TTIP http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133713/all Tue, 15 May 2018 19:09:36 +0300 fi Mikä on päivän tärkein uutinen? CETA äänestys http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255347-mika-on-paivan-tarkein-uutinen-ceta-aanestys <p>Kyseessä on investointisuoja sopimus. Jos esim minä keksin että menetän Suomen lainsäädännön takia tuloja, voin vaatia korvauksia. Mikä poikinee muutaman aika mehevän ja kalliin jutun. Missä mennään?</p><p>Attacin seinältä:</p><p>&rdquo;Huomenna 16.5. eduskunnassa äänestetään&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/hashtag/ceta?source=feed_text">#CETA</a>-sopimuksesta, joka sitoo&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/hashtag/lainsäätäjä?source=feed_text">#lainsäätäjä</a>&#39;n kädet kaikessa tulevassa päätöksenteossa. Ulkoasiainvaliokunta myöntää tämän vaatiessaan, että&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/hashtag/kaivoslaki?source=feed_text">#kaivoslaki</a>&nbsp;ehditään uudistaa ennen CETA:n&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/hashtag/sijoitussuojan?source=feed_text">#sijoitussuojan</a>&nbsp;voimaanastumista. Miten voitte kannattaa omien käsienne sitomista @Demarit, @keskusta, @SiniTulevaisuus? &rdquo;</p><p><a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/3400222/EUlla+ja+Kanadalla+on+nyt+sinetoity+kauppasopimus++suomalaismeppi+Tuli+melko+kovaa+lobbausta">Turun sanomista</a></p><p>&rdquo;<strong>Sopimukseen sisältyy</strong>&nbsp;nyt investointituomioistuin, joka korvaa kritisoidun sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisujärjestelmän. Investointituomioistuimen on määrä varmistaa se, että investointiriidoista päättää yksi pysyvä elin. EU ja Kanada nimittävät sen ammattituomarit. &rdquo;</p><p><br />&nbsp;</p><p>Attacin seinältä</p><p>&rdquo;Tiistaina Luxemburgissa pidetty kauppaministerien kokous ei voinut hyväksyä CETA:a (EU:n ja Kanadan välistä kauppa- ja investointisopimusta) Belgian vastustavasta kannasta johtuen. CETA on suunniteltu allekirjoitettavaksi 27.10. pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa, mutta sopimusta ei voida allekirjoittaa ilman että kaikki EU-maat ovat sen takana. Belgia puolestaan ei voi sopimusta allekirjoittaa, ellei Vallonian alueellinen parlamentti muuta kielteistä kantaansa. &rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyseessä on investointisuoja sopimus. Jos esim minä keksin että menetän Suomen lainsäädännön takia tuloja, voin vaatia korvauksia. Mikä poikinee muutaman aika mehevän ja kalliin jutun. Missä mennään?

Attacin seinältä:

”Huomenna 16.5. eduskunnassa äänestetään #CETA-sopimuksesta, joka sitoo #lainsäätäjä'n kädet kaikessa tulevassa päätöksenteossa. Ulkoasiainvaliokunta myöntää tämän vaatiessaan, että #kaivoslaki ehditään uudistaa ennen CETA:n #sijoitussuojan voimaanastumista. Miten voitte kannattaa omien käsienne sitomista @Demarit, @keskusta, @SiniTulevaisuus? ”

Turun sanomista

Sopimukseen sisältyy nyt investointituomioistuin, joka korvaa kritisoidun sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisujärjestelmän. Investointituomioistuimen on määrä varmistaa se, että investointiriidoista päättää yksi pysyvä elin. EU ja Kanada nimittävät sen ammattituomarit. ”


 

Attacin seinältä

”Tiistaina Luxemburgissa pidetty kauppaministerien kokous ei voinut hyväksyä CETA:a (EU:n ja Kanadan välistä kauppa- ja investointisopimusta) Belgian vastustavasta kannasta johtuen. CETA on suunniteltu allekirjoitettavaksi 27.10. pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa, mutta sopimusta ei voida allekirjoittaa ilman että kaikki EU-maat ovat sen takana. Belgia puolestaan ei voi sopimusta allekirjoittaa, ellei Vallonian alueellinen parlamentti muuta kielteistä kantaansa. ”

]]>
6 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255347-mika-on-paivan-tarkein-uutinen-ceta-aanestys#comments CETA TTIP Tue, 15 May 2018 16:09:36 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255347-mika-on-paivan-tarkein-uutinen-ceta-aanestys
Mitä se on? http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231731-mita-se-on <p>Aikanaan Martti Luther selitti käskyt ja laittoi niihin ohjeen: mitä se on. Tänä päivänä mediassamme vilisee sanoja ja sanontoja, joita kukaan ei selitä ja yllättäen huomaamme, että me käytämmekin juuri noita selittämättömiä sanontoja. Tämän vaara on se, että emme itseasiassa enää tiedä mistä puhumme. Aloitetaan muutamalla sanalla ja mitä se tarkoittaa.</p><p>Paperiton siirtolainen = laittomasti maassa oleva henkilö. Etenkin Yhdysvalloissa tämä on erittäin kuuma peruna. Maassa on joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 miljoonaa laitonta maassa olevaa henkilöä.&nbsp; Kun me siis puhumme paperittomista siirtolaisista, puhumme laittomasti maassa olevista henkilöistä. Meillä Suomessa on tällä hetkellä jopa 5.000 paperitonta siirtolaista. Kukaan ei tunnu tietävän missä he ovat ja mitä he tekevät. Poliisi varmaan koettaa poistaa heitä maasta muiden kiireiden ohella.&nbsp;</p><p>Ovatko paperittomat siirtolaiset siis meille tai USAlle&nbsp; hyvä vai huono asia. Median mukaan he ovat USA:ssa heikompia, syrjittyjä ja jopa vainottujakin. Katsellessani Ylen lähetyksiä saan sellaisen käsityksen, että yli 20-30 USAssa laittomasti oleva, on kunnon kansalainen. Hänellä on perhe, lapsia, lapsenlapsia, heidätkö pitää heittää ulos USA:sta. Kukaan ei vaan kysy, miksi noita papereita ei ole laitettu kuntoon noiden vuosien aikana. Ehkäpä siksi, että silloin alkaisi yhteiskuntaan osallistuminen esimerkiksi verojen maksuna. Katsotaan nyt, miten Suomessa 20 vuoden kuluttua asiasta puhutaan.</p><p>Populisti = eri mieltä vallitsevan käsityksen kanssa. Media leimaa jokaisen, joka uskaltaa arvioida kriittisesti EU:ta, spn-avioliittoa, maahanmuuttoa, valtion velanottoa ja eutanasiaa populistiksi. Kaikki, jotka ovat siis&nbsp; pienen vähemmistön ajamien asioiden kanssa eri mieltä, ovat populisteja. Yle ja monet muutkin maamme mahtimediat eivät juuri sanallakaan kertoneet suuresta koko EU alueella tehdystä mielipidekyselystä (Chatham House). Tuon kyselyn tulos oli tyrmäävä: valtaosa eurooppalaisista haluaisi rajoittaa maahanmuuttoa ja etenkin islaminuskoisista maista. Onko siis populismismia olla enemmistön kanssa samaa mieltä. Entäpä eutanasia. Suurin osaa lääkäreistä vastustaa sitä, lähes kaikki&nbsp; terminaalihoidossa työskentelevät hoitajat vastustavat sitä, mutta pieni vähemmistö täysin ulkopuolisista kannattaa. On siis populismia olla enemmistön kanssa samaa mieltä. Entäpä tämä spn- avioliitto. Maassamme on noin&nbsp; 2300 rekisteröityä parisuhdetta. Avioliittoja on&nbsp; reilu miljoona. Siis on populismia vastustaa erittäin pienen vähemmistön ajamaa tai heitä koskevaa asiaa.</p><p>Konservatiivi = vanhoillinen, vanhan aikainen. Jos joku haluaa noudattaa periaatteita tai vanhoja tapoja on hän konservatiivi, taantumuksen äänitorvi. Suomen kaksi tunnetuinta konservatiivia ovat Päivi Räsänen ja Mika Niikko. (kiitos heille) Mutta kun EK sanoo, että se ei voi enää sääntöjensä takia olla osapuolena työehtosopimuksissa, Antti Rinne (edistyksellinen, taantumuksen vastustaja) jyräyttää: nyt riittää. Suomessa on aina ollut kaiken kattavat työehtosopimukset ja siitä pitää pitää kiinni kynsin ja hampain tai muuten ei hyvä seuraa. Siis edistyksellinen, taantumuksen vastustaja onkin suuri konservatiivi. Hän vaatii, että sen 30% johonkin ay-liikkeeseen kuuluvan on saatava määrätä, millä ehdoilla ne 70% mihinkään ay-liikkeeseen kuulumatonta saa työtänsä tehdä. Mutta sitähän ei saa saa ääneen sanoa.</p><p>Vapaakauppasopimus = vapaa tavaran ja pääoman liikkuvuus. Viime syksy oli erikoinen aika koko maailmassa. USA ja EU neuvottelivat vapaakauppasopimuksesta. Ympäri maapalloa oli erittäin laajoja mielenosoituksia tuota TTIP sopimusta vastaan. &rdquo;Emme halua vapaakauppa-aluetta, se vahingoittaa maatamme&rdquo; julistivat Suomessakin marsseihin osallistuneet ja monet kansanedustajat. Kas kummaa, tammikuussa tapahtui ihme; Donald Trump sanoi, että nämä neuvottelut pannaan jäähylle ja jo olemassa olevat neuvotellaan uudestaan. Mitä nämä TTIP vastustajat nyt sanoivat: tuo on karmeaa protektionismia. Niin ei saa tehdä. Vapaakauppasopimus oli pahasta, niin olisihan nyt pitänyt iloita, että se meni nurin.</p><p>Näillä muutamalla sanalla halusin vain kertoa, mitä me ajatellaan loppujen lopuksi. Ohjaako ajatteluamme sitenkin iso veli-ajattelu, vaan haluammeko sittenkin olla populisteja ja ajatella ihan omilla aivoillamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan Martti Luther selitti käskyt ja laittoi niihin ohjeen: mitä se on. Tänä päivänä mediassamme vilisee sanoja ja sanontoja, joita kukaan ei selitä ja yllättäen huomaamme, että me käytämmekin juuri noita selittämättömiä sanontoja. Tämän vaara on se, että emme itseasiassa enää tiedä mistä puhumme. Aloitetaan muutamalla sanalla ja mitä se tarkoittaa.

Paperiton siirtolainen = laittomasti maassa oleva henkilö. Etenkin Yhdysvalloissa tämä on erittäin kuuma peruna. Maassa on joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 miljoonaa laitonta maassa olevaa henkilöä.  Kun me siis puhumme paperittomista siirtolaisista, puhumme laittomasti maassa olevista henkilöistä. Meillä Suomessa on tällä hetkellä jopa 5.000 paperitonta siirtolaista. Kukaan ei tunnu tietävän missä he ovat ja mitä he tekevät. Poliisi varmaan koettaa poistaa heitä maasta muiden kiireiden ohella. 

Ovatko paperittomat siirtolaiset siis meille tai USAlle  hyvä vai huono asia. Median mukaan he ovat USA:ssa heikompia, syrjittyjä ja jopa vainottujakin. Katsellessani Ylen lähetyksiä saan sellaisen käsityksen, että yli 20-30 USAssa laittomasti oleva, on kunnon kansalainen. Hänellä on perhe, lapsia, lapsenlapsia, heidätkö pitää heittää ulos USA:sta. Kukaan ei vaan kysy, miksi noita papereita ei ole laitettu kuntoon noiden vuosien aikana. Ehkäpä siksi, että silloin alkaisi yhteiskuntaan osallistuminen esimerkiksi verojen maksuna. Katsotaan nyt, miten Suomessa 20 vuoden kuluttua asiasta puhutaan.

Populisti = eri mieltä vallitsevan käsityksen kanssa. Media leimaa jokaisen, joka uskaltaa arvioida kriittisesti EU:ta, spn-avioliittoa, maahanmuuttoa, valtion velanottoa ja eutanasiaa populistiksi. Kaikki, jotka ovat siis  pienen vähemmistön ajamien asioiden kanssa eri mieltä, ovat populisteja. Yle ja monet muutkin maamme mahtimediat eivät juuri sanallakaan kertoneet suuresta koko EU alueella tehdystä mielipidekyselystä (Chatham House). Tuon kyselyn tulos oli tyrmäävä: valtaosa eurooppalaisista haluaisi rajoittaa maahanmuuttoa ja etenkin islaminuskoisista maista. Onko siis populismismia olla enemmistön kanssa samaa mieltä. Entäpä eutanasia. Suurin osaa lääkäreistä vastustaa sitä, lähes kaikki  terminaalihoidossa työskentelevät hoitajat vastustavat sitä, mutta pieni vähemmistö täysin ulkopuolisista kannattaa. On siis populismia olla enemmistön kanssa samaa mieltä. Entäpä tämä spn- avioliitto. Maassamme on noin  2300 rekisteröityä parisuhdetta. Avioliittoja on  reilu miljoona. Siis on populismia vastustaa erittäin pienen vähemmistön ajamaa tai heitä koskevaa asiaa.

Konservatiivi = vanhoillinen, vanhan aikainen. Jos joku haluaa noudattaa periaatteita tai vanhoja tapoja on hän konservatiivi, taantumuksen äänitorvi. Suomen kaksi tunnetuinta konservatiivia ovat Päivi Räsänen ja Mika Niikko. (kiitos heille) Mutta kun EK sanoo, että se ei voi enää sääntöjensä takia olla osapuolena työehtosopimuksissa, Antti Rinne (edistyksellinen, taantumuksen vastustaja) jyräyttää: nyt riittää. Suomessa on aina ollut kaiken kattavat työehtosopimukset ja siitä pitää pitää kiinni kynsin ja hampain tai muuten ei hyvä seuraa. Siis edistyksellinen, taantumuksen vastustaja onkin suuri konservatiivi. Hän vaatii, että sen 30% johonkin ay-liikkeeseen kuuluvan on saatava määrätä, millä ehdoilla ne 70% mihinkään ay-liikkeeseen kuulumatonta saa työtänsä tehdä. Mutta sitähän ei saa saa ääneen sanoa.

Vapaakauppasopimus = vapaa tavaran ja pääoman liikkuvuus. Viime syksy oli erikoinen aika koko maailmassa. USA ja EU neuvottelivat vapaakauppasopimuksesta. Ympäri maapalloa oli erittäin laajoja mielenosoituksia tuota TTIP sopimusta vastaan. ”Emme halua vapaakauppa-aluetta, se vahingoittaa maatamme” julistivat Suomessakin marsseihin osallistuneet ja monet kansanedustajat. Kas kummaa, tammikuussa tapahtui ihme; Donald Trump sanoi, että nämä neuvottelut pannaan jäähylle ja jo olemassa olevat neuvotellaan uudestaan. Mitä nämä TTIP vastustajat nyt sanoivat: tuo on karmeaa protektionismia. Niin ei saa tehdä. Vapaakauppasopimus oli pahasta, niin olisihan nyt pitänyt iloita, että se meni nurin.

Näillä muutamalla sanalla halusin vain kertoa, mitä me ajatellaan loppujen lopuksi. Ohjaako ajatteluamme sitenkin iso veli-ajattelu, vaan haluammeko sittenkin olla populisteja ja ajatella ihan omilla aivoillamme.

]]>
1 http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231731-mita-se-on#comments Konservatiivi Populismi TTIP Sat, 18 Feb 2017 16:20:05 +0000 Jukka Tuunanen http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231731-mita-se-on
WTO-terveiset Genevestä – kolme pointtia Euroopan Unionille http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223653-wto-terveiset-genevesta-kolme-pointtia-euroopan-unionille <p>Tällä viikolla WTO:n Public Forum tarjosi jälleen kolmessa päivässä läpileikkauksen kauppapolitiikan tämän hetkisistä näkymistä.</p><p>WTO:n johtaja Roberto Azevedon analyysi maailmankaupan yleistilanteesta on kriittinen. Maailmankaupan taloudellinen kasvu on 2008 talouskriisin jälkeen poikkeuksellisen heikkoa. Genevässä maailmankaupan analyytikot ennustavat, että maailmankaupan kylmä talvi jatkuu yhä. Kiinan kysyntä ei vedä. Afrikka ja Etelä-Amerikka eivät vielä tarjoa mahdollisuuksia viennin kasvamisen osalta. Myös Euroopassa muutkin kuin terästeollisuus kärsivät heikosta markkinatilanteesta. Tässä taloustilanteessa Suomen on pidettävä huoli oman teollisuutensa kilpailukyvystä ja edistettävä EU:n pyrkimyksiä tasapainoisiin vapaakauppasopimuksiin.</p><p>Taloudellisen kasvun edistäminen edellyttää nyt kauppapolitiikan uudelleenarviointia. Jäin Genevessä pohtimaan, mitä EUn tulisi tehdä tässä vaikeassa tilanteessa?&nbsp;</p><p>Ensinnäkin PK-yritykset tulee ottaa huomioon paremmin ja näille yrityksille on luotava uusia mahdollisuuksia rahoitukselle. Kauppapolitiikka palvelee edelleen suurelta osin suuryrityksiä, joille kaupanesteet eivät ole suhteessa yhtä vaikeita ylittää kuin PK-yrityksille.</p><p>Toiseksi kauppapolitiikasta on pystyttävä keskustelemaan faktapohtaisesti. EU:ssa Kanadan ja Euroopan unionin vapaakauppasopimus CETA on nyt etenemässä ratifioitavaksi jäsenmaiden parlamentteihin, jotka kohtaavat kansalaisyhteiskunnan paineen. Tämä on mielenosoitusten myötä ollut havaittavissa ympäri Eurooppaa. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että keskustelu jäsenmaiden parlamenteissa ja mediassa käydään faktoihin eikä populismiin pohjautuen. Euroopassa Brexit ja Yhdysvalloissa Trumpin kannatuksen nousu ovat merkkejä siirtymisestä poliittisessa keskustelussa totuuden jälkeiseen aikaan. EU:n talous ei kestä jo neuvoteltujen vapaakauppasopimusten kaatumista.</p><p>Kolmanneksi globalisaation edetessä kaupan tulee olla kestävää. Maataloussektorilla meidän tulee tunnustaa, ettei omavaraisuus enää ole mahdollista. Siksi tarvitsemme kauppasopimuksia, joilla kestävällä tavalla varmistamme ruuan saatavuuden myös jatkossa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla WTO:n Public Forum tarjosi jälleen kolmessa päivässä läpileikkauksen kauppapolitiikan tämän hetkisistä näkymistä.

WTO:n johtaja Roberto Azevedon analyysi maailmankaupan yleistilanteesta on kriittinen. Maailmankaupan taloudellinen kasvu on 2008 talouskriisin jälkeen poikkeuksellisen heikkoa. Genevässä maailmankaupan analyytikot ennustavat, että maailmankaupan kylmä talvi jatkuu yhä. Kiinan kysyntä ei vedä. Afrikka ja Etelä-Amerikka eivät vielä tarjoa mahdollisuuksia viennin kasvamisen osalta. Myös Euroopassa muutkin kuin terästeollisuus kärsivät heikosta markkinatilanteesta. Tässä taloustilanteessa Suomen on pidettävä huoli oman teollisuutensa kilpailukyvystä ja edistettävä EU:n pyrkimyksiä tasapainoisiin vapaakauppasopimuksiin.

Taloudellisen kasvun edistäminen edellyttää nyt kauppapolitiikan uudelleenarviointia. Jäin Genevessä pohtimaan, mitä EUn tulisi tehdä tässä vaikeassa tilanteessa? 

Ensinnäkin PK-yritykset tulee ottaa huomioon paremmin ja näille yrityksille on luotava uusia mahdollisuuksia rahoitukselle. Kauppapolitiikka palvelee edelleen suurelta osin suuryrityksiä, joille kaupanesteet eivät ole suhteessa yhtä vaikeita ylittää kuin PK-yrityksille.

Toiseksi kauppapolitiikasta on pystyttävä keskustelemaan faktapohtaisesti. EU:ssa Kanadan ja Euroopan unionin vapaakauppasopimus CETA on nyt etenemässä ratifioitavaksi jäsenmaiden parlamentteihin, jotka kohtaavat kansalaisyhteiskunnan paineen. Tämä on mielenosoitusten myötä ollut havaittavissa ympäri Eurooppaa. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että keskustelu jäsenmaiden parlamenteissa ja mediassa käydään faktoihin eikä populismiin pohjautuen. Euroopassa Brexit ja Yhdysvalloissa Trumpin kannatuksen nousu ovat merkkejä siirtymisestä poliittisessa keskustelussa totuuden jälkeiseen aikaan. EU:n talous ei kestä jo neuvoteltujen vapaakauppasopimusten kaatumista.

Kolmanneksi globalisaation edetessä kaupan tulee olla kestävää. Maataloussektorilla meidän tulee tunnustaa, ettei omavaraisuus enää ole mahdollista. Siksi tarvitsemme kauppasopimuksia, joilla kestävällä tavalla varmistamme ruuan saatavuuden myös jatkossa.

 

 

]]>
2 http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223653-wto-terveiset-genevesta-kolme-pointtia-euroopan-unionille#comments CETA Euroopan unioni Kauppapolitiikka TTIP Wto Fri, 30 Sep 2016 13:35:49 +0000 Hannu Takkula http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223653-wto-terveiset-genevesta-kolme-pointtia-euroopan-unionille
Ranskan tehtävä TTIP-kantansa selväksi http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222552-ranskan-tehtava-ttip-kantansa-selvaksi <p>TTIP-neuvotteluiden jatko on vaakalaudalla Ranskan kauppaministerin vihjailtua vapaakauppasopimusneuvotteluiden lopettamisella.&nbsp; TTIP-neuvotteluista ei saa tehdä populistista vaaliasetta, joka halvaannuttaa EU:n kauppapoliittisen päätöksenteon.</p><p>Viime viikolla Ranskan kauppaministeri Matthias Felk kertoi Ranskan vaativan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten vapaakauppaneuvotteluiden (TTIP) lopettamista. Kuitenkin tänään Ranskan entinen presidentti, keskustaoikeistopuolueen Nicolas Sarkozy lausui, että neuvotteluja tulisi jatkaa vasta Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen.</p><p>Keskustelu Ranskan väläyttämästä TTIP-sopimuksen neuvottelujen lopettamisesta on huolestuttava. Ranskalaisten on ymmärrettävä, ettei tässä vaiheessa ole asiallista uhkailla sopimuksen lopettamisella. &nbsp;Ranskalaisten on vakavasti ilmoitettava, mikäli he eivät tätä sopimusta aio tukea, sillä emme tarvitse Brexitin jälkeen toista EU:n päätöksentekoa halvaannuttavaa populistista tempausta.</p><p>TTIP-sopimuksen täydellinen täytäntöönpano edellyttää sekä Euroopan parlamentin että kaikkien jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää Mikäli yhden jäsenmaan kansallinen parlamentti ei hyväksy sopimusta, se ei tule voimaan. Populismin seurauksena vuosien neuvottelutyö voi valua hukkaan.</p><p>TTIP neuvotteluihin on käytetty valtavasti resursseja. Ranskalaisten on nyt annettava virallinen vastaus aikovatko he äänestää sopimusta vastaan. Meidän on turha käyttää enempää voimavaroja sopimukseen, jota ei voida lopullisesti hyödyntää.</p><p>Soutaminen ja huopaaminen ei kannata, &nbsp;sillä EU:lla on kaupan osalta kasvun mahdollisuuksia myös muualla maailmassa. Esimerkiksi vapaakauppasopimusneuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa on ollut turhan kauan odotustilassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> TTIP-neuvotteluiden jatko on vaakalaudalla Ranskan kauppaministerin vihjailtua vapaakauppasopimusneuvotteluiden lopettamisella.  TTIP-neuvotteluista ei saa tehdä populistista vaaliasetta, joka halvaannuttaa EU:n kauppapoliittisen päätöksenteon.

Viime viikolla Ranskan kauppaministeri Matthias Felk kertoi Ranskan vaativan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten vapaakauppaneuvotteluiden (TTIP) lopettamista. Kuitenkin tänään Ranskan entinen presidentti, keskustaoikeistopuolueen Nicolas Sarkozy lausui, että neuvotteluja tulisi jatkaa vasta Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen.

Keskustelu Ranskan väläyttämästä TTIP-sopimuksen neuvottelujen lopettamisesta on huolestuttava. Ranskalaisten on ymmärrettävä, ettei tässä vaiheessa ole asiallista uhkailla sopimuksen lopettamisella.  Ranskalaisten on vakavasti ilmoitettava, mikäli he eivät tätä sopimusta aio tukea, sillä emme tarvitse Brexitin jälkeen toista EU:n päätöksentekoa halvaannuttavaa populistista tempausta.

TTIP-sopimuksen täydellinen täytäntöönpano edellyttää sekä Euroopan parlamentin että kaikkien jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää Mikäli yhden jäsenmaan kansallinen parlamentti ei hyväksy sopimusta, se ei tule voimaan. Populismin seurauksena vuosien neuvottelutyö voi valua hukkaan.

TTIP neuvotteluihin on käytetty valtavasti resursseja. Ranskalaisten on nyt annettava virallinen vastaus aikovatko he äänestää sopimusta vastaan. Meidän on turha käyttää enempää voimavaroja sopimukseen, jota ei voida lopullisesti hyödyntää.

Soutaminen ja huopaaminen ei kannata,  sillä EU:lla on kaupan osalta kasvun mahdollisuuksia myös muualla maailmassa. Esimerkiksi vapaakauppasopimusneuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa on ollut turhan kauan odotustilassa.

]]>
9 http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222552-ranskan-tehtava-ttip-kantansa-selvaksi#comments Ulkomaat EU Kauppapolitiikka TTIP Fri, 09 Sep 2016 11:39:13 +0000 Hannu Takkula http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222552-ranskan-tehtava-ttip-kantansa-selvaksi
Saksan demarit menettävät toivonsa TTIP:n syntymiseen http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221925-saksan-demarit-menettavat-toivonsa-ttipn-syntymiseen <p>Saksan talousministeri, varaliittokansleri ja demarijohtaja Sigmar Gabriel sanoo, että Euroopan ja Yhdysvaltain neuvottelijat eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä ainoastakaan TTIP:n 27:stä pääkysymyksestä.</p><p>Gabrielin mukaan neuvottelut ovat de facto epäonnistuneet, vaikka sitä ei vielä ole myönnetty.</p><p><a href="http://bigstory.ap.org/article/611ff828b5ed44d5ad56ab46e0781e52/german-economy-minister-says-eu-us-trade-talks-have-failed" title="http://bigstory.ap.org/article/611ff828b5ed44d5ad56ab46e0781e52/german-economy-minister-says-eu-us-trade-talks-have-failed">http://bigstory.ap.org/article/611ff828b5ed44d5ad56ab46e0781e52/german-e...</a>?</p><p>Kun Gabriel uskaltaa sanoa näin kuukausia ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, hän lienee menettänyt viimeisenkin toivonsa sopimuksen onnistumisesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan talousministeri, varaliittokansleri ja demarijohtaja Sigmar Gabriel sanoo, että Euroopan ja Yhdysvaltain neuvottelijat eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä ainoastakaan TTIP:n 27:stä pääkysymyksestä.

Gabrielin mukaan neuvottelut ovat de facto epäonnistuneet, vaikka sitä ei vielä ole myönnetty.

http://bigstory.ap.org/article/611ff828b5ed44d5ad56ab46e0781e52/german-economy-minister-says-eu-us-trade-talks-have-failed?

Kun Gabriel uskaltaa sanoa näin kuukausia ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, hän lienee menettänyt viimeisenkin toivonsa sopimuksen onnistumisesta.

]]>
3 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221925-saksan-demarit-menettavat-toivonsa-ttipn-syntymiseen#comments Saksa Sigmar Gabriel Sosialidemokratia TTIP Sun, 28 Aug 2016 11:47:02 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221925-saksan-demarit-menettavat-toivonsa-ttipn-syntymiseen
EU komissio puhuu ”muunneltua totuutta” TTIP- sopimuksesta http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220127-eu-komissio-puhuu-%E2%80%9Dmuunneltua-totuutta%E2%80%9D-ttip-sopimuksesta <p>EU:n komission mukaan vesi (pohjavesi + sadevesi) eivät &nbsp;muka olisi kaupallinen tuote, mutta TTIP-neuvotteluista sitä ei ole lainkaan suljettu pois. Kansanuutiset-lehti tiedotti tänään (18.7.) mm. näin: &rdquo; <em>Asiakirjavuoto paljastaa: Julkiset palvelut vettä myöten mukana TTIP-neuvotteluissa. Valtioiden olisi mahdotonta palata takaisin julkisiin palveluihin aloilla, jotka on kerran avattu yksityistämiselle</em>.&rdquo;</p><p>Jopa pohjavetemme ja sadevesikin voidaan myydä multikansallisille suurille yhtiöille, (esim Nestlelle) kuten on käynyt esim .USA:ssa, jolloin maanviljelijät joutuvat maksamaan omasta kaivovedestä ja jopa sadeveden kerääminen kasvimaan kasteluun tai vaikkapa tukanpesuun on kielletty, ja rikkomuksesta seuraa todella kova sakkorangaistus, joka on ajanut monet maanviljelijät konkurssiin.</p><p><em>Kansanuutiset. Lehti kirjoittaa edellen, että: &rdquo;Euroopan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön (EPSU) haltuunsa saamat salaiset <a href="https://data.awp.is/filtrala/2014/06/13/4.html" target="_blank">asiakirjat</a></em><em> TTIP-neuvotteluista kertovat Euroopan unionin pyrkivän &rdquo;ennennäkemättömään markkinoiden yhdentymiseen&rdquo; ja olevan valmis koviin sitoumuksiin tavoitteeseen pääsemiseksi.</em></p><p><em>Päinvastoin kuin tähän asti on annettu ymmärtää, ei julkisia palveluita ja jätevesihuoltoa vesihuoltoa ole EPSU:n mukaan lopullisesti jätetty pois neuvottelupöydältä. Järjestön <a href="http://www.bilaterals.org/?leaked-documents-ttip-reveal&amp;lang=en" target="_blank">mukaan</a></em><em> dokumentti osoittaa lisäksi, että sopimuslabyrintti tekee valtioille käytännössä mahdottomaksi palata takaisin julkisiin palveluihin ne kerran avattuaan</em>&rdquo;.</p><p>Pankka merkille, että valittajaa tai muutoksen tai purkunhakijaa vastassa on sillloin valtavan suuret multikansalliset yhtiöt ja tähtitieteellisen kalliit oikeudenkäynnit. Ei millään EU:n maalla (järkijään kaikki euro-maat ovat nyt todella pahassa rahapulassa), &nbsp;eikä etenkään Suomella, ole varaa maksaa tähtitieteellisiä summia sopimuksen purkamisesta ja siti joutua satavarmasti häviämään oikeustaistelun. Kerran allekirjoitettu TTIP-sopinus on täysin mahdotonta myöhemmin purkaa.</p><p>Huomautettakoon, että Europarlamentikoille (joitten piti äänestää TTIP-sopimuksesta) nuo sopimusasiakirjat olivat vain englanniksi ja erittäin salaisia, ja k.o. asiakirjoja pääsi lukemaan vain yksi &rdquo;meppi&rdquo; kerrallan tarkoin vartioidussa huoneessa ja vain määrätyn ajan, eikä asiakirjoista saanut tekstejä kopioda tai valokuvata. Jopa englantia äidinkielenään puhuvat mepit, ovat kommentoineet, että asiakirjojen teksti oli todella vaikeata ja miltei mahdotonta tajuta, mitä sillä tarkoitettiin. Eli, teksti oli mitä ilmeisemmin tahallisesti tehty erittäin vaikeasti tulkittavaksi.</p><p>Nyt herää kysymys .... mistä oikein äänesteettiin EU-parlamentissa, ja miksi toteutettiin tämä äärimmäisen tiukka salailu.</p><p>Ja toinen kysymys ... miksi TTIP-lobbareille altistetut&nbsp; ja tahallisessa informaatiopimennossa pidetyt &rdquo;mepit&rdquo; eivät panneet hanttiin, protestoineen ja kieltäytyneet äänestämästä näin törkeästi järjestetuyssä äänestyksessä. Heillä oli täsysi vapaus ja oikeus tehdä näin.</p><p>Suomalaisista &rdquo;mepeistä&rdquo; (13) ja vain <strong>Merja Kyllänen</strong> ja <strong>Pirkko Ruohonen-Lerner</strong> sanovat selvän &rdquo;EI&rdquo; TTIP:lle ja suuri osa ovat epävarmoja tai kieltäytyivät ilmoittamsta mielipidettään ( esim.Väyrynen ja Halla-aho .) ja 5 meppiä ovat jo aivan selvästi menneet &rdquo;pimeälle&rdquo; puolelle ja seisovat tiukasti TTIP-lobbreitten rinnalla (<strong>Miapetra Kumpula Natri, Liisa Jaakonsaari, Henna Virkkunen, Hannu Takkula </strong>ja<strong> Petri Sarvasmaa</strong>).</p><p>Minun on täsyin mahdotonta ymmärtää, mitä noitten&nbsp; loppujen 11 &rdquo;mepin&rdquo;&nbsp; pään sisällä oikein tapahtuu ...vai tapahtuuko siellä mitään.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n komission mukaan vesi (pohjavesi + sadevesi) eivät  muka olisi kaupallinen tuote, mutta TTIP-neuvotteluista sitä ei ole lainkaan suljettu pois. Kansanuutiset-lehti tiedotti tänään (18.7.) mm. näin: ” Asiakirjavuoto paljastaa: Julkiset palvelut vettä myöten mukana TTIP-neuvotteluissa. Valtioiden olisi mahdotonta palata takaisin julkisiin palveluihin aloilla, jotka on kerran avattu yksityistämiselle.”

Jopa pohjavetemme ja sadevesikin voidaan myydä multikansallisille suurille yhtiöille, (esim Nestlelle) kuten on käynyt esim .USA:ssa, jolloin maanviljelijät joutuvat maksamaan omasta kaivovedestä ja jopa sadeveden kerääminen kasvimaan kasteluun tai vaikkapa tukanpesuun on kielletty, ja rikkomuksesta seuraa todella kova sakkorangaistus, joka on ajanut monet maanviljelijät konkurssiin.

Kansanuutiset. Lehti kirjoittaa edellen, että: ”Euroopan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön (EPSU) haltuunsa saamat salaiset asiakirjat TTIP-neuvotteluista kertovat Euroopan unionin pyrkivän ”ennennäkemättömään markkinoiden yhdentymiseen” ja olevan valmis koviin sitoumuksiin tavoitteeseen pääsemiseksi.

Päinvastoin kuin tähän asti on annettu ymmärtää, ei julkisia palveluita ja jätevesihuoltoa vesihuoltoa ole EPSU:n mukaan lopullisesti jätetty pois neuvottelupöydältä. Järjestön mukaan dokumentti osoittaa lisäksi, että sopimuslabyrintti tekee valtioille käytännössä mahdottomaksi palata takaisin julkisiin palveluihin ne kerran avattuaan”.

Pankka merkille, että valittajaa tai muutoksen tai purkunhakijaa vastassa on sillloin valtavan suuret multikansalliset yhtiöt ja tähtitieteellisen kalliit oikeudenkäynnit. Ei millään EU:n maalla (järkijään kaikki euro-maat ovat nyt todella pahassa rahapulassa),  eikä etenkään Suomella, ole varaa maksaa tähtitieteellisiä summia sopimuksen purkamisesta ja siti joutua satavarmasti häviämään oikeustaistelun. Kerran allekirjoitettu TTIP-sopinus on täysin mahdotonta myöhemmin purkaa.

Huomautettakoon, että Europarlamentikoille (joitten piti äänestää TTIP-sopimuksesta) nuo sopimusasiakirjat olivat vain englanniksi ja erittäin salaisia, ja k.o. asiakirjoja pääsi lukemaan vain yksi ”meppi” kerrallan tarkoin vartioidussa huoneessa ja vain määrätyn ajan, eikä asiakirjoista saanut tekstejä kopioda tai valokuvata. Jopa englantia äidinkielenään puhuvat mepit, ovat kommentoineet, että asiakirjojen teksti oli todella vaikeata ja miltei mahdotonta tajuta, mitä sillä tarkoitettiin. Eli, teksti oli mitä ilmeisemmin tahallisesti tehty erittäin vaikeasti tulkittavaksi.

Nyt herää kysymys .... mistä oikein äänesteettiin EU-parlamentissa, ja miksi toteutettiin tämä äärimmäisen tiukka salailu.

Ja toinen kysymys ... miksi TTIP-lobbareille altistetut  ja tahallisessa informaatiopimennossa pidetyt ”mepit” eivät panneet hanttiin, protestoineen ja kieltäytyneet äänestämästä näin törkeästi järjestetuyssä äänestyksessä. Heillä oli täsysi vapaus ja oikeus tehdä näin.

Suomalaisista ”mepeistä” (13) ja vain Merja Kyllänen ja Pirkko Ruohonen-Lerner sanovat selvän ”EI” TTIP:lle ja suuri osa ovat epävarmoja tai kieltäytyivät ilmoittamsta mielipidettään ( esim.Väyrynen ja Halla-aho .) ja 5 meppiä ovat jo aivan selvästi menneet ”pimeälle” puolelle ja seisovat tiukasti TTIP-lobbreitten rinnalla (Miapetra Kumpula Natri, Liisa Jaakonsaari, Henna Virkkunen, Hannu Takkula ja Petri Sarvasmaa).

Minun on täsyin mahdotonta ymmärtää, mitä noitten  loppujen 11 ”mepin”  pään sisällä oikein tapahtuu ...vai tapahtuuko siellä mitään.

 

]]>
4 http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220127-eu-komissio-puhuu-%E2%80%9Dmuunneltua-totuutta%E2%80%9D-ttip-sopimuksesta#comments Bayer Monsanto Nestlé Pohjavedet TTIP Mon, 18 Jul 2016 07:35:46 +0000 Anne Lindell http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220127-eu-komissio-puhuu-”muunneltua-totuutta”-ttip-sopimuksesta
Euroopan unioni ei salaile http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219970-euroopan-unioni-ei-salaile <p>Muistutetaanpa taas siitä, että sen kummemmin TTIP- kuin CETA-neuvotteluissakaan Euroopan unioni ei salaile mitään. Kaikki mahdolliset julkisuusongelmat ovat amerikkalaislähtöisiä.</p><p>Tänään komissio julkaisi uusimmat neuvottelupaperit:</p><p><a href="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1527" title="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1527">http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1527</a></p><p>Täältä löytyy koko TTIP:n historia ja nykytilanne Euroopan näkökulmasta:</p><p><a href="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230" title="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230">http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230</a></p><p>Tässä on valmiiksi neuvotellun CETA:n koko teksti:</p><p><a href="http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf" title="http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf">http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistutetaanpa taas siitä, että sen kummemmin TTIP- kuin CETA-neuvotteluissakaan Euroopan unioni ei salaile mitään. Kaikki mahdolliset julkisuusongelmat ovat amerikkalaislähtöisiä.

Tänään komissio julkaisi uusimmat neuvottelupaperit:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1527

Täältä löytyy koko TTIP:n historia ja nykytilanne Euroopan näkökulmasta:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230

Tässä on valmiiksi neuvotellun CETA:n koko teksti:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf

]]>
1 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219970-euroopan-unioni-ei-salaile#comments Avoimuus CETA TTIP Thu, 14 Jul 2016 10:54:36 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219970-euroopan-unioni-ei-salaile
TTIP - "Tunarit Tapetaan Illansuussa Panssarivaunuilla" http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219817-ttip-tunarit-tapetaan-illansuussa-panssarivaunuilla <p>Pikku-Mustan yliopiston lounasruokalassa käytiin taas tiukkaa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa EU-parlamentin päätös hyväksyä TTIP oli innostanut tieteentekijät kilpalaulantaan.</p><p>- Minua kyllä huolestuttaa tuo välimiesmenettelyn nostaminen kansallisten tuomioistuinten edelle, oikeustieteilijä totesi. - Kuka siinä vaiheessa enää osaa huolehtia asianmukaisesti, minkä maan lainsäädäntöä asioissa kuuluisi soveltaa?</p><p>- Niin, kansantaloustieteilijä myötäili. - Ja mitä väliä siinä vaiheessa enää on millään lainsäädännöllä? Jos lakeja muutetaan, miten ne lait saadaan käytännössä toimeenpannuiksi edes sen jälkeen, kun jollekin investoijalle on investointisuojan nimissä maksettu valtavia summia?</p><p>- Te olette kyllä ihan hassuja, filosofi naurahti. - Mitä ihmettä te oikein pelkäätte? Jos nyt vaikka mietitään jotain ydinvoimalayhtiötä, joka pistäisi pystyyn johonkin maahan ydinvoimalan, joka posahtaisi ja saastuttaisi kolmanneksen kyseisen maan maaperästä. Oletetaan, että kyseinen maa päättäisi kieltää yhtiötä rakentamasta enää toista samanlaista aikapommia maahan, ja yhtiö veisi asian välimiesmenettelyyn investointisuojan takia. Oletetaan vielä, että välimiesmenettelyn päätös olisi, että kyseisen maan pitäisi iskeä pöytään kaikki tuon yhtiön oletetut tulot sadasta ydinvoimalasta sadan vuoden ajalta, koska se ei saisi rakentaa niistä enää yhtäkään.</p><p>- Ei kai välimiesmenettelykään noin hullusti toimisi, oikeustieteilijä toppuutteli.</p><p>- No ei tietenkään, filosofi vastasi. - Mutta oletetaan nyt kumminkin, että toimisi, koska mikään kansallinen laki ei teidän mielestänne enää olisi voimassa. Mielenkiintoista ei ole päätös, vaan se mitä päätöksen jälkeen tapahtuu. Aika harva valtio nielisi tuollaisen päätöksen, vaan ilmoittaisi yhtiölle, että se saisi vapaasti yrittää tulla hakemaan rahojaan, mutta saisi varautua panssarivaunurivistöön rajalla. Eli se siitä välimiesmenettelystä.</p><p>- No valtiohan on tietenkin aika vahva verrattuna monikansalliseenkin yhtiöön, kansantaloustieteilijä myönsi.</p><p>- Ehei, filosofi kielsi. - Yhtiöhän on aivan yhtä mahdoton sopimuskumppani. Sehän tietenkin sanoisi, että senkun vain ammutte meidät illansuussa. Mepäs menemmekin konkurssiin, ja te joudutte joka tapauksessa itse maksamaan sotkujen siivoukset.</p><p>- No mutta eihän koko TTIP:ssä sitten ole mitään järkeä, kansantaloustieteiljä sanoi. - Jos kerran kaikki voivat kuitenkin roistoilla miten lystäävät, ja vain panssarivaunujen lukumäärällä on väliä, niin miksi mitään tällaisia sopimuksia ollenkaan kannattaisi tehdä?</p><p>- Juuri siksi, että kaikki voivat kuitenki roistoilla miten lystäävät, filosofi vastasi. - Sopimuksia tehdään ystävien kanssa, ei vihollisten. Tekemällä sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa teemme samalla tietoisen päätöksen, että Yhdysvallat ovat ystävämme. Se tarkoittaa, että Yhdysvaltojen etu on myös meidän etumme, ja meidän etumme on myös Yhdysvaltojen etu. Yhdessä rakennamme sopimuksen, jolla pyrimme varmistamaan molempien osapuolten samanaikaisen optimaalisen edun sillä, että molemmat osapuolet parhaansa mukaan pyrkivät noudattamaan samoja pelisääntöjä. Jos nyt mietitään vaikka tullimuureja, niin niiden ainoa tarkoitushan on estää hinta-laatusuhteeltaan parempia tuotteita päätymästä kuluttajille paremmalla hinta-laatusuhteella varustettuna, koska tullimuuri nostaa tuotteen hintaa, muttei laatua. Niinpä kansalaiset joutuvat tyytymään huonompiin tuotteisiin vain, koska paremmin tuotekehityksessään onnistunutta tahoa pidetään kotimaastaan johtuen vihollisena. Tuollaiset muurit estävät vain kansainvälisen yhteisön kehitystä.</p><p>- Mutta sisämarkkinoillemme voi käydä huonosti, kansantaloustieteilijä huomautti.</p><p>- Niin voi, filosofi myönsi. - Mutta meidän sisämarkkinoillemme kuuluukin käydä huonosti, jos emme pysty yhtä hyvään kuin muut. Erilaistuminen on ainoa keino varmistaa kunkin maan tasavertainen menestys pitkällä aikajänteellä, vaikka se lyhyellä aikajänteellä tuottaakin paikallisia kriisejä, kun yhdenlainen erilaistumisen malli tulee tiensä päähän, ja kyseisen maan on löydettävä itselleen uusi malli.</p><p>- Mutta jos tuo sopimus kerran on niin tärkeä, niin onhan hankalaa, että sen hyväksyminen on pakko toteuttaa EU:ssa myös kansallisella tasolla, kansantaloustieteilijä pohdiskeli.</p><p>- Ei välttämättä, oikeustieteilijä sanoi. - Periaatteessa muilla EU-mailla ei ole oikeutta sekaantua yksittäisten jäsenvaltioiden suvereeniin toimintaan sellaisessa asiassa, jossa kyseinen valtio ei toimi vastoin parlamentin tahtoa. Minkään ei pitäisi estää sitä, että yksittäiset valtiot voisivat vapaasti tehdä nopeita itsenäisiä päätöksiä parlamentin jo hyväksymän TTIP:n osalta ja alkaa soveltaa sitä heti, vaikka muut valtiot viivyttelisivätkin. Nämä edelläkävijät voisivat toimia mm. tullivapaina portteina EU:n sisämarkkinoille, ja samaten yhdysvaltalainen investointiraha luonnollisestikin hakeutuisi juuri näihin valtioihin. Muille tulisi kiire hyväksyä sopimus, jotteivät ne jäisi niin pahasti junasta. Tämä tietenkin edellyttää sitä, ettei sopimuksessa itsessään ole kielletty sen käyttöönottoa ennen muita. Sinänsä kansallisella tasolla tehtävillä päätöksillä voi ehkä vielä myös vaikuttaa sopimuksen tosiasialliseen sisältöön, joten siinä mielessä kahden portaan päätöksenteko on ihan perusteltua.</p><p>- Niin, filosofi myönsi. - Minä olen melko varma, että näyttipä sopimus miltä hyvänsä, niin välimiesmenettelyn ohjeistus siinä on köykäistä tai olematonta, ja sopimuksen purku taas hoidetaan juuri niillä panssarivaunuilla. Mutta lukipa siinä sopimuksessa mitä hyvänsä, tarkoittaa se kuitenkin sitä, että olemme entistä parempia ystäviä Yhdysvaltojen kanssa, eikä hyviä ystäviä koskaan voi olla liikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pikku-Mustan yliopiston lounasruokalassa käytiin taas tiukkaa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa EU-parlamentin päätös hyväksyä TTIP oli innostanut tieteentekijät kilpalaulantaan.

- Minua kyllä huolestuttaa tuo välimiesmenettelyn nostaminen kansallisten tuomioistuinten edelle, oikeustieteilijä totesi. - Kuka siinä vaiheessa enää osaa huolehtia asianmukaisesti, minkä maan lainsäädäntöä asioissa kuuluisi soveltaa?

- Niin, kansantaloustieteilijä myötäili. - Ja mitä väliä siinä vaiheessa enää on millään lainsäädännöllä? Jos lakeja muutetaan, miten ne lait saadaan käytännössä toimeenpannuiksi edes sen jälkeen, kun jollekin investoijalle on investointisuojan nimissä maksettu valtavia summia?

- Te olette kyllä ihan hassuja, filosofi naurahti. - Mitä ihmettä te oikein pelkäätte? Jos nyt vaikka mietitään jotain ydinvoimalayhtiötä, joka pistäisi pystyyn johonkin maahan ydinvoimalan, joka posahtaisi ja saastuttaisi kolmanneksen kyseisen maan maaperästä. Oletetaan, että kyseinen maa päättäisi kieltää yhtiötä rakentamasta enää toista samanlaista aikapommia maahan, ja yhtiö veisi asian välimiesmenettelyyn investointisuojan takia. Oletetaan vielä, että välimiesmenettelyn päätös olisi, että kyseisen maan pitäisi iskeä pöytään kaikki tuon yhtiön oletetut tulot sadasta ydinvoimalasta sadan vuoden ajalta, koska se ei saisi rakentaa niistä enää yhtäkään.

- Ei kai välimiesmenettelykään noin hullusti toimisi, oikeustieteilijä toppuutteli.

- No ei tietenkään, filosofi vastasi. - Mutta oletetaan nyt kumminkin, että toimisi, koska mikään kansallinen laki ei teidän mielestänne enää olisi voimassa. Mielenkiintoista ei ole päätös, vaan se mitä päätöksen jälkeen tapahtuu. Aika harva valtio nielisi tuollaisen päätöksen, vaan ilmoittaisi yhtiölle, että se saisi vapaasti yrittää tulla hakemaan rahojaan, mutta saisi varautua panssarivaunurivistöön rajalla. Eli se siitä välimiesmenettelystä.

- No valtiohan on tietenkin aika vahva verrattuna monikansalliseenkin yhtiöön, kansantaloustieteilijä myönsi.

- Ehei, filosofi kielsi. - Yhtiöhän on aivan yhtä mahdoton sopimuskumppani. Sehän tietenkin sanoisi, että senkun vain ammutte meidät illansuussa. Mepäs menemmekin konkurssiin, ja te joudutte joka tapauksessa itse maksamaan sotkujen siivoukset.

- No mutta eihän koko TTIP:ssä sitten ole mitään järkeä, kansantaloustieteiljä sanoi. - Jos kerran kaikki voivat kuitenkin roistoilla miten lystäävät, ja vain panssarivaunujen lukumäärällä on väliä, niin miksi mitään tällaisia sopimuksia ollenkaan kannattaisi tehdä?

- Juuri siksi, että kaikki voivat kuitenki roistoilla miten lystäävät, filosofi vastasi. - Sopimuksia tehdään ystävien kanssa, ei vihollisten. Tekemällä sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa teemme samalla tietoisen päätöksen, että Yhdysvallat ovat ystävämme. Se tarkoittaa, että Yhdysvaltojen etu on myös meidän etumme, ja meidän etumme on myös Yhdysvaltojen etu. Yhdessä rakennamme sopimuksen, jolla pyrimme varmistamaan molempien osapuolten samanaikaisen optimaalisen edun sillä, että molemmat osapuolet parhaansa mukaan pyrkivät noudattamaan samoja pelisääntöjä. Jos nyt mietitään vaikka tullimuureja, niin niiden ainoa tarkoitushan on estää hinta-laatusuhteeltaan parempia tuotteita päätymästä kuluttajille paremmalla hinta-laatusuhteella varustettuna, koska tullimuuri nostaa tuotteen hintaa, muttei laatua. Niinpä kansalaiset joutuvat tyytymään huonompiin tuotteisiin vain, koska paremmin tuotekehityksessään onnistunutta tahoa pidetään kotimaastaan johtuen vihollisena. Tuollaiset muurit estävät vain kansainvälisen yhteisön kehitystä.

- Mutta sisämarkkinoillemme voi käydä huonosti, kansantaloustieteilijä huomautti.

- Niin voi, filosofi myönsi. - Mutta meidän sisämarkkinoillemme kuuluukin käydä huonosti, jos emme pysty yhtä hyvään kuin muut. Erilaistuminen on ainoa keino varmistaa kunkin maan tasavertainen menestys pitkällä aikajänteellä, vaikka se lyhyellä aikajänteellä tuottaakin paikallisia kriisejä, kun yhdenlainen erilaistumisen malli tulee tiensä päähän, ja kyseisen maan on löydettävä itselleen uusi malli.

- Mutta jos tuo sopimus kerran on niin tärkeä, niin onhan hankalaa, että sen hyväksyminen on pakko toteuttaa EU:ssa myös kansallisella tasolla, kansantaloustieteilijä pohdiskeli.

- Ei välttämättä, oikeustieteilijä sanoi. - Periaatteessa muilla EU-mailla ei ole oikeutta sekaantua yksittäisten jäsenvaltioiden suvereeniin toimintaan sellaisessa asiassa, jossa kyseinen valtio ei toimi vastoin parlamentin tahtoa. Minkään ei pitäisi estää sitä, että yksittäiset valtiot voisivat vapaasti tehdä nopeita itsenäisiä päätöksiä parlamentin jo hyväksymän TTIP:n osalta ja alkaa soveltaa sitä heti, vaikka muut valtiot viivyttelisivätkin. Nämä edelläkävijät voisivat toimia mm. tullivapaina portteina EU:n sisämarkkinoille, ja samaten yhdysvaltalainen investointiraha luonnollisestikin hakeutuisi juuri näihin valtioihin. Muille tulisi kiire hyväksyä sopimus, jotteivät ne jäisi niin pahasti junasta. Tämä tietenkin edellyttää sitä, ettei sopimuksessa itsessään ole kielletty sen käyttöönottoa ennen muita. Sinänsä kansallisella tasolla tehtävillä päätöksillä voi ehkä vielä myös vaikuttaa sopimuksen tosiasialliseen sisältöön, joten siinä mielessä kahden portaan päätöksenteko on ihan perusteltua.

- Niin, filosofi myönsi. - Minä olen melko varma, että näyttipä sopimus miltä hyvänsä, niin välimiesmenettelyn ohjeistus siinä on köykäistä tai olematonta, ja sopimuksen purku taas hoidetaan juuri niillä panssarivaunuilla. Mutta lukipa siinä sopimuksessa mitä hyvänsä, tarkoittaa se kuitenkin sitä, että olemme entistä parempia ystäviä Yhdysvaltojen kanssa, eikä hyviä ystäviä koskaan voi olla liikaa.

]]>
1 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219817-ttip-tunarit-tapetaan-illansuussa-panssarivaunuilla#comments EU TTIP Sun, 10 Jul 2016 21:22:38 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219817-ttip-tunarit-tapetaan-illansuussa-panssarivaunuilla
CETA-sopimuksesta tulossa sekasopimus http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219674-ceta-sopimuksesta-tulossa-sekasopimus <p>&nbsp;</p><p>Viimeisten päivien aikana Brexit on ollut jokaisen eurooppalaisen huulilla. On muistettava, että samaan aikaan on käynnissä muitakin merkittäviä Euroopan talouteen ja asemaan maailmassa vaikuttavia prosesseja.</p><p>Euroopan komissio antoi eilen esityksensä Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n lopullisesta muodosta. Komission esityksen perusteella CETA-sopimuksesta on tulossa sekasopimus. Tämä tarkoittaa sitä, kauppasopimus tulee myöhemmin hyväksyttäväksi myös kaikkien jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Sekasopimus voi hidastaa prosessia vuosikausiksi, sillä yksittäinen jäsenmaa tai jopa jäsenmaan yksi alueellinen parlamentti voi kaataa koko sopimuksen. Tämä olisi isku Euroopan unionin sisämarkkinoille ja talouskasvulle.</p><p>EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan kauppapolitiikan periaatteiden mukaisesti EU voi myös hyväksyä vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Nykyään kauppasopimuksiin sisällytetään kappaleita, jotka eivät yksiselitteisesti mahdu kauppapolitiikka-otsikon alle, mikä aiheuttaa epäselvyyttä tulkinnan osalta. Esimerkiksi kestävään kehitykseen ja investointeihin viittaavat huomioit aiheuttavat epäselvyyttä.</p><p>CETA ei ole TTIP:n troijan hevonen vaan sopimuksella vahvistetaan jo ennestään hyviä kauppasuhteita Kanadan kanssa, jolle EU:n sisämarkkinat ovat prioriteetti. Monelta osin kaupanesteet olivat alhaiset jo ennen sopimusta, mutta varsinaisella vapaakauppasopimuksella halutaan luoda yhä toimivammat markkinat. Neuvotteluiden tuloksena syntyikin toistaiseksi kunnianhimoisin vapaakauppasopimus koskaan.</p><p>Sekasopimuksen seurauksena CETA:n ratifiointiprosessi tulee kestämään useita vuosia. Korean sopimuksen voimaantulo kesti lähes viisi vuotta Italian parlamentin venyttäessä hyväksymisprosessia. Näin ei saa käydä EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen kohdalla, sillä jo neljänkin vuoden kuluttua sopimuksen sisältö voi olla kaupankäynnin osalta osin vanhentunutta. Mahdollista on sopimuksen osittainen soveltaminen lopulliseen ratifiointiin saakka.</p><p>Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa kauppapolitiikan tulisi olla dynaamista. CETA-sopimuksen muoto tulee vaikuttamaan myös tulevien vapaakauppasopimusten ratifiointiprosesseihin. Riskinä on, että myös tulevat vapaakauppasopimukset solmitaan sekasopimuksena, mikä voisi halvaannuttaa EU:n kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikka on tähän saakka ollut jopa EU-skeptikkojen mielestä yksi harvoista hyvistä asioista unionissa. Mikäli kauppapolitiikan kehittäminen EU:n kompetenssin alla vaarantuu, syntyy tilanne, jossa tulee kysyä koko EU:n tarkoitusta, kun yksi sen keskeisistä peruselementeistä poistetaan.</p><p>Suomen kaltaiselle pienelle ja globaalista kysynnästä riippuvaiselle maalle vapaakauppa ei ole uhkatekijä, vaan mahdollisuus. Hyvin neuvotellut kauppasopimukset tukevat markkinoita ja auttavat luomaan taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja, joita ei synny vain koti- tai sisämarkkinoilla. Nyt vastuu on kansallisilla parlamenteilla. Toivottavasti jokainen EU-jäsenmaa ymmärtää, että kauppasuhteiden pysäyttäminen ei ainakaan edistä uusien työpaikkojen syntymistä ja taloutemme kestävää kasvua.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Viimeisten päivien aikana Brexit on ollut jokaisen eurooppalaisen huulilla. On muistettava, että samaan aikaan on käynnissä muitakin merkittäviä Euroopan talouteen ja asemaan maailmassa vaikuttavia prosesseja.

Euroopan komissio antoi eilen esityksensä Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n lopullisesta muodosta. Komission esityksen perusteella CETA-sopimuksesta on tulossa sekasopimus. Tämä tarkoittaa sitä, kauppasopimus tulee myöhemmin hyväksyttäväksi myös kaikkien jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Sekasopimus voi hidastaa prosessia vuosikausiksi, sillä yksittäinen jäsenmaa tai jopa jäsenmaan yksi alueellinen parlamentti voi kaataa koko sopimuksen. Tämä olisi isku Euroopan unionin sisämarkkinoille ja talouskasvulle.

EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan kauppapolitiikan periaatteiden mukaisesti EU voi myös hyväksyä vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Nykyään kauppasopimuksiin sisällytetään kappaleita, jotka eivät yksiselitteisesti mahdu kauppapolitiikka-otsikon alle, mikä aiheuttaa epäselvyyttä tulkinnan osalta. Esimerkiksi kestävään kehitykseen ja investointeihin viittaavat huomioit aiheuttavat epäselvyyttä.

CETA ei ole TTIP:n troijan hevonen vaan sopimuksella vahvistetaan jo ennestään hyviä kauppasuhteita Kanadan kanssa, jolle EU:n sisämarkkinat ovat prioriteetti. Monelta osin kaupanesteet olivat alhaiset jo ennen sopimusta, mutta varsinaisella vapaakauppasopimuksella halutaan luoda yhä toimivammat markkinat. Neuvotteluiden tuloksena syntyikin toistaiseksi kunnianhimoisin vapaakauppasopimus koskaan.

Sekasopimuksen seurauksena CETA:n ratifiointiprosessi tulee kestämään useita vuosia. Korean sopimuksen voimaantulo kesti lähes viisi vuotta Italian parlamentin venyttäessä hyväksymisprosessia. Näin ei saa käydä EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen kohdalla, sillä jo neljänkin vuoden kuluttua sopimuksen sisältö voi olla kaupankäynnin osalta osin vanhentunutta. Mahdollista on sopimuksen osittainen soveltaminen lopulliseen ratifiointiin saakka.

Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa kauppapolitiikan tulisi olla dynaamista. CETA-sopimuksen muoto tulee vaikuttamaan myös tulevien vapaakauppasopimusten ratifiointiprosesseihin. Riskinä on, että myös tulevat vapaakauppasopimukset solmitaan sekasopimuksena, mikä voisi halvaannuttaa EU:n kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikka on tähän saakka ollut jopa EU-skeptikkojen mielestä yksi harvoista hyvistä asioista unionissa. Mikäli kauppapolitiikan kehittäminen EU:n kompetenssin alla vaarantuu, syntyy tilanne, jossa tulee kysyä koko EU:n tarkoitusta, kun yksi sen keskeisistä peruselementeistä poistetaan.

Suomen kaltaiselle pienelle ja globaalista kysynnästä riippuvaiselle maalle vapaakauppa ei ole uhkatekijä, vaan mahdollisuus. Hyvin neuvotellut kauppasopimukset tukevat markkinoita ja auttavat luomaan taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja, joita ei synny vain koti- tai sisämarkkinoilla. Nyt vastuu on kansallisilla parlamenteilla. Toivottavasti jokainen EU-jäsenmaa ymmärtää, että kauppasuhteiden pysäyttäminen ei ainakaan edistä uusien työpaikkojen syntymistä ja taloutemme kestävää kasvua.

 

]]>
3 http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219674-ceta-sopimuksesta-tulossa-sekasopimus#comments Kotimaa CETA EU Kanada TTIP Vapaakauppa Wed, 06 Jul 2016 14:35:52 +0000 Hannu Takkula http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219674-ceta-sopimuksesta-tulossa-sekasopimus
TTIP:n hyödyt kyseenalaisia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219338-ttipn-hyodyt-kyseenalaisia <p>Kävin tänään taas ulkoministeriön lukuhuoneessa tutustumassa EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavan vapaakauppasopimus TTIP:n neuvotteluasiakirjoihin. Pitkällisten avoimuusvaatimusten jälkeen neuvottelupapereihin tutustuminen on avattu nyt jäsenmaiden kansanedustajille. Tosin meidänkin asioihin perehtyminen on tehty vaikeaksi, kun papereita saa käydä lukemassa vain tarkkaan rajattuna ajankohtana ulkoministeriön asiaan varatussa lukuhuoneessa. Paperit ovat englanniksi, joka myös hieman hankaloittaa tiedonsaantia. Tilanteemme on kuitenkin paljon parempi kuin kansalaisilla, joiden tiedonsaanti on lähinnä tietovuotojen varassa. Me kansanedustajat emme tosin saa puhua tai kertoa lukemastamme julkisuudessa ja tämäkin kirjoitus nojaa vain jo julkisuudessa olleisiin tietoihin.</p><p>TTIP:ssä ei ole kysymys vain vapaakaupasta, eli kaupan esteiden ja tullien poistamista. Kyse on poliittis-kaupallisesta sekasopimuksesta, joka menee syvälle demokraattisen päätöksenteon alueelle määrittelemällä uudelleen sääntelyn reunaehtoja ja luomalla uudenlaista oikeuskäytäntöä. Kyse ei ole tavallisesta kauppasopimuksesta, jonka EU voisi hyväksyä jäsenvaltioiden puolesta. Jäsenvaltioille jää kuitenkin tässä pelissä vain lopullisen sopimuksen hyväksyminen, itse neuvottelut käy komissio.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suojellaanko sijoittajia vai ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia?</strong></p><p>TTIP:n yksi ongelmallisin kohta on siihen sisältyvä investointisuoja ja sen riitojenratkaisumekanismi. Sopimuksen investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin avulla Yhdysvaltain suuryritykset ja -sijoittajat voisivat haastaa valtion erilliseen riitojenratkaisuelimeen, mikäli ne katsovat valtion estäneen niiden voitontavoittelua. Mekanismi voimistaisi suuryritysten valtaa suhteessa valtioihin ja myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei ole varaa kalliiseen riitojenratkaisuun.</p><p>Eduskunnan käsitellessä asiaa kyseenalaistettiin laajasti tarve tällaiselle kansalliset oikeusasteet ylittävälle riitojenratkaisulle. Kritiikkiä ovat esittäneet myös lukuisat oikeusoppineet.</p><p>Euroopan unioni on neuvotteluissa aivan oikein sillä kannalla, ettei nykyistä ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä saa heikentää. Oleellisempaa on kuitenkin kysyä, voidaanko lakeja tulevaisuudessa parantaa? Jos yksittäinen hallitus purkaa hyvinvointivaltiota, voivatko äänestäjät enää päättää toisin ja valita eduskunnan, joka rakentaa sitä uudelleen? Miten helposti uutta (yritysten voitontavoittelua rajaavaa) työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojaksi tarvittavaa sääntelyä voidaan laatia TTIP:n oloissa?</p><p>Sopimusta arvioitaessa ei voi lähteä vain nykyisen sääntelyn ja julkisten palveluiden turvaamisesta, vaan demokraattisen päätöksenteon liikkumavarasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys voi parantua &ndash; todennäköisesti heikentyy</strong></p><p>TTIP:tä perustellaan sillä, että se hyödyttäisi eurooppalaisia yrityksiä ja se lisäisi sitä kautta työpaikkoja Eurooppaan. Tietovuodot ovat paljastaneet, että sopimus tulisi todennäköisesti velvoittamaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita, muttei lainkaan Yhdysvaltain osavaltioita. Sopimusta neuvotteleva Yhdysvaltain liittovaltio vaikuttaa haluttomalta ja kyvyttömältä sisällyttämään osavaltion tekemiä julkisia hankintoja vapaakaupan piiriin. Näistä lähtökohdista on mahdotonta päästä tasapuoliseen lopputulokseen ja sopimuksen hyödyt eurooppalaisille yrityksille jäävät kyseenalaisiksi.</p><p>Uusia työpaikkoja ja vientiä on perusteltu optimistisilla selvityksillä, jonka mukaan EU:n talouskasvu olisi sopimuksen myötä 0,5 % suurempaa. Suomelle komission selvitys lupaa kuitenkin keskimääräistä vähemmän, vain 0,3 %.</p><p>Todellisuudessa vaikutus voi olla myös negatiivinen. Komission selvityksen sektorikohtaisessa analyysissä suurimmat häviäjät ovat Suomelle tärkeitä aloja. Metalliteollisuudessa työttömyyden arvioidaan lisääntyvän lähes kautta linjan, pahimmillaan 7,5 % ja terästeollisuudessakin 2,6 %. Suomessa ei paljoa lohduta, että potentiaalisimpien voittajien tekstiili- ja nahkateollisuuden kasvu voisi lisääntyä 1,5 &ndash; 2,2 % Työttömäksi jäävät suomalaiset metallimiehet tuskin työllistyvät italialaisiin vaatetehtaisiin.</p><p>Tarpeettomia kaupan esteitä on syytä purkaa ja vapaa kauppa voi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia. On kuitenkin kysyttävä, mikä on turhaa sääntelyä, kuinka pitkälle demokratiaa ollaan valmiita kaventamaan ja kuka lopulta on sopimuksen voittaja? Näyttää siltä, että TTIP pyrkii kaupan esteiden purkamisen nimissä heikentämään demokratiaa ja vahvistamaan suuryritysten valtaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin tänään taas ulkoministeriön lukuhuoneessa tutustumassa EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavan vapaakauppasopimus TTIP:n neuvotteluasiakirjoihin. Pitkällisten avoimuusvaatimusten jälkeen neuvottelupapereihin tutustuminen on avattu nyt jäsenmaiden kansanedustajille. Tosin meidänkin asioihin perehtyminen on tehty vaikeaksi, kun papereita saa käydä lukemassa vain tarkkaan rajattuna ajankohtana ulkoministeriön asiaan varatussa lukuhuoneessa. Paperit ovat englanniksi, joka myös hieman hankaloittaa tiedonsaantia. Tilanteemme on kuitenkin paljon parempi kuin kansalaisilla, joiden tiedonsaanti on lähinnä tietovuotojen varassa. Me kansanedustajat emme tosin saa puhua tai kertoa lukemastamme julkisuudessa ja tämäkin kirjoitus nojaa vain jo julkisuudessa olleisiin tietoihin.

TTIP:ssä ei ole kysymys vain vapaakaupasta, eli kaupan esteiden ja tullien poistamista. Kyse on poliittis-kaupallisesta sekasopimuksesta, joka menee syvälle demokraattisen päätöksenteon alueelle määrittelemällä uudelleen sääntelyn reunaehtoja ja luomalla uudenlaista oikeuskäytäntöä. Kyse ei ole tavallisesta kauppasopimuksesta, jonka EU voisi hyväksyä jäsenvaltioiden puolesta. Jäsenvaltioille jää kuitenkin tässä pelissä vain lopullisen sopimuksen hyväksyminen, itse neuvottelut käy komissio.

 

Suojellaanko sijoittajia vai ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia?

TTIP:n yksi ongelmallisin kohta on siihen sisältyvä investointisuoja ja sen riitojenratkaisumekanismi. Sopimuksen investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin avulla Yhdysvaltain suuryritykset ja -sijoittajat voisivat haastaa valtion erilliseen riitojenratkaisuelimeen, mikäli ne katsovat valtion estäneen niiden voitontavoittelua. Mekanismi voimistaisi suuryritysten valtaa suhteessa valtioihin ja myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei ole varaa kalliiseen riitojenratkaisuun.

Eduskunnan käsitellessä asiaa kyseenalaistettiin laajasti tarve tällaiselle kansalliset oikeusasteet ylittävälle riitojenratkaisulle. Kritiikkiä ovat esittäneet myös lukuisat oikeusoppineet.

Euroopan unioni on neuvotteluissa aivan oikein sillä kannalla, ettei nykyistä ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä saa heikentää. Oleellisempaa on kuitenkin kysyä, voidaanko lakeja tulevaisuudessa parantaa? Jos yksittäinen hallitus purkaa hyvinvointivaltiota, voivatko äänestäjät enää päättää toisin ja valita eduskunnan, joka rakentaa sitä uudelleen? Miten helposti uutta (yritysten voitontavoittelua rajaavaa) työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojaksi tarvittavaa sääntelyä voidaan laatia TTIP:n oloissa?

Sopimusta arvioitaessa ei voi lähteä vain nykyisen sääntelyn ja julkisten palveluiden turvaamisesta, vaan demokraattisen päätöksenteon liikkumavarasta.

 

Työllisyys voi parantua – todennäköisesti heikentyy

TTIP:tä perustellaan sillä, että se hyödyttäisi eurooppalaisia yrityksiä ja se lisäisi sitä kautta työpaikkoja Eurooppaan. Tietovuodot ovat paljastaneet, että sopimus tulisi todennäköisesti velvoittamaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita, muttei lainkaan Yhdysvaltain osavaltioita. Sopimusta neuvotteleva Yhdysvaltain liittovaltio vaikuttaa haluttomalta ja kyvyttömältä sisällyttämään osavaltion tekemiä julkisia hankintoja vapaakaupan piiriin. Näistä lähtökohdista on mahdotonta päästä tasapuoliseen lopputulokseen ja sopimuksen hyödyt eurooppalaisille yrityksille jäävät kyseenalaisiksi.

Uusia työpaikkoja ja vientiä on perusteltu optimistisilla selvityksillä, jonka mukaan EU:n talouskasvu olisi sopimuksen myötä 0,5 % suurempaa. Suomelle komission selvitys lupaa kuitenkin keskimääräistä vähemmän, vain 0,3 %.

Todellisuudessa vaikutus voi olla myös negatiivinen. Komission selvityksen sektorikohtaisessa analyysissä suurimmat häviäjät ovat Suomelle tärkeitä aloja. Metalliteollisuudessa työttömyyden arvioidaan lisääntyvän lähes kautta linjan, pahimmillaan 7,5 % ja terästeollisuudessakin 2,6 %. Suomessa ei paljoa lohduta, että potentiaalisimpien voittajien tekstiili- ja nahkateollisuuden kasvu voisi lisääntyä 1,5 – 2,2 % Työttömäksi jäävät suomalaiset metallimiehet tuskin työllistyvät italialaisiin vaatetehtaisiin.

Tarpeettomia kaupan esteitä on syytä purkaa ja vapaa kauppa voi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia. On kuitenkin kysyttävä, mikä on turhaa sääntelyä, kuinka pitkälle demokratiaa ollaan valmiita kaventamaan ja kuka lopulta on sopimuksen voittaja? Näyttää siltä, että TTIP pyrkii kaupan esteiden purkamisen nimissä heikentämään demokratiaa ja vahvistamaan suuryritysten valtaa.

]]>
7 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219338-ttipn-hyodyt-kyseenalaisia#comments Kotimaa EU Investointisuoja TTIP Työllisyys USA Wed, 29 Jun 2016 11:32:25 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219338-ttipn-hyodyt-kyseenalaisia
Suomen kallein nainen? http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217773-suomen-kallein-nainen <p>Tässä katsannossa määrittelen &ldquo;Suomen kalleimmaksi naiseksi&rdquo; henkilön, joka on eniten aiheuttanut hallaa suomalaisille veronmaksajille. Ei, hän ei ole Anne Berner - ei ainakaan vielä.</p><p>Aloitetaan kuitenkin Bernerin tuoreella tempauksella, sillä asiat liittyvät toisiinsa. Eilen hän piti tiedotustilaisuuden Finaviaan liittyvistä sotkuista. Tilaisuuden jälkeen Ylen haastattelussa Berner uhriutui lausumalla seuraavaa: &ldquo;Tässä on pyritty siivoamaan erittäin isoa sotkua, joka on syntynyt pitkälti ennen minun aikaani. On kohtuutonta, että sitten itse joudun niin sanotusti syytetyn penkille&rdquo;.</p><p>Berneriä kohtaan esitetyt syytteet olisi ollut helppo väistää toimimalla niin kuin hänen odotettiin toimivan jo viime vuoden lopulla; antamalla oikeuden päättää asiasta.</p><p>Kyse oli Finavian tekemistä johdannaiskaupoista, jotka kolahtivat 34 miljoonaa miinukselle. Finavian silloinen hallitus päätti syyskuussa 2015 nostaa kanteen yhtiön entistä hallitusta ja eräitä yhtiön entisiä johtajia vastaan. Asialla oli kiire, sillä kanneoikeus oli vanhenemassa vuoden 2015 lopussa. Finavian hallitus kuitenkin perui aikeensa Bernerin puututtua asiaan. Hän ei myöskään suostunut kutsumaan koolle yhtiökokousta, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto sitä vaati. Kanneoikeus vanheni ja tappiot jäivät Finavian eli valtion eli veronmaksajien maksettaviksi.</p><p>Näiden tapahtumien seurauksena osa silloisen Finavian hallituksen edustajista erosi protestiksi Bernerin toimille. Samaan aikaan julkisuudessa alettiin kysellä, ketä Berner suojelee. Se on edelleenkin hyvä kysymys. Minulla ei ole antaa vastausta, mutta nostan &ldquo;taikurinhatusta&rdquo; esiin nimen, joka on vilahdellut vähän siellä sun täällä. Hän on Kirsti Lehtovaara-Kolu.</p><p>Vilkaistaanpa tähän väliin, mitä Kauppalehti kirjoitti asiasta 22.12.2015.</p><p>&ldquo;Näyttää siltä, etteivät Finaviaa palvelleet ammattilaiset ymmärtäneet lainkaan koronvaihtosopimuksia hankkiessaan, mitä ostivat. Voi myös olla, että he arvelivat olevansa markkinoita fiksumpia - eräänlaisia suomalaisia georgesoroksia. Luulivatko he tosiaan pystyvänsä tekemään työnantajalleen rahaa sillä, että arvaavat oikein, mihin korkomarkkinat ovat menossa? Johdannaisten ostamisesta vastasivat Finaviassa ilmeisesti oikeustieteen kandidaatti Haapasalon alaiset: talousjohtaja&nbsp;Kirsti Lehtovaara-Kolu&nbsp;ja varatoimitusjohtaja&nbsp;Ari Haapanen.&rdquo;</p><p>En siis ole varma, vastasiko Lehtovaara-Kolu Finavian johdannaiskaupasta. Ja vaikka olisi vastannutkin, niin ei se hänestä vielä tee Suomen kalleinta naista, sillä luvussa 34 miljoonaa on vain kuusi nollaa. Päästäksemme kupruun, josta löytyy yhdeksän nollaa, pitää kelata Lehtovaara-Kolun työhistoriaa taakse päin. Niin, joko arvaatte?</p><p>Vastaus löytyy samaisesta Kauppalehden artikkelista: &ldquo;Kauppatieteen maisteri Lehtovaara-Kolu oli tätä ennen palvellut muun muassa Hanselia toimitusjohtajana sekä sitä ennen Soneraa talousjohtajana sinä aikana, kun yhtiö osti surullisen kuuluisat, sittemmin 5,4 miljardin euron tappiot Soneralle aiheuttaneet umts-luvat Saksasta.&rdquo;</p><p><a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/finavian-talousjohto-luuli-olevansa-markkinoita-fiksumpi/nhL2H6zP">http://www.kauppalehti.fi/uutiset/finavian-talousjohto-luuli-olevansa-markkinoita-fiksumpi/nhL2H6zP</a></p><p>Niinpä niin. Tosin ei umts-luvistakaan yksi ihminen ollut päättämässä, mutta kyllä tässä silti aikamoinen taakka yhden naisen harteille kertyy. Hanselin ajoilta ei löydy rahallista kuprua, johon voisi yhdistää Lehtovaara-Kolun nimen, mutta ei sekään keikka ihan putkeen mennyt, sillä aikoinaan Talouselämä kirjoitti pestin päättyneen omituiseen äkkilähtöön.</p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/puutaheinaa-johtajien-akkilahdoista-3387804">http://www.talouselama.fi/uutiset/puutaheinaa-johtajien-akkilahdoista-3387804</a></p><p>Arvatkaapa muuten, missä Kirsti Lehtovaara-Kolu vaikuttaa tällä hetkellä? Hänet nimitettiin Metsähallituksen talousjohtajaksi 1.4.2014 lähtien!</p><p>Tänä keväänä saatiin aikaiseksi uusi, kovasti arvostelua herättänyt metsähallituslaki, jonka pelätään johtavan muun muassa pohjavesiemme myyntiin. Enkä usko, että sen puolesta vetoa lyöneet kauheasti väärässä ovat. Veikkaan kuitenkin, että sitä ennen halutaan saada TTIP ratifioiduksi, mikä takaa etulyöntiaseman ulkomaalaisille suuryhtiöille. Ratifioinnin suhteen ollaan aikataulusta jäljessä, sillä Etelä-Euroopan maat ovat alkaneet vastustaa moista riistosopimusta. Mikäli asia olisi kiinni kotimaisista päättäjistä, niin homma olisi jo hyvää vauhtia käynnissä.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Sain kirjoitusoikeuteni takaisin eilen, ja olen nyt entistä varovaisempi sanomisistani. Haluankin täsmentää, että otsikon perässä on kysymysmerkki. En siis väitä, että Kirsti Lehtovaara-Kolu olisi yksin syyllinen edellä esitettyihin kupruihin. Kerron vaan, että hänen nimensä esiintyy niiden yhteydessä. Ja mikäli olisin tutkiva journalisti, niin pitäisin kyseistä nimeä erityisen suurennuslasin alla.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä katsannossa määrittelen “Suomen kalleimmaksi naiseksi” henkilön, joka on eniten aiheuttanut hallaa suomalaisille veronmaksajille. Ei, hän ei ole Anne Berner - ei ainakaan vielä.

Aloitetaan kuitenkin Bernerin tuoreella tempauksella, sillä asiat liittyvät toisiinsa. Eilen hän piti tiedotustilaisuuden Finaviaan liittyvistä sotkuista. Tilaisuuden jälkeen Ylen haastattelussa Berner uhriutui lausumalla seuraavaa: “Tässä on pyritty siivoamaan erittäin isoa sotkua, joka on syntynyt pitkälti ennen minun aikaani. On kohtuutonta, että sitten itse joudun niin sanotusti syytetyn penkille”.

Berneriä kohtaan esitetyt syytteet olisi ollut helppo väistää toimimalla niin kuin hänen odotettiin toimivan jo viime vuoden lopulla; antamalla oikeuden päättää asiasta.

Kyse oli Finavian tekemistä johdannaiskaupoista, jotka kolahtivat 34 miljoonaa miinukselle. Finavian silloinen hallitus päätti syyskuussa 2015 nostaa kanteen yhtiön entistä hallitusta ja eräitä yhtiön entisiä johtajia vastaan. Asialla oli kiire, sillä kanneoikeus oli vanhenemassa vuoden 2015 lopussa. Finavian hallitus kuitenkin perui aikeensa Bernerin puututtua asiaan. Hän ei myöskään suostunut kutsumaan koolle yhtiökokousta, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto sitä vaati. Kanneoikeus vanheni ja tappiot jäivät Finavian eli valtion eli veronmaksajien maksettaviksi.

Näiden tapahtumien seurauksena osa silloisen Finavian hallituksen edustajista erosi protestiksi Bernerin toimille. Samaan aikaan julkisuudessa alettiin kysellä, ketä Berner suojelee. Se on edelleenkin hyvä kysymys. Minulla ei ole antaa vastausta, mutta nostan “taikurinhatusta” esiin nimen, joka on vilahdellut vähän siellä sun täällä. Hän on Kirsti Lehtovaara-Kolu.

Vilkaistaanpa tähän väliin, mitä Kauppalehti kirjoitti asiasta 22.12.2015.

“Näyttää siltä, etteivät Finaviaa palvelleet ammattilaiset ymmärtäneet lainkaan koronvaihtosopimuksia hankkiessaan, mitä ostivat. Voi myös olla, että he arvelivat olevansa markkinoita fiksumpia - eräänlaisia suomalaisia georgesoroksia. Luulivatko he tosiaan pystyvänsä tekemään työnantajalleen rahaa sillä, että arvaavat oikein, mihin korkomarkkinat ovat menossa? Johdannaisten ostamisesta vastasivat Finaviassa ilmeisesti oikeustieteen kandidaatti Haapasalon alaiset: talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu ja varatoimitusjohtaja Ari Haapanen.”

En siis ole varma, vastasiko Lehtovaara-Kolu Finavian johdannaiskaupasta. Ja vaikka olisi vastannutkin, niin ei se hänestä vielä tee Suomen kalleinta naista, sillä luvussa 34 miljoonaa on vain kuusi nollaa. Päästäksemme kupruun, josta löytyy yhdeksän nollaa, pitää kelata Lehtovaara-Kolun työhistoriaa taakse päin. Niin, joko arvaatte?

Vastaus löytyy samaisesta Kauppalehden artikkelista: “Kauppatieteen maisteri Lehtovaara-Kolu oli tätä ennen palvellut muun muassa Hanselia toimitusjohtajana sekä sitä ennen Soneraa talousjohtajana sinä aikana, kun yhtiö osti surullisen kuuluisat, sittemmin 5,4 miljardin euron tappiot Soneralle aiheuttaneet umts-luvat Saksasta.”

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/finavian-talousjohto-luuli-olevansa-markkinoita-fiksumpi/nhL2H6zP

Niinpä niin. Tosin ei umts-luvistakaan yksi ihminen ollut päättämässä, mutta kyllä tässä silti aikamoinen taakka yhden naisen harteille kertyy. Hanselin ajoilta ei löydy rahallista kuprua, johon voisi yhdistää Lehtovaara-Kolun nimen, mutta ei sekään keikka ihan putkeen mennyt, sillä aikoinaan Talouselämä kirjoitti pestin päättyneen omituiseen äkkilähtöön.

http://www.talouselama.fi/uutiset/puutaheinaa-johtajien-akkilahdoista-3387804

Arvatkaapa muuten, missä Kirsti Lehtovaara-Kolu vaikuttaa tällä hetkellä? Hänet nimitettiin Metsähallituksen talousjohtajaksi 1.4.2014 lähtien!

Tänä keväänä saatiin aikaiseksi uusi, kovasti arvostelua herättänyt metsähallituslaki, jonka pelätään johtavan muun muassa pohjavesiemme myyntiin. Enkä usko, että sen puolesta vetoa lyöneet kauheasti väärässä ovat. Veikkaan kuitenkin, että sitä ennen halutaan saada TTIP ratifioiduksi, mikä takaa etulyöntiaseman ulkomaalaisille suuryhtiöille. Ratifioinnin suhteen ollaan aikataulusta jäljessä, sillä Etelä-Euroopan maat ovat alkaneet vastustaa moista riistosopimusta. Mikäli asia olisi kiinni kotimaisista päättäjistä, niin homma olisi jo hyvää vauhtia käynnissä.

 

P.S. Sain kirjoitusoikeuteni takaisin eilen, ja olen nyt entistä varovaisempi sanomisistani. Haluankin täsmentää, että otsikon perässä on kysymysmerkki. En siis väitä, että Kirsti Lehtovaara-Kolu olisi yksin syyllinen edellä esitettyihin kupruihin. Kerron vaan, että hänen nimensä esiintyy niiden yhteydessä. Ja mikäli olisin tutkiva journalisti, niin pitäisin kyseistä nimeä erityisen suurennuslasin alla. 

]]>
10 http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217773-suomen-kallein-nainen#comments Anne Berner Finavia Kirsti Lehtovaara-Kolu Metsähallituslaki TTIP Wed, 01 Jun 2016 08:04:48 +0000 Juha Hämäläinen http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217773-suomen-kallein-nainen
Vapaakauppasopimus on vakava uhka demokratialle http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217272-vapaakauppasopimus-on-vakava-uhka-demokratialle <p>Saila Turtiainen (AL 14.5) ja Kimmo Sasi (13.5) osoittivat olevansa huolissaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) kasvavasta vastustuksesta. Niin, miksi sitä niin voimaperäisesti vastustetaan?<br />Neuvotteluja käydään suurelta osin suljettujen ovien takana, yli kansallisten parlamenttien ja se tulee sitomaan jäsenmaat.&nbsp; Sopimusta perustellaan kaupan esteiden poistamisella. Jos kaupan esteenä pidetään tuontitulleja, ne voitaisiin poistaa.&nbsp; Vai onko sopimuksen varjolla tarkoitus ajaa jotain muuta, mitä yksinään ei missään tapauksessa hyväksyttäisi?</p><p><br />Sopimukseen yritetään&nbsp; kytkeä mm. investointisuojaa, joka tulisi uhkaamaan kansallista päätöksentekoa. Suuryritykset&nbsp; voisivat tällöin haastaa valtiot oikeuteen, mikäli kokevat että valtio laatii lakeja, jotka vaarantavat heidän voittojaan, esimerkiksi työntekijöitä koskevat oikeudet&nbsp; tai luonnonsuojelu. Käräjät käydään suljettujen ovien takana ns. välimiesmenettelynä, jossa asianosaisilla ei ole valitusoikeutta.&nbsp; Näin epädemokraattinen toiminta herättää voimakkaita tunteita ja vastustusta.</p><p><br />Jo julkilausuttujen tavoitteiden listalla on myös yksityistäminen. USA on systemaattisesti yksityistänyt koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja tämä on johtanut eriarvoistumiseen koulutuksen ja terveyden suhteen.&nbsp; Yhdysvalloissa mm. terveydenhuolto on kokonaan yksityisellä sektorilla.&nbsp; Siellä kallis ja epätasa-arvoinen järjestelmä ajaa sekä valtiota että kansalaisia konkurssiin.</p><p><br />Suomen hallitus on&nbsp; yhtiöittämässä julkisia palveluja.&nbsp; Edellisessä hallituksessa Laura Räty ajoi Ruotsin Raha seuraa potilasta - mallia terveyspalveluihin. Nykyinen hallitus hyväksyi sen, nimi tosin vaihtui Valinnan vapaudeksi.&nbsp; Siinä julkinen, verovaroin kerätty raha siirtyy potilaan mukana palvelun tuottajalle. Ruotsissa tämä on nostanut sote-kustannuksia. Nyt Räty on siirtymässä kansainvälisen terveyspalveluja tuottavan suuryrityksen johtoon.</p><p><br />TTIP:n tavoitteena on myös julkisten palvelujen avaaminen kilpailulle. Askeleet Sipilän hallituksen kanssa käyvät tässäkin yksiin - yhtiöitettynä sote-palvelut on avattava kansainväliselle kilpailutukselle. Keskittämisen seurauksena kilpailutuksissa tullaan vaatimaan suurien kokonaisuuksien hallintaa ja monikansalliset yritykset tulevat jatkossakin voittamaan kilpailutukset tilapäisellä alihinnoittelulla ja aggressiivisella verosuunnittelulla.</p><p><br />Nykyisen hallituksen linjaukset noudattavat markkinaliberalismin periaatteita. Liberalismissa halutaan vapautua kaikista esteistä, jotta voitaisiin ajaa omia taloudellisia intressejään. Tällainen rajoitteista vapaa kilpailu käyttää hyväkseen ihmisen ahneutta. Talouselämä&nbsp; kyllä hyötyy, mutta siinä mennään vahvojen ehdoilla. Äärimmilleen viety markkinaliberalismi luo epätasa-arvoiset lähtökohdat terveyden, koulutuksen, varallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen.&nbsp; TTIP tulisi olemaan lopullinen sinetti.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saila Turtiainen (AL 14.5) ja Kimmo Sasi (13.5) osoittivat olevansa huolissaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) kasvavasta vastustuksesta. Niin, miksi sitä niin voimaperäisesti vastustetaan?
Neuvotteluja käydään suurelta osin suljettujen ovien takana, yli kansallisten parlamenttien ja se tulee sitomaan jäsenmaat.  Sopimusta perustellaan kaupan esteiden poistamisella. Jos kaupan esteenä pidetään tuontitulleja, ne voitaisiin poistaa.  Vai onko sopimuksen varjolla tarkoitus ajaa jotain muuta, mitä yksinään ei missään tapauksessa hyväksyttäisi?


Sopimukseen yritetään  kytkeä mm. investointisuojaa, joka tulisi uhkaamaan kansallista päätöksentekoa. Suuryritykset  voisivat tällöin haastaa valtiot oikeuteen, mikäli kokevat että valtio laatii lakeja, jotka vaarantavat heidän voittojaan, esimerkiksi työntekijöitä koskevat oikeudet  tai luonnonsuojelu. Käräjät käydään suljettujen ovien takana ns. välimiesmenettelynä, jossa asianosaisilla ei ole valitusoikeutta.  Näin epädemokraattinen toiminta herättää voimakkaita tunteita ja vastustusta.


Jo julkilausuttujen tavoitteiden listalla on myös yksityistäminen. USA on systemaattisesti yksityistänyt koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja tämä on johtanut eriarvoistumiseen koulutuksen ja terveyden suhteen.  Yhdysvalloissa mm. terveydenhuolto on kokonaan yksityisellä sektorilla.  Siellä kallis ja epätasa-arvoinen järjestelmä ajaa sekä valtiota että kansalaisia konkurssiin.


Suomen hallitus on  yhtiöittämässä julkisia palveluja.  Edellisessä hallituksessa Laura Räty ajoi Ruotsin Raha seuraa potilasta - mallia terveyspalveluihin. Nykyinen hallitus hyväksyi sen, nimi tosin vaihtui Valinnan vapaudeksi.  Siinä julkinen, verovaroin kerätty raha siirtyy potilaan mukana palvelun tuottajalle. Ruotsissa tämä on nostanut sote-kustannuksia. Nyt Räty on siirtymässä kansainvälisen terveyspalveluja tuottavan suuryrityksen johtoon.


TTIP:n tavoitteena on myös julkisten palvelujen avaaminen kilpailulle. Askeleet Sipilän hallituksen kanssa käyvät tässäkin yksiin - yhtiöitettynä sote-palvelut on avattava kansainväliselle kilpailutukselle. Keskittämisen seurauksena kilpailutuksissa tullaan vaatimaan suurien kokonaisuuksien hallintaa ja monikansalliset yritykset tulevat jatkossakin voittamaan kilpailutukset tilapäisellä alihinnoittelulla ja aggressiivisella verosuunnittelulla.


Nykyisen hallituksen linjaukset noudattavat markkinaliberalismin periaatteita. Liberalismissa halutaan vapautua kaikista esteistä, jotta voitaisiin ajaa omia taloudellisia intressejään. Tällainen rajoitteista vapaa kilpailu käyttää hyväkseen ihmisen ahneutta. Talouselämä  kyllä hyötyy, mutta siinä mennään vahvojen ehdoilla. Äärimmilleen viety markkinaliberalismi luo epätasa-arvoiset lähtökohdat terveyden, koulutuksen, varallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen.  TTIP tulisi olemaan lopullinen sinetti.

 

]]>
56 http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217272-vapaakauppasopimus-on-vakava-uhka-demokratialle#comments Demokratia Eriarvoistuminen TTIP Vapaakauppasopimus Yksityistäminen Sun, 22 May 2016 07:41:42 +0000 riitta kuismanen http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217272-vapaakauppasopimus-on-vakava-uhka-demokratialle
Tietekniikka , pakkomyynti ja TTIP -neuvottelut , Mac:iinko ? http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217227-tietekniikka-pakkomyynti-ja-ttip-neuvottelut-maciinko <p>Tänään pöytäkoneeni rupesi omia aikojaa päivittämään Windowsin jotakin versiota ( selvisi, että se oli se 10 -versio). Aikaa meni toista tuntia ja lopuksi ruvettiin kyselemään win 10 -version sopimuksen hyväksymistä. &nbsp;Olen saanut ko. version mainoksia jatkuvasti, mutta en ole niihin reagoinut. &nbsp;Nyt yht&#39;äkkiä minulle ruvetaan päivittämään moista versiota, jota en ole &nbsp;hyväksynyt. Sen jälkeen kun suljin koneeni ja käynnistin sen uudestaan, ilmoitetaan: &quot;ladataan uudelleen&quot;.</p> <p>Tulee mieleen, että ottakaa nyt nämäkin tietotekniset asiat ja niihin liittyvät pakkomyynnit huomioon TTIP -neuvotteluissa. &nbsp;Joku raja se on markkinoinnissa ja myynnissäkin. &nbsp;Puhelimeen voi vielä vastata, että ei kiinnosta, mutta jos koneeni laitetaan juntturaan jonkun väkisin syötetyn ohjelmistopäivityksen takia, niin sehän tehdään minulle kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen kerran.</p> <p>No nyt &quot;vanha&quot; &nbsp;8.1 -versio lähti uudelleen latauksen jälkeen toimimaan. Eihän tuo ole ollut käytössä kuin vasta reilun vuoden.&nbsp;</p> <p>&nbsp;En ole valmis vaihtamaan järjestelmää ja tappelemaan uuden järjestelmän sovellutusten kanssa. Se vie liikaa aikaa, jolle minulla on muutakin käyttöä. Mutta tarvittaessa harkitsen pitääkö vaihtaa Mac:iin &nbsp;? Tiedän, että se maksaa, mutta sen verran hatuttaa moinen agressiivinen markkinointi, että kyllä siihen alkaa kohta olla valmiudet. Rahasta se ei ole kiinni jos siihen lähden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään pöytäkoneeni rupesi omia aikojaa päivittämään Windowsin jotakin versiota ( selvisi, että se oli se 10 -versio). Aikaa meni toista tuntia ja lopuksi ruvettiin kyselemään win 10 -version sopimuksen hyväksymistä.  Olen saanut ko. version mainoksia jatkuvasti, mutta en ole niihin reagoinut.  Nyt yht'äkkiä minulle ruvetaan päivittämään moista versiota, jota en ole  hyväksynyt. Sen jälkeen kun suljin koneeni ja käynnistin sen uudestaan, ilmoitetaan: "ladataan uudelleen".

Tulee mieleen, että ottakaa nyt nämäkin tietotekniset asiat ja niihin liittyvät pakkomyynnit huomioon TTIP -neuvotteluissa.  Joku raja se on markkinoinnissa ja myynnissäkin.  Puhelimeen voi vielä vastata, että ei kiinnosta, mutta jos koneeni laitetaan juntturaan jonkun väkisin syötetyn ohjelmistopäivityksen takia, niin sehän tehdään minulle kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen kerran.

No nyt "vanha"  8.1 -versio lähti uudelleen latauksen jälkeen toimimaan. Eihän tuo ole ollut käytössä kuin vasta reilun vuoden. 

 En ole valmis vaihtamaan järjestelmää ja tappelemaan uuden järjestelmän sovellutusten kanssa. Se vie liikaa aikaa, jolle minulla on muutakin käyttöä. Mutta tarvittaessa harkitsen pitääkö vaihtaa Mac:iin  ? Tiedän, että se maksaa, mutta sen verran hatuttaa moinen agressiivinen markkinointi, että kyllä siihen alkaa kohta olla valmiudet. Rahasta se ei ole kiinni jos siihen lähden.

]]>
12 http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217227-tietekniikka-pakkomyynti-ja-ttip-neuvottelut-maciinko#comments Mac Pakkomyynti TTIP Windows 8.1 / 10 Fri, 20 May 2016 23:01:45 +0000 Markku Lehto http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217227-tietekniikka-pakkomyynti-ja-ttip-neuvottelut-maciinko
Vuoto paljastaa TTIP-salaisuuksia http://jaatteenmaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216394-vuoto-paljastaa-ttip-salaisuuksia <p>Greenpeacen kautta saksalaisille toimittajille vuodetut TTIP-neuvotteludokumentit antavat kaivattua faktapohjaa vapaakauppasopimusta kohtaan esitetyille huolille ja epäilyille.<br />&nbsp;<br />Yhdysvaltain sanotaan painostavat EU:ta kovin keinoin. Maatalouden ja autoteollisuuden välille rakennetaan vastakkainasettelua. Mikäli yhdysvaltalaiset maataloustuotteet eivät pääse EU:n markkinoille, uhataan eurooppalaisten autojen myymistä hankaloittaa Yhdysvalloissa.<br />&nbsp;<br />USA ei näytä myöskään nielevän EU:n käsityksiä kuluttajansuojasta ja haluaa tuoda muun muassa geeni- ja hormonilihansa Euroopan markkinoille.<br />&nbsp;<br />Vapaakauppaa ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä. Neuvottelijoiden tehtävänä on ajaa Euroopan etua. Euroopassa tarvitaan jatkossakin sekä puhdasta ruokaa että autoja. Komission on puolustettava molempia.<br />&nbsp;<br />Asiakirjavuoto mahdollistaa julkisen keskustelun suljettujen ovien takana käydyistä neuvotteluista. Avoimuus on ollut yksipuolista, kun ainoastaan EU:n kannat ovat olleet julkisia.<br />&nbsp;<br />Komission tiedotteita lukiessa olo on ollut kuin Pravdaa selaillessa. Kaiken vakuutetaan olevan hyvin ja komission kerrotaan suojelevan eurooppalaista elämänmuotoa. Intuitio on kertonut jo pitkään, että kaikki ei ole kunnossa.<br />&nbsp;<br />TTIP-neuvotteluista on maalattu vääristynyttä kuvaa, kun USA:n kannat ovat jääneet yleisöltä pimentoon. Nyt salaisuuden verhoa on raotettu.<br />&nbsp;<br />Neuvottelujen edistymisen kannalta vuoto tulee erittäin hankalaan aikaan. Neuvotteluosapuolet ovat vakuuttaneet, että kunnianhimoinen sopimus saadaan neuvotelluksi vuoden loppuun mennessä.</p> <p>Nyt alun perinkin tiukalta tuntunut aikataulu alkaa näyttää epärealistiselta. Kannat ovat liian kaukana toisistaan.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Greenpeacen kautta saksalaisille toimittajille vuodetut TTIP-neuvotteludokumentit antavat kaivattua faktapohjaa vapaakauppasopimusta kohtaan esitetyille huolille ja epäilyille.
 
Yhdysvaltain sanotaan painostavat EU:ta kovin keinoin. Maatalouden ja autoteollisuuden välille rakennetaan vastakkainasettelua. Mikäli yhdysvaltalaiset maataloustuotteet eivät pääse EU:n markkinoille, uhataan eurooppalaisten autojen myymistä hankaloittaa Yhdysvalloissa.
 
USA ei näytä myöskään nielevän EU:n käsityksiä kuluttajansuojasta ja haluaa tuoda muun muassa geeni- ja hormonilihansa Euroopan markkinoille.
 
Vapaakauppaa ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä. Neuvottelijoiden tehtävänä on ajaa Euroopan etua. Euroopassa tarvitaan jatkossakin sekä puhdasta ruokaa että autoja. Komission on puolustettava molempia.
 
Asiakirjavuoto mahdollistaa julkisen keskustelun suljettujen ovien takana käydyistä neuvotteluista. Avoimuus on ollut yksipuolista, kun ainoastaan EU:n kannat ovat olleet julkisia.
 
Komission tiedotteita lukiessa olo on ollut kuin Pravdaa selaillessa. Kaiken vakuutetaan olevan hyvin ja komission kerrotaan suojelevan eurooppalaista elämänmuotoa. Intuitio on kertonut jo pitkään, että kaikki ei ole kunnossa.
 
TTIP-neuvotteluista on maalattu vääristynyttä kuvaa, kun USA:n kannat ovat jääneet yleisöltä pimentoon. Nyt salaisuuden verhoa on raotettu.
 
Neuvottelujen edistymisen kannalta vuoto tulee erittäin hankalaan aikaan. Neuvotteluosapuolet ovat vakuuttaneet, että kunnianhimoinen sopimus saadaan neuvotelluksi vuoden loppuun mennessä.

Nyt alun perinkin tiukalta tuntunut aikataulu alkaa näyttää epärealistiselta. Kannat ovat liian kaukana toisistaan.
 

]]>
0 http://jaatteenmaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216394-vuoto-paljastaa-ttip-salaisuuksia#comments TTIP Mon, 02 May 2016 17:24:23 +0000 Anneli Jäätteenmäki http://jaatteenmaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216394-vuoto-paljastaa-ttip-salaisuuksia
Tiedätkö EU:n TTIP-tavoitteet? http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216389-tiedatko-eun-ttip-tavoitteet <p>Kunhan muut marssinaiheet on käsitelty, on varmaan taas aika osoittaa mieltä TTIP:tä, tuota Suurta Saatanaa vastaan.</p><p>Epäilemättä kaikki vastustajat ovat täydellisesti selvillä kaikista EU:n tavoitteista ja neuvottelujen nykytilanteesta, mutta annetaan nyt linkki niille, jotka haluaisivat sopimuksesta tulevan mahdollisimman hyvä. EU:n tavoitteet eivät ole salaisuuksia:</p><p><a href="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230" title="http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230">http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunhan muut marssinaiheet on käsitelty, on varmaan taas aika osoittaa mieltä TTIP:tä, tuota Suurta Saatanaa vastaan.

Epäilemättä kaikki vastustajat ovat täydellisesti selvillä kaikista EU:n tavoitteista ja neuvottelujen nykytilanteesta, mutta annetaan nyt linkki niille, jotka haluaisivat sopimuksesta tulevan mahdollisimman hyvä. EU:n tavoitteet eivät ole salaisuuksia:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1230

]]>
9 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216389-tiedatko-eun-ttip-tavoitteet#comments EU TTIP Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimus Mon, 02 May 2016 14:37:34 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216389-tiedatko-eun-ttip-tavoitteet