmillaan, Pohjois-Suomen kaamosajasta puhumattakaan, siellä ollaan kokonaan ilman auringonsäteitä pitkä aika talvella.</p><p><strong>Kotimaisilla energialähteillä eurot kotimaahan</strong></p><p>Maalämpö ja biomassan käyttö ovat energianlähteinä jo paljon järkevämpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden lisääminen niin lämmön- kuin sähköntuotannossa on järkevää energiataloutta. Näillä on myös työllistävä vaikutus. Eurot jäävät kotimaahan kiertämään, eivätkä mene ulkomaalaisten kivihiili- ja öljykauppiaiden pohjattomiin taskuihin.</p><p>Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä. Onhan myös turve kotimainen polttoaine, jolla on myös hyvin suuri työllistävä vaikutus, hyvä piristysruiske työttömyydessä kituvalle maamme taloudelle.</p><p>Hakkeella ja turpeella on kuljetusten kautta myös saastuttava vaikutus niitä vastustavien mielestä. Molempien vaihtoehtojen osalta hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Työllistävä vaikutus on iso myös kituvalle suomalaiselle kuljetusalalle. Nykyaikaiset kuorma-autot ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia.&nbsp;</p><p><strong>Helsingillä ohjaava vaikutus koko Suomeen</strong></p><p>Helsingin energia, HELEN valmistelee päättäjille kahta vaihtoehtoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin kivihiilestä pitäisi luopua kokonaan seuraavan 10 vuoden aikana. Toisessa vaihtoehdossa kivihiiltä tupruteltaisiin vuoden 2025 toiselle puoliskolle asti.</p><p>Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi pitää kuitenkin olla kolmas vaihtoehto, joka muodostuisi suomalaisten polttoaineiden, maalämmön ja&nbsp; biomassaenergian käytölle. Helsingin päätöksillä on vahvasti ohjaava vaikutus koko Suomen energiaratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä on se, kun Helsinki käyttää tällä hetkellä 5-7 prosenttia pellettiä, mikä vastaa kolmannesta koko Suomen pellettituotannosta.&nbsp;</p><p>Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan mukana hiilidioksidipäästöjen ilmastotalkoissa. Helsinki on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kaavaillaan aurinkovoimaa ja tuulivoimaloiden lisärakentamista. Tämä tuntuu hölmöläisten yritykseltä kantaa valoa pussissa sisälle pimeään huoneeseen, jossa ei ole ikkunoita.

Aurinko- ja tuulivoimasta ei ole taloudelliseen energian tuottamiseen. Ne ovat kalliita tuotantomuotoja ja olisivat myös kannattamattomia, jollei valtio tukisi niitä runsaalla kädellä. Tunnetustihan Suomessa ei aurinko paista juuri ollenkaan talvella, jolloin energian tarve on maassamme suurimmillaan, Pohjois-Suomen kaamosajasta puhumattakaan, siellä ollaan kokonaan ilman auringonsäteitä pitkä aika talvella.

Kotimaisilla energialähteillä eurot kotimaahan

Maalämpö ja biomassan käyttö ovat energianlähteinä jo paljon järkevämpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden lisääminen niin lämmön- kuin sähköntuotannossa on järkevää energiataloutta. Näillä on myös työllistävä vaikutus. Eurot jäävät kotimaahan kiertämään, eivätkä mene ulkomaalaisten kivihiili- ja öljykauppiaiden pohjattomiin taskuihin.

Toisena vaihtoehtona on turpeen keskitetty käyttö voimalaitoksissa, joissa sen poltto ei aiheuta suuria hiilidioksidipäästöjä. Onhan myös turve kotimainen polttoaine, jolla on myös hyvin suuri työllistävä vaikutus, hyvä piristysruiske työttömyydessä kituvalle maamme taloudelle.

Hakkeella ja turpeella on kuljetusten kautta myös saastuttava vaikutus niitä vastustavien mielestä. Molempien vaihtoehtojen osalta hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Työllistävä vaikutus on iso myös kituvalle suomalaiselle kuljetusalalle. Nykyaikaiset kuorma-autot ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia. 

Helsingillä ohjaava vaikutus koko Suomeen

Helsingin energia, HELEN valmistelee päättäjille kahta vaihtoehtoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin kivihiilestä pitäisi luopua kokonaan seuraavan 10 vuoden aikana. Toisessa vaihtoehdossa kivihiiltä tupruteltaisiin vuoden 2025 toiselle puoliskolle asti.

Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi pitää kuitenkin olla kolmas vaihtoehto, joka muodostuisi suomalaisten polttoaineiden, maalämmön ja  biomassaenergian käytölle. Helsingin päätöksillä on vahvasti ohjaava vaikutus koko Suomen energiaratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä on se, kun Helsinki käyttää tällä hetkellä 5-7 prosenttia pellettiä, mikä vastaa kolmannesta koko Suomen pellettituotannosta. 

Jos taas nykyinen Helsingin tarvitsema energia tuotettaisiin halkomotteina (metrin leveä metrin pitkä ja metrin korkea puukasa), ja tämän vuotuinen tarve laitettaisiin motin levyisinä pinoina peräkkäin, halkopino ulottuisi Helsingistä noin Jyväskylän korkeudelle.

]]>
16 http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214037-suomen-ja-helsingin-tie-kohti-hiiletonta-tulevaisuutta#comments Aurinkoenergia Biomassa Harri Lindell Hiilidioksidipäästöt Tuulivoimala Tue, 22 Mar 2016 04:00:00 +0000 Harri Lindell http://harri-lindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214037-suomen-ja-helsingin-tie-kohti-hiiletonta-tulevaisuutta
Aurinkoenergiasta ja -kennoista http://jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198142-aurinkoenergiasta-ja-kennoista <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mittasin juuri 15 W aurinkokennon kennon ulkona tavallisena kuurosateisena kesäpäivänä. Tarvitsen tietoa aurinkokennon suuntaamiseksi ja tehon määritykseksi latausjärjestelmään.</p><p>MITTAUS</p><p>Paras ilmansuunta oli 195 astetta, kallistus 45 astetta vaakatasosta. Ulostulo&nbsp; 18 V 47 mA = 0,85 W. (Virta Imax on mitattu Vout= 0 V. Jännite Uout kun I=0. )<br />Eli saatu&nbsp; 5,7 % ilmoitetusta huipputehosta. Sunwind 15 W Kennon koko on 410x350 mm = 0,2435 m2. HInta oli 39 eur Motonetissa.</p><p>OLOSUHDE<br />Nyt on 10.7.2015 klo 14 Suomen aikaa keskellä kesää. Ilma on pilvinen ja kuurosateinen. Mittaushetkellä ei satanut ja tavallinen päivä. Ei ollut paksuja, mustia pilviä.&nbsp; Oli jatkuvien kuurojen välissä.<br />&nbsp;</p><p>(Tuuli 3 m/s, Havaintoaika: 10.7. 14.10, Ilmanpaine: 1000.9 hPa , Kastepiste: +13&deg;, Suht. kosteus: 95%<strong>)</strong><br />&nbsp;</p><p>LASKELMA</p><p>Laskennallinen tehotiheys on teho/ala= 3,5W/m2.</p><p>LASKELMA NYT<br /><br />Suomen sähkön kulutus on nyt 8 562 MW.<a href="http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx" target="_blank">http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx</a><br />Tarvittaisiin 2 446 285 714 m2= 2446 km2 pinta-alaa aurinkokennoja kattamaan sähkönkulutus.<br />1000 m2 omakotitalon tontteja tarvittaisiin 2 446 285 kpl.<br />Helsingin pinta-ala on 214 km2. Uudenmaan läänin pinta-ala on 9&nbsp;898 km2. Suomen pinta-ala on 338&nbsp;434,73 km2. Lähde wikipedia.<br />Tarvittaisiin kesäisin 11 Helsingin kokoista aluetta aurinkokennoja tai 1/4 Uudenmaanläänistä.</p><p>Jos joka talossa olisi 25 m2 aurinkokennoja, tarvittaisiin energian pientuotannossa 97,8 miljoonaa omakotitaloa Suomeen.</p><p>Huomio : Kesällä aurinko on 180 astetta etelässä klo 13 kesäajan takia. Aurinko liikkuu 15 astetta tunnissa länteen eli plussaanpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>SIMULOINTI TALVI</p><p>Talvella joulukuussa aurinko tehoon käyristä katsottuna noin 1/100. Tällöin yllä olevat luvut täytyy kertoa 100:lla. Tarvittaisiin 244 600 km2 aurinkokennoja tai 245 miljoonaa omakotitalotonttia tai 9700 miljoonaa omakotitaloa aurinkopanelein. Tarvittaisiin 1100 Helsingin kokoista aluetta , 25 Uudenmaanläänia tai 0,72 Suomen pinta-alaa aurinkokennoja. ( Lisäys: tässä toleranssi on iso teoreettisessa laskennassa *)<br /><br />* Lisäys : Tämä talvi-laskenta on yksinkertaistettu. Asia pitäisi mitata . Asiaan vaikuttaa monet muuttuvat asiat mm. valon luonne. Kyseessä on valosähköinen ilmiö ja kvantit ja aallonpituus. Pelkästään ratakäyristä laskettua auringon intensiteettiä ei voi käyttää mm. valon siroamisen takia ilmakehässä ja pilvisyyden takia.&nbsp; Myös lunta kertyy paneleihin. Kommenteissa on käytännössä huomattu valon tulevan ihan eri kulmasta keskitalvella. Myös kennon tuotto pimeässä alenee rasistanssin takia eikä sähköä saa &#39;ulos&#39; panelista häviön takia. Tuotto romahtaa talveksi, myös koetaloraporteissa.</p><p>&nbsp;</p><p>JOHTOPÄÄTÖS<br /><br />-Aurinkosähkön tuotannossa pilvisyydellä, vuodenajalla, suuntaamisella on suuri merkitys</p><p>-Aurinkosähkössä huipputeho saavutetaan vain poutapäivisin kesällä, eli harvoin. Laskennoissa jatkuva teho on paljon alhaisempi jopa sadasosa. Tämä pitää tutkia vuoden ympäri jos halutaan keskimääräinen teho graafina.</p><p>-Aurinkosähkökonsepti, jota mediassa hehkutetaan , ei ole laskettu läpi järjen kanssa.</p><p>-Aurinkokennoille löytyy erikoistarkoituksia mihin ne sopivat, kun ei ole muuta sähköä saatavissa. Esim mobiilit ratkaisut ja hankalasti sähköistettavat.</p><p>-Laskelmiin vaikuttaa normaali kesäinen pilvisyys, mitä on jatkunut päiviä.&nbsp; Suorassa auringossa teho olisi suurempi. Kenno oli suunnattu. Suuntaamaton kenno talon katon lappeella ei anna näin hyvää tulosta.<br />-Hämärässä kennostosta ei saada ulos tehoa.</p><p>-Toki on teoriassa mahdollista tuottaa&nbsp; aurinkosähköllä kaikki Suomen sähkö aurinkokennoilla, jos sivuutetaan todellisuus, kuten raha, pinta-ala jne. Tällöin kaikkien pitäisi muuttaa kaupunkeihin ja muu maa kennottaa. Asuttaisiin kennostoliitossa.</p><p>LISÄÄ<br />Aurinkon säteilystä, tehosta, nousukulmasta eri vuoden aikoina ja muusta löytyy netistä <a href="http://www.suntekno.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia.pdf">tietoa</a>.<br />Kiinteän kennojen paras tuotto saadaan noin 180 astesta, kallistus horisontista n 30-60 astetta.<br />Keskitalvella aurinko nousee Helsingissäkin aika vähän horisontista ja teho on vähäinen.<br />Lähteitä on toisessa blogissani <a href="http://kanerva.eu/fi/?p=814" target="_blank">http://kanerva.eu/fi/?p=814</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

Mittasin juuri 15 W aurinkokennon kennon ulkona tavallisena kuurosateisena kesäpäivänä. Tarvitsen tietoa aurinkokennon suuntaamiseksi ja tehon määritykseksi latausjärjestelmään.

MITTAUS

Paras ilmansuunta oli 195 astetta, kallistus 45 astetta vaakatasosta. Ulostulo  18 V 47 mA = 0,85 W. (Virta Imax on mitattu Vout= 0 V. Jännite Uout kun I=0. )
Eli saatu  5,7 % ilmoitetusta huipputehosta. Sunwind 15 W Kennon koko on 410x350 mm = 0,2435 m2. HInta oli 39 eur Motonetissa.

OLOSUHDE
Nyt on 10.7.2015 klo 14 Suomen aikaa keskellä kesää. Ilma on pilvinen ja kuurosateinen. Mittaushetkellä ei satanut ja tavallinen päivä. Ei ollut paksuja, mustia pilviä.  Oli jatkuvien kuurojen välissä.
 

(Tuuli 3 m/s, Havaintoaika: 10.7. 14.10, Ilmanpaine: 1000.9 hPa , Kastepiste: +13°, Suht. kosteus: 95%)
 

LASKELMA

Laskennallinen tehotiheys on teho/ala= 3,5W/m2.

LASKELMA NYT

Suomen sähkön kulutus on nyt 8 562 MW.http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx
Tarvittaisiin 2 446 285 714 m2= 2446 km2 pinta-alaa aurinkokennoja kattamaan sähkönkulutus.
1000 m2 omakotitalon tontteja tarvittaisiin 2 446 285 kpl.
Helsingin pinta-ala on 214 km2. Uudenmaan läänin pinta-ala on 9 898 km2. Suomen pinta-ala on 338 434,73 km2. Lähde wikipedia.
Tarvittaisiin kesäisin 11 Helsingin kokoista aluetta aurinkokennoja tai 1/4 Uudenmaanläänistä.

Jos joka talossa olisi 25 m2 aurinkokennoja, tarvittaisiin energian pientuotannossa 97,8 miljoonaa omakotitaloa Suomeen.

Huomio : Kesällä aurinko on 180 astetta etelässä klo 13 kesäajan takia. Aurinko liikkuu 15 astetta tunnissa länteen eli plussaanpäin.

 

SIMULOINTI TALVI

Talvella joulukuussa aurinko tehoon käyristä katsottuna noin 1/100. Tällöin yllä olevat luvut täytyy kertoa 100:lla. Tarvittaisiin 244 600 km2 aurinkokennoja tai 245 miljoonaa omakotitalotonttia tai 9700 miljoonaa omakotitaloa aurinkopanelein. Tarvittaisiin 1100 Helsingin kokoista aluetta , 25 Uudenmaanläänia tai 0,72 Suomen pinta-alaa aurinkokennoja. ( Lisäys: tässä toleranssi on iso teoreettisessa laskennassa *)

* Lisäys : Tämä talvi-laskenta on yksinkertaistettu. Asia pitäisi mitata . Asiaan vaikuttaa monet muuttuvat asiat mm. valon luonne. Kyseessä on valosähköinen ilmiö ja kvantit ja aallonpituus. Pelkästään ratakäyristä laskettua auringon intensiteettiä ei voi käyttää mm. valon siroamisen takia ilmakehässä ja pilvisyyden takia.  Myös lunta kertyy paneleihin. Kommenteissa on käytännössä huomattu valon tulevan ihan eri kulmasta keskitalvella. Myös kennon tuotto pimeässä alenee rasistanssin takia eikä sähköä saa 'ulos' panelista häviön takia. Tuotto romahtaa talveksi, myös koetaloraporteissa.

 

JOHTOPÄÄTÖS

-Aurinkosähkön tuotannossa pilvisyydellä, vuodenajalla, suuntaamisella on suuri merkitys

-Aurinkosähkössä huipputeho saavutetaan vain poutapäivisin kesällä, eli harvoin. Laskennoissa jatkuva teho on paljon alhaisempi jopa sadasosa. Tämä pitää tutkia vuoden ympäri jos halutaan keskimääräinen teho graafina.

-Aurinkosähkökonsepti, jota mediassa hehkutetaan , ei ole laskettu läpi järjen kanssa.

-Aurinkokennoille löytyy erikoistarkoituksia mihin ne sopivat, kun ei ole muuta sähköä saatavissa. Esim mobiilit ratkaisut ja hankalasti sähköistettavat.

-Laskelmiin vaikuttaa normaali kesäinen pilvisyys, mitä on jatkunut päiviä.  Suorassa auringossa teho olisi suurempi. Kenno oli suunnattu. Suuntaamaton kenno talon katon lappeella ei anna näin hyvää tulosta.
-Hämärässä kennostosta ei saada ulos tehoa.

-Toki on teoriassa mahdollista tuottaa  aurinkosähköllä kaikki Suomen sähkö aurinkokennoilla, jos sivuutetaan todellisuus, kuten raha, pinta-ala jne. Tällöin kaikkien pitäisi muuttaa kaupunkeihin ja muu maa kennottaa. Asuttaisiin kennostoliitossa.

LISÄÄ
Aurinkon säteilystä, tehosta, nousukulmasta eri vuoden aikoina ja muusta löytyy netistä tietoa.
Kiinteän kennojen paras tuotto saadaan noin 180 astesta, kallistus horisontista n 30-60 astetta.
Keskitalvella aurinko nousee Helsingissäkin aika vähän horisontista ja teho on vähäinen.
Lähteitä on toisessa blogissani http://kanerva.eu/fi/?p=814

]]>
26 http://jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198142-aurinkoenergiasta-ja-kennoista#comments Aurinkoenergia Fri, 10 Jul 2015 12:23:50 +0000 Jarmo Kanerva http://jarmokanerva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198142-aurinkoenergiasta-ja-kennoista
Kolme signaalia, jotka ennustavat energiamarkkinoiden murrosta http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194616-kolme-signaalia-jotka-ennustavat-energiamarkkinoiden-murrosta <p>Viimeisen viikon aikana on eri suunnilta kantautunut kolme signaalia, jotka enteilevät isoja murroksia energiamarkkinoille:</p><ol><li><p><a href="http://mashable.com/2015/05/01/tesla-powerwall/"><u>Tesla aikoo vallata kuluttajamarkkinat kotiakuilla</u></a></p></li><li><p><a href="http://bit.ly/1EHo3Js"><u>Suomessa veromuutos on lisännyt aurinkosähkön suosiota</u></a></p></li><li><p><a href="http://europeanenergyreview.com/site/pagina.php?id=4366"><u>Puola lähtee panostamaan voimakkaasti aurinkosähköön</u></a></p></li></ol><p>Teslan Powerwallista on jo kirjoitettu valtava määrä analyyseja, joista kiinnostavia ovat muun muassa <a href="http://www.forbes.com/sites/jeffmcmahon/2015/05/01/did-tesla-just-kill-nuclear-power/"><u>Forbes-lehden pohdinta</u></a> siitä, miten Teslan uutuustuote vaikuttaa ydinvoiman asemaan sekä <a href="https://www.linkedin.com/pulse/three-reasons-why-teslas-powerwall-more-significant-than-roope-mokka?trk=hp-feed-article-title"><u>Roope Mokan kirjoitus</u></a> Powerwallin vaikutuksista energiamarkkinoiden bisnesmalleihin.</p><p>Yksi merkittävistä asioista Tesla-uutisessa on, että se osoittaa jälleen, miten teknologiavalmistajat uskovat energian kuluttajamarkkinoiden kehittymiseen ja toimivat aktiivisesti markkinoiden muokkaajina.</p><p><strong>Kuluttajille suunnattuja energiantuotantovälineitä on ollut markkinoilla jo pitkään</strong>, mutta Teslan varastointiratkaisu täydentää valikoimaa olennaisella tavalla. Jatkossa kuluttajille on yhä kannattavampaa toimia yhä enemmän - tai jopa kokonaan - irrallaan sähköverkosta.</p><p>Suomea koskeva uutinen puolestaan kertoo siitä, että uusiutuvan energian pientuotanto kiinnostaa suomalaiskuluttajia ihan tosissaan. Pieni muutos verotuskäytäntöihin, ja paneeleja on alkanut ilmestyä talojen katoille ihan uuteen tahtiin.</p><p>Kiinnostus pientuotantoon kertoo ainakin kahdesta asiasta: 1) suomalaiset haluavat ekologisemmin tuotettua sähköä kuin mitä markkinoilla on tarjolla, ja 2) suomalaiset ovat tyytymättömiä energiayhtiöiden toimintamalleihin.</p><p><strong>Lämmityksen osaltahan kehitys oli varsin rajua</strong>, kun lämpöpumput tulivat markkinoille - yhtäkkiä kaukolämpöyhtiöiden tympeään monopolitoimintaan kyllästyneille sekä öljyä ekologisempaa lämmitysmuotoa etsiville kuluttajille oli tarjolla täysin varteenotettava vaihtoehto. Nykyisin lämpöpumput tuottavat Suomessa jo yhden Loviisan ydinreaktorin verran energiaa.</p><p>Uutinen Puolan markkinoilta oli ainakin itselleni suorastaan hätkähdyttävä. Puola on perinteisesti ollut Euroopan ilmastoänkyrä, joka on puolustanut hiilikaivosteollisuuttaan henkeen ja vereen. Kun tällainen maa käynnistää mittavan ohjelman aurinkosähkön edistämiseksi, voidaan puhua todellisesta läpimurrosta.</p><p>Mitä tämä kaikki sitten merkitsee Suomen energiapolitiikan ja energiamarkkinoiden kannalta?</p><p><strong>Ensinnäkin kuluttajien kiinnostus on syytä ottaa tosissaan.</strong> Suomen energiajärjestelmä perustuu keskitettyyn omistamiseen ja suuriin yksiköihin, ja energiayhtiöiden ansaintamalleissa verkolla rahastamisella on merkittävä osa. Kun kuluttajat ottavat ohjat omiin käsiinsä ja ulkoistavat itsensä sähköverkosta sankoin joukoin, nykymallinen järjestelmä kriisiytyy.</p><p>Toisekseen Suomessa on viimeistään nyt pystyttävä irtautumaan ajattelusta, jonka mukaan uusiutuva energia on jotakin hippien hommaa, johon ei järkevästi toimivan yhteiskunnan tarvitse ottaa kantaa. Jos Puolan esimerkki ei herätä meitä toimimaan, jäämme auttamatta junasta, joka kiihdyttää jo vauhtiaan.</p><p>Nyt voimme vielä olla aktiivisesti muokkaamassa uusiutuvan energian markkinoita ja tukemassa kotimaisten innovaatioiden kehitystä sekä liiketoiminnan kasvua. Jos omaksumme perässähiihtäjän roolin, menetämme bisnesmahdollisuuksia ja joudumme tyytymään siihen, mitä muut tarjoavat.</p><p><strong>Hallitusneuvottelujen kynnyksellä katseet tulee kääntää vahvasti energiapolitiikkaan. </strong>Tarvitsemme verotusta ja kannustinmekanismeja, jotka auttavat suomalaisia kuluttajia, teollisuutta ja energiayhtiöitä hallitusti omaksumaan hajautettuja, asiakaskeskeisiä toimintamalleja. Ne tulevat joka tapauksessa, ja on parempi olla muutoksen ajurina kuin jäädä sen jalkoihin.</p><p>Energiayhtiöitä on ohjattava uudistamaan palvelu- ja ansaintamallejaan. Tämä ei liene mahdoton tehtävä, koska alan oma etujärjestö Energiateollisuus ry on jo nostanut kissan pöydälle muun muassa <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=1&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CB4QFjAA&amp;url=http%3A%2F%2Fenergia.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fkaukolampoalan_strategia_8-2013.pdf&amp;ei=qH9IVZGBMoq6sQHDm4DoBQ&amp;usg=AFQjCNHaQPUR9xeGSpLzMXjklq3i8NTJQQ&amp;sig2=-NMKGP6ZKBcohzi6-q2Fow&amp;bvm=bv.92291466,d.bGg"><u>kaukolämpöalan strategiassaan</u></a>. Energiateollisuus visioi asiakaskeskeisiä palvelumalleja, joissa lämmön myynnin sijaan myydään esimerkiksi haluttua sisälämpötilaa. Tätä kohti tulee pyrkiä myös politiikan keinoin.</p><p>Se, mitä Suomen ei missään tapauksessa kannata tehdä, on omaksua Euroopan energiaänkyrän roolia - nyt, kun se paikka on Puolalta vapautumassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisen viikon aikana on eri suunnilta kantautunut kolme signaalia, jotka enteilevät isoja murroksia energiamarkkinoille:

  1. Tesla aikoo vallata kuluttajamarkkinat kotiakuilla

  2. Suomessa veromuutos on lisännyt aurinkosähkön suosiota

  3. Puola lähtee panostamaan voimakkaasti aurinkosähköön

Teslan Powerwallista on jo kirjoitettu valtava määrä analyyseja, joista kiinnostavia ovat muun muassa Forbes-lehden pohdinta siitä, miten Teslan uutuustuote vaikuttaa ydinvoiman asemaan sekä Roope Mokan kirjoitus Powerwallin vaikutuksista energiamarkkinoiden bisnesmalleihin.

Yksi merkittävistä asioista Tesla-uutisessa on, että se osoittaa jälleen, miten teknologiavalmistajat uskovat energian kuluttajamarkkinoiden kehittymiseen ja toimivat aktiivisesti markkinoiden muokkaajina.

Kuluttajille suunnattuja energiantuotantovälineitä on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta Teslan varastointiratkaisu täydentää valikoimaa olennaisella tavalla. Jatkossa kuluttajille on yhä kannattavampaa toimia yhä enemmän - tai jopa kokonaan - irrallaan sähköverkosta.

Suomea koskeva uutinen puolestaan kertoo siitä, että uusiutuvan energian pientuotanto kiinnostaa suomalaiskuluttajia ihan tosissaan. Pieni muutos verotuskäytäntöihin, ja paneeleja on alkanut ilmestyä talojen katoille ihan uuteen tahtiin.

Kiinnostus pientuotantoon kertoo ainakin kahdesta asiasta: 1) suomalaiset haluavat ekologisemmin tuotettua sähköä kuin mitä markkinoilla on tarjolla, ja 2) suomalaiset ovat tyytymättömiä energiayhtiöiden toimintamalleihin.

Lämmityksen osaltahan kehitys oli varsin rajua, kun lämpöpumput tulivat markkinoille - yhtäkkiä kaukolämpöyhtiöiden tympeään monopolitoimintaan kyllästyneille sekä öljyä ekologisempaa lämmitysmuotoa etsiville kuluttajille oli tarjolla täysin varteenotettava vaihtoehto. Nykyisin lämpöpumput tuottavat Suomessa jo yhden Loviisan ydinreaktorin verran energiaa.

Uutinen Puolan markkinoilta oli ainakin itselleni suorastaan hätkähdyttävä. Puola on perinteisesti ollut Euroopan ilmastoänkyrä, joka on puolustanut hiilikaivosteollisuuttaan henkeen ja vereen. Kun tällainen maa käynnistää mittavan ohjelman aurinkosähkön edistämiseksi, voidaan puhua todellisesta läpimurrosta.

Mitä tämä kaikki sitten merkitsee Suomen energiapolitiikan ja energiamarkkinoiden kannalta?

Ensinnäkin kuluttajien kiinnostus on syytä ottaa tosissaan. Suomen energiajärjestelmä perustuu keskitettyyn omistamiseen ja suuriin yksiköihin, ja energiayhtiöiden ansaintamalleissa verkolla rahastamisella on merkittävä osa. Kun kuluttajat ottavat ohjat omiin käsiinsä ja ulkoistavat itsensä sähköverkosta sankoin joukoin, nykymallinen järjestelmä kriisiytyy.

Toisekseen Suomessa on viimeistään nyt pystyttävä irtautumaan ajattelusta, jonka mukaan uusiutuva energia on jotakin hippien hommaa, johon ei järkevästi toimivan yhteiskunnan tarvitse ottaa kantaa. Jos Puolan esimerkki ei herätä meitä toimimaan, jäämme auttamatta junasta, joka kiihdyttää jo vauhtiaan.

Nyt voimme vielä olla aktiivisesti muokkaamassa uusiutuvan energian markkinoita ja tukemassa kotimaisten innovaatioiden kehitystä sekä liiketoiminnan kasvua. Jos omaksumme perässähiihtäjän roolin, menetämme bisnesmahdollisuuksia ja joudumme tyytymään siihen, mitä muut tarjoavat.

Hallitusneuvottelujen kynnyksellä katseet tulee kääntää vahvasti energiapolitiikkaan. Tarvitsemme verotusta ja kannustinmekanismeja, jotka auttavat suomalaisia kuluttajia, teollisuutta ja energiayhtiöitä hallitusti omaksumaan hajautettuja, asiakaskeskeisiä toimintamalleja. Ne tulevat joka tapauksessa, ja on parempi olla muutoksen ajurina kuin jäädä sen jalkoihin.

Energiayhtiöitä on ohjattava uudistamaan palvelu- ja ansaintamallejaan. Tämä ei liene mahdoton tehtävä, koska alan oma etujärjestö Energiateollisuus ry on jo nostanut kissan pöydälle muun muassa kaukolämpöalan strategiassaan. Energiateollisuus visioi asiakaskeskeisiä palvelumalleja, joissa lämmön myynnin sijaan myydään esimerkiksi haluttua sisälämpötilaa. Tätä kohti tulee pyrkiä myös politiikan keinoin.

Se, mitä Suomen ei missään tapauksessa kannata tehdä, on omaksua Euroopan energiaänkyrän roolia - nyt, kun se paikka on Puolalta vapautumassa.

]]>
44 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194616-kolme-signaalia-jotka-ennustavat-energiamarkkinoiden-murrosta#comments Aurinkoenergia Energia Tesla Tue, 05 May 2015 11:02:59 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194616-kolme-signaalia-jotka-ennustavat-energiamarkkinoiden-murrosta
Haluammeko Suomen olevan energiatekniikan myyjä vai ostaja? http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193497-haluammeko-suomen-olevan-energiatekniikan-myyja-vai-ostaja <p>Uutisia Suomesta tältä vuodelta:</p> <p>&nbsp;</p> <p>19.1.2015</p> <p>Tampereen Hämeenkadulla kerrostalon katolle on rakennettu aurinkovoimala:</p> <p><u><a href="http://yle.fi/uutiset/halpa_laina_kannusti__koko_kerrostalo_siirtyi_aurinkoenergiaan/7742464">http://yle.fi/uutiset/halpa_laina_kannusti__koko_kerrostalo_siirtyi_aurinkoenergiaan/7742464</a></u></p> <p><u><a href="http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/274826-hameenpuistoon-valmistui-suuri-aurinkovoimala">http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/274826-hameenpuistoon-valmistui-suuri-aurinkovoimala</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>23.3.2015</p> <p>SITRA: Aurinkoenergia on Suomessa kannattavaa taloyhtiöille</p> <p><u><a href="http://www.sitra.fi/artikkelit/aurinkoenergia-nyt-kannattavaa-myos-taloyhtioille">http://www.sitra.fi/artikkelit/aurinkoenergia-nyt-kannattavaa-myos-taloyhtioille</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>31.3.2015</p> <p>Oulun Energia Oy rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan sanomalehti Kalevan painotalon katolle keväällä 2015. Yhtiön laskelmien mukaan noin 10 % painotalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta pystytään tuottamaan aurinkoenergialla ja kirkkaana kesäpäivänä aurinkopaneelit tuottavat jopa 90 % painolaitoksen sähköstä. Parhaimmillaan siis myös painokoneet pyörivät aurinkosähköllä.</p> <p><u><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kalevan-painotalon-katolle-tulee-suomen-suurin-aurinkovoimala/693397/">http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kalevan-painotalon-katolle-tulee-suomen-suurin-aurinkovoimala/693397/</a></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>10.4.2014</p> <p>Helsingissä aurinkopaneeleita löytyy jo ravintoloistakin. Cafe Caruselin katolle on asennettu aurinkopaneelit, jotka tuottavat 12-14 % kahvilan sähkönkulutuksesta:</p> <p><u><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1428554007890">http://www.hs.fi/kaupunki/a1428554007890</a></u></p> <p><u><a href="http://www.hyvinvointiasahkolla.fi/hankkeet/rakennukset/637-hs-fi-aurinkopaneeleita-loytyy-jo-ravintoloistakin-sahkontuotanto-vastaisi-noin-miljoonan-kahvikupillisen-valmistusta-vuodessa">http://www.hyvinvointiasahkolla.fi/hankkeet/rakennukset/637-hs-fi-aurinkopaneeleita-loytyy-jo-ravintoloistakin-sahkontuotanto-vastaisi-noin-miljoonan-kahvikupillisen-valmistusta-vuodessa</a></u></p> <p>Aurinkosähkö tekee tuloaan jo Suomeenkin. Lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä Suomessa on ollut jo vuosia, esimerkiksi oman kotini katolla jo 6 vuotta.</p> <p>Deutsche Bankin mukaan maailmassa on jo 30 maata, joissa aurinkosähkö on saavuttanut verkkopariteetin, eli perhe tai yritys saa oman katon aurinkopaneeleista sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta. SITRA:n (linkki yllä) ja VTT:n tutkija Pasi Vainikan mukaan myös Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa tämän tilanteen.</p> <p><u><a href="http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/">http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/</a></u></p> <p><u><a href="http://t.co/Wp7H9umimG">http://t.co/Wp7H9umimG</a></u></p> <p>Kun omalta katolta saa sähköä halvemmalla kuin verkosta, tavallisten ihmisten ja yritysten kannattaa hankkia aurinkopaneelit. Esimerkiksi Britanniassa IKEA on jo joidenkin vuosien ajan myynyt aurinkosähkölaitteistoja.</p> <p>Tämä muuttaa paitsi sitä, miten sähköä tuotetaan, myös sähköbisneksen. Ja se luo markkinat muillekin uusille teknologioille, sähköenergian varastoinnille ja älyverkkoteknologialle.</p> <p>Kuvassa 1 näkyy miten Saksassa sähköä tuotettiin 13-17.4. tänä vuonna, viikolla 16. Aurinkoisella viikolla aurinkosähkö tuotti ison osan keskipäivän sähkönkulutushuipusta.</p> <p>Perinteisesti me tavalliset kuluttajat olemme olleet pelkkiä sähkön ostajia. Aurinkoteknologian avulla voimme ryhtyä myös sähkön tuottajiksi. Perinteisten voimayhtiöiden kannalta muutos on valtava. USA:ssa puhutaan &quot;ankkakäyrästä&quot; (duck curve), kuva 2. Se viittaa siiten, että verkosta ostetun sähkön määrä vähenee keskipäivällä, eli juuri siihen aikaan jolloin kulutus on perinteisesti ollut suurin ja voimayhtiöt ovat saaneet sähköstä kalleimman hinnan.</p> <p><u><a href="http://reneweconomy.com.au/2014/bernstein-four-scary-choices-for-utilities-in-face-of-solar-onslaught-51609">http://reneweconomy.com.au/2014/bernstein-four-scary-choices-for-utilities-in-face-of-solar-onslaught-51609</a></u></p> <p><u><a href="http://www.greentechmedia.com/content/images/articles/Slide08.png">http://www.greentechmedia.com/content/images/articles/Slide08.png</a></u></p> <p>Puhutaan myös voimayhtöiden &quot;Kodak-hetkestä&quot;. Vertauksella viitataan siihen, miten digikamerat veivät filmiyhtiö Kodakilta markkinat.</p> <p><u><a href="http://reneweconomy.com.au/2014/energy-utilities-facing-kodak-moment-may-lose-right-to-survive-57644">http://reneweconomy.com.au/2014/energy-utilities-facing-kodak-moment-may-lose-right-to-survive-57644</a></u></p> <p>Sähköyhtiöt voivat reagoida muutokseen eri tavoin. Yksi vaihtoehto on sulkea silmät. Tällä ei kovin pitkälle pötkitä.</p> <p>Toinen vaihtoehto on kieltäytyä ostamasta aurikosähköä ja/tai määrätä sakkomaksu niille kuluttajille, jotka asentavat aurinkopaneeleita katolleen. Joissakin USA:n osissa on tehty tai suunniteltu tätä. Mutta tämä voi johtaa ojasta allikkoon eli kannustaa kuluttajia hankkimaan myös akut ja irtautumaan kokonaan verkosta. Nykyteknologialla tämä vaihtoehto ei ole vielä kovin houkutteleva, mutta myös akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia.</p> <p>Deutsche Bank ennustaakin, että aurinkosähkö yhdistettynä sähkön varastointiin tulee olemaan &quot;killer app&quot;, joka mullistaa markkinat täysin, vastaavaan tapaan kuin Nokian puhelimet ensin tekivät lankapuhelimet vanhanaikaisiksi ja sitten hävisivät kisan iPhone- ja Android-puhelimille. Joidenkin arvioiden mukaan menee vain pari vuotta siihen, kun sähkön varastointi alkaa tulla kilpailukykyiseksi tavaksi tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.</p> <p><u><a href="http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105">http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105</a></u></p> <p><u><a href="http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2014/11/energy-storage-will-soon-replace-simple-cycle-combustion-turbine-peaker-plants?cmpid=rss">http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2014/11/energy-storage-will-soon-replace-simple-cycle-combustion-turbine-peaker-plants?cmpid=rss</a></u></p> <p>Kolmas vaihtoehto sähköyhtiöille on yrittää sopeutua muutokseen. Saksan suurin sähköyhtiö E.On yrittää tätä. Se ilmoitti viime vuonna keskityvänsä uusiutuvaan energiaan, sähköverkkoihin ja energiatehokkuuteen. Ydinvoima erotetaan firmassa erilliseksi osakseen, jota alle linkatun Taloussanomien artikkelin mukaan pidetään eränlaisena roskapankkina, ja siitä käytetään lempinimeä E.Off.</p> <p><u><a href="http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts">http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts</a></u></p> <p><u><a href="http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/12/20/miksi-eon-jatti-fennovoiman-ja-ydinvoiman/201417450/12?utm_campaign=twitter-share&amp;utm_campaign=twitter-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_source=t.co&amp;utm_content=android.taloussanomat.fi&amp;utm_campaign=twitter-share">http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/12/20/miksi-eon-jatti-fennovoiman-ja-ydinvoiman/201417450/12?utm_campaign=twitter-share&amp;utm_campaign=twitter-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_source=t.co&amp;utm_content=android.taloussanomat.fi&amp;utm_campaign=twitter-share</a></u></p> <p>Sitaatti Taloussanomien artikkelista: &quot;Avainsana on käyttöliittymä. Kun Johannes Theyssen, E.onin johtaja, puhuu siitä, hänen silmänsä kuulemma kirkastuvat. Sillä hallinnoidaan älykästä verkkoa, jonka kautta johdatetaan energian lisäksi myös viestintäpalveluja. Verkon kautta kuluttajat voivat hyödyntää ja jaella myös itse tuottamaansa ja lataamaansa energiaa.&quot;</p> <p>Liitttykö tämä Suomeen? Liittyy ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin muutos on alkanut jo myös meillä, kuten alun uutiset osoittavat. Aurinkopaneelien hintojen voimakas lasku on lisännyt kiinnostusta niitä kohtaan. Vaikka valtiovalta ei meillä mitenkään kannusta tavallisia ihmisiä investoimaan aurinkopaneeleihin, kasvava joukko ihmisiä tulee tekemään sen silti.</p> <p>14.4.2015 julkaistun uutisen mukaan suomalaisten kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on kahdessa vuodessa kasvanut &quot;räjähdysmäisesti&quot;.</p> <p><u><a href="http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kaksi-kolmesta-valitsisi-aurinkoenergian-kiinnostus-rajahdysmaisessa-kasvussa/4994580">http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kaksi-kolmesta-valitsisi-aurinkoenergian-kiinnostus-rajahdysmaisessa-kasvussa/4994580</a></u></p> <p>Kun omatoiminen sähköntuotanto lisääntyy, kasvaa myös kiinnostus älytekniikkaan, jolla voi ohjata osan omasta sähkönkulutuksestaan niihin tunteihin, jolloin omalta katolta tulee aurinkosähköä - ja niihin hetkiin jolloin verkkosähkö on halvimmillaan. Saksassa verkkosähkö on nykyisin halvimmillaan silloin, kun tuuli- ja aurinkosähköä tuotetaan paljon.</p> <p>Yksi energia-alan iskusanoista on jo joidenkin vuosien ajan ollut &quot;smart grid&quot;, älykäs verkko joka pystyy ohjaamaan soveltuvan osan kulutuksesta ajankohtiin, jolloin sähkö on halvinta tai muu kulutus pienintä.</p> <p>Koko sähköbisnes on muutoksen alussa. Nopeimmin se muuttuu siellä, missä tuuli- ja aurinkosähkö valtaavat alaa nopeiten, Saksan lisäksi esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa.</p> <p>Jotta me suomalaiset voisimme päästä osille näistä kasvavista markkinoista, Suomen kannattaa kannustaa investoimaan uuteen energiateknologiaan myös kotimaassa.</p> <p>Karoliina Auvinen bloggaa hyvin siitä, miksi uuden energiatekniikan kotimarkkinoilla on väliä. Vientimarkkinoilla firmojen uskottavuudelle on ratkaisevan tärkeää, että niiden tekniikkaan uskotaan ja investoidaan myös kotimaassa. Kotimaanmarkinat auttavat myös pitämään työpaikat kotimaassa.</p> <p><u><a href="http://energiaremontti2015.fi/uuden-energian-kotimarkkinat-avain-globaaliin-menestykseen/">http://energiaremontti2015.fi/uuden-energian-kotimarkkinat-avain-globaaliin-menestykseen/</a></u></p> <p>Samasta asiasta bloggasi myös Jasper Pääkkönen. &quot;Haluaako Suomi olla maa, josta tuota osaamista ja teknologiaa ostetaan, vai annammeko muiden jakaa tarjolla oleva vuotuinen satojen miljardien eurojen kakku?&quot;</p> <p><u><a href="http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille">http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille</a></u></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisia Suomesta tältä vuodelta:

 

19.1.2015

Tampereen Hämeenkadulla kerrostalon katolle on rakennettu aurinkovoimala:

http://yle.fi/uutiset/halpa_laina_kannusti__koko_kerrostalo_siirtyi_aurinkoenergiaan/7742464

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/274826-hameenpuistoon-valmistui-suuri-aurinkovoimala

 

23.3.2015

SITRA: Aurinkoenergia on Suomessa kannattavaa taloyhtiöille

http://www.sitra.fi/artikkelit/aurinkoenergia-nyt-kannattavaa-myos-taloyhtioille

 

31.3.2015

Oulun Energia Oy rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan sanomalehti Kalevan painotalon katolle keväällä 2015. Yhtiön laskelmien mukaan noin 10 % painotalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta pystytään tuottamaan aurinkoenergialla ja kirkkaana kesäpäivänä aurinkopaneelit tuottavat jopa 90 % painolaitoksen sähköstä. Parhaimmillaan siis myös painokoneet pyörivät aurinkosähköllä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kalevan-painotalon-katolle-tulee-suomen-suurin-aurinkovoimala/693397/

 

10.4.2014

Helsingissä aurinkopaneeleita löytyy jo ravintoloistakin. Cafe Caruselin katolle on asennettu aurinkopaneelit, jotka tuottavat 12-14 % kahvilan sähkönkulutuksesta:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1428554007890

http://www.hyvinvointiasahkolla.fi/hankkeet/rakennukset/637-hs-fi-aurinkopaneeleita-loytyy-jo-ravintoloistakin-sahkontuotanto-vastaisi-noin-miljoonan-kahvikupillisen-valmistusta-vuodessa

Aurinkosähkö tekee tuloaan jo Suomeenkin. Lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä Suomessa on ollut jo vuosia, esimerkiksi oman kotini katolla jo 6 vuotta.

Deutsche Bankin mukaan maailmassa on jo 30 maata, joissa aurinkosähkö on saavuttanut verkkopariteetin, eli perhe tai yritys saa oman katon aurinkopaneeleista sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta. SITRA:n (linkki yllä) ja VTT:n tutkija Pasi Vainikan mukaan myös Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa tämän tilanteen.

http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/

http://t.co/Wp7H9umimG

Kun omalta katolta saa sähköä halvemmalla kuin verkosta, tavallisten ihmisten ja yritysten kannattaa hankkia aurinkopaneelit. Esimerkiksi Britanniassa IKEA on jo joidenkin vuosien ajan myynyt aurinkosähkölaitteistoja.

Tämä muuttaa paitsi sitä, miten sähköä tuotetaan, myös sähköbisneksen. Ja se luo markkinat muillekin uusille teknologioille, sähköenergian varastoinnille ja älyverkkoteknologialle.

Kuvassa 1 näkyy miten Saksassa sähköä tuotettiin 13-17.4. tänä vuonna, viikolla 16. Aurinkoisella viikolla aurinkosähkö tuotti ison osan keskipäivän sähkönkulutushuipusta.

Perinteisesti me tavalliset kuluttajat olemme olleet pelkkiä sähkön ostajia. Aurinkoteknologian avulla voimme ryhtyä myös sähkön tuottajiksi. Perinteisten voimayhtiöiden kannalta muutos on valtava. USA:ssa puhutaan "ankkakäyrästä" (duck curve), kuva 2. Se viittaa siiten, että verkosta ostetun sähkön määrä vähenee keskipäivällä, eli juuri siihen aikaan jolloin kulutus on perinteisesti ollut suurin ja voimayhtiöt ovat saaneet sähköstä kalleimman hinnan.

http://reneweconomy.com.au/2014/bernstein-four-scary-choices-for-utilities-in-face-of-solar-onslaught-51609

http://www.greentechmedia.com/content/images/articles/Slide08.png

Puhutaan myös voimayhtöiden "Kodak-hetkestä". Vertauksella viitataan siihen, miten digikamerat veivät filmiyhtiö Kodakilta markkinat.

http://reneweconomy.com.au/2014/energy-utilities-facing-kodak-moment-may-lose-right-to-survive-57644

Sähköyhtiöt voivat reagoida muutokseen eri tavoin. Yksi vaihtoehto on sulkea silmät. Tällä ei kovin pitkälle pötkitä.

Toinen vaihtoehto on kieltäytyä ostamasta aurikosähköä ja/tai määrätä sakkomaksu niille kuluttajille, jotka asentavat aurinkopaneeleita katolleen. Joissakin USA:n osissa on tehty tai suunniteltu tätä. Mutta tämä voi johtaa ojasta allikkoon eli kannustaa kuluttajia hankkimaan myös akut ja irtautumaan kokonaan verkosta. Nykyteknologialla tämä vaihtoehto ei ole vielä kovin houkutteleva, mutta myös akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia.

Deutsche Bank ennustaakin, että aurinkosähkö yhdistettynä sähkön varastointiin tulee olemaan "killer app", joka mullistaa markkinat täysin, vastaavaan tapaan kuin Nokian puhelimet ensin tekivät lankapuhelimet vanhanaikaisiksi ja sitten hävisivät kisan iPhone- ja Android-puhelimille. Joidenkin arvioiden mukaan menee vain pari vuotta siihen, kun sähkön varastointi alkaa tulla kilpailukykyiseksi tavaksi tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.

http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105

http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2014/11/energy-storage-will-soon-replace-simple-cycle-combustion-turbine-peaker-plants?cmpid=rss

Kolmas vaihtoehto sähköyhtiöille on yrittää sopeutua muutokseen. Saksan suurin sähköyhtiö E.On yrittää tätä. Se ilmoitti viime vuonna keskityvänsä uusiutuvaan energiaan, sähköverkkoihin ja energiatehokkuuteen. Ydinvoima erotetaan firmassa erilliseksi osakseen, jota alle linkatun Taloussanomien artikkelin mukaan pidetään eränlaisena roskapankkina, ja siitä käytetään lempinimeä E.Off.

http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts

http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/12/20/miksi-eon-jatti-fennovoiman-ja-ydinvoiman/201417450/12?utm_campaign=twitter-share&utm_campaign=twitter-share&utm_medium=social&utm_source=t.co&utm_content=android.taloussanomat.fi&utm_campaign=twitter-share

Sitaatti Taloussanomien artikkelista: "Avainsana on käyttöliittymä. Kun Johannes Theyssen, E.onin johtaja, puhuu siitä, hänen silmänsä kuulemma kirkastuvat. Sillä hallinnoidaan älykästä verkkoa, jonka kautta johdatetaan energian lisäksi myös viestintäpalveluja. Verkon kautta kuluttajat voivat hyödyntää ja jaella myös itse tuottamaansa ja lataamaansa energiaa."

Liitttykö tämä Suomeen? Liittyy ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin muutos on alkanut jo myös meillä, kuten alun uutiset osoittavat. Aurinkopaneelien hintojen voimakas lasku on lisännyt kiinnostusta niitä kohtaan. Vaikka valtiovalta ei meillä mitenkään kannusta tavallisia ihmisiä investoimaan aurinkopaneeleihin, kasvava joukko ihmisiä tulee tekemään sen silti.

14.4.2015 julkaistun uutisen mukaan suomalaisten kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on kahdessa vuodessa kasvanut "räjähdysmäisesti".

http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kaksi-kolmesta-valitsisi-aurinkoenergian-kiinnostus-rajahdysmaisessa-kasvussa/4994580

Kun omatoiminen sähköntuotanto lisääntyy, kasvaa myös kiinnostus älytekniikkaan, jolla voi ohjata osan omasta sähkönkulutuksestaan niihin tunteihin, jolloin omalta katolta tulee aurinkosähköä - ja niihin hetkiin jolloin verkkosähkö on halvimmillaan. Saksassa verkkosähkö on nykyisin halvimmillaan silloin, kun tuuli- ja aurinkosähköä tuotetaan paljon.

Yksi energia-alan iskusanoista on jo joidenkin vuosien ajan ollut "smart grid", älykäs verkko joka pystyy ohjaamaan soveltuvan osan kulutuksesta ajankohtiin, jolloin sähkö on halvinta tai muu kulutus pienintä.

Koko sähköbisnes on muutoksen alussa. Nopeimmin se muuttuu siellä, missä tuuli- ja aurinkosähkö valtaavat alaa nopeiten, Saksan lisäksi esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa.

Jotta me suomalaiset voisimme päästä osille näistä kasvavista markkinoista, Suomen kannattaa kannustaa investoimaan uuteen energiateknologiaan myös kotimaassa.

Karoliina Auvinen bloggaa hyvin siitä, miksi uuden energiatekniikan kotimarkkinoilla on väliä. Vientimarkkinoilla firmojen uskottavuudelle on ratkaisevan tärkeää, että niiden tekniikkaan uskotaan ja investoidaan myös kotimaassa. Kotimaanmarkinat auttavat myös pitämään työpaikat kotimaassa.

http://energiaremontti2015.fi/uuden-energian-kotimarkkinat-avain-globaaliin-menestykseen/

Samasta asiasta bloggasi myös Jasper Pääkkönen. "Haluaako Suomi olla maa, josta tuota osaamista ja teknologiaa ostetaan, vai annammeko muiden jakaa tarjolla oleva vuotuinen satojen miljardien eurojen kakku?"

http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille

 

]]>
31 http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193497-haluammeko-suomen-olevan-energiatekniikan-myyja-vai-ostaja#comments Aurinkoenergia Energia Energiaremontti Uusiutuva energia Sat, 18 Apr 2015 17:00:31 +0000 Satu Hassi http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193497-haluammeko-suomen-olevan-energiatekniikan-myyja-vai-ostaja
Haluammeko jäädä koiravaljakon hännille? http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille <p>Uusiutuvien energiamuotojen kannattavuudesta ja soveltuvuudesta käytävä keskustelu on värikästä. En juuri halua puuttua siihen muuten kuin toteamalla, että koko maailma ostaa kyseistä teknologiaa kasvavalla tahdilla ja valtavilla rahasummilla.&nbsp;</p><p>Haluaako Suomi olla maa, josta tuota osaamista ja teknologiaa ostetaan, vai annammeko muiden jakaa tarjolla oleva vuotuinen satojen miljardien eurojen kakku?</p><p>&nbsp;</p><p>Hämmästyttävin kommentti, johon uusiutuvia koskevassa keskustelussa monesti törmään, on, että Suomen ei ole järkevää investoida uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän teknologian kehittämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Bloomberg kirjoitti tällä viikolla: &quot;The race for renewable energy has passed a turning point. The world is now adding more capacity for renewable power each year than coal, natural gas, and oil combined. And there&#39;s no going back.&quot;.</p><p>Uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia rakennetaan globaalisti siis jo enemmän, kuin hiili-, kaasu- ja öljykäyttöisiä.&nbsp;</p><p>Vanhojen energiamuotojen kannattajien kritisoimasta aurinkosähköstä Bloomberg jatkaa: &quot;Solar, the newest major source of energy in the mix, makes up less than 1 percent of the electricity market today but will be the world&rsquo;s biggest single source by 2050, according to the International Energy Agency. The question is no longer if the world will transition to cleaner energy, but how long it will take.&quot;.</p><p>Auringosta on siis ennusteiden mukaan tulossa suurin energialähde vuoteen 2050 mennessä.</p><p>Joka muuten tarkoittaa, että aurinkosähköjärjestelmiä ostetaan ja myydään seuraavien vuosien aikana, noh, aika monta.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusiutuviin investoidaan Bloombergin mukaan jo nyt satoja miljardeja euroja vuodessa. Onko meillä varaa seurata sivusta ja kiroilla silmälaput silmillä, että kun se perkeleen aurinko ei paista Suomessa eikä ainakaan yöllä, niin ei täällä kannata aurinkoteknologian kehitystä ja innovaatioitakaan tukea?</p><p>Emmekö tajua, että joku saattaisi haluta ostaa alan huippuosaamista myös Suomesta?</p><p>Vai onko kyse siitä, että Nokian jälkeen Suomessa ei enää osatakaan kehittää uutta teknologiaa, siis ratsastaa teknologisen aallon harjalla?</p><p>&nbsp;</p><p>Niille, jotka haluavat esittää todisteitaan sille, että uusiutuvien tuottamisessa ja kehittämisessä ei ole mitään järkeä, haluan toistaa itseäni ja esittää vilpittömän kysymyksen: Onko asialla lopulta mitään merkitystä? Jos kyseistä teknologiaa <em>joka tapauksessa</em> ostetaan sadoilla miljardeilla euroilla, eikö Suomen kannata haukata tästä merkittävä siivu myymällä osaamistaan maailmalle - eli skeptikoiden silmissä &quot;kaikille niille idiooteille, jotka väkisin haluavat ostaa aurinkojärjestelmiä&quot;?</p><p>Jos siinä samalla kuitenkin onnistutaan tekemään mullistavia innovaatioita vaikkapa akkuteknologian saralla, niin eikö kaikki ole aika hyvin?</p><p>&nbsp;</p><p>Eräs amerikkalainen diplomaatti ihmetteli hiljattain Suomen vallassa olevien päättäjien suhtautumista aiheeseen, ja muotoili asian minulle näin diplomaattisesti: &quot;Vain koiravaljakon ensimmäisellä koiralla on asiat hyvin. Loput tuijottavat edessään juoksevien perseenreikiä.&quot;</p><p>Minkä paikan me valitsemme valjakosta?</p><p>&nbsp;</p><p>Olkaa uusiutuvista mitä mieltä tahansa, mutta älkää vastustako Suomen kenties parasta mahdollisuutta nousta tästä taloudellisesta suosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusiutuvien energiamuotojen kannattavuudesta ja soveltuvuudesta käytävä keskustelu on värikästä. En juuri halua puuttua siihen muuten kuin toteamalla, että koko maailma ostaa kyseistä teknologiaa kasvavalla tahdilla ja valtavilla rahasummilla. 

Haluaako Suomi olla maa, josta tuota osaamista ja teknologiaa ostetaan, vai annammeko muiden jakaa tarjolla oleva vuotuinen satojen miljardien eurojen kakku?

 

Hämmästyttävin kommentti, johon uusiutuvia koskevassa keskustelussa monesti törmään, on, että Suomen ei ole järkevää investoida uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän teknologian kehittämiseen.

 

Bloomberg kirjoitti tällä viikolla: "The race for renewable energy has passed a turning point. The world is now adding more capacity for renewable power each year than coal, natural gas, and oil combined. And there's no going back.".

Uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia rakennetaan globaalisti siis jo enemmän, kuin hiili-, kaasu- ja öljykäyttöisiä. 

Vanhojen energiamuotojen kannattajien kritisoimasta aurinkosähköstä Bloomberg jatkaa: "Solar, the newest major source of energy in the mix, makes up less than 1 percent of the electricity market today but will be the world’s biggest single source by 2050, according to the International Energy Agency. The question is no longer if the world will transition to cleaner energy, but how long it will take.".

Auringosta on siis ennusteiden mukaan tulossa suurin energialähde vuoteen 2050 mennessä.

Joka muuten tarkoittaa, että aurinkosähköjärjestelmiä ostetaan ja myydään seuraavien vuosien aikana, noh, aika monta.

 

Uusiutuviin investoidaan Bloombergin mukaan jo nyt satoja miljardeja euroja vuodessa. Onko meillä varaa seurata sivusta ja kiroilla silmälaput silmillä, että kun se perkeleen aurinko ei paista Suomessa eikä ainakaan yöllä, niin ei täällä kannata aurinkoteknologian kehitystä ja innovaatioitakaan tukea?

Emmekö tajua, että joku saattaisi haluta ostaa alan huippuosaamista myös Suomesta?

Vai onko kyse siitä, että Nokian jälkeen Suomessa ei enää osatakaan kehittää uutta teknologiaa, siis ratsastaa teknologisen aallon harjalla?

 

Niille, jotka haluavat esittää todisteitaan sille, että uusiutuvien tuottamisessa ja kehittämisessä ei ole mitään järkeä, haluan toistaa itseäni ja esittää vilpittömän kysymyksen: Onko asialla lopulta mitään merkitystä? Jos kyseistä teknologiaa joka tapauksessa ostetaan sadoilla miljardeilla euroilla, eikö Suomen kannata haukata tästä merkittävä siivu myymällä osaamistaan maailmalle - eli skeptikoiden silmissä "kaikille niille idiooteille, jotka väkisin haluavat ostaa aurinkojärjestelmiä"?

Jos siinä samalla kuitenkin onnistutaan tekemään mullistavia innovaatioita vaikkapa akkuteknologian saralla, niin eikö kaikki ole aika hyvin?

 

Eräs amerikkalainen diplomaatti ihmetteli hiljattain Suomen vallassa olevien päättäjien suhtautumista aiheeseen, ja muotoili asian minulle näin diplomaattisesti: "Vain koiravaljakon ensimmäisellä koiralla on asiat hyvin. Loput tuijottavat edessään juoksevien perseenreikiä."

Minkä paikan me valitsemme valjakosta?

 

Olkaa uusiutuvista mitä mieltä tahansa, mutta älkää vastustako Suomen kenties parasta mahdollisuutta nousta tästä taloudellisesta suosta.

]]>
13 http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille#comments Aurinkoenergia Energia Ilmasto- ja energiapolitiikka Thu, 16 Apr 2015 14:42:17 +0000 Jasper Pääkkönen http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193209-haluammeko-jaada-koiravaljakon-hannille
Puhdasta energiaa - ilman tukia http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193053-puhdasta-energiaa-ilman-tukia <p>Kulunut talvi näytti jälleen että ilmasto on oikeasti muuttumassa. Helsingin rantojen massiiviset hiilivarastot eivät kuitenkaan anna vaikutelmaa että ilmansaasteiden vähentäminen olisi otettu riittävän vakavasti. Hiilen ja öljyn korvaaminen kestävämmillä energiamuodoilla on suuri kysymys, johon moni poliitikko tarjoaa ratkaisua käsi äänestäjän lompakkoon kurottaen. Onko luontoa säästävä energiantuotanto yleensäkään mahdollista, ja voidaanko siihen siirtyä ilman että energian hinta nousee ja taloutemme kärsii?<br /><br />Minusta ainoa järkevä keino löytää parhaat ratkaisut energiantuotantoon on perehtyä aihetta käsittelevään tieteelliseen tietoon. Mitkä ovat vähiten saastuttavat energiamuodot? Ja miten niitä voidaan Suomessa käyttää kustannustehokkaasti?</p><p><a href="http://petrushelsinki.net/wp-content/uploads/2015/02/paastot.png"><img alt="paastot" src="http://petrushelsinki.net/wp-content/uploads/2015/02/paastot.png" width="650" /></a></p><p><br />Vähiten saastuttavat energiamuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Tässä kuvassa näkyvät niiden koko <a href="http://ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg3/ipcc_wg3_ar5_annex-iii.pdf">elinkaaren kasvihuonepäästöt</a> verrattuna fossiiliseen ja bioenergiaan.<br /><br />Uusiutuvan bioenergian eli käytännössä puun polton julkisista varoista maksettavien tukien puolesta kampanjoivat näissä vaaleissa eräät puolueet ja tuista hyötyvät yritykset &quot;Energiaremontin&quot; nimissä. Puun poltto ei kuitenkaan kuulu vähiten saastuttaviin energiamuotoihin. Lisäksi <a href="http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Metsaluonnon-monimuotoisuus-on-mahdollista-sailyttaa-nykyisilla-hakkuumaarilla---mutta-vain-tiukoin-reunaehdoin-2380.a">WWF:n tuoreen raportin mukaan</a> metsiemme hakkuita ei voi lisätä tuhoamatta luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaasta luonnonvarastamme puusta voidaan myös tehdä rakennusmateriaalia ja kemikaaleja, joista saadaan huomattavasti enemmän hintaa kuin polttamalla metsät.<br /><br />Koska vesivoiman tuotantoa ei voi Suomessa juuri lisätä, ovat tulevaisuuden puhtaimmat energiamuodot ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Kannatan niiden tuotannon lisäämistä ilman että kustannukset maksetaan verovaroista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuinka puhdasta energiaa kannattaa tuottaa?</strong></p><p>Energian paikallinen tuotanto aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla kotitalouksissa ja yrityksissä on hyvä asia. Nykyään sitä estävät rakennusluvat ja monimutkaiset sopimukset. Paneelien asentamisen katoille ilman erillisiä lupia pitäisi olla sallittua, ja sähkösopimusten on syytä sallia energian myynti markkinahinnalla takaisin verkkoon ilman ylimääräistä byrokratiaa. Tuulivoimaa voi maanomistajan luvalla rakentaa, kunhan melu- ja maisemahaitat ovat pieniä.</p><p>Ydinvoimaa ei ole tuettu verovaroista, mutta sen rakentamista on vaikeutettu sekä massiivisella lupaprosessilla että olemalla myöntämättä lupia puhtaasti poliittisin perustein. Seurauksena on ollut pyrkimys rakentaa mahdollisimman suuri yksikkö kun lupa lopulta saadaan, mikä on johtanut Olkiluoto 3:n myöhästymiseen.</p><p>Ydinvoiman suhteen pitäisi siirtyä sarjatuotettujen, luotettavien reaktorien tyyppihyväksyntään ja keveään rakennuslupamenettelyyn. Eihän lentokoneitakaan hyväksytä kalliisti yksi kerrallaan, vaan lentokonemalli tutkitaan tarkasti ja tyyppihyväksytään kerran.<br /><br /><a href="http://petrushelsinki.net/wp-content/uploads/2015/02/thoriumInYourHand-222x300.gif"><img alt="thoriumInYourHand-222x300" height="300" src="http://petrushelsinki.net/wp-content/uploads/2015/02/thoriumInYourHand-222x300.gif" width="222" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>Tyyppihyväksynnän myötä ydinvoiman tuotannossa voidaan siirtyä <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187715-puhdasta-energiaa-koko-maailmalle">pienempiin, modulaarisiin ja paljon edullisempiin voimaloihin</a>, jotka voivat jo ensi vuosikymmenellä käyttää polttoaineenaan ydinjätteitä ja Suomen maaperässä runsaasti esiintyvää toriumia. Kuvassa olevassa torium-pallossa on tarpeeksi energiaa yhden ihmisen koko eliniän tarpeisiin.</p><p>--</p><p>Saasteiden ja ilmastonmuutoksen torjunta ei vaadi yritystukia, syöttötariffeja ja lehmänkauppoja. Voimme tuottaa puhdasta ja edullista energiaa omavaraisesti koko Suomelle sekä vientiin yksinkertaisesti vähentämällä byrokratiaa ja sallimalla parhaiden teknisten ratkaisujen käyttöönoton.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kulunut talvi näytti jälleen että ilmasto on oikeasti muuttumassa. Helsingin rantojen massiiviset hiilivarastot eivät kuitenkaan anna vaikutelmaa että ilmansaasteiden vähentäminen olisi otettu riittävän vakavasti. Hiilen ja öljyn korvaaminen kestävämmillä energiamuodoilla on suuri kysymys, johon moni poliitikko tarjoaa ratkaisua käsi äänestäjän lompakkoon kurottaen. Onko luontoa säästävä energiantuotanto yleensäkään mahdollista, ja voidaanko siihen siirtyä ilman että energian hinta nousee ja taloutemme kärsii?

Minusta ainoa järkevä keino löytää parhaat ratkaisut energiantuotantoon on perehtyä aihetta käsittelevään tieteelliseen tietoon. Mitkä ovat vähiten saastuttavat energiamuodot? Ja miten niitä voidaan Suomessa käyttää kustannustehokkaasti?

paastot


Vähiten saastuttavat energiamuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Tässä kuvassa näkyvät niiden koko elinkaaren kasvihuonepäästöt verrattuna fossiiliseen ja bioenergiaan.

Uusiutuvan bioenergian eli käytännössä puun polton julkisista varoista maksettavien tukien puolesta kampanjoivat näissä vaaleissa eräät puolueet ja tuista hyötyvät yritykset "Energiaremontin" nimissä. Puun poltto ei kuitenkaan kuulu vähiten saastuttaviin energiamuotoihin. Lisäksi WWF:n tuoreen raportin mukaan metsiemme hakkuita ei voi lisätä tuhoamatta luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaasta luonnonvarastamme puusta voidaan myös tehdä rakennusmateriaalia ja kemikaaleja, joista saadaan huomattavasti enemmän hintaa kuin polttamalla metsät.

Koska vesivoiman tuotantoa ei voi Suomessa juuri lisätä, ovat tulevaisuuden puhtaimmat energiamuodot ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Kannatan niiden tuotannon lisäämistä ilman että kustannukset maksetaan verovaroista.

 

Kuinka puhdasta energiaa kannattaa tuottaa?

Energian paikallinen tuotanto aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla kotitalouksissa ja yrityksissä on hyvä asia. Nykyään sitä estävät rakennusluvat ja monimutkaiset sopimukset. Paneelien asentamisen katoille ilman erillisiä lupia pitäisi olla sallittua, ja sähkösopimusten on syytä sallia energian myynti markkinahinnalla takaisin verkkoon ilman ylimääräistä byrokratiaa. Tuulivoimaa voi maanomistajan luvalla rakentaa, kunhan melu- ja maisemahaitat ovat pieniä.

Ydinvoimaa ei ole tuettu verovaroista, mutta sen rakentamista on vaikeutettu sekä massiivisella lupaprosessilla että olemalla myöntämättä lupia puhtaasti poliittisin perustein. Seurauksena on ollut pyrkimys rakentaa mahdollisimman suuri yksikkö kun lupa lopulta saadaan, mikä on johtanut Olkiluoto 3:n myöhästymiseen.

Ydinvoiman suhteen pitäisi siirtyä sarjatuotettujen, luotettavien reaktorien tyyppihyväksyntään ja keveään rakennuslupamenettelyyn. Eihän lentokoneitakaan hyväksytä kalliisti yksi kerrallaan, vaan lentokonemalli tutkitaan tarkasti ja tyyppihyväksytään kerran.

thoriumInYourHand-222x300

 

Tyyppihyväksynnän myötä ydinvoiman tuotannossa voidaan siirtyä pienempiin, modulaarisiin ja paljon edullisempiin voimaloihin, jotka voivat jo ensi vuosikymmenellä käyttää polttoaineenaan ydinjätteitä ja Suomen maaperässä runsaasti esiintyvää toriumia. Kuvassa olevassa torium-pallossa on tarpeeksi energiaa yhden ihmisen koko eliniän tarpeisiin.

--

Saasteiden ja ilmastonmuutoksen torjunta ei vaadi yritystukia, syöttötariffeja ja lehmänkauppoja. Voimme tuottaa puhdasta ja edullista energiaa omavaraisesti koko Suomelle sekä vientiin yksinkertaisesti vähentämällä byrokratiaa ja sallimalla parhaiden teknisten ratkaisujen käyttöönoton.

]]>
9 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193053-puhdasta-energiaa-ilman-tukia#comments Aurinkoenergia Bioenergia Ilmastonmuutos Tuulivoima Ydinvoima Wed, 15 Apr 2015 10:39:53 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193053-puhdasta-energiaa-ilman-tukia
Alkuun kannustavat tuulituetkin vähentävät CO2- päästöjä http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190594-alkuun-kannustavat-tuulituetkin-vahentavat-co2-paastoja <p>Tuuli- ja aurinkovoiman, uusiutuvien energioiden, cleantechin, jne. valitettavasti vain samaa uusiutumattomana toistavia mantrojaan hokevien vastustajien argumentoinnit &ndash; mm. tri Eija-Riitta Korholan &nbsp;<a href="/grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183279-e-r-korholan-vaikkari-ilmastopolitiikasta">&#39;pamfletti&#39;</a> - ovat perustuneet todelliseen teknistaloudelliseen tietämättömyyteen &amp; taitamattomuuteen, yksipuoleisuuteen, suhteellisuustajun puutteeseen, pelkästään joukkohysteeriseen populismiin, suoranaiseen pravdaismiin. &nbsp;He ovat kaivelleet tiettyjä laajaan kokonaisuuteen kyllä sinänsä liittyvien, mutta vain niistä tiettyjen yksityiskohtien laajennuksiin, ao. hypeyritelmiin, &rsquo;kansaan helposti uppoaviin&rsquo; &ndash; mm. siihen, että vain <a href="http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167737-tuulivoimatuetkin-vain-kayntiinlahdon-alkukankeuden-voittamiseksi">alkuaikaiset</a> &ndash; voitaisiin toki lyhentää esim. 5 vuoteen &ndash; ja loppujen lopuksi suhteellisen pienet &ndash; moninaisesti haitallinen ydinvoima kilpailua todella vääristävänä, toisin kuin tuulituet! - siihen nähden monikertainen (ydinvoimatuet ~ 500 milj &euro;/v - monta ongelmaa - ydinvoiman kaivospäästöjä ei saa edes mainita, vaikka ovat jo nyt triplan jopa kivihiililaitoksien vastaavia korkeammat - &nbsp;ydinalan tukiaisista on ylipäätään mahdotonta julkisesti keskustella&nbsp; -&nbsp; ja jopa TVO:n 5000MW fossiilikumpuamismetaanituhoista Itämerellä vaiennetaan jopa merentutkimuslaitoksia jne.!) &nbsp;tuulivoimatuet johtaisivat suoraan, mutta eivät ao. laajan teknistaloudellisen kokonaisuuden hallintaan, poikkitieteellisyyteen. Pohjanoteerauksena tästä voidaan pitää Janne Salonen &nbsp;<a href="http://janne1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188909-tutkijat-tuulivoimatuki-lisaa-co2-paastoja">blogissaan</a> vain sitä samaa, &nbsp;pelkkää spekulatiivista, asenteellista, tarkoitushakuista, &nbsp;&nbsp;jankuttavaa disinformaatiota, perustuen tässä vain kahden tutkijaprofessorin, Satu Viljainen ja Kalevi Yliheiko - Sitran tilaamana &nbsp;- todelliseen, täysin vertaistuettomaan, jokseenkin vain spekulatiiviseen, &rsquo;toiveajattelmaan&rsquo;, ns. 0-tutkimukseen &ndash; vanhoja omia sepitelmiään vain niihin lisäillen ja maalaillen. Missä ovat tämän &rsquo;tutkimuksen&rsquo; todelliset ristiriidattomat, saati sitä vahvistavat tutkimustulokset, faktat?? &ndash; Ei ainakaan myöskään populistipuheenjohtaja Timo Soininkin ilmeisesti tähän &rsquo;tutkimukseen&rsquo; oljenkortenaan TV-vaalikampanjassaankin viittaukset, tyypilliset agiteerausyritelmät. - Täältä sensijaan löytyy monia täysin päinvastaisperusteisia tieteellisiä, perusteellisia ao. aiheeseen liittyviä tuloksia &ndash; valonvälähdyksineen kaikkineen :</p><p>Wind Generation, Power System Operation and Emissions Reduction :</p><p>&ldquo;Abstract&mdash; With increasing concern over global climate change, policy makers are promoting renewable energy sources, predominantly wind generation, as a means of meeting emissions reduction targets. Although wind generation does not itself produce any harmful emissions, its effect on power system operation can actually cause an increase in the emissions of conventional plants. A dispatch model was developed which analyses the impact that wind generation has on the operation of conventional plants and the resulting emissions of Carbon Dioxide (CO2), Sulphur Dioxide (SO2) and Oxides of Nitrogen (NOX). The analysis concentrates on a &lsquo;forecasted&rsquo; approach which incorporates wind generation forecasts in the dispatch decisions. It was found that wind generation could be used as a tool for reducing CO2 emissions but alone it was not effective in curbing SO2 and NOX emissions.&rdquo;</p><p><a href="http://edepositireland.ie/bitstream/handle/2262/55295/IEEE%20in%20Press%20-%20Wind%20Generation,%20Power%20System%20Operation%20and%20Emissions%20Reduction.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://edepositireland.ie/bitstream/handle/2262/55295/IEEE%20in%20Press%20-%20Wind%20Generation,%20Power%20System%20Operation%20and%20Emissions%20Reduction.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Stabilization Wedges: Solving the Climate Problem for the Next 50 Years with Current Technologies :</p><p><a href="http://academic.evergreen.edu/z/zita/teaching/CClittell/readings/Mar07_Pacala_et_al_2004.pdf">http://academic.evergreen.edu/z/zita/teaching/CClittell/readings/Mar07_Pacala_et_al_2004.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>&ldquo;Benefits of Renewable Energy Use :</p><p>Contents</p><p>Little to No Global Warming Emissions</p><p>Improved Public Health and Environmental Quality</p><p>A Vast and Inexhaustible Energy Supply</p><p>Jobs and Other Economic Benefits</p><p>Stable Energy Prices</p><p>A More Reliable and Resilient Energy System</p><p>Renewable energy &mdash; wind, solar, geothermal, hydroelectric, and biomass &mdash; provides substantial benefits for our climate, our health, and our economy:</p><p>Each source of renewable energy has unique benefits and costs; this page explores the many benefits associated with these energy technologies. For more information on their potential impacts &mdash; including effective solutions to mitigate or avoid them entirely &mdash; see The Environmental Impacts of Renewable Energy Technologies.&rdquo;&nbsp;</p><p><a href="http://www.ucsusa.org/clean_energy/our-energy-choices/renewable-energy/public-benefits-of-renewable.html#.VQ4aJY6sV5c">http://www.ucsusa.org/clean_energy/our-energy-choices/renewable-energy/public-benefits-of-renewable.html#.VQ4aJY6sV5c</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>How much carbon dioxide does a wind energy turbine offset?:</p><p>&ldquo;1 MW of wind energy can offset approximately 2,600 tons links to PDF file Waste heat recovery pdf format of Delaware Valley Corporation Energy Efficiency...</p><p>&nbsp;file size 4MB of carbon dioxide annually.&rdquo;</p><p><a href="http://www.mass.gov/eea/energy-utilities-clean-tech/renewable-energy/wind/wind-energy-facts.html">http://www.mass.gov/eea/energy-utilities-clean-tech/renewable-energy/wind/wind-energy-facts.html</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Support wind power carbon offsets to help build the low carbon economy:</p><p>&ldquo;Wind power is a freely available, infinite natural resource that most of the countries in the world can use to generate electricity. Even conservative estimates think wind could supply 12% of the world&rsquo;s power by 2030, but today only 1% of the world&rsquo;s power supply comes from wind energy. Supporting wind power carbon offset projects helps overcome the initial cost of setting up a windfarm, enabling countries and communities to develop using renewable, non-polluting energy rather than increasing fossil fuel consumption.&rdquo;</p><p><a href="http://www.carbonneutral.com/carbon-offsets/wind-power">http://www.carbonneutral.com/carbon-offsets/wind-power</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuuli- ja aurinkovoiman, uusiutuvien energioiden, cleantechin, jne. valitettavasti vain samaa uusiutumattomana toistavia mantrojaan hokevien vastustajien argumentoinnit – mm. tri Eija-Riitta Korholan  'pamfletti' - ovat perustuneet todelliseen teknistaloudelliseen tietämättömyyteen & taitamattomuuteen, yksipuoleisuuteen, suhteellisuustajun puutteeseen, pelkästään joukkohysteeriseen populismiin, suoranaiseen pravdaismiin.  He ovat kaivelleet tiettyjä laajaan kokonaisuuteen kyllä sinänsä liittyvien, mutta vain niistä tiettyjen yksityiskohtien laajennuksiin, ao. hypeyritelmiin, ’kansaan helposti uppoaviin’ – mm. siihen, että vain alkuaikaiset – voitaisiin toki lyhentää esim. 5 vuoteen – ja loppujen lopuksi suhteellisen pienet – moninaisesti haitallinen ydinvoima kilpailua todella vääristävänä, toisin kuin tuulituet! - siihen nähden monikertainen (ydinvoimatuet ~ 500 milj €/v - monta ongelmaa - ydinvoiman kaivospäästöjä ei saa edes mainita, vaikka ovat jo nyt triplan jopa kivihiililaitoksien vastaavia korkeammat -  ydinalan tukiaisista on ylipäätään mahdotonta julkisesti keskustella  -  ja jopa TVO:n 5000MW fossiilikumpuamismetaanituhoista Itämerellä vaiennetaan jopa merentutkimuslaitoksia jne.!)  tuulivoimatuet johtaisivat suoraan, mutta eivät ao. laajan teknistaloudellisen kokonaisuuden hallintaan, poikkitieteellisyyteen. Pohjanoteerauksena tästä voidaan pitää Janne Salonen  blogissaan vain sitä samaa,  pelkkää spekulatiivista, asenteellista, tarkoitushakuista,   jankuttavaa disinformaatiota, perustuen tässä vain kahden tutkijaprofessorin, Satu Viljainen ja Kalevi Yliheiko - Sitran tilaamana  - todelliseen, täysin vertaistuettomaan, jokseenkin vain spekulatiiviseen, ’toiveajattelmaan’, ns. 0-tutkimukseen – vanhoja omia sepitelmiään vain niihin lisäillen ja maalaillen. Missä ovat tämän ’tutkimuksen’ todelliset ristiriidattomat, saati sitä vahvistavat tutkimustulokset, faktat?? – Ei ainakaan myöskään populistipuheenjohtaja Timo Soininkin ilmeisesti tähän ’tutkimukseen’ oljenkortenaan TV-vaalikampanjassaankin viittaukset, tyypilliset agiteerausyritelmät. - Täältä sensijaan löytyy monia täysin päinvastaisperusteisia tieteellisiä, perusteellisia ao. aiheeseen liittyviä tuloksia – valonvälähdyksineen kaikkineen :

Wind Generation, Power System Operation and Emissions Reduction :

“Abstract— With increasing concern over global climate change, policy makers are promoting renewable energy sources, predominantly wind generation, as a means of meeting emissions reduction targets. Although wind generation does not itself produce any harmful emissions, its effect on power system operation can actually cause an increase in the emissions of conventional plants. A dispatch model was developed which analyses the impact that wind generation has on the operation of conventional plants and the resulting emissions of Carbon Dioxide (CO2), Sulphur Dioxide (SO2) and Oxides of Nitrogen (NOX). The analysis concentrates on a ‘forecasted’ approach which incorporates wind generation forecasts in the dispatch decisions. It was found that wind generation could be used as a tool for reducing CO2 emissions but alone it was not effective in curbing SO2 and NOX emissions.”

http://edepositireland.ie/bitstream/handle/2262/55295/IEEE%20in%20Press%20-%20Wind%20Generation,%20Power%20System%20Operation%20and%20Emissions%20Reduction.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

 

Stabilization Wedges: Solving the Climate Problem for the Next 50 Years with Current Technologies :

http://academic.evergreen.edu/z/zita/teaching/CClittell/readings/Mar07_Pacala_et_al_2004.pdf

 

“Benefits of Renewable Energy Use :

Contents

Little to No Global Warming Emissions

Improved Public Health and Environmental Quality

A Vast and Inexhaustible Energy Supply

Jobs and Other Economic Benefits

Stable Energy Prices

A More Reliable and Resilient Energy System

Renewable energy — wind, solar, geothermal, hydroelectric, and biomass — provides substantial benefits for our climate, our health, and our economy:

Each source of renewable energy has unique benefits and costs; this page explores the many benefits associated with these energy technologies. For more information on their potential impacts — including effective solutions to mitigate or avoid them entirely — see The Environmental Impacts of Renewable Energy Technologies.” 

http://www.ucsusa.org/clean_energy/our-energy-choices/renewable-energy/public-benefits-of-renewable.html#.VQ4aJY6sV5c 

 

How much carbon dioxide does a wind energy turbine offset?:

“1 MW of wind energy can offset approximately 2,600 tons links to PDF file Waste heat recovery pdf format of Delaware Valley Corporation Energy Efficiency...

 file size 4MB of carbon dioxide annually.”

http://www.mass.gov/eea/energy-utilities-clean-tech/renewable-energy/wind/wind-energy-facts.html 

 

Support wind power carbon offsets to help build the low carbon economy:

“Wind power is a freely available, infinite natural resource that most of the countries in the world can use to generate electricity. Even conservative estimates think wind could supply 12% of the world’s power by 2030, but today only 1% of the world’s power supply comes from wind energy. Supporting wind power carbon offset projects helps overcome the initial cost of setting up a windfarm, enabling countries and communities to develop using renewable, non-polluting energy rather than increasing fossil fuel consumption.”

http://www.carbonneutral.com/carbon-offsets/wind-power 

]]>
23 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190594-alkuun-kannustavat-tuulituetkin-vahentavat-co2-paastoja#comments Aurinkoenergia Cleantech CO2- päästöt CO2-päästöt Tuulituet Tuulivoima Sun, 22 Mar 2015 11:47:32 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190594-alkuun-kannustavat-tuulituetkin-vahentavat-co2-paastoja
Energiaremontti nyt http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190061-energiaremontti-nyt <p>Suomi on liian usein yhden totuuden maa. Valtamediassa näkyy yleensä aina vain yksi oikea tapa toteuttaa vaikkapa talous- tai energiapolitiikkaa. Toisinajattelijat leimataan haihattelijoiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Liian usein tuo ainoa oikea tapa tarkoittaa sitä tapaa, jolla asiat on aina ennenkin hoidettu. Onneksi edistys on aina silloin tällöin voittanut vanhaan takertumisen, kuten silloin kun hyvinvointivaltiota rakennettiin, tai vaikkapa silloin, kun Nokia aloitti nousunsa maailman huipulle.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietenkään kaikki vanha ei ole automaattisesti huonoa ja tarpeetonta, kuten esimerkiksi selluteollisuuden comeback osoittaa. Päätöksiä pitäisikin tehdä aina katsomalla riittävän kauas. Kun globaalikapitalismi toimii yhä lyhytjänteisemmin pikavoittoja hakien, on poliitikoilla erityinen vastuu huolehtia kokonaisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Energiapolitiikassa Suomen totuuden voi typistää yhteen sanaan. Se on ydinvoima. Vaihtoehtojen esittäjät on leimattu työpaikkojen ja talouskasvun vastaisiksi hipeiksi. Siksi on ollut aivan upeaa, kuinka kymmenen professorin &rdquo;Uusi Energiapolitiikka&rdquo; -haaste on osoittanut energiapoliittisen muutoksen tarpeen.</p><p>&nbsp;</p><p>Teknisten laskelmien ja kuivahkon politiikan ympärille on noussut kampanja, &rdquo;Energiaremontti 2015&rdquo;. Kampanjan takana on uusiutuvan energian läpimurrosta inspiroituneita ihmisiä erilaisilla taustoilla. Kampanjalla ei ole palkattuja työntekijöitä, ja se toimii puolueista ja järjestöistä riippumattomasti. Itse olen saanut olla mukana kampanjan poliittisessa taustaryhmässä, jossa on aktiivi jokaisesta eduskuntapuolueesta. Kampanjan tavoitteena on, että Suomessa tehdään päätös siirtyä kokonaan kestävään, uusiutuvaan energiaan ja että muutos käynnistetään välittömästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Eilisessä hesarissa teknillisen fysiikan professori Peter Lund vääntää rautalangasta, miksi suomalainen energiapolitiikka on uusittava. Aurinkoenergia on jo nyt uutta ydinvoimaa halvempaa. Uudet ydinvoimalat olisivat valmiita joskus seuraavalla vuosikymmenellä ja niiden pitäisi olla käynnissä aina vuosisadan lopulle. On melkoista haihattelua uskoa, että ne olisivat missään määrin kilpailukykyisiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi mokasi jo edelläkävijyytensä esimerkiksi tuulienergiassa ja aurinkopaneelien kiinnitysratkaisuissa. Työllisyys-, talous- ja ympäristö kaikki edellyttävät, ettemme enää sido kaikkia pääomia ydinvoimaan, vaan uskallamme katsoa pidemmälle. Aurinkosähkö ei tarvitsisi edes rahallista tukea syöttötariffin muodossa, hyvään vauhtiin päästäisiin mahdollistamalla kotitalouksille oma sähköntuotanto ns. nettomittareilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Työpaikkaani Vasemmistoliiton puoluetoimistoa vastapäätä näkyy Suvilahden aurinkovoimala. Eilisestä lähtien Helsingin Energia on tuottanut meille sähköä siellä omalla nimikkopaneelillamme. Tulevaisuus on hajautetun, työllistävän ja ympäristöystävällisen energian!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on liian usein yhden totuuden maa. Valtamediassa näkyy yleensä aina vain yksi oikea tapa toteuttaa vaikkapa talous- tai energiapolitiikkaa. Toisinajattelijat leimataan haihattelijoiksi.

 

Liian usein tuo ainoa oikea tapa tarkoittaa sitä tapaa, jolla asiat on aina ennenkin hoidettu. Onneksi edistys on aina silloin tällöin voittanut vanhaan takertumisen, kuten silloin kun hyvinvointivaltiota rakennettiin, tai vaikkapa silloin, kun Nokia aloitti nousunsa maailman huipulle.

 

Tietenkään kaikki vanha ei ole automaattisesti huonoa ja tarpeetonta, kuten esimerkiksi selluteollisuuden comeback osoittaa. Päätöksiä pitäisikin tehdä aina katsomalla riittävän kauas. Kun globaalikapitalismi toimii yhä lyhytjänteisemmin pikavoittoja hakien, on poliitikoilla erityinen vastuu huolehtia kokonaisuudesta.

 

Energiapolitiikassa Suomen totuuden voi typistää yhteen sanaan. Se on ydinvoima. Vaihtoehtojen esittäjät on leimattu työpaikkojen ja talouskasvun vastaisiksi hipeiksi. Siksi on ollut aivan upeaa, kuinka kymmenen professorin ”Uusi Energiapolitiikka” -haaste on osoittanut energiapoliittisen muutoksen tarpeen.

 

Teknisten laskelmien ja kuivahkon politiikan ympärille on noussut kampanja, ”Energiaremontti 2015”. Kampanjan takana on uusiutuvan energian läpimurrosta inspiroituneita ihmisiä erilaisilla taustoilla. Kampanjalla ei ole palkattuja työntekijöitä, ja se toimii puolueista ja järjestöistä riippumattomasti. Itse olen saanut olla mukana kampanjan poliittisessa taustaryhmässä, jossa on aktiivi jokaisesta eduskuntapuolueesta. Kampanjan tavoitteena on, että Suomessa tehdään päätös siirtyä kokonaan kestävään, uusiutuvaan energiaan ja että muutos käynnistetään välittömästi.

 

Eilisessä hesarissa teknillisen fysiikan professori Peter Lund vääntää rautalangasta, miksi suomalainen energiapolitiikka on uusittava. Aurinkoenergia on jo nyt uutta ydinvoimaa halvempaa. Uudet ydinvoimalat olisivat valmiita joskus seuraavalla vuosikymmenellä ja niiden pitäisi olla käynnissä aina vuosisadan lopulle. On melkoista haihattelua uskoa, että ne olisivat missään määrin kilpailukykyisiä.

 

Suomi mokasi jo edelläkävijyytensä esimerkiksi tuulienergiassa ja aurinkopaneelien kiinnitysratkaisuissa. Työllisyys-, talous- ja ympäristö kaikki edellyttävät, ettemme enää sido kaikkia pääomia ydinvoimaan, vaan uskallamme katsoa pidemmälle. Aurinkosähkö ei tarvitsisi edes rahallista tukea syöttötariffin muodossa, hyvään vauhtiin päästäisiin mahdollistamalla kotitalouksille oma sähköntuotanto ns. nettomittareilla.

 

Työpaikkaani Vasemmistoliiton puoluetoimistoa vastapäätä näkyy Suvilahden aurinkovoimala. Eilisestä lähtien Helsingin Energia on tuottanut meille sähköä siellä omalla nimikkopaneelillamme. Tulevaisuus on hajautetun, työllistävän ja ympäristöystävällisen energian!

]]>
34 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190061-energiaremontti-nyt#comments Aurinkoenergia Bioenergia Energia Ydinvoima Tue, 17 Mar 2015 14:39:06 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190061-energiaremontti-nyt
Uudet energiat etsivät uutta teknologiaa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188815-uudet-energiat-etsivat-uutta-teknologiaa <p><strong><em>Uudet energiat etsivät uutta teknologiaa </em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Uusien energiamuotojen suurimpia ongelmia ovat <strong>energian varastointi</strong> ja <strong>muuntaminen käyttömuotoon.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Luomme muutamia silmäyksiä tähän problematiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat (Elina Venesmäki/HS 27.2.2015) kirjoitti tästä aiheesta, ja sai kipakan arvion muuntoenergian hävikin merkityksestä.&nbsp; <a href="https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/HelsinginSanomat2722015#"><u>https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/HelsinginSanomat2722015#</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Eräs kiintoisimpia hankkeita on se suurhanke, jolla <strong>Tesla Motors Inc ja SolarCity Corp</strong>. pyrkivät tuottamaan 500 kalifornialaisen kodin tarvitseman energian.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuodot kertovat, että heillä on menossa viimeinen &rdquo;konseptikoe&rdquo;, jota seuraisi laajempi sovellus arki- ja kaupalliseen käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei niinkään yllättävästi tämän hankkeen takaa löytyy perhesuhde.</p><p>&nbsp;</p><p>TEslan toimitusjohtaja Elon Musk, eräs aikamme innovatiivisimmista yrittäjistä, sattuu olemaan SolarCityn toimitusjohtaja Lydon Riven serkku.&nbsp; Musk on kaiken lisäksi SolarCityn suurin osakkeenomistaja.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt tämä kaksikko pyrkii yhdessä ratkaisemaan rynnäköllä erään aikamme suurimmista &rdquo;tiesuluista&rdquo;..</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Aurinkoenergia tulee</p><p>&nbsp;</p><p>Tesla on tunnetusti huippuluokan sähköauton johtava tuottaja.</p><p>&nbsp;</p><p>SolarCity puolestaaan on aurinkoenergian asuntokäyttöhyödyntämisen markkinajohtaja.&nbsp; Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä SolarCity hallitsi markkinoita 39 %:n markkinaosuudella (Yhdysvalloissa).&nbsp; Pahin kilpailija tuli kaukana perässä 16 % osuudella.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin siis kaksi markkinajohtajaa yhdistää toimintojaan vakavaan yritykseen tuoda aurinkoenergia toimivana kaupallisena tuotteena asuntomarkkinoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Homma menee niin, että SolarCity asentaa talojen katoille Teslan tekemiä paneeleita, jotka on varustettu TEslan akuilla.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Keskeinen pointti Kalifornian testissä on tuottaa markkinoille uuden ajan käyttöisä aurinkoakku.</p><p>&nbsp;</p><p>Tavoite on saada akut tuottamaan asuntojen tarvitsema sähkö jopa kahden vuorokauden mittaisen täyskatkoksen ajaksi.&nbsp; Normikäytössä laitteen odotetaan mahdollistavan, että asunto tallentaa aurinkoenergialla tuotettua sähköä käytettäväksi kalliimman sähköntariffin aikana.&nbsp; Näin voidaan hyödyntää halvempaa yösähköä.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Sähkötuotannon tallentaminen käytettäväksi muulloin, edellyttää uudenlaisten, kustannustehokkaiden akkujen kehittämistä &ndash; tämä on lyhyesti sanoen alan suurin yksittäinen haaste.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaliforniassa pyritään luomaan aivan uuden sukupolven pii-akut.&nbsp; Enää ei käytetä harvinaisia ja epäekologisia litium- ja muita erikoismetalleja hyödyntäviä akkuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Tesla rakentaa parhaillaan kaikkien aikojen suurinta akkutehdasta.&nbsp; Sen yhteydessä puhutaan &rdquo;Gigafactory&rdquo;stä, ja tehtaalla odotetaan olevan dramaattinen vaikutus energian varastoimisedellytyksillä kautta maailman.&nbsp; Tavoitteena on puolittaa akkujen hinta vuoteen 2020 mennessä (siis viidessä vuodessa).</p><p>&nbsp;</p><p>Sitä ei voi kieltää, että näiden laitosten lähtöhinta on korkea, kuten minkä tahansa teknisen uutuuden ensisukupolven tuotteiden hinta aina on, mutta teknologian kehittyessä ja tuotannon massivoituessa hinta painu aina alas.&nbsp; Mitä suurempi läpimurto, sitä hintatehokkaampi tuotanto.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Mainittavia tapauksia ovat ainakin nämä äskettäiset päätökset:</p><p>&nbsp;</p><p>Apple Inc. tuottaa omaan pentagon-tyyppiseen pääkonttoriinsa &nbsp;aurinkoenergiajärjestelmän, ja Google Inc. puolestaan päätti hyödyntää tuulivoimaa sen San Francisco Bay Arean perusenergiamuotona.&nbsp; Nämä osoittavat konkreettisesti miten teolliset jätit omissa tuotantorakenteissaan ovat siirtyneet hyödyntämän uusiutuvia energiamuotoja.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Muualla maailmassa</p><p>&nbsp;</p><p>Intia rakentaa maailman suurimman aurinkopuiston.</p><p>&nbsp;</p><p>Intia antoi merkittävän sysäyksen uudistuvien energiamuotojen toiselle maailmavalloitus aallolle, kun se ilmoitti jatkossa tuottavansa 15 % sähköstään uusiutuvien energialähteiden avulla, joista keskeisenä aurinkoenergia, jota se nyt täysin voimin kehittää.&nbsp; Intian päätös ensimmäinen korkean profiilin pyrkimys nostaa aurinkoenergia framille.</p><p>&nbsp;</p><p>Times of India kertoi (16.2.2015) että maailman suurimman aurinkovoimalan rakentaminen o aloitettu Keski-Intian Rewan kaupungissa, Madhya Pradesin osavaltiossa.&nbsp; Aurinkopuisto on valtion ylläpitämän PSU Urja Vikas Nigam&acute;in a Solar EnergyCopr. of Indian&acute;n yhteishanke, ja valmistuttuaan se tuottaa 750 megawattia sähköä.&nbsp; Lyhyesti sanoen hanke tulee olemaan 36 % suurempi kuin tällä hetkellä suurin käytössä oleva laitos.</p><p>&nbsp;</p><p>Se suurin nykyisin toimiva aurinkovoimala on 550 megawatin Desert Sunligt Solar Farm, joka äskettäin avattiin Kaliforniassa Mojaven autiomaassa.&nbsp; Se sijaitsee Joshua Tree National Park&acute;ia, ja on laajuudeltaan 3.800 eekkeriä eli noin &hellip;. ja se tuottaa energiasumman, joka riittää 160.000 kodin tarpeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Intia ei aio tyytyä yhteen suurhankkeeseen, vaan sen energiaohjelma käsittää kaikkiaan kaksi tusinaa aurinkofarmia eri puolilla maata.</p><p>&nbsp;</p><p>Hankkeen rahoittaja, State Bank of India, on sitoutunut rahoittamaan 15 gigawatin aurinkoenergian tuottamiseen vuoteen 2020 mennessä.&nbsp; Ja tuolloin tavoitteena on siis tuottaa 15 % maan energiatarpeesta uusiutuvin menetelmin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksiselitteinen juttu tämän hankkeen läpiveto ei ole.&nbsp; Pelkästään koko projektin hintalappu on vielä auki.&nbsp; Samoin maan sähköverkko on sen verran heikossa hapessa, että ei ole takuita miten hajautetun tuotantomenetelmän tuottama sähkö pystytään syöttämään tehokkaasti valtakunnanverkkoon.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Kiina</p><p>&nbsp;</p><p>Aurinkopanelien johtava tuottaja on Kiina, tunnetusti, ja eräin osin jopa lähes monopoliaseman maailman vapailla paneelimarkkinoilla hankkinut.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös Kiina on sitoutunut tuottamaan Intian tavoin 15 gigawattia aurinkoenergiaa vuoteen 2020 mennessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Saksan päätös lopettaa ydinvoimalansa, ohjaa sen uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta yksi asia on varma: myös tulevaisuudessa epäkonventionaalit energialähteet, kuten aurinko, tuuli, biomassa, geoterminen energia ja muut uusiutuvat energialähteet, ovat edelleenkin, ja pitkään, riippuvaisia raakaöljyn vaihtelevasta maailmanmarkkinahinnasta.</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Vety</p><p>&nbsp;</p><p>En malta olla tarttumatta vielä yhteen mielenkiintoiseen energiamuotoon, nimittäin tuotteeseen nimeltä vety.</p><p>&nbsp;</p><p>Vety on kautta aikain ollut kiinnostava vaihtoehtoinen energialähde.&nbsp; Painoyksikköön nähden se sisältää lähes kolme kertaa enemmän energiaa kuin maakaasu, ja kun vetyä poltetaan, sen ainoa päästöjäämä on puhdasta, silkkaa vettä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma on kuitenkin hinta, eikä lainkaan pieni ongelma.</p><p>&nbsp;</p><p>Vedyn massiivikäytön vaatimat investoinnit sen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja hyödyntämiseksi ovat erittäin korkeat.</p><p>&nbsp;</p><p>Erilaisten pitkän ajan kuluessa tehtyjen kehitelmien jälkeenkin vedyn kuljettaminen turvakoteloidussa putkessa maksaa lähes 200 miljoonaa dollaria per maili.&nbsp; Ja ilman tällaista &rdquo;vetyinfraa&rdquo; ei ole olemassa &rdquo;vetytaloutta&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Paikallisesti käytettynä vety on jo nyt kilpailukykyinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta eräs ratkaisu vedyn varastoimiseksi voi olla &rdquo;vetyakku&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka ollakaan japanilainen suuryhtiö Toshiba on äskettäin saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita laajamittaisessa sähkön varastoinnissa vetyyn.&nbsp; Tämä voi muodostua merkittäväksi ratkaisuksi, jota energiamarkkinat ovat hakeneet jo kauan.</p><p>&nbsp;</p><p>Noin kuukausi sitten The Nikkei Asia Review (NAR) ilmoitti kehitelmästä seuraavasti:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Toshiba on kehittänyt tavan käyttää vetyä varastoimaan suuren määrän sähköä pitkiä aikoja.&nbsp; Tätä varastointiteknologiaa uskotaan kyettävän käyttämään kaupallisilla markkinoilla jo vuonna 2020&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Japanilaisyrityksen kehittämä menetelmä pystyy tallentamaan jopa 40.000 kilowattituntia sähköä &ndash; määrä riittää tyydyttämään 10.000 kotitalouden sähköntarpeen kahdeksan tunnin ajaksi.&nbsp; Järjestelmä käsittää kompaktin polttokennoston, elektrolyysilaitteiston ja vedyn varastosäiliöt, jotka mahtuvat 600 neliön tontille.&nbsp; Vety johdetaan elektrolyysin kautta varastosäiliöihin ja tullessaan hapen kanssa tekemisiin polttokennostossa se tuottaa sähköä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tavallaan tämä kuulostaa yritykseltä sarjoittaa vetypolttokennoja.&nbsp; Vanhastaan tällaisesta on jonkinlaisia kokemuksia sotilaallisessa käytössä, mutta NAR:in mukaan nyt on saavutettu olennainen edistysaskel.</p><p>&nbsp;</p><p>Energian hyötysuhdetta mitataan jotta nähdään, kuinka paljon energiaa saadaan tuotettua, kun energia muuttaa muotoaan.&nbsp; Toshiban järjestelmässä energian muuntamisen hyötysuhde on 80 %, kun perinteisen pumppuvoimalaitoksen hyötysuhteeksi lasketaan 70 %.&nbsp; Pumppuvoimalaitoksessa&nbsp; vesi pumpataan korkeammalle ja sitten vapautetaan sähköntuotantoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Energian varastoinnin suhteen tyypillisten akkujen hyötysuhteen arvioidaan olevan noin 80 %, mutta tarvitaan valtavat määrät elektrodeja (ja niiden vaatimia raaka-aineita) jotta merkittäviä määriä sähköä voidaan varastoida akkuihin.&nbsp; Lasketaan, että edellä mainitun 40.000 kwh:n varastointiin tarvittavat akut maksaisivat lähes 2 miljardia jeniä (n. 16.800.000 dollaria).</p><p>&nbsp;</p><p>Tällaisten jättiakkujen ongelmiin kuuluisi pitkäaikaisessa varastoinnissa huomattavat itsepurkautumiset (hävikki).</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>NAR:in mukaan Toshiba katsoo:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Jos turvatekniikka vuotojen estämiseksi voidaan taata, järjestelmän kapasiteettia voidaan lisätä yksinkertaisesti suurentamalla säiliöiden kokoa.&nbsp; Kokonaiskustannukset asennusten ja käytön suhteen voitaisiin alentaa puoleen verrattuna nykyisten akkujärjestelmien kustannuksiin.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä säästö varmasti lisää kiinnostusta ja mallin elinkelpoisuutta, koska &ndash; kuten sanottu &ndash; energian varastoinnin ongelmat ja hinta ovat suurimmat esteet uusien energiamuotojen hyödyntämiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä olennaista tämä mainostettu menetelmä voi ratkaisevasti edistää myös aurinko- ja tuulienergian hintakilpailukykyä markkinoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli kuten NAR asian ilmaisee:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Jos uusiutuvan energian tuottajat, kuten aurinko- ja tuulivoimalat, pystyisivät varastoimaan ylijäämäsähköä edullisesti, auttaisi se lieventämään myymättä jäävän huipputuotannon muodostamaa kannattavuusriskiä.&nbsp; Kehittyvä tekniikka luo näkymiä siitä, miten paikalliset energiatuottajat pystyvät toimimaan varavirtalähteinä katastrofien (ja tuotantokatkosten) aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Toshiba aikoo asentaa vielä kevään 2015 aikana Kawasakin alueelle pienimuotoisia testivoimaloita, jotka pystyvät varastoimaan 350 kwh sähköä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><p>Uusia tekniikoita kehitetään maailmalla.&nbsp; Maailma aikoo astua pitkiä harppoja edistyksen tiellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mitä tekee Suomi?</p><p>&nbsp;</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uudet energiat etsivät uutta teknologiaa

 

*

 

Uusien energiamuotojen suurimpia ongelmia ovat energian varastointi ja muuntaminen käyttömuotoon.

 

Luomme muutamia silmäyksiä tähän problematiikkaan.

 

*

 

Helsingin Sanomat (Elina Venesmäki/HS 27.2.2015) kirjoitti tästä aiheesta, ja sai kipakan arvion muuntoenergian hävikin merkityksestä.  https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/HelsinginSanomat2722015#

 

*

 

Eräs kiintoisimpia hankkeita on se suurhanke, jolla Tesla Motors Inc ja SolarCity Corp. pyrkivät tuottamaan 500 kalifornialaisen kodin tarvitseman energian.

 

Vuodot kertovat, että heillä on menossa viimeinen ”konseptikoe”, jota seuraisi laajempi sovellus arki- ja kaupalliseen käyttöön.

 

Ei niinkään yllättävästi tämän hankkeen takaa löytyy perhesuhde.

 

TEslan toimitusjohtaja Elon Musk, eräs aikamme innovatiivisimmista yrittäjistä, sattuu olemaan SolarCityn toimitusjohtaja Lydon Riven serkku.  Musk on kaiken lisäksi SolarCityn suurin osakkeenomistaja.

 

Nyt tämä kaksikko pyrkii yhdessä ratkaisemaan rynnäköllä erään aikamme suurimmista ”tiesuluista”..

 

*

 

Aurinkoenergia tulee

 

Tesla on tunnetusti huippuluokan sähköauton johtava tuottaja.

 

SolarCity puolestaaan on aurinkoenergian asuntokäyttöhyödyntämisen markkinajohtaja.  Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä SolarCity hallitsi markkinoita 39 %:n markkinaosuudella (Yhdysvalloissa).  Pahin kilpailija tuli kaukana perässä 16 % osuudella.

 

Näin siis kaksi markkinajohtajaa yhdistää toimintojaan vakavaan yritykseen tuoda aurinkoenergia toimivana kaupallisena tuotteena asuntomarkkinoille.

 

Homma menee niin, että SolarCity asentaa talojen katoille Teslan tekemiä paneeleita, jotka on varustettu TEslan akuilla.

 

*

 

Keskeinen pointti Kalifornian testissä on tuottaa markkinoille uuden ajan käyttöisä aurinkoakku.

 

Tavoite on saada akut tuottamaan asuntojen tarvitsema sähkö jopa kahden vuorokauden mittaisen täyskatkoksen ajaksi.  Normikäytössä laitteen odotetaan mahdollistavan, että asunto tallentaa aurinkoenergialla tuotettua sähköä käytettäväksi kalliimman sähköntariffin aikana.  Näin voidaan hyödyntää halvempaa yösähköä.

 

*

 

Sähkötuotannon tallentaminen käytettäväksi muulloin, edellyttää uudenlaisten, kustannustehokkaiden akkujen kehittämistä – tämä on lyhyesti sanoen alan suurin yksittäinen haaste.

 

Kaliforniassa pyritään luomaan aivan uuden sukupolven pii-akut.  Enää ei käytetä harvinaisia ja epäekologisia litium- ja muita erikoismetalleja hyödyntäviä akkuja.

 

Tesla rakentaa parhaillaan kaikkien aikojen suurinta akkutehdasta.  Sen yhteydessä puhutaan ”Gigafactory”stä, ja tehtaalla odotetaan olevan dramaattinen vaikutus energian varastoimisedellytyksillä kautta maailman.  Tavoitteena on puolittaa akkujen hinta vuoteen 2020 mennessä (siis viidessä vuodessa).

 

Sitä ei voi kieltää, että näiden laitosten lähtöhinta on korkea, kuten minkä tahansa teknisen uutuuden ensisukupolven tuotteiden hinta aina on, mutta teknologian kehittyessä ja tuotannon massivoituessa hinta painu aina alas.  Mitä suurempi läpimurto, sitä hintatehokkaampi tuotanto.

 

*

 

Mainittavia tapauksia ovat ainakin nämä äskettäiset päätökset:

 

Apple Inc. tuottaa omaan pentagon-tyyppiseen pääkonttoriinsa  aurinkoenergiajärjestelmän, ja Google Inc. puolestaan päätti hyödyntää tuulivoimaa sen San Francisco Bay Arean perusenergiamuotona.  Nämä osoittavat konkreettisesti miten teolliset jätit omissa tuotantorakenteissaan ovat siirtyneet hyödyntämän uusiutuvia energiamuotoja.

 

*

 

Muualla maailmassa

 

Intia rakentaa maailman suurimman aurinkopuiston.

 

Intia antoi merkittävän sysäyksen uudistuvien energiamuotojen toiselle maailmavalloitus aallolle, kun se ilmoitti jatkossa tuottavansa 15 % sähköstään uusiutuvien energialähteiden avulla, joista keskeisenä aurinkoenergia, jota se nyt täysin voimin kehittää.  Intian päätös ensimmäinen korkean profiilin pyrkimys nostaa aurinkoenergia framille.

 

Times of India kertoi (16.2.2015) että maailman suurimman aurinkovoimalan rakentaminen o aloitettu Keski-Intian Rewan kaupungissa, Madhya Pradesin osavaltiossa.  Aurinkopuisto on valtion ylläpitämän PSU Urja Vikas Nigam´in a Solar EnergyCopr. of Indian´n yhteishanke, ja valmistuttuaan se tuottaa 750 megawattia sähköä.  Lyhyesti sanoen hanke tulee olemaan 36 % suurempi kuin tällä hetkellä suurin käytössä oleva laitos.

 

Se suurin nykyisin toimiva aurinkovoimala on 550 megawatin Desert Sunligt Solar Farm, joka äskettäin avattiin Kaliforniassa Mojaven autiomaassa.  Se sijaitsee Joshua Tree National Park´ia, ja on laajuudeltaan 3.800 eekkeriä eli noin …. ja se tuottaa energiasumman, joka riittää 160.000 kodin tarpeisiin.

 

*

 

Intia ei aio tyytyä yhteen suurhankkeeseen, vaan sen energiaohjelma käsittää kaikkiaan kaksi tusinaa aurinkofarmia eri puolilla maata.

 

Hankkeen rahoittaja, State Bank of India, on sitoutunut rahoittamaan 15 gigawatin aurinkoenergian tuottamiseen vuoteen 2020 mennessä.  Ja tuolloin tavoitteena on siis tuottaa 15 % maan energiatarpeesta uusiutuvin menetelmin.

 

Yksiselitteinen juttu tämän hankkeen läpiveto ei ole.  Pelkästään koko projektin hintalappu on vielä auki.  Samoin maan sähköverkko on sen verran heikossa hapessa, että ei ole takuita miten hajautetun tuotantomenetelmän tuottama sähkö pystytään syöttämään tehokkaasti valtakunnanverkkoon.

 

*

 

Kiina

 

Aurinkopanelien johtava tuottaja on Kiina, tunnetusti, ja eräin osin jopa lähes monopoliaseman maailman vapailla paneelimarkkinoilla hankkinut.

 

Myös Kiina on sitoutunut tuottamaan Intian tavoin 15 gigawattia aurinkoenergiaa vuoteen 2020 mennessä.

 

Saksan päätös lopettaa ydinvoimalansa, ohjaa sen uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.

 

Mutta yksi asia on varma: myös tulevaisuudessa epäkonventionaalit energialähteet, kuten aurinko, tuuli, biomassa, geoterminen energia ja muut uusiutuvat energialähteet, ovat edelleenkin, ja pitkään, riippuvaisia raakaöljyn vaihtelevasta maailmanmarkkinahinnasta.

 

*

 

Vety

 

En malta olla tarttumatta vielä yhteen mielenkiintoiseen energiamuotoon, nimittäin tuotteeseen nimeltä vety.

 

Vety on kautta aikain ollut kiinnostava vaihtoehtoinen energialähde.  Painoyksikköön nähden se sisältää lähes kolme kertaa enemmän energiaa kuin maakaasu, ja kun vetyä poltetaan, sen ainoa päästöjäämä on puhdasta, silkkaa vettä.

 

Ongelma on kuitenkin hinta, eikä lainkaan pieni ongelma.

 

Vedyn massiivikäytön vaatimat investoinnit sen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja hyödyntämiseksi ovat erittäin korkeat.

 

Erilaisten pitkän ajan kuluessa tehtyjen kehitelmien jälkeenkin vedyn kuljettaminen turvakoteloidussa putkessa maksaa lähes 200 miljoonaa dollaria per maili.  Ja ilman tällaista ”vetyinfraa” ei ole olemassa ”vetytaloutta”.

 

Paikallisesti käytettynä vety on jo nyt kilpailukykyinen.

 

Mutta eräs ratkaisu vedyn varastoimiseksi voi olla ”vetyakku”.

 

Kuinka ollakaan japanilainen suuryhtiö Toshiba on äskettäin saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita laajamittaisessa sähkön varastoinnissa vetyyn.  Tämä voi muodostua merkittäväksi ratkaisuksi, jota energiamarkkinat ovat hakeneet jo kauan.

 

Noin kuukausi sitten The Nikkei Asia Review (NAR) ilmoitti kehitelmästä seuraavasti:

 

”Toshiba on kehittänyt tavan käyttää vetyä varastoimaan suuren määrän sähköä pitkiä aikoja.  Tätä varastointiteknologiaa uskotaan kyettävän käyttämään kaupallisilla markkinoilla jo vuonna 2020”.

 

”Japanilaisyrityksen kehittämä menetelmä pystyy tallentamaan jopa 40.000 kilowattituntia sähköä – määrä riittää tyydyttämään 10.000 kotitalouden sähköntarpeen kahdeksan tunnin ajaksi.  Järjestelmä käsittää kompaktin polttokennoston, elektrolyysilaitteiston ja vedyn varastosäiliöt, jotka mahtuvat 600 neliön tontille.  Vety johdetaan elektrolyysin kautta varastosäiliöihin ja tullessaan hapen kanssa tekemisiin polttokennostossa se tuottaa sähköä.”

 

Tavallaan tämä kuulostaa yritykseltä sarjoittaa vetypolttokennoja.  Vanhastaan tällaisesta on jonkinlaisia kokemuksia sotilaallisessa käytössä, mutta NAR:in mukaan nyt on saavutettu olennainen edistysaskel.

 

Energian hyötysuhdetta mitataan jotta nähdään, kuinka paljon energiaa saadaan tuotettua, kun energia muuttaa muotoaan.  Toshiban järjestelmässä energian muuntamisen hyötysuhde on 80 %, kun perinteisen pumppuvoimalaitoksen hyötysuhteeksi lasketaan 70 %.  Pumppuvoimalaitoksessa  vesi pumpataan korkeammalle ja sitten vapautetaan sähköntuotantoon.

 

Energian varastoinnin suhteen tyypillisten akkujen hyötysuhteen arvioidaan olevan noin 80 %, mutta tarvitaan valtavat määrät elektrodeja (ja niiden vaatimia raaka-aineita) jotta merkittäviä määriä sähköä voidaan varastoida akkuihin.  Lasketaan, että edellä mainitun 40.000 kwh:n varastointiin tarvittavat akut maksaisivat lähes 2 miljardia jeniä (n. 16.800.000 dollaria).

 

Tällaisten jättiakkujen ongelmiin kuuluisi pitkäaikaisessa varastoinnissa huomattavat itsepurkautumiset (hävikki).

 

*

 

NAR:in mukaan Toshiba katsoo:

 

”Jos turvatekniikka vuotojen estämiseksi voidaan taata, järjestelmän kapasiteettia voidaan lisätä yksinkertaisesti suurentamalla säiliöiden kokoa.  Kokonaiskustannukset asennusten ja käytön suhteen voitaisiin alentaa puoleen verrattuna nykyisten akkujärjestelmien kustannuksiin.”

 

Tämä säästö varmasti lisää kiinnostusta ja mallin elinkelpoisuutta, koska – kuten sanottu – energian varastoinnin ongelmat ja hinta ovat suurimmat esteet uusien energiamuotojen hyödyntämiselle.

 

Mikä olennaista tämä mainostettu menetelmä voi ratkaisevasti edistää myös aurinko- ja tuulienergian hintakilpailukykyä markkinoilla.

 

Eli kuten NAR asian ilmaisee:

 

”Jos uusiutuvan energian tuottajat, kuten aurinko- ja tuulivoimalat, pystyisivät varastoimaan ylijäämäsähköä edullisesti, auttaisi se lieventämään myymättä jäävän huipputuotannon muodostamaa kannattavuusriskiä.  Kehittyvä tekniikka luo näkymiä siitä, miten paikalliset energiatuottajat pystyvät toimimaan varavirtalähteinä katastrofien (ja tuotantokatkosten) aikana.

 

Toshiba aikoo asentaa vielä kevään 2015 aikana Kawasakin alueelle pienimuotoisia testivoimaloita, jotka pystyvät varastoimaan 350 kwh sähköä.”

 

*

 

Uusia tekniikoita kehitetään maailmalla.  Maailma aikoo astua pitkiä harppoja edistyksen tiellä.

 

Mutta mitä tekee Suomi?

 

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188815-uudet-energiat-etsivat-uutta-teknologiaa#comments Aurinkoenergia Tesla Tuulienergia Varastointi Thu, 05 Mar 2015 18:00:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188815-uudet-energiat-etsivat-uutta-teknologiaa
Kahden ydinvoimalan hinnalla 33 000 aurinkovoimalaa http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187614-kahden-ydinvoimalan-hinnalla-33-000-aurinkovoimalaa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Energia, Helen, rakentaa parhaillaan Suvilahteen aurinkovoimalaitosta, josta tulee toiseksi suurin koko maassa. Suurimman titteli pysyy edelleen kotipaikkakunnallani, Salossa. Suvilahden voimalan kapasiteetti tulee olemaan arviolta 260 megawattituntia, ja sen myötä aurinkosähkön tuotanto kasvaa Suomessa noin kymmenen prosenttia. Se kuvaa hyvin, kuinka lapsen kengissä ala vielä on.</p><p>&nbsp;</p><p>Oulun Energian hiljattain päättyneessä pilottiprojektissa selvisi mielenkiintoinen seikka. Pilotissa haluttiin verrata aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia Pohjois-Saksaan, missä hyödynnetään aurinkosähköä laajasti. Tulokset osoittivat, että Oulun korkeudella aurinkosähköä pystyy tuottamaan tismalleen saman verran kuin Pohjois-Saksassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Salossa toimivan Astrum-keskuksen vuotuinen sähköntuotto on noin 300 MWh, ja se jauhaa sähköä ympäri vuoden. Tehokkaimmillaan voimala on valoisaan aikaan, maaliskuulta lokakuulle. Näihin päiviin asti aurinkoenergian ogelmana Suomessa onkin ollut juuri tuo neljä kuukautta kestävä pimeä kausi, jolloin tehot putoavat. Mutta tammikuussa Yle uutisoi, että energia voidaan varastoida olemassa olevaan maakaasuinfraan. Heti perään Tiede-lehti otsikoi juttunsa: &ldquo;Aurinkosähkön varastoinnin ongelmat ohi&rdquo;. Jutussa kerrotaan menetelmästä, jossa sähkö saa bakteerit hiilidioksiidin avulla tuottamaan metaania huippukorkealla hyötysuhteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Saksalla kävi ajoituksen suhteen hyvä tuuri. Saksahan nimittäin sulki heti Fukushiman onnettomuuden jälkeen kahdeksan ydinvoimalaa ja loput yhdeksän on tarkoitus ajaa alas vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Varmaan Saksa joutuu silti vielä muutaman vuoden polttamaan ruskohiiltä, mutta nyt heillä on ratkaisun avaimet käsissään.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäpä sitten Suomi? Arevan surullisen kuuluisa Olkiluoto kolmonen on vielä &ldquo;vaiheessa&rdquo;. Sen alkuperäinen hinta-arvio oli 2,5 miljardia ja sen oli tarkoitus valmistua jo 2009. Voimalan tämänhetkinen hinta-arvio on 8,5 miljardia, ja sen odotetaan valmistuvan käyttökuntoon vuoteen 2020 mennessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime vuonna eduskunta myönsi periaateluvan Fennovoiman uudelle ydinvoimalalle. Sen toimittaja on venäläinen Rosatom, ja sopimuksen alustavaksi hinnaksi on arvioitu 7,7 miljardia. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. Rosatomin hankkeessa Sosnovyi Boriin on ollut lukuisia ongelmia. Vuonna 2010 rakennustyöt keskeytyivät puoleksi vuodeksi, koska työmaalla rikottiin paloturvallisuusmääräyksiä. Lisäksi ydinvoimalan betonirakenteet romahtivat 2011, ja Rosatom jatkoi voimalan töitä raunioiden päällä. Mikäli sama rakennustyyli jatkuu myös Pyhäjoella, niin on helppo ennustaa, että voimalan lopulliset kustannukset menevät 10 miljardin paremmalle puolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos siis arvioimme näiden kahden suomalaisen ydinvoimalahankkeen hintaa, niin näyttää siltä, että 20 miljardia menee rikki.</p><p>&nbsp;</p><p>Vilkaistaanpa sitten vertailun vuoksi aurinkovoimaloiden hintoja. Suvilahteen nousevan voimalan on arvioitu maksavan 600 000 euroa. Kahden ydinvoimalan hinnalla Suomeen saataisiin hieman reilut 33 000 vastaavanlaista aurinkovoimalaa. Kapasiteetiltaan se vastaisi noin 10 terawattitunnin vuosituotantoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaan seuraavaksi omavaraisuusastetta. Vuonna 2013 Suomen sähkönkulutus oli 84 TWh, josta tuonnin osuus 16 TWh, pääasiassa Ruotsista. Kun rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen valmistuu, niin sen kapasiteetti tulee olemaan 14 TWh. Entäpä sitten ennusteet? Työ- ja elinkeinoministeriön ennuste sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on 94 TWh ja VTT:n arviossa haarukka on 84-94 TWh:n välillä. Odotettua syvemmän taantuman ja entistä tehokkaamman tuotannon johdosta uskon, että alempi luku tulee olemaan lähempänä totuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuossa oli nyt paljon numeroita, mutta olennainen havainto on siis se, että Olkiluoto kolmosen valmistuttua vuonna 2020 tuontisähkön tarve lienee enää 2-4 terawattitunnin luokkaa, joka on vallan hyvin korvattavissa aurinkoenergialla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluukin: mihin tarvitsemme Fennovoiman ydinvoimalaa? Suomella olisi nyt tuhannen taalan paikka perua koko järjetön hanke.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös arvoista. Uusiutuva energia mahdollistaa tuottavia investointeja, jotka kohdistuvat tasaisesti eri puolille maata. Siten voisimme ottaa askelen kohti Tanskan mallia, mikä tarkoittaa siirtymistä keskitetystä energiasysteemistä puolihajautettuun. Se loisi myös työpaikkoja tasaisesti ympäri maata. Hyvä kotimainen esimerkki tästä on Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energiakylä-projekti, joka tähtää kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen lisäksi, että Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan 14 TWh sähköä, niin samalla se tuottaa myös kymmeniä tonneja uraanioksidia ja fissiotuotteita, esim. plutoniumia sisältävää jätettä. Vuonna 2013 Talouselämän teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista vastusti lisäydinvoiman rakentamista ja vain reilu neljännes kannatti sitä. Eli demokratia ei kovin hyvin toteutunut siinä vaiheessa, kun eduskunta antoi periaateluvan Fennovoiman uudelle voimalalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen äänestystä tietokirjailija Risto Isomäki lähetti kansanedustajille kirjeen, jossa hän kertoi Rosatomin hankkeesta Intiassa. Se on suorastaan hauskaa luettavaa - ellei asia olisi niin vakava. Kirjeessään Isomäki kirjoittaa muun muassa näin: &ldquo;Tässä hankkeessa on jo muutenkin olemassa hyvin iso riski siitä, että Fennovoima putoaa jossakin vaiheessa rahattomana veronmaksajien syliin, samalla tavalla kuin Talvivaara.&rdquo; Fennovoiman kanssa on vain se ero, että summat ovat suuremmat.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Tässä vielä Risto Isomäen kirje kokonaisuudessaan. Suosittelen lämpimästi lukemaan.</p><p>&nbsp;</p><p><u><a href="http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/26274-tietokirjailija-risto-isomaen-hurja-varoitus-kansanedustajille-fennovoima-aanestyksen-alla-olen-pahoillani-etta-lahetan-taman-viestin-vasta-nyt">http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/26274-tietokirjailija-risto-isomaen-hurja-varoitus-kansanedustajille-fennovoima-aanestyksen-alla-olen-pahoillani-etta-lahetan-taman-viestin-vasta-nyt</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Helsingin Energia, Helen, rakentaa parhaillaan Suvilahteen aurinkovoimalaitosta, josta tulee toiseksi suurin koko maassa. Suurimman titteli pysyy edelleen kotipaikkakunnallani, Salossa. Suvilahden voimalan kapasiteetti tulee olemaan arviolta 260 megawattituntia, ja sen myötä aurinkosähkön tuotanto kasvaa Suomessa noin kymmenen prosenttia. Se kuvaa hyvin, kuinka lapsen kengissä ala vielä on.

 

Oulun Energian hiljattain päättyneessä pilottiprojektissa selvisi mielenkiintoinen seikka. Pilotissa haluttiin verrata aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia Pohjois-Saksaan, missä hyödynnetään aurinkosähköä laajasti. Tulokset osoittivat, että Oulun korkeudella aurinkosähköä pystyy tuottamaan tismalleen saman verran kuin Pohjois-Saksassa.

 

Salossa toimivan Astrum-keskuksen vuotuinen sähköntuotto on noin 300 MWh, ja se jauhaa sähköä ympäri vuoden. Tehokkaimmillaan voimala on valoisaan aikaan, maaliskuulta lokakuulle. Näihin päiviin asti aurinkoenergian ogelmana Suomessa onkin ollut juuri tuo neljä kuukautta kestävä pimeä kausi, jolloin tehot putoavat. Mutta tammikuussa Yle uutisoi, että energia voidaan varastoida olemassa olevaan maakaasuinfraan. Heti perään Tiede-lehti otsikoi juttunsa: “Aurinkosähkön varastoinnin ongelmat ohi”. Jutussa kerrotaan menetelmästä, jossa sähkö saa bakteerit hiilidioksiidin avulla tuottamaan metaania huippukorkealla hyötysuhteella.

 

Saksalla kävi ajoituksen suhteen hyvä tuuri. Saksahan nimittäin sulki heti Fukushiman onnettomuuden jälkeen kahdeksan ydinvoimalaa ja loput yhdeksän on tarkoitus ajaa alas vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Varmaan Saksa joutuu silti vielä muutaman vuoden polttamaan ruskohiiltä, mutta nyt heillä on ratkaisun avaimet käsissään.

 

Entäpä sitten Suomi? Arevan surullisen kuuluisa Olkiluoto kolmonen on vielä “vaiheessa”. Sen alkuperäinen hinta-arvio oli 2,5 miljardia ja sen oli tarkoitus valmistua jo 2009. Voimalan tämänhetkinen hinta-arvio on 8,5 miljardia, ja sen odotetaan valmistuvan käyttökuntoon vuoteen 2020 mennessä.

 

Viime vuonna eduskunta myönsi periaateluvan Fennovoiman uudelle ydinvoimalalle. Sen toimittaja on venäläinen Rosatom, ja sopimuksen alustavaksi hinnaksi on arvioitu 7,7 miljardia. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. Rosatomin hankkeessa Sosnovyi Boriin on ollut lukuisia ongelmia. Vuonna 2010 rakennustyöt keskeytyivät puoleksi vuodeksi, koska työmaalla rikottiin paloturvallisuusmääräyksiä. Lisäksi ydinvoimalan betonirakenteet romahtivat 2011, ja Rosatom jatkoi voimalan töitä raunioiden päällä. Mikäli sama rakennustyyli jatkuu myös Pyhäjoella, niin on helppo ennustaa, että voimalan lopulliset kustannukset menevät 10 miljardin paremmalle puolelle.

 

Jos siis arvioimme näiden kahden suomalaisen ydinvoimalahankkeen hintaa, niin näyttää siltä, että 20 miljardia menee rikki.

 

Vilkaistaanpa sitten vertailun vuoksi aurinkovoimaloiden hintoja. Suvilahteen nousevan voimalan on arvioitu maksavan 600 000 euroa. Kahden ydinvoimalan hinnalla Suomeen saataisiin hieman reilut 33 000 vastaavanlaista aurinkovoimalaa. Kapasiteetiltaan se vastaisi noin 10 terawattitunnin vuosituotantoa.

 

Katsotaan seuraavaksi omavaraisuusastetta. Vuonna 2013 Suomen sähkönkulutus oli 84 TWh, josta tuonnin osuus 16 TWh, pääasiassa Ruotsista. Kun rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen valmistuu, niin sen kapasiteetti tulee olemaan 14 TWh. Entäpä sitten ennusteet? Työ- ja elinkeinoministeriön ennuste sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on 94 TWh ja VTT:n arviossa haarukka on 84-94 TWh:n välillä. Odotettua syvemmän taantuman ja entistä tehokkaamman tuotannon johdosta uskon, että alempi luku tulee olemaan lähempänä totuutta.

 

Tuossa oli nyt paljon numeroita, mutta olennainen havainto on siis se, että Olkiluoto kolmosen valmistuttua vuonna 2020 tuontisähkön tarve lienee enää 2-4 terawattitunnin luokkaa, joka on vallan hyvin korvattavissa aurinkoenergialla.

 

Kysymys kuuluukin: mihin tarvitsemme Fennovoiman ydinvoimalaa? Suomella olisi nyt tuhannen taalan paikka perua koko järjetön hanke.

 

Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös arvoista. Uusiutuva energia mahdollistaa tuottavia investointeja, jotka kohdistuvat tasaisesti eri puolille maata. Siten voisimme ottaa askelen kohti Tanskan mallia, mikä tarkoittaa siirtymistä keskitetystä energiasysteemistä puolihajautettuun. Se loisi myös työpaikkoja tasaisesti ympäri maata. Hyvä kotimainen esimerkki tästä on Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energiakylä-projekti, joka tähtää kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa.

 

Sen lisäksi, että Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan 14 TWh sähköä, niin samalla se tuottaa myös kymmeniä tonneja uraanioksidia ja fissiotuotteita, esim. plutoniumia sisältävää jätettä. Vuonna 2013 Talouselämän teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista vastusti lisäydinvoiman rakentamista ja vain reilu neljännes kannatti sitä. Eli demokratia ei kovin hyvin toteutunut siinä vaiheessa, kun eduskunta antoi periaateluvan Fennovoiman uudelle voimalalle.

 

Ennen äänestystä tietokirjailija Risto Isomäki lähetti kansanedustajille kirjeen, jossa hän kertoi Rosatomin hankkeesta Intiassa. Se on suorastaan hauskaa luettavaa - ellei asia olisi niin vakava. Kirjeessään Isomäki kirjoittaa muun muassa näin: “Tässä hankkeessa on jo muutenkin olemassa hyvin iso riski siitä, että Fennovoima putoaa jossakin vaiheessa rahattomana veronmaksajien syliin, samalla tavalla kuin Talvivaara.” Fennovoiman kanssa on vain se ero, että summat ovat suuremmat.

 

P.S. Tässä vielä Risto Isomäen kirje kokonaisuudessaan. Suosittelen lämpimästi lukemaan.

 

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/26274-tietokirjailija-risto-isomaen-hurja-varoitus-kansanedustajille-fennovoima-aanestyksen-alla-olen-pahoillani-etta-lahetan-taman-viestin-vasta-nyt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
20 http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187614-kahden-ydinvoimalan-hinnalla-33-000-aurinkovoimalaa#comments Areva Aurinkoenergia Fennovoima ydinvoima Fri, 20 Feb 2015 08:58:50 +0000 Juha Hämäläinen http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187614-kahden-ydinvoimalan-hinnalla-33-000-aurinkovoimalaa
Uusiutuvan energian pientuotanto - aurinkoenergia http://terhonikulainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186134-uusiutuvan-energian-pientuotanto-aurinkoenergia <p>ljkh oljh oiu oiu hloiu hlouh loihjl jihljk hljh lkjh</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ljkh oljh oiu oiu hloiu hlouh loihjl jihljk hljh lkjh

]]>
0 http://terhonikulainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186134-uusiutuvan-energian-pientuotanto-aurinkoenergia#comments Aurinkoenergia Kiinteistönhuolto Taloyhtiöt Wed, 04 Feb 2015 08:54:27 +0000 Terho Nikulainen http://terhonikulainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186134-uusiutuvan-energian-pientuotanto-aurinkoenergia