Ilmastonmuutos http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Sat, 18 Nov 2017 16:01:07 +0200 fi Bonnissakin pitäisi jo keskittyä toimivaan ratkaisuun! http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun <p>Ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöpäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle on jo koko viimeisimmän yli neljännesvuosidan ajan yritetty hakekea tieteellistä näyttöä, siinä onnistumatta.</p><p>YK:n poliitikot ovat jo 1980-luvun lopulta alkaen yrittäneet saada ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmastonmuutokselle toimivan ratkaisun. Tämän ihmisperäiseksi uskotun lämpenemisen tieteellisen taustan selvittämiseksi perustettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC.. Kun vielä Rion konferenssissakaan 1992 ei varsinaista tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ollut olemassa, katsottiin kuitenkin moraalisesti asianmukaiseksi varmuuden vuoksi ryhtyä ihmisperäisiä, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä leikkaamaan. Tästä seurasi Kioto-protokollan mukaisia leikkauksia, jotka eivät tavoitteiden mukaisesti toimineet, vaan johtivat lähinnä vain menetyksiin. Sen jatkoksi syntyi Pariisin sopimus, joka perustuu IPCC:n omaksumin ilmastomallilaskelmin määriteltyyn ilmastonherkkyyteen (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa). IPCC:n omaksumalle ilmaston herkkyydelle ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa:</p><p>Mm. siinä ilmastomallein arvioitu ajankohtainen lämpötila perustui kehäpäätelmin arvioituihin parametreihin. Esim. viimeaikainen ilmakehän hiildioksidipitoisuuden nousu arvioitiin kokonaan ihmisperäiseksi, vaikka sekä hiilen isotooppitutkimuksiin perustuvat havainnot samoin kuin myös kaikkien ilmakehään menevien hiilidioksidipäästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön menevien hiilidioksidiabsorptioden luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain noin 4 % ihmisperäistä, fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia.</p><p>Geologiset havainnot ja viimeaikaikaiset mittaukset osoittavat, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin</p><p>Lukuisa joukko itsenäisesti omista näkökulmistaan tarkkaan ilmastotutkimukseen paneutuneina ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumat tulokset ilmaston herkkyydelle ovat hyvin epätarkkoja ja varsin liioiteltuja. Jopa eräät tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan tuo ilmaston herkkyys on niin pieni, ettei sitä voida erottaa nollasta..</p><p>Minun on vaikea kuvitella, että Bonnissa syntyy mitään toimivaa ratkaisua. Viittaan omaan näkemykseeni; <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaasto...</a> :</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi &ndash; luonnonlakien mukaan &ndash; atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen &ndash; jos jonkin &ndash; varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Viittaan vielä puheenvuorooni Ilmasto-ongelman toimiva ratkaisu <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-to...</a> .</p><p>Se, mitä siinä olen pyrkinyt mahdollisimman perusteellisesti osoittamaan, kertoo, miksi Pariisin sopimuksesta on luovuttava. Varsinaisena ilmasto-ongelmana näen sen, miten opimme varautumaan luonnollisiin ilmasto-ongelmiin ja sään ääri-ilmiöihin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöpäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle on jo koko viimeisimmän yli neljännesvuosidan ajan yritetty hakekea tieteellistä näyttöä, siinä onnistumatta.

YK:n poliitikot ovat jo 1980-luvun lopulta alkaen yrittäneet saada ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmastonmuutokselle toimivan ratkaisun. Tämän ihmisperäiseksi uskotun lämpenemisen tieteellisen taustan selvittämiseksi perustettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC.. Kun vielä Rion konferenssissakaan 1992 ei varsinaista tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ollut olemassa, katsottiin kuitenkin moraalisesti asianmukaiseksi varmuuden vuoksi ryhtyä ihmisperäisiä, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä leikkaamaan. Tästä seurasi Kioto-protokollan mukaisia leikkauksia, jotka eivät tavoitteiden mukaisesti toimineet, vaan johtivat lähinnä vain menetyksiin. Sen jatkoksi syntyi Pariisin sopimus, joka perustuu IPCC:n omaksumin ilmastomallilaskelmin määriteltyyn ilmastonherkkyyteen (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa). IPCC:n omaksumalle ilmaston herkkyydelle ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa:

Mm. siinä ilmastomallein arvioitu ajankohtainen lämpötila perustui kehäpäätelmin arvioituihin parametreihin. Esim. viimeaikainen ilmakehän hiildioksidipitoisuuden nousu arvioitiin kokonaan ihmisperäiseksi, vaikka sekä hiilen isotooppitutkimuksiin perustuvat havainnot samoin kuin myös kaikkien ilmakehään menevien hiilidioksidipäästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön menevien hiilidioksidiabsorptioden luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain noin 4 % ihmisperäistä, fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia.

Geologiset havainnot ja viimeaikaikaiset mittaukset osoittavat, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin

Lukuisa joukko itsenäisesti omista näkökulmistaan tarkkaan ilmastotutkimukseen paneutuneina ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumat tulokset ilmaston herkkyydelle ovat hyvin epätarkkoja ja varsin liioiteltuja. Jopa eräät tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan tuo ilmaston herkkyys on niin pieni, ettei sitä voida erottaa nollasta..

Minun on vaikea kuvitella, että Bonnissa syntyy mitään toimivaa ratkaisua. Viittaan omaan näkemykseeni; http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen :

 

”Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.

 

Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!”

 

Viittaan vielä puheenvuorooni Ilmasto-ongelman toimiva ratkaisu http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu .

Se, mitä siinä olen pyrkinyt mahdollisimman perusteellisesti osoittamaan, kertoo, miksi Pariisin sopimuksesta on luovuttava. Varsinaisena ilmasto-ongelmana näen sen, miten opimme varautumaan luonnollisiin ilmasto-ongelmiin ja sään ääri-ilmiöihin. 

]]>
23 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun#comments Ilmastonmuutos Toimiva ratkaisu Sat, 18 Nov 2017 14:01:07 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun
Millainen maailmankuva kieltää ilmastonmuutoksen? http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen <p>&quot;Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden.</p><p>Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse?&nbsp;</p><p>Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.&quot;</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-3964182" title="https://areena.yle.fi/1-3964182">https://areena.yle.fi/1-3964182</a></p><p>On hyvä kuunnella tämä yo. keskustelu, jossa valaistaan akatemiaprosessori Markku Kulmalan ja ekoteologi Panu Pihkalan ym. ajatuksista ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Keskustelussa otetaan esille myös uskomukset ja mielipiteet, sekä päinvastaiset käsitykset ilmastonmuutoksesta. IPCC:n roolista myös keskustellaan.</p><p>Tämä vahvistaa edelleen käsitystäni ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.</p><p>Muilta osin, jos nämä tieteelliset faktat ja ajatukset osoittautuvat vääriksi, ne voidaan toki yrittää kumota ja todistaa näytöillä, jotka ovat tieteellisesti valideja so. ei vastoin vallitsevia kansainvälisesti yhteneviä ja laajempia akateemiseen taustaan perustuvia empiirisiä tutkimuksia.</p><p>Tutkimista ja asioiden eteen tekemistä edelleen siis riittää. Ilmastotieteen tutkimus etenee hyvää vauhtia ja tulevaisuuden odotetta ohjaa myös psykologinen näkökulma ja positiivinen asennoituminen. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p> "Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden.

Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse? 

Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola."

https://areena.yle.fi/1-3964182

On hyvä kuunnella tämä yo. keskustelu, jossa valaistaan akatemiaprosessori Markku Kulmalan ja ekoteologi Panu Pihkalan ym. ajatuksista ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Keskustelussa otetaan esille myös uskomukset ja mielipiteet, sekä päinvastaiset käsitykset ilmastonmuutoksesta. IPCC:n roolista myös keskustellaan.

Tämä vahvistaa edelleen käsitystäni ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Muilta osin, jos nämä tieteelliset faktat ja ajatukset osoittautuvat vääriksi, ne voidaan toki yrittää kumota ja todistaa näytöillä, jotka ovat tieteellisesti valideja so. ei vastoin vallitsevia kansainvälisesti yhteneviä ja laajempia akateemiseen taustaan perustuvia empiirisiä tutkimuksia.

Tutkimista ja asioiden eteen tekemistä edelleen siis riittää. Ilmastotieteen tutkimus etenee hyvää vauhtia ja tulevaisuuden odotetta ohjaa myös psykologinen näkökulma ja positiivinen asennoituminen.  

 

]]>
246 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen#comments Ympäristö Ilmastonmuutos Skeptikot Wed, 15 Nov 2017 07:26:19 +0000 Hannu Sinivirta http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen
Toivo heräsi Pariisissa – millaisin odotuksin Bonniin? http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin <p>Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.</p><p>Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista.&nbsp;</p><p>Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.</p><p>Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnianhimoinen ja riittämätön</strong></p><p>Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008&ndash;2012 ja toinen kausi 2013&ndash;2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.</p><p>Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.</p><p>Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.</p><p>Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.</p><p>Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus.&nbsp;Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta.&nbsp;</p><p>Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. &rdquo;lattiatasoksi&rdquo;, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.</p><p>Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Fossiiliset on siirrettävä historiaan</strong></p><p>Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.</p><p>Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.</p><p>Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (<a href="https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn">https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn</a>) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista. 

Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.

Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.

 

Kunnianhimoinen ja riittämätön

Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008–2012 ja toinen kausi 2013–2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.

Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.

Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.

Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.

Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus. Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta. 

Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. ”lattiatasoksi”, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.

Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.

 

Fossiiliset on siirrettävä historiaan

Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.

Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.

Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.

]]>
17 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin#comments Bonnin ilmastokokous COP23 Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 13 Nov 2017 17:24:40 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin
Pohjoisten alueiden lämpötilan nousu pysähtyi vuonna 2005 http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005 <p>Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman uusimmassa julkaisussa 26/2017 professori Antero Järvinen esittää selvityksen pohjoisen luonnon luonnollisesta lämpötilavaihtelusta.</p><p>Järvinen on Kilpisjärven biologisen aseman johtaja ja on tutkinut Enontekiön tuntureiden luontoa vuodesta 1973 lähtien.</p><p>Kirjoituksen aikajänne on jääkausista nykyaikaan.</p><p>Johtopäätelmiä:<br />- Pohjoiset alueet ovat lämmenneet ja kylmenneet toistuvasti vuosituhansien aikana</p><p>- Muutos on ollut hyvinkin nopeaa ja viimeisen 25000 vuoden aikana pohjoisen ilmaston lämpeneminen on ollut useita kertoja nykyistä huomattavasti voimakkaampaa ja nopeampaa</p><p>- Kylmiä jaksoja 1880-1920 ja 1951-1980<br />- Lämpimiä jaksoja 1921-1950 ja 1981-2005</p><p>- Vuoden 2005 jälkeen lämpötila on pysynyt jokseenkin muuttumattomana</p><p>- Luonnolliset vaihtelut ovat suuria ja siksi ihmisen aiheuttamia muutoksia on vaikea erottaa.</p><p>- Viimeisin lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot, kuten keskiajan lämpökausi, ja 1920-1940 havaittu lämpeneminen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman uusimmassa julkaisussa 26/2017 professori Antero Järvinen esittää selvityksen pohjoisen luonnon luonnollisesta lämpötilavaihtelusta.

Järvinen on Kilpisjärven biologisen aseman johtaja ja on tutkinut Enontekiön tuntureiden luontoa vuodesta 1973 lähtien.

Kirjoituksen aikajänne on jääkausista nykyaikaan.

Johtopäätelmiä:
- Pohjoiset alueet ovat lämmenneet ja kylmenneet toistuvasti vuosituhansien aikana

- Muutos on ollut hyvinkin nopeaa ja viimeisen 25000 vuoden aikana pohjoisen ilmaston lämpeneminen on ollut useita kertoja nykyistä huomattavasti voimakkaampaa ja nopeampaa

- Kylmiä jaksoja 1880-1920 ja 1951-1980
- Lämpimiä jaksoja 1921-1950 ja 1981-2005

- Vuoden 2005 jälkeen lämpötila on pysynyt jokseenkin muuttumattomana

- Luonnolliset vaihtelut ovat suuria ja siksi ihmisen aiheuttamia muutoksia on vaikea erottaa.

- Viimeisin lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot, kuten keskiajan lämpökausi, ja 1920-1940 havaittu lämpeneminen.

 

]]>
3 http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005#comments Ilmastonmuutos Sat, 11 Nov 2017 18:32:54 +0000 Seppo Tossavainen http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005
Saudi-Arabian tulevaisuudennäkymät ovat heikot http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot <p>Saudi-Arabian sisäinen valtakamppailu on ollut viime viikkoina esillä. Pintakuohun lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös rakenteisiin. Saudi-Arabian yhteydessä tulee myös tarkastella maan tulevaisuuden näkymiä jotka valitettavasti vaikuttavat erittäin kehnoilta. Väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä mahdolliset muutokset öljyn kysynnässä muodostavat niemimaan kannalta kestämättömän yhtälön.</p> <p>Helsingin Sanomien artikkelin otsikko <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/11112017/art-2000005445151.html">&ldquo;Saudi-Arabian kuninkaalla oli 22 vaimoa, 45 poikaa ja tuhat lastenlasta&rdquo; </a>sisältää jo itsessään Saudi-Arabian suurimman ongelman. Vaikka Saudi-Arabian talouden kasvuprosentit eivät vaikuta kehnoilta on kuitenkin väestönkasvusta johtuen maan bkt/capita ollut käytännössä tasainen vuodesta 1990 ja oli itse asiassa korkeimmillaan 1970-luvulla.</p> <p>Saudi-Arabian väestö on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen sadan vuoden &nbsp;aikana. Maan väkiluku oli 1915 1,9 miljoonaa, 1960 4,8 miljoonaa, 1990 14,1 miljoonaa ja 2015 31,6 miljoonaa. Mediaaniennuste vuodelle 2030 on 40 miljoonaa. Vertailun vuoksi Suomen väkiluku kohosi vuosina 1930-2015 kohosi 3,5 miljoonasta 5,3 miljoonaan, voimakkaimpana sadan vuoden kasvuperiodina 1820-1920 1,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan.</p> <p>Talouden perustuessa lähinnä öljytuloihin väestökehitys on ollut täysin kestämätön. Esteenä väestönkasvun hillitsemiselle ei ole islam itsessään, niin Iran kuin Bangladesh ovat tästä vastakkaisia esimerkkejä, eikä suinkaan rahan puute.</p> <p>Kasvava nuori väestö on myös alikoulutettua ja alityöllistettyä mikä lisää radikalisoitumisriskiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan osalta. Sinänsä Saudi-Arabia ei ole tässä asiassa Lähi-Idässä yksin. YK:n UNDP:n raportti arabimaiden nuorisosta vuoden takaa avaa hyvin ongelmakentää. Ratkaisuehdotukset, kuten poliittisen osallistumisen lisääminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen, olisivat toki positiivisia mutta tuskin Saudi Arabiankaan tapauksessa realistisia.</p> <p>Ilmastonmuutoksen on ennustettu iskevän rajusti Arabian niemimaalle. Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston hyvässä tiivistelmäesityksessä tuodaan esille äärisääilmiöiden lisääntyminen, lämpötilan nousu vesivaroiltaan jo nyt niukassa ympäristössä. Ilmastonmuutos voinee toimia myös poliittisten levottomuuksien katalyyttina aivan kuten Syyrian osalta on spekuloitu käyneen ja mistä erityisesti Intian niemimaalla ollaan huolissaan.</p> <p>Saudi-Arabia on edellä mainituista syistä johtuen jatkuvan epävakavoitumisen kierteessä jonka oikaisua ei ole näkyvissä. Pitkällä aikavälillä tärkeä turvallisuuspoliittinen tavoite tulisi olla maan pitäminen ydinaseettomana, jotta maan mahdollisesti liusuessa radikaalimpaan diktatuuriin tai hajotessa sisällissodassa ydinaseet eivät ajautuisi arvaamattomien tahojen haltuun.</p> <p>Maalla on tavoitteena rakentaa laajalti ydinenergiatuotantoa ja tähän liittyen mahdollisesti myös uraanin rikastuskapasiteettia. Saudi-Arabialla &nbsp;on ollut käytössän jo 1980-luvulta lähtien &nbsp;Kiinasta hankittuja DF-3 keskipitkän matkan (4000km) ballistisia ohjuksia. Yhteistyöstä Pakistani ydinohjelman kanssa on esitetty spekulaatioita. Iranin ydinaseohjelma tarjoaisi oivan syyn - tai tekosyyn - ydinasekyvyn hankkimiselle.</p> <p>Onko Saudi-Arabialla sitten toivoa? Ehkä, mutta se vaatisi niin radikaaleja muutoksia että ne eivät välttämättä ole realistisia. Todennäköisempänä pitäisin skenaariota jossa jälleen yksi arabimaa vajoaa epävakauden tilaan joka säteilee myös ympäristöönsä, pakolaisvirtoina Eurooppaan saakka. Tärkeää olisi myös pitää maan sinänsä positiivinen ydinenergiantuotantoprojekti tiukoissa kansainvälisissä suitsissa oman turvallisuutemme tähden.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Maailmanpankki: Saudi-Arabia Economic Outlook, October 2017</em></p> <p><em><a href="http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017">http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017</a></em></p> <p><em>Institute for Science and International Security: Saudi Arabia&#39;s Nuclear Ambitions and Proliferation Risks (2017)</em></p> <p><em><a href="http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf">http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf</a></em></p> <p><em>UNDP Arab Human Development Report 2016 -&nbsp;Youth and the Prospects for Human Development in a Changing Reality</em></p> <p><em><a href="http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx">http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx</a></em></p> <p><em>Nadim Farajalla, Beirut American University,&nbsp;Impact of Climate Change on the Arab World</em></p> <p><em><a href="http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf">http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf</a></em></p> Saudi-Arabian sisäinen valtakamppailu on ollut viime viikkoina esillä. Pintakuohun lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös rakenteisiin. Saudi-Arabian yhteydessä tulee myös tarkastella maan tulevaisuuden näkymiä jotka valitettavasti vaikuttavat erittäin kehnoilta. Väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä mahdolliset muutokset öljyn kysynnässä muodostavat niemimaan kannalta kestämättömän yhtälön.

Helsingin Sanomien artikkelin otsikko “Saudi-Arabian kuninkaalla oli 22 vaimoa, 45 poikaa ja tuhat lastenlasta” sisältää jo itsessään Saudi-Arabian suurimman ongelman. Vaikka Saudi-Arabian talouden kasvuprosentit eivät vaikuta kehnoilta on kuitenkin väestönkasvusta johtuen maan bkt/capita ollut käytännössä tasainen vuodesta 1990 ja oli itse asiassa korkeimmillaan 1970-luvulla.

Saudi-Arabian väestö on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen sadan vuoden  aikana. Maan väkiluku oli 1915 1,9 miljoonaa, 1960 4,8 miljoonaa, 1990 14,1 miljoonaa ja 2015 31,6 miljoonaa. Mediaaniennuste vuodelle 2030 on 40 miljoonaa. Vertailun vuoksi Suomen väkiluku kohosi vuosina 1930-2015 kohosi 3,5 miljoonasta 5,3 miljoonaan, voimakkaimpana sadan vuoden kasvuperiodina 1820-1920 1,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan.

Talouden perustuessa lähinnä öljytuloihin väestökehitys on ollut täysin kestämätön. Esteenä väestönkasvun hillitsemiselle ei ole islam itsessään, niin Iran kuin Bangladesh ovat tästä vastakkaisia esimerkkejä, eikä suinkaan rahan puute.

Kasvava nuori väestö on myös alikoulutettua ja alityöllistettyä mikä lisää radikalisoitumisriskiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan osalta. Sinänsä Saudi-Arabia ei ole tässä asiassa Lähi-Idässä yksin. YK:n UNDP:n raportti arabimaiden nuorisosta vuoden takaa avaa hyvin ongelmakentää. Ratkaisuehdotukset, kuten poliittisen osallistumisen lisääminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen, olisivat toki positiivisia mutta tuskin Saudi Arabiankaan tapauksessa realistisia.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu iskevän rajusti Arabian niemimaalle. Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston hyvässä tiivistelmäesityksessä tuodaan esille äärisääilmiöiden lisääntyminen, lämpötilan nousu vesivaroiltaan jo nyt niukassa ympäristössä. Ilmastonmuutos voinee toimia myös poliittisten levottomuuksien katalyyttina aivan kuten Syyrian osalta on spekuloitu käyneen ja mistä erityisesti Intian niemimaalla ollaan huolissaan.

Saudi-Arabia on edellä mainituista syistä johtuen jatkuvan epävakavoitumisen kierteessä jonka oikaisua ei ole näkyvissä. Pitkällä aikavälillä tärkeä turvallisuuspoliittinen tavoite tulisi olla maan pitäminen ydinaseettomana, jotta maan mahdollisesti liusuessa radikaalimpaan diktatuuriin tai hajotessa sisällissodassa ydinaseet eivät ajautuisi arvaamattomien tahojen haltuun.

Maalla on tavoitteena rakentaa laajalti ydinenergiatuotantoa ja tähän liittyen mahdollisesti myös uraanin rikastuskapasiteettia. Saudi-Arabialla  on ollut käytössän jo 1980-luvulta lähtien  Kiinasta hankittuja DF-3 keskipitkän matkan (4000km) ballistisia ohjuksia. Yhteistyöstä Pakistani ydinohjelman kanssa on esitetty spekulaatioita. Iranin ydinaseohjelma tarjoaisi oivan syyn - tai tekosyyn - ydinasekyvyn hankkimiselle.

Onko Saudi-Arabialla sitten toivoa? Ehkä, mutta se vaatisi niin radikaaleja muutoksia että ne eivät välttämättä ole realistisia. Todennäköisempänä pitäisin skenaariota jossa jälleen yksi arabimaa vajoaa epävakauden tilaan joka säteilee myös ympäristöönsä, pakolaisvirtoina Eurooppaan saakka. Tärkeää olisi myös pitää maan sinänsä positiivinen ydinenergiantuotantoprojekti tiukoissa kansainvälisissä suitsissa oman turvallisuutemme tähden.

 

Maailmanpankki: Saudi-Arabia Economic Outlook, October 2017

http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017

Institute for Science and International Security: Saudi Arabia's Nuclear Ambitions and Proliferation Risks (2017)

http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf

UNDP Arab Human Development Report 2016 - Youth and the Prospects for Human Development in a Changing Reality

http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx

Nadim Farajalla, Beirut American University, Impact of Climate Change on the Arab World

http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf

]]>
4 http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot#comments Epävarma tulevaisuus Ilmastonmuutos Saudi Arabia Ydinaseet Sat, 11 Nov 2017 11:02:10 +0000 Jukka Raustia http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot
Usko ihmisperäiseen lämpenemiseen perusteeton http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245621-usko-ihmisperaiseen-lampenemiseen-perusteeton <p>Olen omasta kokemuksestani ollut panevani merkille, kuinka valtamedia on ruvennut yksipuolisesti tukemaan uskoa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi väitettyyn ilmaston lämpenenemiseen. Tämänpäivisistä ylen uutisista, koskien alkavaa Bonn&#39;in ilmastokokousta, kävi selvästi ilmi, että media sokeasti toistaa sitä, mitä mieltä poliitikkomme, ilmatieteen laitoksemme ja YK:n poliitikkojen luoma hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC sanoo. Seuraavassa palaan edelliseen puheenvuorooni, mistä käy selvästi ilmi, että pariisin sopimuksella ei ole asianmukaisia perusteita.</p><p>&nbsp;</p><p>Puheenvuoroni <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta...</a> kommentissa <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3688123" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3688123">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta...</a> olen todennut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kuten olen antanut ymmärtää, omien, perusteltujen näkemysteni mukaan</p><p>- ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisella ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitykseen ei havaittavasti voida vaikuttaa</p><p>- ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendienkään ei ole todettu lämpenemistä hallitsevan</p><p>- jo Rion konferenssissa 1992 kävi ilmi. että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei ollut varsinaista tieteellistä näyttöä; katsottiin kuitenkin varmuuden vuoksi aiheelliseksi ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaaman hiilidioksidipäästojä</p><p>- Kioto-protokollan mukaisten hiilidioksidipäästöjen leikkausten todettiin tuottavan vain menetyksiä</p><p>- Pariisin sopimus perustuu hypoteettisiin ilmastomallitutkimuksiin, joiden tuloksille ei ole näyttöä todellisuudesta; Kioto protokollan mukaisten leikkausten tapaan nekin tullevat tuottamaan lähinnä vain menetyksiä</p><p>&nbsp;</p><p>Tavoitteena jatkossa tuleekin olla luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumnen. Mitä energiapolitiikkaan tulee, on opittava varautumaan korvaaviin energiamuotoihin sitä mukaa kuin fossilisten polttoaineiden kilpailukyky ja saatavuus sitä edelyttävät.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kommetissani <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3689124" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3689124">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta...</a> olen edelleen todennut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Fyysikkona ehkä ymmärrät paremmin kuin minä David Wojick&#39;iä ja Arno Arrak&#39;ia, jotka sateliittikuvausten perusteella ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan vuodesta 1979 alkaen ilmastonmuutoksen herkkyyttä (so ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) ei pystytä erottamaann nollasta. Toisin sanoen nykyaikaan saakka tilanne on ollut sellainen, että ilmaston lämpötilan nousu ei ole seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Se, mitä nousua on ajoittain tapahtunut, johtuu voimistuneista El Nino -ilmiöistä. Tässä siis fyysikot Wojick ja Arrak ovat tulleet samaan tulokseen kuin minäkin omilla päättelyilläni.&rdquo; / <a href="https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992" title="https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992">https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992</a> .</p><p>&nbsp;</p><p>YK:n, EU:n ja Suomen poliitikot ovat uskonvaraisesti omaksuneet käsityksen, jonka mukaan viimeaikainen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista. Kuten edellä esittämästäni käy ilmi, ilmakehässä tapahtuvan hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sen vaikutusta todellisuudesta tehtävin havoinnoin ole pystytty toteamaan. Kun vielä viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan luokka 4 %, sitä suuremmalla syyllä voidaan yhtyä käsitykseen, että ihmisperäisten hiilidikdipäästöjen leikkauksille ei ole mitään järkevää syytä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun ilmakehän tämänhetkistä hiilidioksidipitoisuutta verrataan viimeisen 800 000 vuoden aikaisiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin, sitä ei asianmukaisesti voida tehdä, koska määritysmenetelmät ovat sille esteenä: kun nykyiset määritysmenetelmät osoittavat hetkellisen hiilidioksidipitoisuuden, 800 000 vuoden aikana määritetyt pitoisuudet ovat usean sadan vuoden keskiarvoja, jotka eivät esim. hetkellisistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista kerro mitään</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen omasta kokemuksestani ollut panevani merkille, kuinka valtamedia on ruvennut yksipuolisesti tukemaan uskoa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi väitettyyn ilmaston lämpenenemiseen. Tämänpäivisistä ylen uutisista, koskien alkavaa Bonn'in ilmastokokousta, kävi selvästi ilmi, että media sokeasti toistaa sitä, mitä mieltä poliitikkomme, ilmatieteen laitoksemme ja YK:n poliitikkojen luoma hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC sanoo. Seuraavassa palaan edelliseen puheenvuorooni, mistä käy selvästi ilmi, että pariisin sopimuksella ei ole asianmukaisia perusteita.

 

Puheenvuoroni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma kommentissa http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3688123 olen todennut:

 

”Kuten olen antanut ymmärtää, omien, perusteltujen näkemysteni mukaan

- ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisella ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitykseen ei havaittavasti voida vaikuttaa

- ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendienkään ei ole todettu lämpenemistä hallitsevan

- jo Rion konferenssissa 1992 kävi ilmi. että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei ollut varsinaista tieteellistä näyttöä; katsottiin kuitenkin varmuuden vuoksi aiheelliseksi ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaaman hiilidioksidipäästojä

- Kioto-protokollan mukaisten hiilidioksidipäästöjen leikkausten todettiin tuottavan vain menetyksiä

- Pariisin sopimus perustuu hypoteettisiin ilmastomallitutkimuksiin, joiden tuloksille ei ole näyttöä todellisuudesta; Kioto protokollan mukaisten leikkausten tapaan nekin tullevat tuottamaan lähinnä vain menetyksiä

 

Tavoitteena jatkossa tuleekin olla luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumnen. Mitä energiapolitiikkaan tulee, on opittava varautumaan korvaaviin energiamuotoihin sitä mukaa kuin fossilisten polttoaineiden kilpailukyky ja saatavuus sitä edelyttävät.”

 

Kommetissani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comment-3689124 olen edelleen todennut:

 

”Fyysikkona ehkä ymmärrät paremmin kuin minä David Wojick'iä ja Arno Arrak'ia, jotka sateliittikuvausten perusteella ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan vuodesta 1979 alkaen ilmastonmuutoksen herkkyyttä (so ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) ei pystytä erottamaann nollasta. Toisin sanoen nykyaikaan saakka tilanne on ollut sellainen, että ilmaston lämpötilan nousu ei ole seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Se, mitä nousua on ajoittain tapahtunut, johtuu voimistuneista El Nino -ilmiöistä. Tässä siis fyysikot Wojick ja Arrak ovat tulleet samaan tulokseen kuin minäkin omilla päättelyilläni.” / https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .

 

YK:n, EU:n ja Suomen poliitikot ovat uskonvaraisesti omaksuneet käsityksen, jonka mukaan viimeaikainen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista. Kuten edellä esittämästäni käy ilmi, ilmakehässä tapahtuvan hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sen vaikutusta todellisuudesta tehtävin havoinnoin ole pystytty toteamaan. Kun vielä viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan luokka 4 %, sitä suuremmalla syyllä voidaan yhtyä käsitykseen, että ihmisperäisten hiilidikdipäästöjen leikkauksille ei ole mitään järkevää syytä.

 

Kun ilmakehän tämänhetkistä hiilidioksidipitoisuutta verrataan viimeisen 800 000 vuoden aikaisiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin, sitä ei asianmukaisesti voida tehdä, koska määritysmenetelmät ovat sille esteenä: kun nykyiset määritysmenetelmät osoittavat hetkellisen hiilidioksidipitoisuuden, 800 000 vuoden aikana määritetyt pitoisuudet ovat usean sadan vuoden keskiarvoja, jotka eivät esim. hetkellisistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista kerro mitään

]]>
63 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245621-usko-ihmisperaiseen-lampenemiseen-perusteeton#comments Ihmisperäinen lämpeneminen Ilmastonmuutos Mon, 06 Nov 2017 08:01:00 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245621-usko-ihmisperaiseen-lampenemiseen-perusteeton
Kaupungit sitomaan hiiltä! http://lauriheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245517-kaupungit-sitomaan-hiilta <p>&rdquo;Keskustan Opiskelijaliiton keskeisenä tavoitteena on kestävä kehitys ja tasapainoinen luontosuhde. Periaatteena on maapallon, Suomen ja oman kotiseudun jättäminen tuleville sukupolville aiempaa paremmassa kunnossa.&rdquo; sanoo liiton ympäristöpoliittinen ohjelma vuodelta 2013.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Tätä menoa Maapallon keskilämpötila ylittää kriittisen pisteen muutamassa vuosikymmenessä. Suomi on tehnyt paljon hyvää ilmastopolitiikassaan, mutta vielä enemmän pitää saada aikaan. Ilmastopolitiikkamme painottuu päästöjen vähentämiseen, mutta meidän on kannettava suurempi vastuu ja pyrittävä maailman parhaaksi hiilinieluksi, suorastaan hiilikurimukseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtälö on yksinkertainen, kasveilla voidaan sitoa hiilidioksidia tehokkaasti. Kaikkea potentiaalia hiilensidontaan ei kuitenkaan tunnuta osattavan käyttää. Suomen metsät, pellot ja muut maakuntien resurssit ovat mukana yhtälössä, mutta entä kaupungit?</p><p>&nbsp;</p><p>KOL:lla on uraauurtava kaupunkipoliittinen ohjelma. Siinä otetaan väkevästi kantaa kaupungin rakenteeseen ja kokonaisuuteen. Ihannekaupunki on sosiaalinen, vireä ja vihreä. Keskustalaisen kaupunkipolitiikan yksi keskeisin kärki on tuoda keskustalainen realistiseen luontosuhteeseen ja ylisukupolvisuuteen nojaava ympäristöpolitiikka myös kaupunkien agendalle. Kaupungit käyttävät valtavasti energiaa ja raaka-aineita, mutta ne voitaisiin virittää palvelemaan ilmakehää ja ilmastoa paremmin. Kaupungit on saatava mukaan sitomaan hiiltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Luonto kuuluu kaupunkeihin. Kerrostalojen katoilla ja pihoissa voi hyvin kasvaa hiiltä sitovia puita ja kaduista voi tehdä bulevardeja. Uusissa kaavoituksissa on annettava riittävästi tilaa puustolle ja muille kasvustoille. Puu on otettava myös raaka-aineeksi rakennuksiin ja muuhun kaupunki-infraan kuten meluvalleihin ja siltoihin. Tällä tavalla luodaan kaupunkeihin luonnollista hiilensidontaa, joka piristää betonista kaupunkimaisemaa ja auttaa ilmastoa. Kestävä puun käyttö on avain ympäristöystävälliseen talousjärjestelmään.</p><p>&nbsp;</p><p>Nuorkeskustalainen osaa ajatella uudella tavalla, uskoo edistykseen eikä pelkää edes suurimpien kaupunkien ennakkoluuloja! Keskustan Opiskelijaliiton on tuotava kunnianhimoa keskusteluun päästöjen vähentämisestä ja avattava keskustelu päästöjen sidonnasta kaupungeissa. Keskustalaisella aatteella ja arvoilla sielläkin pärjää kunhan niihin itse uskomme!</p><p><br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Keskustan Opiskelijaliiton keskeisenä tavoitteena on kestävä kehitys ja tasapainoinen luontosuhde. Periaatteena on maapallon, Suomen ja oman kotiseudun jättäminen tuleville sukupolville aiempaa paremmassa kunnossa.” sanoo liiton ympäristöpoliittinen ohjelma vuodelta 2013.

 

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Tätä menoa Maapallon keskilämpötila ylittää kriittisen pisteen muutamassa vuosikymmenessä. Suomi on tehnyt paljon hyvää ilmastopolitiikassaan, mutta vielä enemmän pitää saada aikaan. Ilmastopolitiikkamme painottuu päästöjen vähentämiseen, mutta meidän on kannettava suurempi vastuu ja pyrittävä maailman parhaaksi hiilinieluksi, suorastaan hiilikurimukseksi.

 

Yhtälö on yksinkertainen, kasveilla voidaan sitoa hiilidioksidia tehokkaasti. Kaikkea potentiaalia hiilensidontaan ei kuitenkaan tunnuta osattavan käyttää. Suomen metsät, pellot ja muut maakuntien resurssit ovat mukana yhtälössä, mutta entä kaupungit?

 

KOL:lla on uraauurtava kaupunkipoliittinen ohjelma. Siinä otetaan väkevästi kantaa kaupungin rakenteeseen ja kokonaisuuteen. Ihannekaupunki on sosiaalinen, vireä ja vihreä. Keskustalaisen kaupunkipolitiikan yksi keskeisin kärki on tuoda keskustalainen realistiseen luontosuhteeseen ja ylisukupolvisuuteen nojaava ympäristöpolitiikka myös kaupunkien agendalle. Kaupungit käyttävät valtavasti energiaa ja raaka-aineita, mutta ne voitaisiin virittää palvelemaan ilmakehää ja ilmastoa paremmin. Kaupungit on saatava mukaan sitomaan hiiltä.

 

Luonto kuuluu kaupunkeihin. Kerrostalojen katoilla ja pihoissa voi hyvin kasvaa hiiltä sitovia puita ja kaduista voi tehdä bulevardeja. Uusissa kaavoituksissa on annettava riittävästi tilaa puustolle ja muille kasvustoille. Puu on otettava myös raaka-aineeksi rakennuksiin ja muuhun kaupunki-infraan kuten meluvalleihin ja siltoihin. Tällä tavalla luodaan kaupunkeihin luonnollista hiilensidontaa, joka piristää betonista kaupunkimaisemaa ja auttaa ilmastoa. Kestävä puun käyttö on avain ympäristöystävälliseen talousjärjestelmään.

 

Nuorkeskustalainen osaa ajatella uudella tavalla, uskoo edistykseen eikä pelkää edes suurimpien kaupunkien ennakkoluuloja! Keskustan Opiskelijaliiton on tuotava kunnianhimoa keskusteluun päästöjen vähentämisestä ja avattava keskustelu päästöjen sidonnasta kaupungeissa. Keskustalaisella aatteella ja arvoilla sielläkin pärjää kunhan niihin itse uskomme!



 

 

]]>
0 http://lauriheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245517-kaupungit-sitomaan-hiilta#comments Hiilinielut Ilmastonmuutos Keskustaopiskelijat KOL Puutarhakaupunki Sat, 04 Nov 2017 06:31:51 +0000 Lauri Heikkilä http://lauriheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245517-kaupungit-sitomaan-hiilta
Onko median uskottavuus ongelma? http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma <p>Otan tässä esimerkiksi sen, miten viimeisen parin päivän aikana omakin mediamme on laajasti uutisoinut, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu &ndash; ja sen mukana ilmaston lämpeneminen &ndash; johtuu ihmisperäisistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Uskonvaraisesti väitetään, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokoaan ihmisperäistä, ollen seuraus siitä, että lähes puolet (44%) ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään. Tämä usko on peräisin hypoteettisista ilmastomallilaskelmista, joissa ajankohtaista ilmaston lämpötilaa ei muutoin saatu aikaan kuin valitsemalla kehäpäätelmin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Jo se, että ilmastomalleilla ei pystytty ennustamaan tulevia lämpötiloja eikä määrittelemään menneitä lämpötiloja oli osoitus siitä, että ihmisperäisiin hiilidiokdipäästöihin perustuvilla ilmastomalleilla ei ilmaston lämpötilaa voida määrittää. Lisäksi olen näillä sivuilla jo monesti todennut:</p><p><br />&nbsp;</p><p>&rdquo; - - - kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.</p><p>Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.</p><p>Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä osoittaa, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmaston lämpötilaa hallitse, ja että niiden vaikutus ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei sitä todellisuudessa ole asianmukaiset tutkijatkaan pystyneet nollasta erottamaan.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otan tässä esimerkiksi sen, miten viimeisen parin päivän aikana omakin mediamme on laajasti uutisoinut, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu – ja sen mukana ilmaston lämpeneminen – johtuu ihmisperäisistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Uskonvaraisesti väitetään, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokoaan ihmisperäistä, ollen seuraus siitä, että lähes puolet (44%) ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään. Tämä usko on peräisin hypoteettisista ilmastomallilaskelmista, joissa ajankohtaista ilmaston lämpötilaa ei muutoin saatu aikaan kuin valitsemalla kehäpäätelmin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi.


 

Jo se, että ilmastomalleilla ei pystytty ennustamaan tulevia lämpötiloja eikä määrittelemään menneitä lämpötiloja oli osoitus siitä, että ihmisperäisiin hiilidiokdipäästöihin perustuvilla ilmastomalleilla ei ilmaston lämpötilaa voida määrittää. Lisäksi olen näillä sivuilla jo monesti todennut:


 

” - - - kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.”

 

Tämä osoittaa, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmaston lämpötilaa hallitse, ja että niiden vaikutus ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei sitä todellisuudessa ole asianmukaiset tutkijatkaan pystyneet nollasta erottamaan. 

]]>
32 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma#comments Ilmastonmuutos Median luotettavuus Tue, 31 Oct 2017 09:51:07 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskottavuus-ongelma
Puoliempiirinen ilmastomalli toimii paremmin kuin IPCC:n malli http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245008-puoliempiirinen-ilmastomalli-toimii-paremmin-kuin-ipccn-malli <p>&nbsp;Olen usein käsitellyt sitä tosiasiaa, että IPCC:n ilmastomalli antaa tällä hetkellä lämpötilaksi 1,27 astetta, joka on n. 50 % korkeampi kuin 2000-luvun keskimääräinen lämpenemisarvo 0,85 astetta, kuva 1. IPCC:n mallin mukaan lämpeneminen johtuu n. 98-prosenttisesti ihmisestä eli kasvihuonekaasujen vaikutuksesta.</p><p>Vuodesta 1750 tapahtunut lämpeneminen ei ole ainutlaatuista maapallon historiassa. Kun tarkastelu rajoitetaan viimeiseen 2000 vuoteen, niin lämpimiä kausia on ollut kaksi, nimittäin Rooman lämmin kausi ja viikinkiajan lämmin kausi, kuva 2. Vahvin näyttö asiasta on Alaskan kahden sulavan jäätikön alta paljastuneet vankkojen metsien jäänteet, jotka ovat radiohiiliajoituksen mukaan kasvaneet vuosina 600-1000.</p><p>IPCC:n ilmastomalli ei pysty selittämään lainkaan ennen vuotta 1750 tapahtuneita lämpötilan nousuja ja laskuja. Niiden selittämiseen tarvitaan kosmisia voimia. Maapallon energiasta 99,97 % tulee auringosta. On luonnollista tutkia, miten auringon aktiivisuuden vaihtelut osuvat yksiin lämpötilavaihteluiden kanssa, kuva 3.</p><p>Kuten kuvasta 3 näkyy, niin auringon aktiivisuuden muutokset osuvat aika hyvin yksiin pienen jääkauden kanssa 1650-1700 ja Daltonin minimin kanssa 1800-luvun alussa. Empiirisen datan analysointi osoittaa, että auringon säteilyteho (TSI) vahvistuu pilvisyyden muutosten kautta, jotka aurinko itse aiheuttaa. Tämä vahvistus on heikosti epälineaarinen, mutta karkeasti voidaan sanoa, että TSI &ndash; muutokset vahvistuvat kertoimella 4,2 pilvisyysmuutosten johdosta. Kuinka suuri pilvisyyden muutos tarvitaan auringon säteilymuutoksen lisäksi selittämään lämpötilan nousu 0,5 asteella vuodesta 1665-1703 ajanjaksolle 1987-1991, kun kasvihuonekaasujen vaikutus on eliminoitu? Suora TSI-muutos voi selittää 0,12 astetta ja lopun 0,38 astetta selittää pilvisyyden muutos arvosta 69,4 % arvoon 66 %.</p><p>Toinen kosminen voima, joka vaikuttaa maapallon lämpötilaan syklisesti on astronominen harmoninen värähtely (AHV = AHR), joka liikuttaa aurinkokuntamme painovoimapistettä. Syyllisiä tähän ilmiöön ovat jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus. Maapallo kiertää aurinkoa yhdessä pölypilven kanssa. Maapallolle saapuva pölymäärä vaikuttaa myös pilvisyyden määrään. Perussykli on 60 vuotta ja lämpötilan vaihtelu minimin ja maksimin välillä on teoreettisesti laskien 0,3-0,35 astetta. Olen käyttänyt kokemusperäistä arvoa 0,34 astetta.&nbsp; Vasta muutama vuosi sitten selvisi, että nämä planeetat ovat muovanneet maapallon kiertoradan lähes ympyrän muotoiseksi, jolloin elämän edellytykset täällä ovat paljon paremmat.</p><p>Neljästä tekijästä voidaan muodostaa puoliempiirinen malli, jonka osat ovat:</p><ul><li>Kasvihuonekaasujen vaikutukset, jossa hiilidioksidin lämmitysvaikutus on n. kolmasosa IPCC:n mallin mukaisesta vaikutuksesta. Teoreettinen spektrianalyysin mukainen laskelma.</li><li>Auringon aktiivisuuden vaihtelut. Osittain teoreettinen, osittain empiirinen.</li><li>Harmonisen värähtelyn vaikutukset. Teoreettinen ja empiirinen.</li><li>Tulivuorien vaikutus. Empiirinen.</li></ul><p>Kuvassa 5 on näkyvissä maapallon lämpötila (T-comp, punainen käyrä), eri tekijöiden vaikutukset sekä niiden yhteisvaikutus. Tämä puoliempiirinen SECM-malli laskee lämpötilan (SCEM, musta käyrä), jonka virhe on keskimäärin 0,09 astetta ja sen korrelaatiokerroin on 0,9. Alla olevassa tauukoss aon yhteenveto eri tekijöiden lämmitysvaikutuksista eri vuosisatoina.</p><p>T<strong>aulukko. Lämmitysvaikutukset vuosisatojen aikana, %</strong></p><p><strong>Vuosisata&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</strong><strong>Aurinko&nbsp; &nbsp;&nbsp;</strong><strong>Kasvihuonekaasut&nbsp; &nbsp; &nbsp;</strong><strong>AHV&nbsp; &nbsp;&nbsp;</strong><strong>Tulivuoret</strong></p><p>1700-1800&nbsp; &nbsp;&nbsp;99.5&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;4.6&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;-4.0&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;0.0</p><p>1800-1900&nbsp; &nbsp;&nbsp;70.6&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;21.5&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;17.4&nbsp; &nbsp; &nbsp;-9.4</p><p>1900-2000&nbsp; &nbsp;&nbsp;72.5&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;30.4&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;-2.9&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;0.0</p><p>2015&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;46.2&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;37.3&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;16.6&nbsp; &nbsp; &nbsp;0.0</p><p>Kuvassa 6 on neljä skenaariota tälle vuosisadalle. Todennäköisin skenaario on numero 3, jossa auringon aktiivisuus vähenee n. -1 W/m2 seuraavan 35 vuoden aikana. Kuvassa 7 on uuden teorian mukainen ennuste auringon aktiivisuuden kehittymisestä vuoteen 2040 mennessä. Seuraavien 5-10 vuoden aikana selviää, onko tämä ns. kosminen teoria oikeassa, eli lähteekö maapallon lämpötila laskuun. Aurinko on edelleen dominoiva tekijä maapallon lämpötilaa koskien.</p><p>Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä:&nbsp;</p><p><a href="http://www.sciencedomain.org/abstract/19828" title="http://www.sciencedomain.org/abstract/19828">http://www.sciencedomain.org/abstract/19828</a></p><p><strong><em>P.S. Kuva 8 lisätty 26.10.17 klo 14.50. Tämän kuvan mukaan ilmakehässä ei ole positiivista veden takaisinkytkentää muulloin kuin ENSO-tapahtumien (El Nino / La NIna) yhteydessä.</em></strong></p><p>+++++n+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuuden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Olen usein käsitellyt sitä tosiasiaa, että IPCC:n ilmastomalli antaa tällä hetkellä lämpötilaksi 1,27 astetta, joka on n. 50 % korkeampi kuin 2000-luvun keskimääräinen lämpenemisarvo 0,85 astetta, kuva 1. IPCC:n mallin mukaan lämpeneminen johtuu n. 98-prosenttisesti ihmisestä eli kasvihuonekaasujen vaikutuksesta.

Vuodesta 1750 tapahtunut lämpeneminen ei ole ainutlaatuista maapallon historiassa. Kun tarkastelu rajoitetaan viimeiseen 2000 vuoteen, niin lämpimiä kausia on ollut kaksi, nimittäin Rooman lämmin kausi ja viikinkiajan lämmin kausi, kuva 2. Vahvin näyttö asiasta on Alaskan kahden sulavan jäätikön alta paljastuneet vankkojen metsien jäänteet, jotka ovat radiohiiliajoituksen mukaan kasvaneet vuosina 600-1000.

IPCC:n ilmastomalli ei pysty selittämään lainkaan ennen vuotta 1750 tapahtuneita lämpötilan nousuja ja laskuja. Niiden selittämiseen tarvitaan kosmisia voimia. Maapallon energiasta 99,97 % tulee auringosta. On luonnollista tutkia, miten auringon aktiivisuuden vaihtelut osuvat yksiin lämpötilavaihteluiden kanssa, kuva 3.

Kuten kuvasta 3 näkyy, niin auringon aktiivisuuden muutokset osuvat aika hyvin yksiin pienen jääkauden kanssa 1650-1700 ja Daltonin minimin kanssa 1800-luvun alussa. Empiirisen datan analysointi osoittaa, että auringon säteilyteho (TSI) vahvistuu pilvisyyden muutosten kautta, jotka aurinko itse aiheuttaa. Tämä vahvistus on heikosti epälineaarinen, mutta karkeasti voidaan sanoa, että TSI – muutokset vahvistuvat kertoimella 4,2 pilvisyysmuutosten johdosta. Kuinka suuri pilvisyyden muutos tarvitaan auringon säteilymuutoksen lisäksi selittämään lämpötilan nousu 0,5 asteella vuodesta 1665-1703 ajanjaksolle 1987-1991, kun kasvihuonekaasujen vaikutus on eliminoitu? Suora TSI-muutos voi selittää 0,12 astetta ja lopun 0,38 astetta selittää pilvisyyden muutos arvosta 69,4 % arvoon 66 %.

Toinen kosminen voima, joka vaikuttaa maapallon lämpötilaan syklisesti on astronominen harmoninen värähtely (AHV = AHR), joka liikuttaa aurinkokuntamme painovoimapistettä. Syyllisiä tähän ilmiöön ovat jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus. Maapallo kiertää aurinkoa yhdessä pölypilven kanssa. Maapallolle saapuva pölymäärä vaikuttaa myös pilvisyyden määrään. Perussykli on 60 vuotta ja lämpötilan vaihtelu minimin ja maksimin välillä on teoreettisesti laskien 0,3-0,35 astetta. Olen käyttänyt kokemusperäistä arvoa 0,34 astetta.  Vasta muutama vuosi sitten selvisi, että nämä planeetat ovat muovanneet maapallon kiertoradan lähes ympyrän muotoiseksi, jolloin elämän edellytykset täällä ovat paljon paremmat.

Neljästä tekijästä voidaan muodostaa puoliempiirinen malli, jonka osat ovat:

  • Kasvihuonekaasujen vaikutukset, jossa hiilidioksidin lämmitysvaikutus on n. kolmasosa IPCC:n mallin mukaisesta vaikutuksesta. Teoreettinen spektrianalyysin mukainen laskelma.
  • Auringon aktiivisuuden vaihtelut. Osittain teoreettinen, osittain empiirinen.
  • Harmonisen värähtelyn vaikutukset. Teoreettinen ja empiirinen.
  • Tulivuorien vaikutus. Empiirinen.

Kuvassa 5 on näkyvissä maapallon lämpötila (T-comp, punainen käyrä), eri tekijöiden vaikutukset sekä niiden yhteisvaikutus. Tämä puoliempiirinen SECM-malli laskee lämpötilan (SCEM, musta käyrä), jonka virhe on keskimäärin 0,09 astetta ja sen korrelaatiokerroin on 0,9. Alla olevassa tauukoss aon yhteenveto eri tekijöiden lämmitysvaikutuksista eri vuosisatoina.

Taulukko. Lämmitysvaikutukset vuosisatojen aikana, %

Vuosisata      Aurinko    Kasvihuonekaasut     AHV    Tulivuoret

1700-1800    99.5           4.6                                -4.0      0.0

1800-1900    70.6           21.5                              17.4     -9.4

1900-2000    72.5           30.4                              -2.9      0.0

2015               46.2           37.3                             16.6     0.0

Kuvassa 6 on neljä skenaariota tälle vuosisadalle. Todennäköisin skenaario on numero 3, jossa auringon aktiivisuus vähenee n. -1 W/m2 seuraavan 35 vuoden aikana. Kuvassa 7 on uuden teorian mukainen ennuste auringon aktiivisuuden kehittymisestä vuoteen 2040 mennessä. Seuraavien 5-10 vuoden aikana selviää, onko tämä ns. kosminen teoria oikeassa, eli lähteekö maapallon lämpötila laskuun. Aurinko on edelleen dominoiva tekijä maapallon lämpötilaa koskien.

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä: 

http://www.sciencedomain.org/abstract/19828

P.S. Kuva 8 lisätty 26.10.17 klo 14.50. Tämän kuvan mukaan ilmakehässä ei ole positiivista veden takaisinkytkentää muulloin kuin ENSO-tapahtumien (El Nino / La NIna) yhteydessä.

+++++n+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

 

]]>
25 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245008-puoliempiirinen-ilmastomalli-toimii-paremmin-kuin-ipccn-malli#comments Ilmastonmuutos IPCC Wed, 25 Oct 2017 15:35:17 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245008-puoliempiirinen-ilmastomalli-toimii-paremmin-kuin-ipccn-malli
Kaikki työ ei ole tekemisen arvoista http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244692-kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta <p>&nbsp;</p><p>Vapaaehtoisesti työttömänä oleviin kohdistuvassa moraalipaniikissa on jäänyt lähes täysin käsittelemättä eräs erittäin tärkeä huomio. Kuten esimerkiksi nykyisen kohun aloittanut Ossi Nyman on tajunnut, kaikki työt eivät ole kovinkaan arvokkaita ja osa työpaikoista on jopa aktiivisesti vahingollisia. Tästä syystä töistä kieltäytyminen saattaa monessa tapauksessa olla eettisesti hyvin perusteltu valinta.</p><p>Paraatiesimerkki vahingollisista töistä löytyy eilen avatusta Äänekosken biotuotetehtaasta. Suurella tohinalla rakennetun tehtaan luvataan <a href="https://m.kauppalehti.fi/uutiset/aanekosken-tehdas-vihitaan-kayttoon-tanaan-tuo-toiminta-aikana-12-miljardin-euron-arvonlisan-suomelle/7hcLBCFW">Kauppalehden uutisen</a> mukaan työllistävän suoraan noin 2500 ihmistä ja tuottavan 30 vuoden toiminta-aikanaan kansantalouteen yhteensä noin 12 miljardin euron arvonlisän.</p><p>Laskelmissa ei kuitenkaan huomioida käytännössä mitenkään niitä vahinkoja, joita tehdas aiheuttaa. Ylivoimaisesti suurin näistä vahingoista on se, että tehtaan käyttämä puuaines pienentää metsien hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen puskiessa päälle metsien rooli hiilen sitojana olisi kriittinen, mutta Suomi on lobannut voimakkaasti sen puolesta, että nielujen pienenemisestä aiheutuvia vahinkoja ei tulisi huomioida.&nbsp;</p><p>Mutta vaikka virallisessa kirjanpidossa näitä vahinkoja ei huomioidakaan, luontoa ei voi huijata näin helposti. Voimme varsin helposti arvioida, millaisia vahinkoja Äänekosken tehdas aiheuttaa. Puunkäytön ympäristövaikutuksia tutkineen tohtori Sampo Soimakallion mukaan Äänekosken tehdas pienentää hiilinieluja noin 286 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Tämän nielun pienenemisen merkitys kansantaloudelle riippuu siitä, miten suureksi hiilidioksiditonnin aiheuttamat vahingot - niinsanottu sosiaalinen kustannus - lasketaan.</p><p>Tällä hetkellä <a href="https://www.carbonbrief.org/qa-social-cost-carbon">hyvin maltillinen arvio</a> hiilidioksidipäästöjen aiheuttamista kustannuksista on noin 40 euroa tonnilta. Tätä arviota käyttävät esimerkiksi Yhdysvaltojen nykyinen, ilmastonmuutosta epäilevä hallitus ja suuret öljy-yhtiöt sisäisessä kirjanpidossaan. Hiilidioksiditonnin hinta on myös nousussa, ja esimerkiksi Kanadassa ja Saksassa on jo sitouduttu yli 50 euron tonnihintaan. Paljon korkeampiakin arvioita on esitetty: joidenkin arvioiden mukaan hiilidioksidin hinnan pitäisi olla noin 200-220 euroa tonnilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos hiilidioksiditonnin hinnaksi arvioidaan varovaisesti 40 euroa, Äänekosken tehdas aiheuttaa toiminta-aikanaan kansantaloudelle vahinkoja noin 11,4 miljardin euron edestä.&nbsp;</p><p>Jos hinta onkin 50 euroa, vahingot ovat 14,3 miljardia. Ja jos oikeaksi hinnaksi osoittautuukin vaikkapa 100 euroa, tehdas aiheuttaa toiminta-aikanaan 29 miljardin euron vahingot.&nbsp;</p><p>Kun vahingoista vähennetään kansantaloudelle koituva hyöty, 12 miljardia, nähdään, että lisäarvon tuottamisen sijaan jokainen tehtaaseen työllistetty aiheuttaisi tällöin kansantaloudelle joka vuosi noin 270 000 euron vahingot. Kolmenkymmenen vuoden ajan, joka vuosi. Ja, kuten todettua, on täysin mahdollista että vahingot osoittautuvat kaksi kertaa tuotakin suuremmaksi.</p><p>Tähän verrattuna vapaaehtoisesti työttömän saama noin 500 euroa kuussa - 6000 euroa vuodessa - on varsin pieni ja siedettävä vahinko.&nbsp;</p><p>Äänekoski on vain uusin esimerkki siitä, mikä nykyisessä talousjärjestelmässämme on pielessä. Järjestelmämme on rakentunut aikana, jolloin ympäristön rajoitteista ei tarvinnut välittää. Vahvan teollisen kasvun aikana saasteongelmiin oli yksinkertainen ratkaisu: saasteiden levittäminen. Ensin korkeammat savupiiput levittivät saasteet laajemmalle alalle, ja kun savupiiput eivät riittäneet, tehtaat siirtyivät maihin, joita ei oltu vielä saastutettu. Raaka-aineiden riittävyys ei sekään ollut ongelma niin kauan, kun neitseellistä planeettaa oli vielä jäljellä.</p><p>Näissä oloissa kukaan ei vaivautunut ottamaan kansantalouden kirjanpidossa huomioon vahinkoja, joita teollistuminen aiheutti. Pitkään vahingot olivatkin hyötyihin nähden vähäisiä, ja tämä yksinkertaistus oli perusteltu. Mutta vahinkojen unohtaminen kirjanpidosta ei perustunut koskaan mihinkään muuhun kuin vakiintuneeseen kirjanpidolliseen käytäntöön, jossa oli sovittu, ettei vahinkoja oteta huomioon.</p><p>Jos haluamme, että ihmislajilla on tulevaisuus, meidän on yksinkertaisesti pakko luopua vanhanaikaisista oletuksista ja yksinkertaisuuksista. Meidän on pakko opetella laskemaan töiden hyöty niiden todellisen arvon mukaan, huomioiden myös järjestelmän aiheuttamat vahingot eikä vain harvoille koituvia hyötyjä. Muuten talousjärjestelmämme käytännössä pakottaa meidät tuhoamaan ainoan kotimme.&nbsp;</p><p>Niin kauan kun näitä todellisia haittoja ei lasketa, työttömäksi jättäytyvillä on erittäin pätevä eettinen peruste kieltäytyä tekemästä töitä, jotka saattavat hyvin aiheuttaa suurempia vahinkoja kuin hyötyjä. Eritoten yksityisellä sektorilla monet työt suorastaan perustuvat siihen, että niiden vahinkoja ei lasketa. (Todellisuus asettaakin vahvasti kyseenalaiseksi vanhan käsityksen siitä, mitkä ovat niitä &quot;tuottavia&quot; töitä.) Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki työt olisivat tälläisiä; mutta jos henkilökohtaiset mieltymykset ja kyvyt eivät vedä ihmistä esimerkiksi opettajaksi tai hoiva-alalle, töistä kieltäytyminen voi hyvin olla ihmiskunnan kannalta parempi ratkaisu. Tästä syystä <a href="http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia">kirjoitin aikaisemmin,</a> että työstä kieltäytyvät saatetaan hyvin nähdä vielä joskus tulevaisuudessa samoin kuin Arndt Pekurisen kaltaiset aseistakieltäytyjät nähdään nykyään.</p><p>(Suosittelen lukemaan myös samasta aiheesta liki samalla otsikolla mutta laajemmin kirjoittaneen Matti Hyryläisen viimeiseksi jääneen blogikirjoituksen <a href="http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/04/kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta.html">täältä</a>.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vapaaehtoisesti työttömänä oleviin kohdistuvassa moraalipaniikissa on jäänyt lähes täysin käsittelemättä eräs erittäin tärkeä huomio. Kuten esimerkiksi nykyisen kohun aloittanut Ossi Nyman on tajunnut, kaikki työt eivät ole kovinkaan arvokkaita ja osa työpaikoista on jopa aktiivisesti vahingollisia. Tästä syystä töistä kieltäytyminen saattaa monessa tapauksessa olla eettisesti hyvin perusteltu valinta.

Paraatiesimerkki vahingollisista töistä löytyy eilen avatusta Äänekosken biotuotetehtaasta. Suurella tohinalla rakennetun tehtaan luvataan Kauppalehden uutisen mukaan työllistävän suoraan noin 2500 ihmistä ja tuottavan 30 vuoden toiminta-aikanaan kansantalouteen yhteensä noin 12 miljardin euron arvonlisän.

Laskelmissa ei kuitenkaan huomioida käytännössä mitenkään niitä vahinkoja, joita tehdas aiheuttaa. Ylivoimaisesti suurin näistä vahingoista on se, että tehtaan käyttämä puuaines pienentää metsien hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen puskiessa päälle metsien rooli hiilen sitojana olisi kriittinen, mutta Suomi on lobannut voimakkaasti sen puolesta, että nielujen pienenemisestä aiheutuvia vahinkoja ei tulisi huomioida. 

Mutta vaikka virallisessa kirjanpidossa näitä vahinkoja ei huomioidakaan, luontoa ei voi huijata näin helposti. Voimme varsin helposti arvioida, millaisia vahinkoja Äänekosken tehdas aiheuttaa. Puunkäytön ympäristövaikutuksia tutkineen tohtori Sampo Soimakallion mukaan Äänekosken tehdas pienentää hiilinieluja noin 286 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Tämän nielun pienenemisen merkitys kansantaloudelle riippuu siitä, miten suureksi hiilidioksiditonnin aiheuttamat vahingot - niinsanottu sosiaalinen kustannus - lasketaan.

Tällä hetkellä hyvin maltillinen arvio hiilidioksidipäästöjen aiheuttamista kustannuksista on noin 40 euroa tonnilta. Tätä arviota käyttävät esimerkiksi Yhdysvaltojen nykyinen, ilmastonmuutosta epäilevä hallitus ja suuret öljy-yhtiöt sisäisessä kirjanpidossaan. Hiilidioksiditonnin hinta on myös nousussa, ja esimerkiksi Kanadassa ja Saksassa on jo sitouduttu yli 50 euron tonnihintaan. Paljon korkeampiakin arvioita on esitetty: joidenkin arvioiden mukaan hiilidioksidin hinnan pitäisi olla noin 200-220 euroa tonnilta.

 

Jos hiilidioksiditonnin hinnaksi arvioidaan varovaisesti 40 euroa, Äänekosken tehdas aiheuttaa toiminta-aikanaan kansantaloudelle vahinkoja noin 11,4 miljardin euron edestä. 

Jos hinta onkin 50 euroa, vahingot ovat 14,3 miljardia. Ja jos oikeaksi hinnaksi osoittautuukin vaikkapa 100 euroa, tehdas aiheuttaa toiminta-aikanaan 29 miljardin euron vahingot. 

Kun vahingoista vähennetään kansantaloudelle koituva hyöty, 12 miljardia, nähdään, että lisäarvon tuottamisen sijaan jokainen tehtaaseen työllistetty aiheuttaisi tällöin kansantaloudelle joka vuosi noin 270 000 euron vahingot. Kolmenkymmenen vuoden ajan, joka vuosi. Ja, kuten todettua, on täysin mahdollista että vahingot osoittautuvat kaksi kertaa tuotakin suuremmaksi.

Tähän verrattuna vapaaehtoisesti työttömän saama noin 500 euroa kuussa - 6000 euroa vuodessa - on varsin pieni ja siedettävä vahinko. 

Äänekoski on vain uusin esimerkki siitä, mikä nykyisessä talousjärjestelmässämme on pielessä. Järjestelmämme on rakentunut aikana, jolloin ympäristön rajoitteista ei tarvinnut välittää. Vahvan teollisen kasvun aikana saasteongelmiin oli yksinkertainen ratkaisu: saasteiden levittäminen. Ensin korkeammat savupiiput levittivät saasteet laajemmalle alalle, ja kun savupiiput eivät riittäneet, tehtaat siirtyivät maihin, joita ei oltu vielä saastutettu. Raaka-aineiden riittävyys ei sekään ollut ongelma niin kauan, kun neitseellistä planeettaa oli vielä jäljellä.

Näissä oloissa kukaan ei vaivautunut ottamaan kansantalouden kirjanpidossa huomioon vahinkoja, joita teollistuminen aiheutti. Pitkään vahingot olivatkin hyötyihin nähden vähäisiä, ja tämä yksinkertaistus oli perusteltu. Mutta vahinkojen unohtaminen kirjanpidosta ei perustunut koskaan mihinkään muuhun kuin vakiintuneeseen kirjanpidolliseen käytäntöön, jossa oli sovittu, ettei vahinkoja oteta huomioon.

Jos haluamme, että ihmislajilla on tulevaisuus, meidän on yksinkertaisesti pakko luopua vanhanaikaisista oletuksista ja yksinkertaisuuksista. Meidän on pakko opetella laskemaan töiden hyöty niiden todellisen arvon mukaan, huomioiden myös järjestelmän aiheuttamat vahingot eikä vain harvoille koituvia hyötyjä. Muuten talousjärjestelmämme käytännössä pakottaa meidät tuhoamaan ainoan kotimme. 

Niin kauan kun näitä todellisia haittoja ei lasketa, työttömäksi jättäytyvillä on erittäin pätevä eettinen peruste kieltäytyä tekemästä töitä, jotka saattavat hyvin aiheuttaa suurempia vahinkoja kuin hyötyjä. Eritoten yksityisellä sektorilla monet työt suorastaan perustuvat siihen, että niiden vahinkoja ei lasketa. (Todellisuus asettaakin vahvasti kyseenalaiseksi vanhan käsityksen siitä, mitkä ovat niitä "tuottavia" töitä.) Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki työt olisivat tälläisiä; mutta jos henkilökohtaiset mieltymykset ja kyvyt eivät vedä ihmistä esimerkiksi opettajaksi tai hoiva-alalle, töistä kieltäytyminen voi hyvin olla ihmiskunnan kannalta parempi ratkaisu. Tästä syystä kirjoitin aikaisemmin, että työstä kieltäytyvät saatetaan hyvin nähdä vielä joskus tulevaisuudessa samoin kuin Arndt Pekurisen kaltaiset aseistakieltäytyjät nähdään nykyään.

(Suosittelen lukemaan myös samasta aiheesta liki samalla otsikolla mutta laajemmin kirjoittaneen Matti Hyryläisen viimeiseksi jääneen blogikirjoituksen täältä.)

]]>
7 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244692-kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta#comments Etiikka Ilmastonmuutos Kaikenlaiset sosiaaliset tuet Työttömyys Thu, 19 Oct 2017 07:43:05 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244692-kaikki-tyo-ei-ole-arvokasta
Filosofian uudistaminen: tieto on valtaa http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244541-filosofian-uudistaminen-tieto-on-valtaa <p>John Dewey&#39;n kirjan Filosofian uudistaminen tulkinnastani ydinsanomaksi jäi: tieto on valtaa, tekemällä oppii ja totuus löytyy pragmaattisen logiikan myötä eli todellisuudesta tehtyyn havaintoon perustuvan hypoteesin vahvistaminen näytöksi todellisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hänen mukaansa filosofia on päässyt irti klassisten ihanteiden sidoksista ja ideologisista uskomuksista ja suuntautuu käsityksiin todellisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>YK:n poliitikot ovat kuitenkin vieläkin, uskonvaraisesti, siinä käsityksessä, että ilmaston viimeaikaisen lämpenemisen hallitsevana syynä ovat ihmisperäiset, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Tämä käsitys on perusteeton, koska sille ei ole näyttöä todellisuudesta. Se on myös olennaisin osin virheellinen jo sevuoksi, että viimeaikaisissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ilmakehään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä osuus on ollut korkeintaan vain noin 4 % ilmakehään menevistä kokonaispäästöistä, ja luonnonlakien mukaan tämä edellyttää korkeintaan vain noin 4 %:n osuutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa. Kun vielä otetaan huomioon se, että sekä geologisten että viimeaikaisten havaintojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin, voidaan fossiilisista polltoaineista peräisin olevien, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen pitää mitättömän pienenä &ndash; eikä sitä lämpenemistä ole todellisuudesta pystytty edes toteamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>YK:n poliitikot jo Rion konferenssissa 1992 tototesivat, että varsinaista näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei voitu esittää. Kuitenkin usko mahdolliseen, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaan lämpenemiseen oli niin vahva, että pidettiin moraalisesti tärkeänä ryhtyä varmuuden vuoksi kustannustehokkaasti leikkaamaan ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Vaikka sitä seuranneilla Kioto-protokollan mukaisilla hiilidioksidipäästöjen leikkauksilla syntyi lähinnä vain menetyksiä, silti hiilidioksidipäästöjen leikkausta päätettiin jatkaa Pariisin sopimukseen liittyen, ja siitä huolimatta, että todelliseen näyttöön perustuvia edellytyksiä ei silloinkaan ollut olemassa. Oli vain ilmastomalleihin perustuvia hypoteettisia tuloksia, joille tukea todellisuudesta ei vieläkääni ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen sensijaan näillä sivuilla aikaisemmin mm. todennut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo; - - - kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.</p><p>Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.</p><p>Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Omaa taustaani olen mm. Judith Curry&#39;n sivuilla kuvaillut; <a href="https://judithcurry.com/2010/11/12/the-denizens-of-climate-etc/#comment-288430" title="https://judithcurry.com/2010/11/12/the-denizens-of-climate-etc/#comment-288430">https://judithcurry.com/2010/11/12/the-denizens-of-climate-etc/#comment-...</a> :</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;As a son of farmer I have very early learned that the welfare of mankind depends on climate conditions. Already during 1980s I listened to some presentations on the era of glacials and interglacials, where temperature changes were claimed to follow changes of CO2 content. Thereafter even I regarded as possible, though not certainly, that anthropogenic CO2 emissions may cause global warming, as it was declared in The Rio Conference 1992, too. As about 10 years later ice core analyses proved that changes of CO2 content in atmosphere follow changes of temperature, I began to scrutinize the problem by myself. As I have already presented nowadays I am convinced that even recent increase of CO2 content in atmosphere is dominated by the global warming and not vice versa. In the comments of mine on the blogs here I try to make even politicians as decision-makers understand that the recent warming is controlled by natural factors where an influence of the anthropogenic CO2 emissions is indistinguisable.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun meillä ei ole käytettävissä minkäänlaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehän hiilidiokdipitoisuutta hallitsisivat ja kun sekä geologisten että viimeaikaisten mittausten mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien voidaan todeta seuraavan ilmaston lämpötilan muutostrendejä, Pariisinkin sopimuksen mukaisista ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on odotettavissa lähinnä vain menetyksiä. Sen, mihin poliitikkojenkin päätöksentekijöinä pitäisi keskittyä, olen jo aikaisemminkin moneen kertaan ilmaissut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.</p><p><br />&nbsp;</p><p>&rdquo;Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> John Dewey'n kirjan Filosofian uudistaminen tulkinnastani ydinsanomaksi jäi: tieto on valtaa, tekemällä oppii ja totuus löytyy pragmaattisen logiikan myötä eli todellisuudesta tehtyyn havaintoon perustuvan hypoteesin vahvistaminen näytöksi todellisuudesta.

 

Hänen mukaansa filosofia on päässyt irti klassisten ihanteiden sidoksista ja ideologisista uskomuksista ja suuntautuu käsityksiin todellisuudesta.

 

YK:n poliitikot ovat kuitenkin vieläkin, uskonvaraisesti, siinä käsityksessä, että ilmaston viimeaikaisen lämpenemisen hallitsevana syynä ovat ihmisperäiset, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Tämä käsitys on perusteeton, koska sille ei ole näyttöä todellisuudesta. Se on myös olennaisin osin virheellinen jo sevuoksi, että viimeaikaisissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ilmakehään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä osuus on ollut korkeintaan vain noin 4 % ilmakehään menevistä kokonaispäästöistä, ja luonnonlakien mukaan tämä edellyttää korkeintaan vain noin 4 %:n osuutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa. Kun vielä otetaan huomioon se, että sekä geologisten että viimeaikaisten havaintojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin, voidaan fossiilisista polltoaineista peräisin olevien, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen pitää mitättömän pienenä – eikä sitä lämpenemistä ole todellisuudesta pystytty edes toteamaan.

 

YK:n poliitikot jo Rion konferenssissa 1992 tototesivat, että varsinaista näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei voitu esittää. Kuitenkin usko mahdolliseen, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaan lämpenemiseen oli niin vahva, että pidettiin moraalisesti tärkeänä ryhtyä varmuuden vuoksi kustannustehokkaasti leikkaamaan ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Vaikka sitä seuranneilla Kioto-protokollan mukaisilla hiilidioksidipäästöjen leikkauksilla syntyi lähinnä vain menetyksiä, silti hiilidioksidipäästöjen leikkausta päätettiin jatkaa Pariisin sopimukseen liittyen, ja siitä huolimatta, että todelliseen näyttöön perustuvia edellytyksiä ei silloinkaan ollut olemassa. Oli vain ilmastomalleihin perustuvia hypoteettisia tuloksia, joille tukea todellisuudesta ei vieläkääni ole.

 

Olen sensijaan näillä sivuilla aikaisemmin mm. todennut:

 

” - - - kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.”

 

Omaa taustaani olen mm. Judith Curry'n sivuilla kuvaillut; https://judithcurry.com/2010/11/12/the-denizens-of-climate-etc/#comment-288430 :

 

”As a son of farmer I have very early learned that the welfare of mankind depends on climate conditions. Already during 1980s I listened to some presentations on the era of glacials and interglacials, where temperature changes were claimed to follow changes of CO2 content. Thereafter even I regarded as possible, though not certainly, that anthropogenic CO2 emissions may cause global warming, as it was declared in The Rio Conference 1992, too. As about 10 years later ice core analyses proved that changes of CO2 content in atmosphere follow changes of temperature, I began to scrutinize the problem by myself. As I have already presented nowadays I am convinced that even recent increase of CO2 content in atmosphere is dominated by the global warming and not vice versa. In the comments of mine on the blogs here I try to make even politicians as decision-makers understand that the recent warming is controlled by natural factors where an influence of the anthropogenic CO2 emissions is indistinguisable.”

 

Kun meillä ei ole käytettävissä minkäänlaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehän hiilidiokdipitoisuutta hallitsisivat ja kun sekä geologisten että viimeaikaisten mittausten mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien voidaan todeta seuraavan ilmaston lämpötilan muutostrendejä, Pariisinkin sopimuksen mukaisista ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on odotettavissa lähinnä vain menetyksiä. Sen, mihin poliitikkojenkin päätöksentekijöinä pitäisi keskittyä, olen jo aikaisemminkin moneen kertaan ilmaissut:

 

”Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.


 

”Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.”

]]>
5 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244541-filosofian-uudistaminen-tieto-on-valtaa#comments Ilmastonmuutos Luonnollinen lämpeneminen Mon, 16 Oct 2017 17:22:09 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244541-filosofian-uudistaminen-tieto-on-valtaa
Turhasta työstä kieltäytyvät ovat nykypäivän aseistakieltäytyjiä http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia <p>Keisarin vaateparren kyseenalaistaja on aina joko lapsi tai se tavallista kansaa härnäävä kiusanhenki, ja ankaran protestanttisen työmoraalin omaksunutta kansaa ei voisi juuri paremmin härnätä kuin kyseenalaistamalla, miksi töitä joutuu ylipäätään tekemään maailmassa, jonka yksi keskeisiä ongelmia on nimenomaan ylituotanto.</p><p>Tämä nähtiin jälleen <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/14102017/art-2000005405564.html">Ossi Nymanin haastattelusta</a> (HS 14.10.17) syntyneessä kohussa.</p><p>39-vuotias esikoiskirjailija pitää suurinta osaa palkkatöistä turhina. Nyman kyseenalaistaa järjestelmän, jossa ihmiset pakotetaan ja houkutellaan täyttämään ensin elämänsä tarkoituksettomalla työntekemisellä, ja sitten täyttämään syntyvä tyhjä olo tavaralla ja kuluttamisella.</p><p>Nyman on täysin oikeassa. Vallitseva talousjärjestelmämme on jo kuollut, vaikka sitä ei vielä yleisesti tunnustetakaan: järjestelmän elävä ruumis kouristelee vielä pankkikriisistä toiseen, mutta mätäneminen on jo alkanut. Pohjimmiltaan kaiken mahdollisen yksityistämiseen perustuneen järjestelmän laajentuminen onnistui niin kauan kun maailmassa riitti yksityistettävää, ja järjestelmän aiheuttamat haitat saatiin tungettua pois silmistä ja pois mielestä. Kumpikaan ei vain enää ole kauaa mahdollista, vaikka yksityiseen omistukseen siirrettävissä olevan omaisuuden vähentyminen onkin saanut Suomessakin rikkaat silmäilemään himokkaasti kaikkia jäljellä olevia julkisia palveluita.</p><p>Viimeisen naulan järjestelmämme arkkuun tulee naulaamaan tekoälyn ja automaation yleistyminen. Oppivat koneet pystyvät oppimaan jatkuvasti, eivätkä ne unohda koskaan. Ihminen ei pysty enää kilpailemaan likimainkaan samassa sarjassa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua yhä useammalle ammatille käy kuten riksakuskeille on käynyt: taksiauton kanssa on turha kilpailla, paitsi hinnalla.</p><p>Seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana tulemme siirtymään sekä pikkuhiljaa että suurin rysäyksin kohti yhteiskuntaa, jossa suurella osalla ihmisiä ei ole mitään toivoakaan mielekkäistä palkkatöistä. Samaan aikaan kiihtyvä ekokatastrofi tekee myös yhä useammille entistä selvemmäksi, että monet jäljellä olevat tehtävät ovat eettisesti kyseenalaisia. Kumpikin näistä kehityskuluista, automaatio ja ympäristökatastrofi, riittäisi yksinään muuttamaan perustavanlaatuisesti suhteemme työntekoon ja siihen, mikä oikeastaan on tärkeää.</p><p>Kun ne tapahtuvat yhtäaikaa, muutos on käytännössä varma. Kysymys on lähinnä siitä, miten siihen suhtaudumme.</p><p>Mitä enemmän kouluttaudun ja näen maailmaa, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että turhien töiden vieroksumiseen pitäisi pikemminkin kannustaa kuin siitä rankaista. Ihmislajin selviäminen on tällä hetkellä epäselvää suurelta osin juuri liiallisen työahkeruuden vuoksi: mitä useampi kilpailee esimerkiksi autonsa koolla, sitä vähemmiksi käyvät planeettamme resurssit.</p><p>Myöskään yksikään todella tärkeä työ ei vapaan markkinatalouden oloissa jäisi takuulla tekemättä, vaikka sitä tekemään ei ketään nälkäpalkalla saisikaan. Jos tekijöitä ei meinaa riittää, yritysten ja yhteiskunnan tulisi vain korottaa työstä maksettavaa korvausta kunnes tekijöitä löytyy. Osa nykyisin töistä toki jäisi tekemättä, mutta miten tärkeitä ne olisivat ensinkään? Teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa kun on havaittu toistuvasti, että huomattava osa - jopa 40 prosenttia - työntekijöistä pitää töitään lähes tai täysin merkityksettöminä.</p><p><br />Nymanin kaltaiset turhasta työstä kieltäytyvät ovat etujoukkoa. En väitä, että he olisivat parempia ihmisiä saati jotain valveutunutta etujoukkoa - mutta he eivät ole ainakaan sen itsekkäämpiä kuin ne asiantuntijat, jotka palkkion toivossa avustavat yrityksiä siirtohinnoittelussa ja muussa veronmaksajille <a href="http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151441-sossupummeista-ja-muista-veronmaksuhalujen-nakertajista">muutamaa &quot;sossupummia&quot; huomattavan paljon suurempia vahinkoja aiheuttavassa, rikollisuuden rajoja hipovassa toiminnassa.</a> (Kirjoitin oheisen kirjoituksen liki päivälleen neljä vuotta sitten, mutta valitettavasti se on edelleen ajankohtainen.)</p><p>Ja väitänkin, että nyt puhumaan rohkaistuneet työstäkieltäytyjät tullaan muistamaan melko lailla samoin kuin ensimmäiset aseistakieltäytyjät muistetaan nykyään: ei vastuunpakoilijoina, laiskoina, tai vieroksujina kuten heitä aikanaan nimiteltiin, vaan mielestään epäeettisen järjestelmän tukemisesta kieltäytyvinä yksilöinä, jotka uskalsivat tulla julkisuuteen täysin tietoisina siitä verbaalisesta ristiinnaulitsemisesta, minkä aikalaiset aina suuntaavat yleisesti hyväksytyn ideologian kyseenalaistajia kohtaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keisarin vaateparren kyseenalaistaja on aina joko lapsi tai se tavallista kansaa härnäävä kiusanhenki, ja ankaran protestanttisen työmoraalin omaksunutta kansaa ei voisi juuri paremmin härnätä kuin kyseenalaistamalla, miksi töitä joutuu ylipäätään tekemään maailmassa, jonka yksi keskeisiä ongelmia on nimenomaan ylituotanto.

Tämä nähtiin jälleen Ossi Nymanin haastattelusta (HS 14.10.17) syntyneessä kohussa.

39-vuotias esikoiskirjailija pitää suurinta osaa palkkatöistä turhina. Nyman kyseenalaistaa järjestelmän, jossa ihmiset pakotetaan ja houkutellaan täyttämään ensin elämänsä tarkoituksettomalla työntekemisellä, ja sitten täyttämään syntyvä tyhjä olo tavaralla ja kuluttamisella.

Nyman on täysin oikeassa. Vallitseva talousjärjestelmämme on jo kuollut, vaikka sitä ei vielä yleisesti tunnustetakaan: järjestelmän elävä ruumis kouristelee vielä pankkikriisistä toiseen, mutta mätäneminen on jo alkanut. Pohjimmiltaan kaiken mahdollisen yksityistämiseen perustuneen järjestelmän laajentuminen onnistui niin kauan kun maailmassa riitti yksityistettävää, ja järjestelmän aiheuttamat haitat saatiin tungettua pois silmistä ja pois mielestä. Kumpikaan ei vain enää ole kauaa mahdollista, vaikka yksityiseen omistukseen siirrettävissä olevan omaisuuden vähentyminen onkin saanut Suomessakin rikkaat silmäilemään himokkaasti kaikkia jäljellä olevia julkisia palveluita.

Viimeisen naulan järjestelmämme arkkuun tulee naulaamaan tekoälyn ja automaation yleistyminen. Oppivat koneet pystyvät oppimaan jatkuvasti, eivätkä ne unohda koskaan. Ihminen ei pysty enää kilpailemaan likimainkaan samassa sarjassa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua yhä useammalle ammatille käy kuten riksakuskeille on käynyt: taksiauton kanssa on turha kilpailla, paitsi hinnalla.

Seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana tulemme siirtymään sekä pikkuhiljaa että suurin rysäyksin kohti yhteiskuntaa, jossa suurella osalla ihmisiä ei ole mitään toivoakaan mielekkäistä palkkatöistä. Samaan aikaan kiihtyvä ekokatastrofi tekee myös yhä useammille entistä selvemmäksi, että monet jäljellä olevat tehtävät ovat eettisesti kyseenalaisia. Kumpikin näistä kehityskuluista, automaatio ja ympäristökatastrofi, riittäisi yksinään muuttamaan perustavanlaatuisesti suhteemme työntekoon ja siihen, mikä oikeastaan on tärkeää.

Kun ne tapahtuvat yhtäaikaa, muutos on käytännössä varma. Kysymys on lähinnä siitä, miten siihen suhtaudumme.

Mitä enemmän kouluttaudun ja näen maailmaa, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että turhien töiden vieroksumiseen pitäisi pikemminkin kannustaa kuin siitä rankaista. Ihmislajin selviäminen on tällä hetkellä epäselvää suurelta osin juuri liiallisen työahkeruuden vuoksi: mitä useampi kilpailee esimerkiksi autonsa koolla, sitä vähemmiksi käyvät planeettamme resurssit.

Myöskään yksikään todella tärkeä työ ei vapaan markkinatalouden oloissa jäisi takuulla tekemättä, vaikka sitä tekemään ei ketään nälkäpalkalla saisikaan. Jos tekijöitä ei meinaa riittää, yritysten ja yhteiskunnan tulisi vain korottaa työstä maksettavaa korvausta kunnes tekijöitä löytyy. Osa nykyisin töistä toki jäisi tekemättä, mutta miten tärkeitä ne olisivat ensinkään? Teollisuusmaissa tehdyissä tutkimuksissa kun on havaittu toistuvasti, että huomattava osa - jopa 40 prosenttia - työntekijöistä pitää töitään lähes tai täysin merkityksettöminä.


Nymanin kaltaiset turhasta työstä kieltäytyvät ovat etujoukkoa. En väitä, että he olisivat parempia ihmisiä saati jotain valveutunutta etujoukkoa - mutta he eivät ole ainakaan sen itsekkäämpiä kuin ne asiantuntijat, jotka palkkion toivossa avustavat yrityksiä siirtohinnoittelussa ja muussa veronmaksajille muutamaa "sossupummia" huomattavan paljon suurempia vahinkoja aiheuttavassa, rikollisuuden rajoja hipovassa toiminnassa. (Kirjoitin oheisen kirjoituksen liki päivälleen neljä vuotta sitten, mutta valitettavasti se on edelleen ajankohtainen.)

Ja väitänkin, että nyt puhumaan rohkaistuneet työstäkieltäytyjät tullaan muistamaan melko lailla samoin kuin ensimmäiset aseistakieltäytyjät muistetaan nykyään: ei vastuunpakoilijoina, laiskoina, tai vieroksujina kuten heitä aikanaan nimiteltiin, vaan mielestään epäeettisen järjestelmän tukemisesta kieltäytyvinä yksilöinä, jotka uskalsivat tulla julkisuuteen täysin tietoisina siitä verbaalisesta ristiinnaulitsemisesta, minkä aikalaiset aina suuntaavat yleisesti hyväksytyn ideologian kyseenalaistajia kohtaan.

]]>
21 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia#comments Aikuistyöttömyys Automaatio Ihmiskunnan tulevaisuus Ilmastonmuutos Perustulo Mon, 16 Oct 2017 09:58:07 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244515-turhasta-tyosta-kieltaytyvat-ovat-nykypaivan-aseistakieltaytyjia
Hesari valehtelee hiilidioksidin säilymisestä ilmakehässä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244145-hesari-valehtelee-hiilidioksidin-sailymisesta-ilmakehassa <p>&nbsp;Kuten olen jo useasti kirjoittanut, niin valtamedian ykkösketjusta Hesari tarjoilee lähes päivittäin ilmastonmuutospropagandaa. Tällä kertaa asialla ovat Vieraskynäpalstalla erikoistutkija Sampo Soimakallio ja johtaja Mikael Hilden Suomen ympäristökeskuksesta otsikolla &rdquo;Suomenkin tulee sitoutua hiilinielujen ylläpitoon&rdquo;. Heidän kirjoituksensa käsittelee pääasiassa Pariisin ilmastosopimusta ja EU:n päätöstä Suomen metsien hiilinielusta. Kirjoituksen sanoma tietenkin on, että sovitut toimenpiteet eivät riitä kahden asteen lämpötilanousun estämiseen ja Suomen metsien hiilinielupäätös on ongelmallinen eli suomeksi &rdquo;väärä päätös&rdquo;.</p><p>Kirjoituksen sanoman pönkittämiseksi sekaan on heitetty suoranainen vale: <strong><em>&rdquo;Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä jopa useita satoja vuosia&rdquo;</em>. </strong>Tämä väite on nostettu kirjoituksen keskiöön laittamalla se niin vahvennettuna kirjoitukseen, että se voittaa otsikon huomioarvon. Hesari on ilmeisesti hieman höllentänyt linjaansa, koska 4.1.2014 Hesari lainaisi Ilmatieteen laitoksen silloisen johtajan Petteri Taalaksen väitteen, että <strong>&rdquo;Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä 100&nbsp;000 vuotta&rdquo;</strong>.</p><p>Kun tällaisia ilmaisuja lukee tavallinen kadunmies, niin hän ymmärtää asian kirjaimellisesti eli jokainen ilmakehään päätynyt hiilidioksidimolekyyli jää sinne käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Arvelen, että jos näiden lausuntojen antajilta tiukattaisiin, että ihanko totta kaikki ilmakehän hiilidioksidi käyttäytyy näin, niin kuulisimme selityksiä, että &rdquo;enhän minä sanonut, että koko määrä jäisi sinne&rdquo;. Niinpä niin. Puolitotuus on usein tehokkain vale.</p><p>Suomalaisilla ilmastofanaatikoilla on amerikkalainen esikuva Neil deGrasse TysonTV-sarjasta &rdquo;Cosmos: Avaruusajan Odysseia&rdquo;, jossa hän esittää saman väitteen, <strong>kuva 1.</strong></p><p>Ilmakehään jää kuitenkin vuosittain keskimäärin vain noin 55 % ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä, <strong>kuva 2</strong>. Jopa IPCC tunnustaa tämän kiistattoman tosiasian. Syynä tähän ilmiöön on voimakas hiilidioksidin kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden kesken, <strong>kuva 3</strong>. Vaihtelu ilmakehän hiilidioksidimäärissä johtuu sekä emissioiden määristä että merten lämpötilavaihtelusta. Kylmä vesi absorboi enemmän hiilidioksidia kuin lämmin vesi. Lämmin limonaadipullo vapautta hiilidioksidia yhtenä ryöpsähdyksenä.</p><p>Merten sekoittumiskerros paksuudeltaan noin 75 metriä on hiilidioksidin suhteen fysikaalisessa tasapainossa ilmakehän hiilidioksidin kanssa. Tämän vuoksi merten lämpötila selittää ilmakehän vuosittaisia määrävaihteluita niinkin hyvin kuin korrelaatiokertoimella 0,83 (1 = täydellinen selitys, 0 = ei riippuvuutta), <strong>kuva 4</strong>. Kuvassa on trooppisen meren lämpötila, koska hiilidioksidi vapautuu päiväntasaaja-alueella, jonne se on tullut kylmien merivirtojen mukana napa-alueiden tienoilta.&nbsp; Kuvassa 5 on vielä kuukausitason mittausdataa, joka osoittaa erikoisen hyvin El Nino-ilmiön aiheuttaman voimakkaan hiilidioksidipiikin sekä 1998 että 2016.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana sekä useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Kuten olen jo useasti kirjoittanut, niin valtamedian ykkösketjusta Hesari tarjoilee lähes päivittäin ilmastonmuutospropagandaa. Tällä kertaa asialla ovat Vieraskynäpalstalla erikoistutkija Sampo Soimakallio ja johtaja Mikael Hilden Suomen ympäristökeskuksesta otsikolla ”Suomenkin tulee sitoutua hiilinielujen ylläpitoon”. Heidän kirjoituksensa käsittelee pääasiassa Pariisin ilmastosopimusta ja EU:n päätöstä Suomen metsien hiilinielusta. Kirjoituksen sanoma tietenkin on, että sovitut toimenpiteet eivät riitä kahden asteen lämpötilanousun estämiseen ja Suomen metsien hiilinielupäätös on ongelmallinen eli suomeksi ”väärä päätös”.

Kirjoituksen sanoman pönkittämiseksi sekaan on heitetty suoranainen vale: ”Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä jopa useita satoja vuosia”. Tämä väite on nostettu kirjoituksen keskiöön laittamalla se niin vahvennettuna kirjoitukseen, että se voittaa otsikon huomioarvon. Hesari on ilmeisesti hieman höllentänyt linjaansa, koska 4.1.2014 Hesari lainaisi Ilmatieteen laitoksen silloisen johtajan Petteri Taalaksen väitteen, että ”Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä 100 000 vuotta”.

Kun tällaisia ilmaisuja lukee tavallinen kadunmies, niin hän ymmärtää asian kirjaimellisesti eli jokainen ilmakehään päätynyt hiilidioksidimolekyyli jää sinne käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Arvelen, että jos näiden lausuntojen antajilta tiukattaisiin, että ihanko totta kaikki ilmakehän hiilidioksidi käyttäytyy näin, niin kuulisimme selityksiä, että ”enhän minä sanonut, että koko määrä jäisi sinne”. Niinpä niin. Puolitotuus on usein tehokkain vale.

Suomalaisilla ilmastofanaatikoilla on amerikkalainen esikuva Neil deGrasse TysonTV-sarjasta ”Cosmos: Avaruusajan Odysseia”, jossa hän esittää saman väitteen, kuva 1.

Ilmakehään jää kuitenkin vuosittain keskimäärin vain noin 55 % ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä, kuva 2. Jopa IPCC tunnustaa tämän kiistattoman tosiasian. Syynä tähän ilmiöön on voimakas hiilidioksidin kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden kesken, kuva 3. Vaihtelu ilmakehän hiilidioksidimäärissä johtuu sekä emissioiden määristä että merten lämpötilavaihtelusta. Kylmä vesi absorboi enemmän hiilidioksidia kuin lämmin vesi. Lämmin limonaadipullo vapautta hiilidioksidia yhtenä ryöpsähdyksenä.

Merten sekoittumiskerros paksuudeltaan noin 75 metriä on hiilidioksidin suhteen fysikaalisessa tasapainossa ilmakehän hiilidioksidin kanssa. Tämän vuoksi merten lämpötila selittää ilmakehän vuosittaisia määrävaihteluita niinkin hyvin kuin korrelaatiokertoimella 0,83 (1 = täydellinen selitys, 0 = ei riippuvuutta), kuva 4. Kuvassa on trooppisen meren lämpötila, koska hiilidioksidi vapautuu päiväntasaaja-alueella, jonne se on tullut kylmien merivirtojen mukana napa-alueiden tienoilta.  Kuvassa 5 on vielä kuukausitason mittausdataa, joka osoittaa erikoisen hyvin El Nino-ilmiön aiheuttaman voimakkaan hiilidioksidipiikin sekä 1998 että 2016.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana sekä useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta on www.climatexam.com

 

 

]]>
12 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244145-hesari-valehtelee-hiilidioksidin-sailymisesta-ilmakehassa#comments Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Mon, 09 Oct 2017 06:28:59 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244145-hesari-valehtelee-hiilidioksidin-sailymisesta-ilmakehassa
Ihmisen aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen väärä http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243880-ihmisen-aiheuttamaksi-uskottu-ilmaston-lampeneminen-vaara <p>Olen Judith Curry&#39;n ketjussa Climate etc kirjoittanut; <a href="https://judithcurry.com/2017/09/26/are-climate-models-overstating-warming/#comment-859082" title="https://judithcurry.com/2017/09/26/are-climate-models-overstating-warming/#comment-859082">https://judithcurry.com/2017/09/26/are-climate-models-overstating-warmin...</a> :</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Judith Curry,</p><p>I appreciate your statement &rdquo;how much warming is caused by humans is THE key issue of debate&rdquo;.</p><p>There are two key points we have to learn to understand:<br />At first CO2 content in atmosphere is determined by dynamic balance between all CO2 emissions to atmosphere and all CO2 absorptions from atmosphere to other parts of environment.<br />At second longer trends of CO2 changes in atmosphere follow changes of climate temperature trends and not vice versa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomennetuna:</p><p>Arvostan julkilausumaanne &rdquo;kuinka paljon lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa, on keskustelun avainasia&rdquo;.</p><p>On kaksi avainkohtaa, mitkä meidän tulee oppia ymmärtämään:</p><p>Ensiksi CO2- pitoisuuden atmosfäärissä määrää dynaaminen tasapaino kaikkien ilmakehään tapahtuvien CO2- päästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön taphtuvien CO2- absorptioiden välillä.</p><p>Toiseksi pitemmät CO2-muutostrendit ilmakehässä seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Noista kahdesta jo jommankumman ymmärtäminen riittää kumoamaan uskon, mikä mukaan viimeaikaista ilmaston lämpenemistä on väitetty ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Asian ymmärtämiseksi lainaan tässä vain, mitä olen jo aikaisemmassa Uuden Suomen puheenvuorossani kirjoittanu; <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaasto...</a> :</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo; - - -</p><p>&nbsp;</p><p>Fossiilisista polttoaineista aiheutuneen, ihmisperäisen CO2:n osuus viimeaikaisessa CO2-pitoisuuden nousussa atmosfäärissä on mitättömän pieni.</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä mainitussa kommentissani olen todennut, että kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.</p><p>Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.</p><p>Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi &ndash; luonnonlakien mukaan &ndash; atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen asiaa käsitellyt myös commentissani <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243305-ilmastotiede-oikoo-alalla-vallinneita-kasityksia#comment-3652325" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243305-ilmastotiede-oikoo-alalla-vallinneita-kasityksia#comment-3652325">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243305-ilmastotiede-oikoo-alall...</a> .</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen Judith Curry'n ketjussa Climate etc kirjoittanut; https://judithcurry.com/2017/09/26/are-climate-models-overstating-warming/#comment-859082 :

 

”Judith Curry,

I appreciate your statement ”how much warming is caused by humans is THE key issue of debate”.

There are two key points we have to learn to understand:
At first CO2 content in atmosphere is determined by dynamic balance between all CO2 emissions to atmosphere and all CO2 absorptions from atmosphere to other parts of environment.
At second longer trends of CO2 changes in atmosphere follow changes of climate temperature trends and not vice versa.”

 

Suomennetuna:

Arvostan julkilausumaanne ”kuinka paljon lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa, on keskustelun avainasia”.

On kaksi avainkohtaa, mitkä meidän tulee oppia ymmärtämään:

Ensiksi CO2- pitoisuuden atmosfäärissä määrää dynaaminen tasapaino kaikkien ilmakehään tapahtuvien CO2- päästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön taphtuvien CO2- absorptioiden välillä.

Toiseksi pitemmät CO2-muutostrendit ilmakehässä seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Noista kahdesta jo jommankumman ymmärtäminen riittää kumoamaan uskon, mikä mukaan viimeaikaista ilmaston lämpenemistä on väitetty ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi.

 

Asian ymmärtämiseksi lainaan tässä vain, mitä olen jo aikaisemmassa Uuden Suomen puheenvuorossani kirjoittanu; http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen :

 

” - - -

 

Fossiilisista polttoaineista aiheutuneen, ihmisperäisen CO2:n osuus viimeaikaisessa CO2-pitoisuuden nousussa atmosfäärissä on mitättömän pieni.

 

Edellä mainitussa kommentissani olen todennut, että kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.

 

Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Olen asiaa käsitellyt myös commentissani http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243305-ilmastotiede-oikoo-alalla-vallinneita-kasityksia#comment-3652325 .

]]>
33 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243880-ihmisen-aiheuttamaksi-uskottu-ilmaston-lampeneminen-vaara#comments Ilmastonmuutos Luonnollinen lämpeneminen Wed, 04 Oct 2017 05:51:59 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243880-ihmisen-aiheuttamaksi-uskottu-ilmaston-lampeneminen-vaara
Diesel-hysterian lietsominen on vastuutonta http://renaldo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243811-diesel-hysterian-lietsominen-on-vastuutonta <p>Hätiköivien päättäjiemme ja heidän toimiaan klikkiotsikkomaisesti raportoiva media on aikaansaanut ennennäkemättömän tilanteen, joka uhkaa monen suomalaisen taloutta: dieselkäyttöisten autojen arvon potentiaalisen romahtamisen. Niin tärkeää kuin ilmastonmuutosta onkin torjua, on dieseleitten noitavaino täysin kohtuutonta. Tosiasiahan on että dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti bensiinimoottoria pienemmät, ja juuri hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Tämän lisäksi diesel on taloudellisempi, antaa paremman väännön ja siinä on parempi hyötysuhde. Dieselin ongelma on pienhiukkaset mutta olen varma että ne saadaan teknologian kehittyessä kuriin, samalla tavoin kuin esim. lyijypäästöt on saatu.&nbsp;</p> <p>Vaihdoin monta vuotta sitten dieselautoon pääasiassa juuri ympäristösyiden vuoksi. Olin valmis maksamaan käyttövoimaveronkin, koska koin asian tärkeäksi. Autoni onkin toiminut moitteetta, eikä siinä ole mitään vikaa. Nyt vaikuttaa paradoksaalisesti siltä että samojen ympäristösyiden perusteella autoni arvo on mahdollisesti romahtamassa. Tällaiseen johtopäätökseen olen tullut keskusteltuani useamman vaihtoautomyyjän kanssa: hallit ovat täynnä dieselautoja, bensiiniautoja on joukossa vain muutamia. Eli hiilidioksidipäästöt tulevat kasvamaan. Eipä ilmastonmuutoksen torjuminen tähän mennessä kovin onnistuneelta vaikuta.</p> <p>Päättäjämme vouhottavat sähköautoista mutta he sivuuttavat täysin sen tosiseikan että sähkö täytyy myös tuottaa jotenkin. Jos kaikki autot olisivat sähkökäyttöisiä, miten kummassa niiden vaatima sähkö tuotetaan? Uusiutuvat energiamuodot, niin tervetulleita kuin ne ovatkin, eivät voi vastata ko. haasteeseen. Näin ollen näyttääkin siltä että ongelmaa ollaan vain siirtämässä toiseen paikkaan. Toisekseen sähkö- ja hybridiautot on hinnoiteltu sellaisiksi, että ne ovat täysin ulottumattomissa suurelle osalle kuluttajista.&nbsp;</p> <p>Julkista liikennettä on toki hyvä kehittää mutta jos esimerkiksi meidän perheemme mökkimatka koirineen ja tavaroineen pitäisi tehdä julkisilla, se tarkoittaisi yhdistelmää bussi - juna - bussi - taksi, ja sama luonnollisesti takaisinpäin. Näin ollen meille tärkeä mökkeily olisi pakko lopettaa. Kenen etua se palvelisi?</p> <p>Me suomalaiset omistamme satoja tuhansia laadukkaita, arvokkaita ja pienipäästöisiä dieselkäyttöisiä autoja. Jos päättäjiemme lyhytnäköisen toiminnan vuoksi niiden arvo romahtaa, on kyseessä yhteensä miljoonien eurojen tappiot meille veronmaksajille, joita ei muutenkaan tässä maassa järin lempeällä kädellä kohdella. Jos näin käy, on ko. tahojen kannettava vastuunsa, ja korvattava meille aiheuttamansa tappiot.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hätiköivien päättäjiemme ja heidän toimiaan klikkiotsikkomaisesti raportoiva media on aikaansaanut ennennäkemättömän tilanteen, joka uhkaa monen suomalaisen taloutta: dieselkäyttöisten autojen arvon potentiaalisen romahtamisen. Niin tärkeää kuin ilmastonmuutosta onkin torjua, on dieseleitten noitavaino täysin kohtuutonta. Tosiasiahan on että dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti bensiinimoottoria pienemmät, ja juuri hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Tämän lisäksi diesel on taloudellisempi, antaa paremman väännön ja siinä on parempi hyötysuhde. Dieselin ongelma on pienhiukkaset mutta olen varma että ne saadaan teknologian kehittyessä kuriin, samalla tavoin kuin esim. lyijypäästöt on saatu. 

Vaihdoin monta vuotta sitten dieselautoon pääasiassa juuri ympäristösyiden vuoksi. Olin valmis maksamaan käyttövoimaveronkin, koska koin asian tärkeäksi. Autoni onkin toiminut moitteetta, eikä siinä ole mitään vikaa. Nyt vaikuttaa paradoksaalisesti siltä että samojen ympäristösyiden perusteella autoni arvo on mahdollisesti romahtamassa. Tällaiseen johtopäätökseen olen tullut keskusteltuani useamman vaihtoautomyyjän kanssa: hallit ovat täynnä dieselautoja, bensiiniautoja on joukossa vain muutamia. Eli hiilidioksidipäästöt tulevat kasvamaan. Eipä ilmastonmuutoksen torjuminen tähän mennessä kovin onnistuneelta vaikuta.

Päättäjämme vouhottavat sähköautoista mutta he sivuuttavat täysin sen tosiseikan että sähkö täytyy myös tuottaa jotenkin. Jos kaikki autot olisivat sähkökäyttöisiä, miten kummassa niiden vaatima sähkö tuotetaan? Uusiutuvat energiamuodot, niin tervetulleita kuin ne ovatkin, eivät voi vastata ko. haasteeseen. Näin ollen näyttääkin siltä että ongelmaa ollaan vain siirtämässä toiseen paikkaan. Toisekseen sähkö- ja hybridiautot on hinnoiteltu sellaisiksi, että ne ovat täysin ulottumattomissa suurelle osalle kuluttajista. 

Julkista liikennettä on toki hyvä kehittää mutta jos esimerkiksi meidän perheemme mökkimatka koirineen ja tavaroineen pitäisi tehdä julkisilla, se tarkoittaisi yhdistelmää bussi - juna - bussi - taksi, ja sama luonnollisesti takaisinpäin. Näin ollen meille tärkeä mökkeily olisi pakko lopettaa. Kenen etua se palvelisi?

Me suomalaiset omistamme satoja tuhansia laadukkaita, arvokkaita ja pienipäästöisiä dieselkäyttöisiä autoja. Jos päättäjiemme lyhytnäköisen toiminnan vuoksi niiden arvo romahtaa, on kyseessä yhteensä miljoonien eurojen tappiot meille veronmaksajille, joita ei muutenkaan tässä maassa järin lempeällä kädellä kohdella. Jos näin käy, on ko. tahojen kannettava vastuunsa, ja korvattava meille aiheuttamansa tappiot.

]]>
8 http://renaldo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243811-diesel-hysterian-lietsominen-on-vastuutonta#comments Autoilu Diesel Epäoikeudenmukaisuus Ilmastonmuutos Päättäjät Mon, 02 Oct 2017 17:48:51 +0000 Rene Ertomaa http://renaldo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243811-diesel-hysterian-lietsominen-on-vastuutonta