Ilmastonmuutos http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Wed, 22 May 2019 16:01:00 +0300 fi EU -vaalien uhkakuvat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat <p>&nbsp;</p><p>EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.</p><p>Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella. &nbsp;</p><p>Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia. Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream &ndash;öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)</p><p>Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.</p><p>Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden &rdquo;heikkoja lenkkejä&rdquo; ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi &rdquo;se paha&rdquo; ja Kiina &rdquo;se hyvä&rdquo;. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä &rdquo;kauppasodassa&rdquo; Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.</p><p>Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes &rdquo;normaalisti&rdquo;, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.</p><p>Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka &ndash; jonka Selmayrkin &rdquo;unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja. Suomella on &ndash; kiitos maantieteen &ndash; kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.

Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella.  

Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia. Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream –öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)

Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.

Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden ”heikkoja lenkkejä” ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi ”se paha” ja Kiina ”se hyvä”. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä ”kauppasodassa” Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.

Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes ”normaalisti”, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.

Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka – jonka Selmayrkin ”unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja. Suomella on – kiitos maantieteen – kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan.  

]]>
2 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat#comments Eurovaalit Ilmastonmuutos Venäjä Wed, 22 May 2019 13:01:00 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276342-eu-vaalien-uhkakuvat
Mikä on menestyksen resepti? http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276321-mika-on-menestyksen-resepti <p>Tänään Lappeenrannassa vieraillessani pysähdyin miettimään tulevaisuuden menestyksen edellytyksiä, ja sitä, miten upeaa osaamista Lappeenrannassa on, erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ympäristö- ja ilmastoasioissa ja uuden ympäristöteknologian osaamisessa ja kehittämisessä. Ympäristöteknologian osaamisella on kasvava kysyntä muuttuvassa maailmassa. Tämä osaaminen poikii ja näkyy koko alueen osaamisessa ja menestyksessä.</p><p>Elämme valtavaa globalisaation, ympäristö- ja ilmastokysymysten ja digitalisaation murroskautta. Tämä on myös menestyksemme mahdollisuus. Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantaminen tapahtuu ensi kädessä osaamisen, digitalisaation ja teollisuuden ekomodernisaation kautta.</p><p>Muutoksessa eriytyvät huonosti tuottavat, taantuvat alat ja toisaalta uudemmat menestyvät, hyvin tuottavat alat. Tässä mullistuksessa ihmisiä on autettava erilaisin keinoin löytämään uusia mielekkäitä työllistymisen muotoja. Sen sijaan tuottamattomien yritysten tekohengittäminen vuodesta toiseen ei palvele tarkoitustaan, ei veronmaksajaa, taloutta eikä ympäristöä.</p><p>Hyvä esimerkki ovat valtiontuet fossiilisille polttoaineille, joita EU:ssa jaetaan vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa. Tämä on 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Maailmanlaajuisesti fossiilisia energianmuotoja tuetaan kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä.</p><p>Näiden tukien purkaminen auttaisi vähentämään yli 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 mennessä ja säästäisi yli 500 miljardia dollaria vuodessa.</p><p>Puolalaista hiilikaivostyöntekijä ei lohduta, että uusia työpaikkoja syntyy fiksujen sähköverkkojen ja aurinkopaneelien asennuksen parissa tai, että Suomessa hoitotyöntekijöille löytyy töitä. Mutta jos ylläpidämme vanhoja rakenteita, pahennamme ongelmaa entisestään. Ilman muutosta, emme tule menestymään uusilla markkinoilla, emmekä pääse nauttimaan digitalisaation ja kiertotalouden mahdollistamista lisätuloista. &nbsp;</p><p>Yhtenä suurimpana haasteenamme on talouden ja ympäristön yhteensovittaminen ja siirtymä kiertotalouteen. Kulutamme tällä hetkellä 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja. Jotta voimme ratkaista ilmastonmuutoksen ja resurssitehokkuuden asettamiin haasteisiin, muutoksen on tapahduttava nyt.</p><p>Ilmastonmuutos näkyy jo arjessa ja pakottaa miettimään uudelleen talouden ja kulutuksen perustaa. Liiketoimintamallien muuttaminen ja investoiminen uuteen, energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen infrastruktuuriin on välttämätöntä.</p><p>Tässä haasteessa piilee myös valtava mahdollisuus. Se, joka pystyy toimittamaan ratkaisuja resurssitehokkuuden dilemmaan, on uuden taloudellisen kilpailun voittaja. Tulevina vuosina menestyvät ne, jotka kehittävät uusia innovaatioita ja palveluita vähemmillä resursseilla ja fiksummin, erityisesti kiertotalouden ja digitaalisen teknologian saralla. Tulevaisuuden sovellutuksia ovat biokuidut, uudet pakkaus- ja tekstiilimateriaalit, eettinen keinoäly ja terveysteknologia.</p><p>Suomella mahdollisuus menestyä ja johtaa näillä aloilla. Esimerkiksi kiertotalouden saralla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt uraauurtavaa työtä kansainvälisesti. Vuonna 2017 perustettu kiertotalouden kärkitapahtuma World Circular Economy Forum palaa tänä vuonna jälleen Suomeen ja kerää yhteen edistyneimmät hallinnon, teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien kiertotalousratkaisut. Lisää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kesken ja liiketoimintaideoiden kansainvälistämiseksi ja rahoitushankkeiden kehittämiseksi kaivataan.</p><p>Toinen tulevaisuuden kasvun merkittävimmistä moottoreista on digitaalisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Digitaalisista sovelluksista, kuten pilvipalveluista ja tekoälystä, voidaan tehdä eurooppalainen kilpailuvaltti.</p><p>Digitaalisista palveluista e-terveys on hyvä esimerkki alasta, jolla Suomi voi johtaa. Ihmiset ikääntyvät väistämättä ja tarvitsevat palveluita. Kaupungistumisen edetessä on löydettävä luovia ratkaisuja palveluiden tuomiseksi jokaisen saataville. Sähköisen terveydenhuollon ja tekoälyn sovellutusten kautta voimme viedä palvelut yhä enenevässä määrin lähelle hoitoa kaipaavaa ihmistä ja puuttua sairauksiin nopeammin, tehokkaammin ja täsmällisemmin. Henkilökohtaiset palvelumuodot mahdollistavat itsenäisen asumisen. Terveydenhuollon alalla big data mahdollistaa parhaiden ja yksilöllisten käytäntöjen valitsemisen hoito- ja palvelualalta, lääkkeiden haittavaikutusten paremman kartoittamisen tai neuvontaa paremmista elintavoista.</p><p>Kilpailukykyä voi parhaiten kehittää yhdessä. EU:n 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat tarjoavat Suomenkin kannattaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kiertotalouden mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä markkinoita tuotteille ja raaka-aineille. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu sekä digitaalisten palveluiden ja sovellutusten potentiaalin hyödyntäminen edellyttävät yhtenäistä lainsäädäntöä 28 erilaisen järjestelmän sijaan.</p><p>Pärjäämme vain innovaatioilla, ja investoinneilla osaamiseen ja sivistykseen. Laadukkaalla tiedeyhteistyöllä, eurooppalaisella koulutuksella ja EU-tason yhteistyöllä meillä on tähän mahdollisuus. Yhteisillä markkinoilla kulkevat paitsi ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma, myös innovaatiot ja luovat ajatukset.</p><p>Tässä ovat myös avaimet tulevaan menestykseemme.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tavattavissa Lappeenrannassa tänään keskiviikkona 22. toukokuuta Saimaan ammattiopiston SAMPOn eurovaalitentissä kello 10:00-11:00 ja kulttuuritila Nuijamiehen kahvilassa 17:00-18:30., joissa keskustelen Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n vaikutuksista Lappeenrantaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Lappeenrannassa vieraillessani pysähdyin miettimään tulevaisuuden menestyksen edellytyksiä, ja sitä, miten upeaa osaamista Lappeenrannassa on, erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ympäristö- ja ilmastoasioissa ja uuden ympäristöteknologian osaamisessa ja kehittämisessä. Ympäristöteknologian osaamisella on kasvava kysyntä muuttuvassa maailmassa. Tämä osaaminen poikii ja näkyy koko alueen osaamisessa ja menestyksessä.

Elämme valtavaa globalisaation, ympäristö- ja ilmastokysymysten ja digitalisaation murroskautta. Tämä on myös menestyksemme mahdollisuus. Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantaminen tapahtuu ensi kädessä osaamisen, digitalisaation ja teollisuuden ekomodernisaation kautta.

Muutoksessa eriytyvät huonosti tuottavat, taantuvat alat ja toisaalta uudemmat menestyvät, hyvin tuottavat alat. Tässä mullistuksessa ihmisiä on autettava erilaisin keinoin löytämään uusia mielekkäitä työllistymisen muotoja. Sen sijaan tuottamattomien yritysten tekohengittäminen vuodesta toiseen ei palvele tarkoitustaan, ei veronmaksajaa, taloutta eikä ympäristöä.

Hyvä esimerkki ovat valtiontuet fossiilisille polttoaineille, joita EU:ssa jaetaan vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa. Tämä on 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Maailmanlaajuisesti fossiilisia energianmuotoja tuetaan kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä.

Näiden tukien purkaminen auttaisi vähentämään yli 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 mennessä ja säästäisi yli 500 miljardia dollaria vuodessa.

Puolalaista hiilikaivostyöntekijä ei lohduta, että uusia työpaikkoja syntyy fiksujen sähköverkkojen ja aurinkopaneelien asennuksen parissa tai, että Suomessa hoitotyöntekijöille löytyy töitä. Mutta jos ylläpidämme vanhoja rakenteita, pahennamme ongelmaa entisestään. Ilman muutosta, emme tule menestymään uusilla markkinoilla, emmekä pääse nauttimaan digitalisaation ja kiertotalouden mahdollistamista lisätuloista.  

Yhtenä suurimpana haasteenamme on talouden ja ympäristön yhteensovittaminen ja siirtymä kiertotalouteen. Kulutamme tällä hetkellä 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja. Jotta voimme ratkaista ilmastonmuutoksen ja resurssitehokkuuden asettamiin haasteisiin, muutoksen on tapahduttava nyt.

Ilmastonmuutos näkyy jo arjessa ja pakottaa miettimään uudelleen talouden ja kulutuksen perustaa. Liiketoimintamallien muuttaminen ja investoiminen uuteen, energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen infrastruktuuriin on välttämätöntä.

Tässä haasteessa piilee myös valtava mahdollisuus. Se, joka pystyy toimittamaan ratkaisuja resurssitehokkuuden dilemmaan, on uuden taloudellisen kilpailun voittaja. Tulevina vuosina menestyvät ne, jotka kehittävät uusia innovaatioita ja palveluita vähemmillä resursseilla ja fiksummin, erityisesti kiertotalouden ja digitaalisen teknologian saralla. Tulevaisuuden sovellutuksia ovat biokuidut, uudet pakkaus- ja tekstiilimateriaalit, eettinen keinoäly ja terveysteknologia.

Suomella mahdollisuus menestyä ja johtaa näillä aloilla. Esimerkiksi kiertotalouden saralla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt uraauurtavaa työtä kansainvälisesti. Vuonna 2017 perustettu kiertotalouden kärkitapahtuma World Circular Economy Forum palaa tänä vuonna jälleen Suomeen ja kerää yhteen edistyneimmät hallinnon, teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien kiertotalousratkaisut. Lisää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kesken ja liiketoimintaideoiden kansainvälistämiseksi ja rahoitushankkeiden kehittämiseksi kaivataan.

Toinen tulevaisuuden kasvun merkittävimmistä moottoreista on digitaalisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Digitaalisista sovelluksista, kuten pilvipalveluista ja tekoälystä, voidaan tehdä eurooppalainen kilpailuvaltti.

Digitaalisista palveluista e-terveys on hyvä esimerkki alasta, jolla Suomi voi johtaa. Ihmiset ikääntyvät väistämättä ja tarvitsevat palveluita. Kaupungistumisen edetessä on löydettävä luovia ratkaisuja palveluiden tuomiseksi jokaisen saataville. Sähköisen terveydenhuollon ja tekoälyn sovellutusten kautta voimme viedä palvelut yhä enenevässä määrin lähelle hoitoa kaipaavaa ihmistä ja puuttua sairauksiin nopeammin, tehokkaammin ja täsmällisemmin. Henkilökohtaiset palvelumuodot mahdollistavat itsenäisen asumisen. Terveydenhuollon alalla big data mahdollistaa parhaiden ja yksilöllisten käytäntöjen valitsemisen hoito- ja palvelualalta, lääkkeiden haittavaikutusten paremman kartoittamisen tai neuvontaa paremmista elintavoista.

Kilpailukykyä voi parhaiten kehittää yhdessä. EU:n 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat tarjoavat Suomenkin kannattaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kiertotalouden mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä markkinoita tuotteille ja raaka-aineille. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu sekä digitaalisten palveluiden ja sovellutusten potentiaalin hyödyntäminen edellyttävät yhtenäistä lainsäädäntöä 28 erilaisen järjestelmän sijaan.

Pärjäämme vain innovaatioilla, ja investoinneilla osaamiseen ja sivistykseen. Laadukkaalla tiedeyhteistyöllä, eurooppalaisella koulutuksella ja EU-tason yhteistyöllä meillä on tähän mahdollisuus. Yhteisillä markkinoilla kulkevat paitsi ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma, myös innovaatiot ja luovat ajatukset.

Tässä ovat myös avaimet tulevaan menestykseemme. 

 

Olen tavattavissa Lappeenrannassa tänään keskiviikkona 22. toukokuuta Saimaan ammattiopiston SAMPOn eurovaalitentissä kello 10:00-11:00 ja kulttuuritila Nuijamiehen kahvilassa 17:00-18:30., joissa keskustelen Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n vaikutuksista Lappeenrantaan.

]]>
0 http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276321-mika-on-menestyksen-resepti#comments Digilisaatio Digitaaliterveys Ilmastonmuutos Kiertotalous Puhdas teknologia Wed, 22 May 2019 07:03:41 +0000 Sirpa Pietikäinen http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276321-mika-on-menestyksen-resepti
Kehitysavun leikkaaminen - vuosisadan huonoin ajatus http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus <p>Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.<br /><br />Maailman väkiluku tulee ylittämään 10 miljardia reippaasti ennen tämän vuosisadan loppua. Parin-kolmen miljardin asukkaan lisäys väkilukuun tulee nyt nähtävissä olevan kehityksen mukaan nostamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tämän lisäkulutuksen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasoon tulee olemaan kiistatta suurempi, kuin mitä mikään kotimaassamme tekemä leikkaus voisi kompensoida.</p><p>80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa, ns. kehitysmaissa. Niiden väestönkehitys ja päästöt tulevat määräämään maailman kohtalon niin saasteiden kuin massamuutonkin kautta. Kummatkin ongelmat ratkeaisivat, jos saisimme nostettua kehitysmaiden elintason lähelle länsimaita: Riittävästi parantunut elintaso on käytännössä poikkeuksetta johtanut syntyvyyden vapaaehtoiseen laskemiseen kaikkialla maailmassa.&nbsp; Elintason nouseminen uhkaa kuitekin lisätä päästöjä. Tätä varten meidän vastuullamme kehittyneinä maina on kehittää sellaista saasteetonta teknologiaa, jolla tämä elintason nousu olisi mahdollista aiheuttamatta ympäristökatastrofeja, kuten ilmastokatastrofia.<br /><br />Kehitysyhteistyön lopettaminen vaikuttaa varmasti kehitysmaiden elintason nousua vastaan. Siksi se on omaan jalkaan ampumista. Korvaavan järjestelmän kehittäminen veisi liikaa sellaista aikaa, jota meillä ei ole. Mielestäni kehitysyhteistyötä pitäisi päin vastoin kehittää määrätietoisesti ja ripeästi kehitysmaiden valtaväestön elintason nostamista tukevaan suuntaan. Parasta kehitysapua pitkällä tähtäimellä olisi saasteettoman elintason nousun mahdollistavan teknologian kehittäminen kehittyvien maiden elintason nostamiseksi turvallisesti väestönkasvun leikkaavalle tasolle. Tämä kehitystyö vaatii valtavia resursseja, mutta on nähdäkseni tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tätä riittävän saasteettoman energiantuotannon, liikkumisen ja teollisuuden kehittämisen asiaa tahdon viedä eteenpäin Euroopan Parlamentissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.

Maailman väkiluku tulee ylittämään 10 miljardia reippaasti ennen tämän vuosisadan loppua. Parin-kolmen miljardin asukkaan lisäys väkilukuun tulee nyt nähtävissä olevan kehityksen mukaan nostamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tämän lisäkulutuksen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasoon tulee olemaan kiistatta suurempi, kuin mitä mikään kotimaassamme tekemä leikkaus voisi kompensoida.

80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa, ns. kehitysmaissa. Niiden väestönkehitys ja päästöt tulevat määräämään maailman kohtalon niin saasteiden kuin massamuutonkin kautta. Kummatkin ongelmat ratkeaisivat, jos saisimme nostettua kehitysmaiden elintason lähelle länsimaita: Riittävästi parantunut elintaso on käytännössä poikkeuksetta johtanut syntyvyyden vapaaehtoiseen laskemiseen kaikkialla maailmassa.  Elintason nouseminen uhkaa kuitekin lisätä päästöjä. Tätä varten meidän vastuullamme kehittyneinä maina on kehittää sellaista saasteetonta teknologiaa, jolla tämä elintason nousu olisi mahdollista aiheuttamatta ympäristökatastrofeja, kuten ilmastokatastrofia.

Kehitysyhteistyön lopettaminen vaikuttaa varmasti kehitysmaiden elintason nousua vastaan. Siksi se on omaan jalkaan ampumista. Korvaavan järjestelmän kehittäminen veisi liikaa sellaista aikaa, jota meillä ei ole. Mielestäni kehitysyhteistyötä pitäisi päin vastoin kehittää määrätietoisesti ja ripeästi kehitysmaiden valtaväestön elintason nostamista tukevaan suuntaan. Parasta kehitysapua pitkällä tähtäimellä olisi saasteettoman elintason nousun mahdollistavan teknologian kehittäminen kehittyvien maiden elintason nostamiseksi turvallisesti väestönkasvun leikkaavalle tasolle. Tämä kehitystyö vaatii valtavia resursseja, mutta on nähdäkseni tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tätä riittävän saasteettoman energiantuotannon, liikkumisen ja teollisuuden kehittämisen asiaa tahdon viedä eteenpäin Euroopan Parlamentissa.

]]>
8 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus#comments Eurovaalit 2019 Ilmastonmuutos Kehitysapu Maahanmuutto Wed, 22 May 2019 04:30:21 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276309-kehitysavun-leikkaaminen-vuosisadan-huonoin-ajatus
Työntekijöitä on kuultava ilmastonmuutoksessa http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa <p>Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.</p><p>Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.</p><p>Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saisikaan jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros aiheuttaa. <em>Muutokset on tehtävä hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli pienituloisemmat eivät voi joutua maksamaan suhteellisesti enemmän muutoksista. </em>Yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista on työpaikkojen pysyvyys ja toimeentulo.</p><p>Pariisin ilmastokonferenssin yksi tärkeistä päätöksistä oli, että työntekijät ovat itse mukana vaikuttamassa siihen, että kussakin maassa tehtävä ilmastopolitiikka mahdollistaa kunnon työpaikat.&nbsp; Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava järjestelmän muutos onnistuu varmimmin, kun sille saadaan kaikkien tuki.</p><p>Ilmasto- ja energiapolitiikan pitääkin olla sekä oikeudenmukaista että osallistavaa. Ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi varmistettava niin työntekijöiden toimeentulon turvaaminen kuin panostettava hyvälaatuisten uusien työpaikkojen syntyyn. Negatiivisia työllisyysvaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön päivittämällä heidän osaamistaan jo aiemman työsuhteen aikana.</p><p>Kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi EU komissio valmisteli &ldquo;Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille&rdquo; -paketin, jossa on useita lainsäädäntöehdotuksia. Pakettiin sisältyy mm. Euroopan energiaunionin hallintoa koskeva asetus, jolla tehostetaan Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja seurantaa yhdennettyjen kansallisten suunnitelmien pohjalta. Sen hallintoa koskevassa osuudessa todetaan mm. että kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa pitäisi kuulla tasapuolisesti sidosryhmiä eli ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.</p><p>Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla kun yritykset päivittävät strategioitaan ja tuotteitaan ilmastokestäviksi ne arvioisivat myös työntekijöidensä osaamistarpeet ja tarjoaisivat heille koulutusta.&nbsp;Meidän on hyvissä ajoin ymmärrettävä millä aloilla muutos vaikuttaa ja mitä uusia taitoja ilmastonmuutoksen vastaaminen edellyttää. Ja sitten on laitettava toimeksi.</p><p>Yksi mahdollisuus olisi laajentaa muutosturvaa siten, että se oikeuttaisi uudelleen koulutukseen jo työsuhteen aikana. Koulutuksen maksaisivat nykykäytännön mukaisesti niin työnantaja kuin valtio. Lopputulemana on valmiimpi Suomi, joka pystyy vastaanottamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja maa, joka näyttää esimerkkiä koko Euroopalle ja maailmalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.

Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.

Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saisikaan jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros aiheuttaa. Muutokset on tehtävä hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli pienituloisemmat eivät voi joutua maksamaan suhteellisesti enemmän muutoksista. Yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista on työpaikkojen pysyvyys ja toimeentulo.

Pariisin ilmastokonferenssin yksi tärkeistä päätöksistä oli, että työntekijät ovat itse mukana vaikuttamassa siihen, että kussakin maassa tehtävä ilmastopolitiikka mahdollistaa kunnon työpaikat.  Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava järjestelmän muutos onnistuu varmimmin, kun sille saadaan kaikkien tuki.

Ilmasto- ja energiapolitiikan pitääkin olla sekä oikeudenmukaista että osallistavaa. Ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi varmistettava niin työntekijöiden toimeentulon turvaaminen kuin panostettava hyvälaatuisten uusien työpaikkojen syntyyn. Negatiivisia työllisyysvaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön päivittämällä heidän osaamistaan jo aiemman työsuhteen aikana.

Kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi EU komissio valmisteli “Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin, jossa on useita lainsäädäntöehdotuksia. Pakettiin sisältyy mm. Euroopan energiaunionin hallintoa koskeva asetus, jolla tehostetaan Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja seurantaa yhdennettyjen kansallisten suunnitelmien pohjalta. Sen hallintoa koskevassa osuudessa todetaan mm. että kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa pitäisi kuulla tasapuolisesti sidosryhmiä eli ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.

Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla kun yritykset päivittävät strategioitaan ja tuotteitaan ilmastokestäviksi ne arvioisivat myös työntekijöidensä osaamistarpeet ja tarjoaisivat heille koulutusta. Meidän on hyvissä ajoin ymmärrettävä millä aloilla muutos vaikuttaa ja mitä uusia taitoja ilmastonmuutoksen vastaaminen edellyttää. Ja sitten on laitettava toimeksi.

Yksi mahdollisuus olisi laajentaa muutosturvaa siten, että se oikeuttaisi uudelleen koulutukseen jo työsuhteen aikana. Koulutuksen maksaisivat nykykäytännön mukaisesti niin työnantaja kuin valtio. Lopputulemana on valmiimpi Suomi, joka pystyy vastaanottamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja maa, joka näyttää esimerkkiä koko Euroopalle ja maailmalle.

]]>
10 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa#comments EU Ilmastonmuutos Mon, 20 May 2019 05:10:00 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa
Mitä sinä aiot? http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot <p>Voi sitä itkua ja hammastenkiristystä joka syntyy, kun huomataan talouskasvuun perustuvan maailmanjärjestyksen loppu. Meidän esi-isämme unelmoivat vaurauden perään, mutta eivät osanneet aavistaa kuinka tylsämielisiksi roboteiksi se ihmisen muuntaa. (Totisesti, paljon on jo robotteja jotka kelpaavat korvaamaan ihmisen. Käydään jopa keskustelua siitä, mitä ihmisen sopii enää tehdä sellaista mihin robotti ei kykenisi, yritetään jopa opettaa puuttuvia taitoja roboteille.) Esi-isiemme itku liittyi haaveeseen ja kaipuuseen paremmasta, meidän itkumme on vasta narinaa mutta kyllä se itkuksi muuttuu. Aivan kuten lapsi itkee: ei lelua josta hän haaveili, vaan lelua jonka hän sai mutta menetti, kahta kauheampi on poru joka syntyy kun kapitalismi nykymuodossaan hiipuu tahi romahtaa. Emme palaa esi-isiemme aikaan, jossa metsät viheriöivät ympärillämme ja kalat hyppivät kirkkaassa purossa. Yhteistä esi-isiemme kanssa on vain puute. Havahdumme siihen että ekosysteemit maapallolla on tuhottu. Elämme myrkyn, ilmansaateiden ja muovin keskellä, jota säestävät eriasteiset luonnonkatastrofit.</p><p>Miettiikö joku sitten olisiko 2010-luvulla pitänyt syödä vähemmän lihaa? Ei mieti. Omantunnontuskat vaihtuvat selviytymisviettiin. Vähät resurssit kilpaillaan nopeasti loppuun. Jo lastemme lapset katselevat ihmeissään kuvia vanhasta Maailman Atlaksesta: elikö tuollaisia eläimiä silloin kun te olitte nuoria? Mitä niille tapahtui?</p><p>Nyt kun muovijätteet täyttävät meriämme ja luonnonkatastrofit riehuvat (vasta ennakkovaroituksenomaisesti), käydään myös EU-vaalit.</p><p>Politiikassa on ollut viime vuosina trendikästä kääntää katse tiukasti kotimaahan päin, jopa niin voimallisesti, ettei muuta maailmaa paljon näy. Polarisoituvat voimat tuntuvat voimallisilta siksi, että ne antavat yhteisyyden tunteen. 1960-luvulta alkanut maaseudun hajoaminen on Suomessa tabu. Suomalaisissa kaupungeissa elää valtava määrä eksyneitä yksilöitä, joita kutsutaan Suomen kansaksi. Suurella osalla on juureton menneisyys. Maaseudun väki, jotka eivät ole halunneet tai voineet muuttaa, ovat kuihtuva vähemmistö. He kärsivät erakoituvien kylien vähenevistä palveluista, aivan kuten kaupunkilaiset yksinäisyydestä. Yhteisöön kuulumattomuus ei ole ihmiselle luontaista, sosiaalisia eläimiä kun ollaan, eikä kapitalismi ole onnistunut vastaamaan tähän haasteeseen. Apuun on rientänyt politiikka, erityisesti populistinen. Yksinkertaiset vastaukset ovat valttia, kun maailma murenee ympärillä. (Vaikka tosiasiassa se on murentunut jo vuosikymmeniä. Nyt siihen vasta havahdutaan. Aivan kuten pian havahdumme tämän ajan seurauksiin.)</p><p>Nämä EU-vaalit tuskin muuttavat mitään. On silti sinun vastuullasi olla niistä jotakin mieltä. Minulla ei ole suositella ketään ehdokasta. Moni puhuu ilmastonmuutoksesta (tai vähättelee sitä) ja ihmisarvosta (ja kenelle se ensisijaisesti kuuluu). Mene ja tiedä kuinka moni näihin arvoihin todella uskoo. Monilla ehdokkailla on suu täynnä tavaraa ja huutelee sitä vaalien alla ulos. On helppo toistella suosittuja poliittisia mantroja ja sitten tosipaikan edessä pelätä omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monien kohtaloksi politiikassa käy henkilökohtainen kähmintä. Tietty määrä valtaa ja rahaa riittää, siihen loppuu kunnianhimo. Toki on myös aitoja maailmanparantajia. Heitä kohtaan ollaan useimmiten skeptisiä ja naureskellaan. &quot;Millä rahalla nuo haavekuvat toteutetaan...&quot; Näille besserwissereille minulla on vain yksi sana sanottavana: kohta ei mitkään maailman rahat riitä korjaamaan aiheutettuja tuhoja.</p><p>Maailmanpolitiikan protektionistinen suuntaus heijastelee myös kansalaisiin. On parempi kääntyä sisään päin, pitää huoli omista asioista. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Ei ainakaan niin kauan kun kantaa vastuun ja hyväksyy seuraukset.</p><p>Näissä EU-vaaleissa on pitkälti kysymys juuri tästä: miten pidämme huolen omista asioistamme. Näkökulma siihen mikä on omaa vaihtelee huomattavasti. Uhat ovat silti yhteiset, etupäässä ilmastonmuutos. Poliittiset kahnaukset, henkilökohtainen kähmintä sekä yleinen minnekkään kuulumattomuuden synnyttämä turvattomuuden tunto ei saisi olla esteenä yhteistä vihollista vastaan.</p><p>Päätöksentekoa ei voi silti ulkoistaa. Se on liian suuri lahjoitettavaksi Brysseliin tai eduskuntaan. Ensin on selätettävä henkilökohtainen välinpitämättömyys. Se että oma elämä ei liittyisi muitten elämiin ympärillämme. Tämä tarkoittaa omaa suhdettamme toisiin ihmisiin. Yhtälailla se tarkoittaa ihmiskunnan suhdetta muihin eliölajeihin.</p><p>Jos maailmanparantaminen ei vetele lukijaa, niin miten olisi ylpeys omasta elämästä? Nyt on ne hetket käsillä kun voi ansaita kannustimia. Haluaako sanoa tulevaisuuden lapsille tehneensä kaiken voitavansa? Äänestikö? Kuluttiko vähemmän? Miten kohteli muita etnisiä ryhmiä?</p><p>Söikö vähemmän sitä lihaa?</p><p>Viesti on sama kaikille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voi sitä itkua ja hammastenkiristystä joka syntyy, kun huomataan talouskasvuun perustuvan maailmanjärjestyksen loppu. Meidän esi-isämme unelmoivat vaurauden perään, mutta eivät osanneet aavistaa kuinka tylsämielisiksi roboteiksi se ihmisen muuntaa. (Totisesti, paljon on jo robotteja jotka kelpaavat korvaamaan ihmisen. Käydään jopa keskustelua siitä, mitä ihmisen sopii enää tehdä sellaista mihin robotti ei kykenisi, yritetään jopa opettaa puuttuvia taitoja roboteille.) Esi-isiemme itku liittyi haaveeseen ja kaipuuseen paremmasta, meidän itkumme on vasta narinaa mutta kyllä se itkuksi muuttuu. Aivan kuten lapsi itkee: ei lelua josta hän haaveili, vaan lelua jonka hän sai mutta menetti, kahta kauheampi on poru joka syntyy kun kapitalismi nykymuodossaan hiipuu tahi romahtaa. Emme palaa esi-isiemme aikaan, jossa metsät viheriöivät ympärillämme ja kalat hyppivät kirkkaassa purossa. Yhteistä esi-isiemme kanssa on vain puute. Havahdumme siihen että ekosysteemit maapallolla on tuhottu. Elämme myrkyn, ilmansaateiden ja muovin keskellä, jota säestävät eriasteiset luonnonkatastrofit.

Miettiikö joku sitten olisiko 2010-luvulla pitänyt syödä vähemmän lihaa? Ei mieti. Omantunnontuskat vaihtuvat selviytymisviettiin. Vähät resurssit kilpaillaan nopeasti loppuun. Jo lastemme lapset katselevat ihmeissään kuvia vanhasta Maailman Atlaksesta: elikö tuollaisia eläimiä silloin kun te olitte nuoria? Mitä niille tapahtui?

Nyt kun muovijätteet täyttävät meriämme ja luonnonkatastrofit riehuvat (vasta ennakkovaroituksenomaisesti), käydään myös EU-vaalit.

Politiikassa on ollut viime vuosina trendikästä kääntää katse tiukasti kotimaahan päin, jopa niin voimallisesti, ettei muuta maailmaa paljon näy. Polarisoituvat voimat tuntuvat voimallisilta siksi, että ne antavat yhteisyyden tunteen. 1960-luvulta alkanut maaseudun hajoaminen on Suomessa tabu. Suomalaisissa kaupungeissa elää valtava määrä eksyneitä yksilöitä, joita kutsutaan Suomen kansaksi. Suurella osalla on juureton menneisyys. Maaseudun väki, jotka eivät ole halunneet tai voineet muuttaa, ovat kuihtuva vähemmistö. He kärsivät erakoituvien kylien vähenevistä palveluista, aivan kuten kaupunkilaiset yksinäisyydestä. Yhteisöön kuulumattomuus ei ole ihmiselle luontaista, sosiaalisia eläimiä kun ollaan, eikä kapitalismi ole onnistunut vastaamaan tähän haasteeseen. Apuun on rientänyt politiikka, erityisesti populistinen. Yksinkertaiset vastaukset ovat valttia, kun maailma murenee ympärillä. (Vaikka tosiasiassa se on murentunut jo vuosikymmeniä. Nyt siihen vasta havahdutaan. Aivan kuten pian havahdumme tämän ajan seurauksiin.)

Nämä EU-vaalit tuskin muuttavat mitään. On silti sinun vastuullasi olla niistä jotakin mieltä. Minulla ei ole suositella ketään ehdokasta. Moni puhuu ilmastonmuutoksesta (tai vähättelee sitä) ja ihmisarvosta (ja kenelle se ensisijaisesti kuuluu). Mene ja tiedä kuinka moni näihin arvoihin todella uskoo. Monilla ehdokkailla on suu täynnä tavaraa ja huutelee sitä vaalien alla ulos. On helppo toistella suosittuja poliittisia mantroja ja sitten tosipaikan edessä pelätä omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monien kohtaloksi politiikassa käy henkilökohtainen kähmintä. Tietty määrä valtaa ja rahaa riittää, siihen loppuu kunnianhimo. Toki on myös aitoja maailmanparantajia. Heitä kohtaan ollaan useimmiten skeptisiä ja naureskellaan. "Millä rahalla nuo haavekuvat toteutetaan..." Näille besserwissereille minulla on vain yksi sana sanottavana: kohta ei mitkään maailman rahat riitä korjaamaan aiheutettuja tuhoja.

Maailmanpolitiikan protektionistinen suuntaus heijastelee myös kansalaisiin. On parempi kääntyä sisään päin, pitää huoli omista asioista. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Ei ainakaan niin kauan kun kantaa vastuun ja hyväksyy seuraukset.

Näissä EU-vaaleissa on pitkälti kysymys juuri tästä: miten pidämme huolen omista asioistamme. Näkökulma siihen mikä on omaa vaihtelee huomattavasti. Uhat ovat silti yhteiset, etupäässä ilmastonmuutos. Poliittiset kahnaukset, henkilökohtainen kähmintä sekä yleinen minnekkään kuulumattomuuden synnyttämä turvattomuuden tunto ei saisi olla esteenä yhteistä vihollista vastaan.

Päätöksentekoa ei voi silti ulkoistaa. Se on liian suuri lahjoitettavaksi Brysseliin tai eduskuntaan. Ensin on selätettävä henkilökohtainen välinpitämättömyys. Se että oma elämä ei liittyisi muitten elämiin ympärillämme. Tämä tarkoittaa omaa suhdettamme toisiin ihmisiin. Yhtälailla se tarkoittaa ihmiskunnan suhdetta muihin eliölajeihin.

Jos maailmanparantaminen ei vetele lukijaa, niin miten olisi ylpeys omasta elämästä? Nyt on ne hetket käsillä kun voi ansaita kannustimia. Haluaako sanoa tulevaisuuden lapsille tehneensä kaiken voitavansa? Äänestikö? Kuluttiko vähemmän? Miten kohteli muita etnisiä ryhmiä?

Söikö vähemmän sitä lihaa?

Viesti on sama kaikille.

]]>
29 http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot#comments Eurovaalit Ilmastonmuutos Tulevaisuus Vaikuttaminen Sun, 19 May 2019 08:53:19 +0000 Terho Aalto http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot
Näin maailma makaa - Tie suurista kusetuksista todelliseen kestävään kehitykseen http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276128-nain-maailma-makaa-tie-suurista-kusetuksista-todelliseen-kestavaa-kehitykseen <p>Maahanmuuttokeskustelu ja ilmastonmuutoskeskustelu erillisinä ongelmina ovat kumpikin suurta kusetusta. Tämä kusetus, vaikkakin on kätevä erilaisten poliittisten tavoitteiden ajamisessa, peittää näkyvistä todellisen ongelman ja kätkee taakseen itsestäänselvät toimintatavat kummankin edellä mainitun ongelman käsittelemiseen.&nbsp; Tämä todellinen ongelma kaiken takana on globaali hallitsematon väestönkasvu ja siihen puolestaan ei kotimainen ympäristöhurskaus auta yhtään mitään.<br /><br />Syntymävuotenani 1970 maailman väkiluku oli 3.68 miljardia. Nyt maailman väkiluku on 7.7 miljardia. Arvio maailman väkiluvusta vuodelle 2050 on 9.8 miljardia ja optimistinen arvio vuoden 2100 väkiluvusta on 11.2 miljardia. Väkiluvun kasvun ennusteissa näkyvä selkeä lasku perustuu arvioihin elintason kasvun mukanaan tuomiin pienempiin perhekokoihin ja resurssien loppumiseen. En ole tilannetta näkemässä, veikkaan 2100 arvion olevan hurskas toive ja väkiluvun nousun olevan voimakkaampaa. Kasvava väestö tulee vaatimaan yhä enemmän resursseja. Niin kauan kun emme ymmärrä todellisen ongelman olevan väestönkasvu, tämä resurssien tarve näyttäytyy meille nyt ja tulevaisuudessa erillisinä ongelmina: enemmän tai vähemmän hallitsemattomana maahanmuuttona ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuna.<br /><br />Väestönkasvu on voimakkainta Afrikassa. Uskonkin väestönkasvun olevan nyt ja tulevaisuudessa huomattavasti ilmaston muuttumista voimakkaampi muuttoliikkeen aiheuttaja. Kasvava väestö pyrkii siirtymään alueille, joissa resursseja on saatavilla. Jos muuttoliikeen annettaisiin jatkua vapaasti, se jatkuisi kunnes resurssit on kulutettu toisissa maissa samalle tasolle kuin lähtömaassa.&nbsp; Korostaisin, että sekä hallitsematon maahanmuutto että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ovat globaaleja ongelmia. Tästä seuraa että myös väestönkasvu on globaali ongelma ja paikallisesta väestönkehityksestä riippumatta myös meidän ongelmamme.<br /><br />Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu ilmeisesti suureksi osaksi fossilisen hiilen pumppaamisesta ilmakehään.&nbsp; Mitä enemmän ihmisiä ajaa autolla tai käyttää fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa energiaa tai lämpöä, sitä enemmän fossilista hiiltä palaa ilmakehään.&nbsp; Väkiluvun kasvaminen ja elintason kohoaminen vaikuttaa suoraan hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Kaikki ennusteet osoittavat väestön jatkavan edelleen kasvuaan. On siis selvää, että hiilidioksidipitoisuus tulee nousemaan kaikista ympäristöveroja korottavien hyväntekijöiden puheista huolimatta. Niin kauan, kun olemme sokeita sille tosiasialle, että hiilidioksidipitoisuus itse asiassa kasvaa väestönkasvun vuoksi, kaikki toimenpiteemme hiilidioksidipitoisuuden laskemiseksi ovat yhtä tehokkaita kuin pässin nakkaaminen tulivuoreen: Niiden vaikutus perustuu puhtaaseen uskoon. Jos avaamme rajamme kaikille tulijoille, omat resurssimme tullaan lopulta kaluamaan yhtä loppuun, kuin lähtömaiden resurssitkin lopulta kalutaan. Tämä lopputulos on riippumaton siitä mitkä yksittäisten tulijoiden tarkoitusperät ovat tai ovatko he hyviä vai pahoja ihmisiä.<br /><br />Miten meidän sitten pitäisi toimia? Toisin kuin nyt ilmeisesti uskotaan, ratkaisu ei ole oman teollisuuden ja tutkimuksen verottaminen pimeälle keskiajalle ja tieteellisen jatkokoulutuksen voimakas suuntaaminen ulkomaalaisille.&nbsp; Tarvitsemme radikaalia edistystä teknologian kehityksessä. Tarvitsemme <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Disruptio">disruptiivista</a> teknologiaa.</p><p>Vähenevien resurssien maailmassa tutkimus ja kehitys tulee kiinnostamaan koko ajan vähemmän ja halvimmat vaihtoehdot tulevat lopulta aina voittamaan. Jo nyt sallimme surutta siirtää tuotantoa korkeiden ympäristönormien demokraattisesta Euroopasta&nbsp; kommunistiseen Kiinaan.&nbsp; On päivänselvää, että yhtään mikään verotukseen tai normeihin perustuva tapa hillitä hiilidioksidipitoisuuden kasvua ei tule toimimaan. Iso raha tulee rapauttamaan ajan myötä kaikki tällaiset yritykset. Ainoa toivo on kehittää riittävän nopeasti sellaista halvempaa ja ympäristöystävällisempää energiantuotantoa, liikkumisvälineitä ja teollisuutta, joka mahdollistaa kehittyvissä maissa paikan päällä erittäin nopean elintason nousun syömättä luonnonvaroja loppuun. Elintason nousu nimittäin laskee tunnetusti syntyvyyttä. Tästä kirjoitti jo <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Polybios">Polybios</a> kuvatessaan sitä, miten elintason nousu ajoi muinaisen Kreikan syntyvyyden niin alas, että se ei kyennyt enää taistelemaan Roomaa vastaan.<br /><br />Ympäristöystävällisemmän teknologian tulee selvitä kysynnän ja tarjonnan lain testistä. Halvemmalla tarkoitin edellä sitä, että uuden teknologian tulee olla kaikissa olosuhteissa nykyisin olemassaolevaa teknologiaa kilpailukykyisempää. Pystymme nyt Suomessa kehittyviä maita puhtaampaan teollisuuteen, mutta nykyisin olemassa olevat vaihtoehdot eivät ratkaise kuvailemaani ongelmaa, koska ne ovat säännönmukaisesti ja useista syistä saastuttavaa teknologiaa kalliimpia ratkaisuja. Kehittyvät maat valitsevat halvemmat ratkaisut.<br /><br />Uuden teknologian kehittyminen pohjaa meillä tällä hetkellä suurten yritysten t&amp;k panostuksiin, startuppeihin ja yliopistojen tutkimukseen. Nämä tavat eivät tule ajoissa löytämään ratkaisua ongelmaan. Kyse on vaikeudeltaan ja kustannuksiltaan ensimmäisen kuulennonkin ylittävä ongelma. Meidän täytyy ymmärtää, että kehittyineiden maiden, joihin luen Suomenkin, vastuu väestönkasvun ja hiilidioksidipitoisuuden kaltaisten ongelmien ratkaisussa ei ole omien käsien peseminen kalliilla ja kokonaisuuden kannalta täysin yhdentekevillä ratkaisuilla, vaan ylivertaisten tutkimusresurssien ja vapaiden taloudellisten resurssien käyttö globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.<br /><br />Tarvitaan jättimäisiä panostuksia tutkimukseen sellaisten disruptiivisen innovaatioiden keksimiseksi, jolla kehitysmaiden siirtyminen väestönkasvun kannalta järkevämmiksi kehittyneiksi maiksi ja edelleen kasvamistaan jatkavan koko maailman väestön energiantarve, liikkuminen ja tuotanto saadaan hoidettua nykyistä vähemmän resursseja käyttävällä tavalla.&nbsp; Tämä ei onnistu väestönkasvun kannalta ajoissa ilman jättimäisiä valtiollisia ponnisteluja. Jos maailman resurssit loppuvat väestönkasvun kautta, siihen ei ole olemassa kaikkien kannalta onnellista ratkaisua. Ratkaisu ongelmaan on se, että kehittyvien maiden elintaso tulee nostaa keinotekoisesti mutta fossiilisia polttoaineita kuluttamatta luonnollista kehitystä nopeammin sellaiselle tasolle, jossa väestönkasvu taittuu luonnollisesti. Tämä tulee tapahtua sopusoinnussa sekä kysynnän ja tarjonnan lain kanssa, että Garrett Hardinin kuvaama <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteismaan_ongelma">yhteismaan ongelma</a> huomioiden. Ei ole helppoa.<br /><br />Meidän velvollisuutemme kehittyneinä maina on säilyttää yhteiskuntiemme vakaus, vaikka se tarkoittaisi rajojen sulkemista ja käyttää resurssejamme koko maailman kannalta viisaasti etsimällä ongelmiin ratkaisut. Kehittyvien maiden nopea, mutta huomattavan vähän päästöjä aiheuttava ja luonnonvaroja kuluttava elintason nousu on maailman ainoa toivo. On selvää, että kehittyvät maat tai epävakaat maat eivät pysty ongelmia ajoissa ratkaisemaan. Oman talouden näivettäminen verotuksella ja loppujenlopuksi turhalla massamaahanmuutolla ei maailman ongelmia ratkaise.&nbsp; Järjestelmällinen, useita kertaluokkia nykyistä suurempi panostaminen kuvaamieni ongelmien ratkaisuun teknologian kautta on lopulta jopa kangaskassien käyttämistä kauppareissuilla eettisempi tapa parantaa maailmaa.<br /><br /><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuttokeskustelu ja ilmastonmuutoskeskustelu erillisinä ongelmina ovat kumpikin suurta kusetusta. Tämä kusetus, vaikkakin on kätevä erilaisten poliittisten tavoitteiden ajamisessa, peittää näkyvistä todellisen ongelman ja kätkee taakseen itsestäänselvät toimintatavat kummankin edellä mainitun ongelman käsittelemiseen.  Tämä todellinen ongelma kaiken takana on globaali hallitsematon väestönkasvu ja siihen puolestaan ei kotimainen ympäristöhurskaus auta yhtään mitään.

Syntymävuotenani 1970 maailman väkiluku oli 3.68 miljardia. Nyt maailman väkiluku on 7.7 miljardia. Arvio maailman väkiluvusta vuodelle 2050 on 9.8 miljardia ja optimistinen arvio vuoden 2100 väkiluvusta on 11.2 miljardia. Väkiluvun kasvun ennusteissa näkyvä selkeä lasku perustuu arvioihin elintason kasvun mukanaan tuomiin pienempiin perhekokoihin ja resurssien loppumiseen. En ole tilannetta näkemässä, veikkaan 2100 arvion olevan hurskas toive ja väkiluvun nousun olevan voimakkaampaa. Kasvava väestö tulee vaatimaan yhä enemmän resursseja. Niin kauan kun emme ymmärrä todellisen ongelman olevan väestönkasvu, tämä resurssien tarve näyttäytyy meille nyt ja tulevaisuudessa erillisinä ongelmina: enemmän tai vähemmän hallitsemattomana maahanmuuttona ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuna.

Väestönkasvu on voimakkainta Afrikassa. Uskonkin väestönkasvun olevan nyt ja tulevaisuudessa huomattavasti ilmaston muuttumista voimakkaampi muuttoliikkeen aiheuttaja. Kasvava väestö pyrkii siirtymään alueille, joissa resursseja on saatavilla. Jos muuttoliikeen annettaisiin jatkua vapaasti, se jatkuisi kunnes resurssit on kulutettu toisissa maissa samalle tasolle kuin lähtömaassa.  Korostaisin, että sekä hallitsematon maahanmuutto että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ovat globaaleja ongelmia. Tästä seuraa että myös väestönkasvu on globaali ongelma ja paikallisesta väestönkehityksestä riippumatta myös meidän ongelmamme.

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu ilmeisesti suureksi osaksi fossilisen hiilen pumppaamisesta ilmakehään.  Mitä enemmän ihmisiä ajaa autolla tai käyttää fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa energiaa tai lämpöä, sitä enemmän fossilista hiiltä palaa ilmakehään.  Väkiluvun kasvaminen ja elintason kohoaminen vaikuttaa suoraan hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Kaikki ennusteet osoittavat väestön jatkavan edelleen kasvuaan. On siis selvää, että hiilidioksidipitoisuus tulee nousemaan kaikista ympäristöveroja korottavien hyväntekijöiden puheista huolimatta. Niin kauan, kun olemme sokeita sille tosiasialle, että hiilidioksidipitoisuus itse asiassa kasvaa väestönkasvun vuoksi, kaikki toimenpiteemme hiilidioksidipitoisuuden laskemiseksi ovat yhtä tehokkaita kuin pässin nakkaaminen tulivuoreen: Niiden vaikutus perustuu puhtaaseen uskoon. Jos avaamme rajamme kaikille tulijoille, omat resurssimme tullaan lopulta kaluamaan yhtä loppuun, kuin lähtömaiden resurssitkin lopulta kalutaan. Tämä lopputulos on riippumaton siitä mitkä yksittäisten tulijoiden tarkoitusperät ovat tai ovatko he hyviä vai pahoja ihmisiä.

Miten meidän sitten pitäisi toimia? Toisin kuin nyt ilmeisesti uskotaan, ratkaisu ei ole oman teollisuuden ja tutkimuksen verottaminen pimeälle keskiajalle ja tieteellisen jatkokoulutuksen voimakas suuntaaminen ulkomaalaisille.  Tarvitsemme radikaalia edistystä teknologian kehityksessä. Tarvitsemme disruptiivista teknologiaa.

Vähenevien resurssien maailmassa tutkimus ja kehitys tulee kiinnostamaan koko ajan vähemmän ja halvimmat vaihtoehdot tulevat lopulta aina voittamaan. Jo nyt sallimme surutta siirtää tuotantoa korkeiden ympäristönormien demokraattisesta Euroopasta  kommunistiseen Kiinaan.  On päivänselvää, että yhtään mikään verotukseen tai normeihin perustuva tapa hillitä hiilidioksidipitoisuuden kasvua ei tule toimimaan. Iso raha tulee rapauttamaan ajan myötä kaikki tällaiset yritykset. Ainoa toivo on kehittää riittävän nopeasti sellaista halvempaa ja ympäristöystävällisempää energiantuotantoa, liikkumisvälineitä ja teollisuutta, joka mahdollistaa kehittyvissä maissa paikan päällä erittäin nopean elintason nousun syömättä luonnonvaroja loppuun. Elintason nousu nimittäin laskee tunnetusti syntyvyyttä. Tästä kirjoitti jo Polybios kuvatessaan sitä, miten elintason nousu ajoi muinaisen Kreikan syntyvyyden niin alas, että se ei kyennyt enää taistelemaan Roomaa vastaan.

Ympäristöystävällisemmän teknologian tulee selvitä kysynnän ja tarjonnan lain testistä. Halvemmalla tarkoitin edellä sitä, että uuden teknologian tulee olla kaikissa olosuhteissa nykyisin olemassaolevaa teknologiaa kilpailukykyisempää. Pystymme nyt Suomessa kehittyviä maita puhtaampaan teollisuuteen, mutta nykyisin olemassa olevat vaihtoehdot eivät ratkaise kuvailemaani ongelmaa, koska ne ovat säännönmukaisesti ja useista syistä saastuttavaa teknologiaa kalliimpia ratkaisuja. Kehittyvät maat valitsevat halvemmat ratkaisut.

Uuden teknologian kehittyminen pohjaa meillä tällä hetkellä suurten yritysten t&k panostuksiin, startuppeihin ja yliopistojen tutkimukseen. Nämä tavat eivät tule ajoissa löytämään ratkaisua ongelmaan. Kyse on vaikeudeltaan ja kustannuksiltaan ensimmäisen kuulennonkin ylittävä ongelma. Meidän täytyy ymmärtää, että kehittyineiden maiden, joihin luen Suomenkin, vastuu väestönkasvun ja hiilidioksidipitoisuuden kaltaisten ongelmien ratkaisussa ei ole omien käsien peseminen kalliilla ja kokonaisuuden kannalta täysin yhdentekevillä ratkaisuilla, vaan ylivertaisten tutkimusresurssien ja vapaiden taloudellisten resurssien käyttö globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarvitaan jättimäisiä panostuksia tutkimukseen sellaisten disruptiivisen innovaatioiden keksimiseksi, jolla kehitysmaiden siirtyminen väestönkasvun kannalta järkevämmiksi kehittyneiksi maiksi ja edelleen kasvamistaan jatkavan koko maailman väestön energiantarve, liikkuminen ja tuotanto saadaan hoidettua nykyistä vähemmän resursseja käyttävällä tavalla.  Tämä ei onnistu väestönkasvun kannalta ajoissa ilman jättimäisiä valtiollisia ponnisteluja. Jos maailman resurssit loppuvat väestönkasvun kautta, siihen ei ole olemassa kaikkien kannalta onnellista ratkaisua. Ratkaisu ongelmaan on se, että kehittyvien maiden elintaso tulee nostaa keinotekoisesti mutta fossiilisia polttoaineita kuluttamatta luonnollista kehitystä nopeammin sellaiselle tasolle, jossa väestönkasvu taittuu luonnollisesti. Tämä tulee tapahtua sopusoinnussa sekä kysynnän ja tarjonnan lain kanssa, että Garrett Hardinin kuvaama yhteismaan ongelma huomioiden. Ei ole helppoa.

Meidän velvollisuutemme kehittyneinä maina on säilyttää yhteiskuntiemme vakaus, vaikka se tarkoittaisi rajojen sulkemista ja käyttää resurssejamme koko maailman kannalta viisaasti etsimällä ongelmiin ratkaisut. Kehittyvien maiden nopea, mutta huomattavan vähän päästöjä aiheuttava ja luonnonvaroja kuluttava elintason nousu on maailman ainoa toivo. On selvää, että kehittyvät maat tai epävakaat maat eivät pysty ongelmia ajoissa ratkaisemaan. Oman talouden näivettäminen verotuksella ja loppujenlopuksi turhalla massamaahanmuutolla ei maailman ongelmia ratkaise.  Järjestelmällinen, useita kertaluokkia nykyistä suurempi panostaminen kuvaamieni ongelmien ratkaisuun teknologian kautta on lopulta jopa kangaskassien käyttämistä kauppareissuilla eettisempi tapa parantaa maailmaa.





 

]]>
6 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276128-nain-maailma-makaa-tie-suurista-kusetuksista-todelliseen-kestavaa-kehitykseen#comments Eurovaalit 2019 Hallitsematon maahanmuutto Ilmastonmuutos Tähtiliike Väestönkasvu Sat, 18 May 2019 02:34:56 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276128-nain-maailma-makaa-tie-suurista-kusetuksista-todelliseen-kestavaa-kehitykseen
Pakolaiset ja maahanmuutto puhuttivat Siilinjärvellä http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella <p>Olen parhaillaan Keskustan Pohjois-Savon piirin kokouksessa. Hyvin ja ammattimaisesti järjestetty kokous, joka alkoi vaalipaneelilla. Paikalla Siilinjärvellä oli lisäkseni Europarlamenttiin pyrkivä Elsi Katainen. Tolkun ehdokas hänkin.</p><p>Paneelissa pääsimme molemmat esittelemään omia teemojamme ja osaamistamme. Niinpä esittelin laajasti puolustusjärjestelmäämme liittyviä asioita sekä EU:n rajaturvallisuutta, joka on huonosti hoidettu monissa eteläisissä jäsenvaltioissa. Niinpä rajat eivät ole aina pitäneet kuten huomasimme vuosien 2014-2016 pakolaiskriisin aikana.</p><p>Kriisin aikana tuli myös selvästi esiin kuinka kädetön unioni oli pakolaisvirtojen kontrolloinnissa. Reiteillä olleet valtiot keskittyivät lähinnä siirtämään pakolaisia eteenpäin seuraavaan maahan. Näin teki myös länsinaapurimme Ruotsi, joka ohjasi Suomeen 30.000 Lähi-Idän pakolaista. Totesin, että mikäli tätä asiaa ei saada kuntoon, voi se pitkässä juoksussa repiä koko unionin hajalle.</p><p><strong>Taustalla ilmastonmuutos ja länsimaiden sotapolitiikka</strong></p><p>Paljon käsiteltiin myös kriisin taustoja. USA ja muutamat muut länsimaat ovat sotineet Lähi-idässä kohta kaksi vuosikymmentä ja sen johdosta monien alueen maiden valtiorakenteet eivät enää kunnolla toimi tai niitä ei ole. Niinpä ihmiset pakenevat näistä maista tai niiden kautta Eurooppaan.</p><p>Taustalla on myös ilmastonmuutos, joka esim. Syyriassa on yksi sisällissodan taustasyistä.&nbsp; Koska alueella sataa entistä vähemmän, ei maata voi enää osassa maata viljellä. Niinpä syyrialaiset ovat sankoin joukoin muuttaneet kaupunkeihin, joissa he elävät vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Niinpä erilaiset kansankiihottajat saavat heitä helposti taakseen.</p><p>Vahvasti ilmastonmuutos näkyy myös Afrikassa, jossa lisäksi ongelmana on voimakas väestönkasvu. Jatkuvasti kasvavalla määrällä afrikkalaisia ei ole muuta toivoa paremmasta tulevaisuudesta kuin yrittää päästä Eurooppaan. Niinpä kasvava joukko afrikkalaisia yrittää tulla vuosittain unionin alueelle keinoja kaihtamatta. Heitä on vaikea tästä syyttää, sillä kukapa ei haluaisi itselleen ja lapsilleen parempaa tulevaisuutta.</p><p><strong>Tarvitsemme hallittua maahanmuuttoa</strong></p><p>Totesin keskustelussa myös, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa eikä minusta ihmisen etnisellä taustalla, uskonnolla tai ihonvärillä ole mitään väliä. Kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen ja heitä tulee kohdella kunnolla. itse olen kihloissa japanilaistataustaisen naisen kanssa.</p><p>Mutta on myös niin, että täällä on elettävä suomalaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Ja suotavaa olisi myös, että ainakin tietyn siirtymäajan jälkeen asianomainen henkilö myös elättäisi itsensä ja omat lapsensa omalla työllään. Vaikka mediasta ja somesta saa tällä hetkellä helposti aivan toisenlaisen kuvan tästä, uskon valtaosan maahanmuuttajista hyväksyvän ja allekirjoittavan nämä reunaehdot. Ainakin ne hyväksyvät, jotka itse tunnen.</p><p>Huomenna jatkan kampanjointia Keski-Suomessa. Keskustan puoluesihteeri Riitta Pirkkalaisen kanssa olen tavattavissa klo 11.00 Äänekoskella ja klo 13.00 Jyväskylässä. Sunnuntaina ohjelmassa on Pietarsaari ja Seinäjoki.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen parhaillaan Keskustan Pohjois-Savon piirin kokouksessa. Hyvin ja ammattimaisesti järjestetty kokous, joka alkoi vaalipaneelilla. Paikalla Siilinjärvellä oli lisäkseni Europarlamenttiin pyrkivä Elsi Katainen. Tolkun ehdokas hänkin.

Paneelissa pääsimme molemmat esittelemään omia teemojamme ja osaamistamme. Niinpä esittelin laajasti puolustusjärjestelmäämme liittyviä asioita sekä EU:n rajaturvallisuutta, joka on huonosti hoidettu monissa eteläisissä jäsenvaltioissa. Niinpä rajat eivät ole aina pitäneet kuten huomasimme vuosien 2014-2016 pakolaiskriisin aikana.

Kriisin aikana tuli myös selvästi esiin kuinka kädetön unioni oli pakolaisvirtojen kontrolloinnissa. Reiteillä olleet valtiot keskittyivät lähinnä siirtämään pakolaisia eteenpäin seuraavaan maahan. Näin teki myös länsinaapurimme Ruotsi, joka ohjasi Suomeen 30.000 Lähi-Idän pakolaista. Totesin, että mikäli tätä asiaa ei saada kuntoon, voi se pitkässä juoksussa repiä koko unionin hajalle.

Taustalla ilmastonmuutos ja länsimaiden sotapolitiikka

Paljon käsiteltiin myös kriisin taustoja. USA ja muutamat muut länsimaat ovat sotineet Lähi-idässä kohta kaksi vuosikymmentä ja sen johdosta monien alueen maiden valtiorakenteet eivät enää kunnolla toimi tai niitä ei ole. Niinpä ihmiset pakenevat näistä maista tai niiden kautta Eurooppaan.

Taustalla on myös ilmastonmuutos, joka esim. Syyriassa on yksi sisällissodan taustasyistä.  Koska alueella sataa entistä vähemmän, ei maata voi enää osassa maata viljellä. Niinpä syyrialaiset ovat sankoin joukoin muuttaneet kaupunkeihin, joissa he elävät vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Niinpä erilaiset kansankiihottajat saavat heitä helposti taakseen.

Vahvasti ilmastonmuutos näkyy myös Afrikassa, jossa lisäksi ongelmana on voimakas väestönkasvu. Jatkuvasti kasvavalla määrällä afrikkalaisia ei ole muuta toivoa paremmasta tulevaisuudesta kuin yrittää päästä Eurooppaan. Niinpä kasvava joukko afrikkalaisia yrittää tulla vuosittain unionin alueelle keinoja kaihtamatta. Heitä on vaikea tästä syyttää, sillä kukapa ei haluaisi itselleen ja lapsilleen parempaa tulevaisuutta.

Tarvitsemme hallittua maahanmuuttoa

Totesin keskustelussa myös, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa eikä minusta ihmisen etnisellä taustalla, uskonnolla tai ihonvärillä ole mitään väliä. Kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen ja heitä tulee kohdella kunnolla. itse olen kihloissa japanilaistataustaisen naisen kanssa.

Mutta on myös niin, että täällä on elettävä suomalaisten lakien ja tapojen mukaisesti. Ja suotavaa olisi myös, että ainakin tietyn siirtymäajan jälkeen asianomainen henkilö myös elättäisi itsensä ja omat lapsensa omalla työllään. Vaikka mediasta ja somesta saa tällä hetkellä helposti aivan toisenlaisen kuvan tästä, uskon valtaosan maahanmuuttajista hyväksyvän ja allekirjoittavan nämä reunaehdot. Ainakin ne hyväksyvät, jotka itse tunnen.

Huomenna jatkan kampanjointia Keski-Suomessa. Keskustan puoluesihteeri Riitta Pirkkalaisen kanssa olen tavattavissa klo 11.00 Äänekoskella ja klo 13.00 Jyväskylässä. Sunnuntaina ohjelmassa on Pietarsaari ja Seinäjoki. 

]]>
12 http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella#comments Ilmastonmuutos Keskusta Pakolaiset Rajaturvallisuus Sota Fri, 17 May 2019 16:36:36 +0000 Olli Nyberg http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276118-pakolaiset-ja-maahanmuutto-puhuttivat-siilinjarvella
Vihapuheen syyt ja vihapuheen kitkeminen http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276105-vihapuheen-syyt-ja-vihapuheen-kitkeminen <p>Tottakai vakiintuneet käytänteet ovat keino saada ennakoitava toimintaympäristö aikaan, jotta vältettäisiin jännittynyt ja räjähdysherkkä tila, joka mitä ilmeisimmin on tämän päivän piinaava ongelma. Jokin maailmassa on muuttunut ja sen voi aistia juuri &rdquo;<em>vihapuheena</em>.&rdquo;</p><p><strong>Mistä vihapuhe sitten saa alkunsa jos ei hämmennyksestä ja ristiriidoista?</strong></p><p>Luin jokin aika sitten erään paikallisen henkilön mielipidekirjoituksen paikallislehdestä, jossa hän heilautti &rdquo;<em>natsikorttia</em>&rdquo; hyvin yllättävällä tavalla ainakin minun mielestä viitatessaan Vihreiden puolueeseen tarkoituksenaan ilmeisesti leimata puoluetta &rdquo;ajatuspoliisiksi.&rdquo;</p><p>Eläinkunnassa erilaisten eläimien ristiriita vuorovaikutuksessa voi olla hyvin ilmeinen mikäli viestintä ja kyky tulkita eri osapuolien välillä on suuresti vaihteleva. Se tiedetään, että esimerkiksi kissalle hännän pitäminen pystyssä ei tarkoita tarkkaavaisuutta tai hyökkäävyyttä toisin kuin koiralla.</p><p><strong>Yhteiskunnallinen murros ja asenteiden muutos aiheuttavat kitkaa</strong> ja kuumenemista eri osapuolien välillä, <strong>koska vakiintuneet tavat eivät enää päde.</strong> <strong>Siksi raivo kukkii</strong> verkossa, <strong>kun</strong> tavanomainen, <strong>ihmisiä yhteen sitova huumorikin on muuttunut</strong> <strong>eikä</strong> osapuolten yhteinen <strong>kieli ole enää sama.</strong></p><p><em>Erilaiset arvot joutuvat nyt kovalle koetukselle, kun poikia ei saa kutsua pojiksi eikä tyttöjä tytöiksi </em>&ndash; kaikki on muuttunut ja koti ei näytä enää kodille.</p><p>Kansainvälistymisen ja <strong>maailmanlaajuisen verkon myötä ihmisten keino saada tietoa on &rdquo;<em>räjähtänyt käsissä</em>&rdquo;</strong> <strong>ja siksi henkilökohtainen vastuu on myös kasvanut. </strong>Tällä kehityksellä on osansa vakiintuneiden käytösten murroksessa ja juuri siksi jotkut saattavat vielä haikailla Kekkosen perään aikaan, jolloin kaikki tieto tuli Kekkoselta, jos sieltäkään.</p><p>Se oli sitä &rdquo;<em>vanhaa kunnon neuvostoaikaa.</em>&rdquo;</p><p><strong>Kun kaikki rajat kaatuu</strong>, on seurauksena sekaannusta ja silloin <strong>tulvamuurina toimiikin yksilö eikä enää yhteisö. </strong>&rdquo;<em>Hallitsematon maahanmuutto</em>&rdquo; ja ilmastonmuutos on varmasti aiheita, jotka ahdistavat. Eikö kehityskulku vihapuheen ja ympäristömuutoksen välillä ole vähintään ilmeinen?</p><p>Mutta auttaako raivoaminen ja sulkeutuminen?</p><p>Vai kasvaako tunnemyrskyissä kiukku vain suuremmaksi, joka saattaa lopulta myös näkyä äärimmäisinä tekoina?</p><p>Tunnekasvatus on mitä ilmeisimmin paikallaan ja siihen opetukseen tarvitaan muitakin, kuin nuoria, jotta ihmisillä olisi valmiudet käsitellä ja kohdata murrosten maailma. <strong>Olisiko paikallaan jopa työyhteisöihin perustaa kursseja tunne-elämän hallintaa?</strong></p><p>En tiedä, mutta kovasti tälläkin hetkellä <a href="/yle.fi/uutiset/3-10786984">erilaisissa työryhmissä pohditaan </a>vihatulvien hallintaa. Ehkä asennekasvatusta kaipaisi moni aikuinenkin eikä se tekisi varmaan minullekaan pahaa? <strong>Se on kuitenkin varmaa, että</strong> <strong>ajatuspoliisina toimiminen ei toimi enää, sillä emme elä Neuvostoliitossa.</strong></p><p><strong>----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</strong></p><p><strong>Rakkautta ja anarkiaa itse kullekin näin perjantain kunniaksi.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tottakai vakiintuneet käytänteet ovat keino saada ennakoitava toimintaympäristö aikaan, jotta vältettäisiin jännittynyt ja räjähdysherkkä tila, joka mitä ilmeisimmin on tämän päivän piinaava ongelma. Jokin maailmassa on muuttunut ja sen voi aistia juuri ”vihapuheena.”

Mistä vihapuhe sitten saa alkunsa jos ei hämmennyksestä ja ristiriidoista?

Luin jokin aika sitten erään paikallisen henkilön mielipidekirjoituksen paikallislehdestä, jossa hän heilautti ”natsikorttia” hyvin yllättävällä tavalla ainakin minun mielestä viitatessaan Vihreiden puolueeseen tarkoituksenaan ilmeisesti leimata puoluetta ”ajatuspoliisiksi.”

Eläinkunnassa erilaisten eläimien ristiriita vuorovaikutuksessa voi olla hyvin ilmeinen mikäli viestintä ja kyky tulkita eri osapuolien välillä on suuresti vaihteleva. Se tiedetään, että esimerkiksi kissalle hännän pitäminen pystyssä ei tarkoita tarkkaavaisuutta tai hyökkäävyyttä toisin kuin koiralla.

Yhteiskunnallinen murros ja asenteiden muutos aiheuttavat kitkaa ja kuumenemista eri osapuolien välillä, koska vakiintuneet tavat eivät enää päde. Siksi raivo kukkii verkossa, kun tavanomainen, ihmisiä yhteen sitova huumorikin on muuttunut eikä osapuolten yhteinen kieli ole enää sama.

Erilaiset arvot joutuvat nyt kovalle koetukselle, kun poikia ei saa kutsua pojiksi eikä tyttöjä tytöiksi – kaikki on muuttunut ja koti ei näytä enää kodille.

Kansainvälistymisen ja maailmanlaajuisen verkon myötä ihmisten keino saada tietoa on ”räjähtänyt käsissä ja siksi henkilökohtainen vastuu on myös kasvanut. Tällä kehityksellä on osansa vakiintuneiden käytösten murroksessa ja juuri siksi jotkut saattavat vielä haikailla Kekkosen perään aikaan, jolloin kaikki tieto tuli Kekkoselta, jos sieltäkään.

Se oli sitä ”vanhaa kunnon neuvostoaikaa.

Kun kaikki rajat kaatuu, on seurauksena sekaannusta ja silloin tulvamuurina toimiikin yksilö eikä enää yhteisö. Hallitsematon maahanmuutto” ja ilmastonmuutos on varmasti aiheita, jotka ahdistavat. Eikö kehityskulku vihapuheen ja ympäristömuutoksen välillä ole vähintään ilmeinen?

Mutta auttaako raivoaminen ja sulkeutuminen?

Vai kasvaako tunnemyrskyissä kiukku vain suuremmaksi, joka saattaa lopulta myös näkyä äärimmäisinä tekoina?

Tunnekasvatus on mitä ilmeisimmin paikallaan ja siihen opetukseen tarvitaan muitakin, kuin nuoria, jotta ihmisillä olisi valmiudet käsitellä ja kohdata murrosten maailma. Olisiko paikallaan jopa työyhteisöihin perustaa kursseja tunne-elämän hallintaa?

En tiedä, mutta kovasti tälläkin hetkellä erilaisissa työryhmissä pohditaan vihatulvien hallintaa. Ehkä asennekasvatusta kaipaisi moni aikuinenkin eikä se tekisi varmaan minullekaan pahaa? Se on kuitenkin varmaa, että ajatuspoliisina toimiminen ei toimi enää, sillä emme elä Neuvostoliitossa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Rakkautta ja anarkiaa itse kullekin näin perjantain kunniaksi.

]]>
3 http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276105-vihapuheen-syyt-ja-vihapuheen-kitkeminen#comments Ilmastonmuutos Moraali Vihapuhe Yksilön vastuu Ympäristömuutos Fri, 17 May 2019 11:30:32 +0000 Mikko Marttila http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276105-vihapuheen-syyt-ja-vihapuheen-kitkeminen
Sitran 1,5 asteen selvitys sivuuttaa ydinvoiman http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276087-sitran-15-asteen-selvitys-sivuuttaa-ydinvoiman <p>Sitra julkaisi eilen toimenpidesuosituksensa, jotta Suomi ja suomalaiset voisi vetää oman kortensa kekoon ilmastotaistelussa. Pari huomiota:</p><p>1. Listalla on paljon sinällään toimivia keinoja, kuten lihansyönnin, lentämisen, autoilun, asuntojen koon ja huonelämpötilan vähentäminen. Mutta ne ovat monella tavalla marginaalisia juttuja, joiden edessä ihmiset kääntyvät kannoillaan.</p><p>2. Selvitys ei mainitse ydinvoimaa sen enempää sähkön- kuin lämmöntuotannonkaan työkaluna, vaan keskittyy uusiutuviin. Rivien välistä ei ole vaikeaa lukea &quot;Energiewende&quot;, jonka myötä Saksa yritti korvata ydinvoiman ja fossiiliset uusiutuvilla energiamuodoilla. Tosin Energiewende on ollut täysi katastrofi: Saksan päästöt eivät vähene samalla, koska se korvaa ydinvoimaa venäläisellä maakaasulla ja sekä ruskohiilellä</p><p>Muistutan kaikkia: Energiajärjestelmämme ongelma ei ole polttoaineiden uusiutuvuus vaan päästöintensiivisyys. Kaikki uusiutuva ei ole ympäristöystävällistä eikä kaikki ympäristöystävällinen uusiutuvaa.</p><p>Erityisen outoa ydinvoiman unohtaminen selvityksestä on siksi, että Sitra tarjosi vaalien alla tilat Suomen Ekomodernistien järjestämälle, modulaarisia pienydinreaktoreita käsitelleelle seminaarille, jossa oli maailmanluokan ydinteknologiaosaajia puhujina. Siitä toki iso kiitos Sitralle, mutta silti ydinvoiman sivuuttaminen ihmetyttää. Yksi selitys voi olla se, että raportin ensimmäinen kirjoittaja, Michael Lettenmeier, on ainakin vuosikymmenen alkupuolella ollut Greenpeace-kaliiperin ydinvoimavastustaja.</p><p>Kaiken muun lisäksi, maailman pelastaminen on tässä selvityksessä markkinoitu todella huonosti. Käytännössä siinä ei esitetä muuta vaihtoehtoa kuin kulutuksen ja elintason äärimmäisen radikaalia leikkaamista tavalla, joka vieraannuttaa useimmat lukijat edes yrittämästä.</p><p>Ympäristöongelmiin voidaan puuttua taannuttamatta Suomea koirankoppi-vege-dystopiaksi. Siihen tosin tarvitaan teknologista kehitystä, erityisesti ydinvoimaa. #terestroika</p><p>Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/" title="https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/">https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/</a></p><p><a href="http://leostranius.fi/2011/04/michael-lettenmeier-nyt-jos-koskaan/" title="http://leostranius.fi/2011/04/michael-lettenmeier-nyt-jos-koskaan/">http://leostranius.fi/2011/04/michael-lettenmeier-nyt-jos-koskaan/</a></p><p><a href="https://www.youtube.com/channel/UCk6aN2GSfHdMjJdX3kk9kEA" title="https://www.youtube.com/channel/UCk6aN2GSfHdMjJdX3kk9kEA">https://www.youtube.com/channel/UCk6aN2GSfHdMjJdX3kk9kEA</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Sitra julkaisi eilen toimenpidesuosituksensa, jotta Suomi ja suomalaiset voisi vetää oman kortensa kekoon ilmastotaistelussa. Pari huomiota:

1. Listalla on paljon sinällään toimivia keinoja, kuten lihansyönnin, lentämisen, autoilun, asuntojen koon ja huonelämpötilan vähentäminen. Mutta ne ovat monella tavalla marginaalisia juttuja, joiden edessä ihmiset kääntyvät kannoillaan.

2. Selvitys ei mainitse ydinvoimaa sen enempää sähkön- kuin lämmöntuotannonkaan työkaluna, vaan keskittyy uusiutuviin. Rivien välistä ei ole vaikeaa lukea "Energiewende", jonka myötä Saksa yritti korvata ydinvoiman ja fossiiliset uusiutuvilla energiamuodoilla. Tosin Energiewende on ollut täysi katastrofi: Saksan päästöt eivät vähene samalla, koska se korvaa ydinvoimaa venäläisellä maakaasulla ja sekä ruskohiilellä

Muistutan kaikkia: Energiajärjestelmämme ongelma ei ole polttoaineiden uusiutuvuus vaan päästöintensiivisyys. Kaikki uusiutuva ei ole ympäristöystävällistä eikä kaikki ympäristöystävällinen uusiutuvaa.

Erityisen outoa ydinvoiman unohtaminen selvityksestä on siksi, että Sitra tarjosi vaalien alla tilat Suomen Ekomodernistien järjestämälle, modulaarisia pienydinreaktoreita käsitelleelle seminaarille, jossa oli maailmanluokan ydinteknologiaosaajia puhujina. Siitä toki iso kiitos Sitralle, mutta silti ydinvoiman sivuuttaminen ihmetyttää. Yksi selitys voi olla se, että raportin ensimmäinen kirjoittaja, Michael Lettenmeier, on ainakin vuosikymmenen alkupuolella ollut Greenpeace-kaliiperin ydinvoimavastustaja.

Kaiken muun lisäksi, maailman pelastaminen on tässä selvityksessä markkinoitu todella huonosti. Käytännössä siinä ei esitetä muuta vaihtoehtoa kuin kulutuksen ja elintason äärimmäisen radikaalia leikkaamista tavalla, joka vieraannuttaa useimmat lukijat edes yrittämästä.

Ympäristöongelmiin voidaan puuttua taannuttamatta Suomea koirankoppi-vege-dystopiaksi. Siihen tosin tarvitaan teknologista kehitystä, erityisesti ydinvoimaa. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/

http://leostranius.fi/2011/04/michael-lettenmeier-nyt-jos-koskaan/

https://www.youtube.com/channel/UCk6aN2GSfHdMjJdX3kk9kEA

 

 

]]>
4 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276087-sitran-15-asteen-selvitys-sivuuttaa-ydinvoiman#comments Energiewende Ilmastonmuutos Sitra Tuulivoima Ydinvoima Fri, 17 May 2019 06:50:15 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276087-sitran-15-asteen-selvitys-sivuuttaa-ydinvoiman
Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa! http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276052-suomalaisille-jatkossakin-maitoa-ja-bensaa <p>Sitra <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10784895?utm_source=facebook-share&amp;fbclid=IwAR3NwnrZo_FtB_BarujVRYAd_bHF_lqbPNyS4rDsz-83d1nCpCTm6NKBgwM"><u>julkaisi</u></a> tänään laskelmansa Suomen ilmastotavoitteisiin liittyen. Kuten artikkelissa sanotaan, yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. Tämä osoittaakin sen, että suomalaisia syyllistävä ilmastopolitiikka on mennyt aivan liian pitkälle. Tällä kertaa ollaan lopullisesti valmiita viemään suomalaisilta kokonaan punainen liha sekä autot.</p><p>Ilmastopolitiikassakin pitäisi ymmärtää realiteetit. Suomi voi tehdä osansa, mutta ei muiden osaa. Suurien saastuttajien, kuten Kiinan, on itse muutettava suuntansa. Suomalaisten kulutustottumukset ja elintavat aiheuttavat häviävän pienen osan maailman päästöistä, joten asiaa lähestytään lähtökohtaisestikin väärästä suunnasta. Kiristämisen ja kurjistamisen sijaan suomalaisia pitäisi kannustaa kuluttamaan suomalaista tuotantoa ja myös yrityksiä tekemään kestäviä valintoja. Tukemalla yritysten ja maatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa, estetään niiden karkaaminen enemmän saastuttaviin maihin. Monipuolinen, kotimainen maataloustuotanto on lisäksi huoltovarmuustekijä.</p><p>Pidän vääränä tällaista holhouspolitiikkaa, jossa säännellään ja määritellään, mitä suomalaiset saavat syödä. Suomalaisilla täytyy säilyä vapaus juoda maitoa ja syödä lihaa. Valitettavasti kuitenkin vihreiden ja demarien ansiosta tuotakin vapautta halutaan rajoittaa. Suomalaisten menovetenä toimivat maito ja bensa. Ja niin on syytä toimia jatkossakin.</p><p>On täysin järjetöntä ja utopistista, että Sitra ehdottaa tosissaan täysin tai lähes täysin julkisiin kulkuneuvoihin siirtymistä. Pitkien välimatkojen kylmässä maassa auto on välttämätön kulkuväline lähes kaikkialla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maakuntien asukkaiden oloja ei saa kurjistaa eliitin moraaliposeerauksen vuoksi. Lisäksi metsähakkuiden kieltäminen tai vähentäminen olisi erittäin vastuutonta: paperi- ja metsäteollisuus ovat Suomen teollisuuden selkäranka. Tämäkin kiristys veisi kymmeniä, ellei satoja tuhansia työpaikkoja suomalaisilta.</p><p>Suomalaisten elämää ei tule kurjistaa kieltämällä ja verottamalla. Asuminen on nyt jo kylmässä maassa kallista korkeiden lämmitys- ja sähkökustannusten vuoksi, eikä autoiluakaan halvaksi voi sanoa. On todella kohtuutonta, että suomalaisten elämänlaatua halutaan huonontaa, koska muualla maailmassa ei hoideta omaa osaa ilmastokysymyksissä. Voisiko Suomi mennä jo tämän patsastelun aikakauden ohi, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas - jopa omien kansalaistensa kustannuksella?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sitra julkaisi tänään laskelmansa Suomen ilmastotavoitteisiin liittyen. Kuten artikkelissa sanotaan, yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. Tämä osoittaakin sen, että suomalaisia syyllistävä ilmastopolitiikka on mennyt aivan liian pitkälle. Tällä kertaa ollaan lopullisesti valmiita viemään suomalaisilta kokonaan punainen liha sekä autot.

Ilmastopolitiikassakin pitäisi ymmärtää realiteetit. Suomi voi tehdä osansa, mutta ei muiden osaa. Suurien saastuttajien, kuten Kiinan, on itse muutettava suuntansa. Suomalaisten kulutustottumukset ja elintavat aiheuttavat häviävän pienen osan maailman päästöistä, joten asiaa lähestytään lähtökohtaisestikin väärästä suunnasta. Kiristämisen ja kurjistamisen sijaan suomalaisia pitäisi kannustaa kuluttamaan suomalaista tuotantoa ja myös yrityksiä tekemään kestäviä valintoja. Tukemalla yritysten ja maatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa, estetään niiden karkaaminen enemmän saastuttaviin maihin. Monipuolinen, kotimainen maataloustuotanto on lisäksi huoltovarmuustekijä.

Pidän vääränä tällaista holhouspolitiikkaa, jossa säännellään ja määritellään, mitä suomalaiset saavat syödä. Suomalaisilla täytyy säilyä vapaus juoda maitoa ja syödä lihaa. Valitettavasti kuitenkin vihreiden ja demarien ansiosta tuotakin vapautta halutaan rajoittaa. Suomalaisten menovetenä toimivat maito ja bensa. Ja niin on syytä toimia jatkossakin.

On täysin järjetöntä ja utopistista, että Sitra ehdottaa tosissaan täysin tai lähes täysin julkisiin kulkuneuvoihin siirtymistä. Pitkien välimatkojen kylmässä maassa auto on välttämätön kulkuväline lähes kaikkialla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maakuntien asukkaiden oloja ei saa kurjistaa eliitin moraaliposeerauksen vuoksi. Lisäksi metsähakkuiden kieltäminen tai vähentäminen olisi erittäin vastuutonta: paperi- ja metsäteollisuus ovat Suomen teollisuuden selkäranka. Tämäkin kiristys veisi kymmeniä, ellei satoja tuhansia työpaikkoja suomalaisilta.

Suomalaisten elämää ei tule kurjistaa kieltämällä ja verottamalla. Asuminen on nyt jo kylmässä maassa kallista korkeiden lämmitys- ja sähkökustannusten vuoksi, eikä autoiluakaan halvaksi voi sanoa. On todella kohtuutonta, että suomalaisten elämänlaatua halutaan huonontaa, koska muualla maailmassa ei hoideta omaa osaa ilmastokysymyksissä. Voisiko Suomi mennä jo tämän patsastelun aikakauden ohi, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas - jopa omien kansalaistensa kustannuksella?

]]>
9 http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276052-suomalaisille-jatkossakin-maitoa-ja-bensaa#comments Asuminen Ilmastonmuutos maatalous Metsähakkuut Teollisuus Thu, 16 May 2019 10:22:34 +0000 Asseri Kinnunen http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276052-suomalaisille-jatkossakin-maitoa-ja-bensaa
Tieteen luoma illuusio objektiivisesta totuudesta on johtanut ekokriisiin http://raisafoster.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276047-tieteen-luoma-illuusio-objektiivisesta-totuudesta-on-johtanut-ekokriisiin <p>Luonnontiede on synnyttänyt harhan, että maailmaa voisi tarkastella ja hallita kuin laboratorio-olosuhteita.</p> <p>Ennen elettiin Raamatun oppien mukaisesti; nyt maailmankuvaa ohjaa Luonnontiede. Molemmissa on kysymys uskomusjärjestelmästä, joka on irrallaan todellisuudesta. Yhä mikroskooppisemmaksi kehittyvä tiede abstrahoi todellisuutta ja kohottaa tieteilijän Jumalan asemaan, jolla olisi kyky tietää totuus kohteesta, jonka hän on asettanut tarkastelun kohteeksi.</p> <p>Luonnontieteen opit ovat tuoneet paljon hyvää ihmiskunnalle, esimerkiksi lääketieteen kehittymisen ansioista sairauksia voidaan parantaa entistä tehokkaammin ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat liikkumisen ja viestimisen yhä helpommin globaalissa mittakaavassa. Toisaalta näiden oppien ylikorostuminen, muiden näkökulmien kustannuksella, on johtanut myös massiivisiin ongelmiin.</p> <p>Objektiiviseen totuuteen perustuva luonnontiede sekä pohjautuu että aiheuttaa perustavaa laatua olevan ongelman: ihmisen ja luonnon erottamisen jyrkästi toisistaan.</p> <p>Kun ihminen irrottaa itsensä muusta luonnosta, se samalla mahdollistaa tarkkailemisen, hallitsemisen ja tuhoamisen polun. Se ei ymmärrä omien tulkintojensa ja tekojensa seurauksia. Yhä pienempiin yksityiskohtiin keskittyvä tiede kadottaa yhteyksien ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen kyvyn.</p> <p>Ekokriisiä ei kuitenkaan ratkaista lakkauttamalla aivotutkimukseen keskittyviä lääketieteen yksiköitä ja tekoälyn tutkimuskeskuksia, vaan ymmärtämällä se, että nämä tieteenalat edustavat vain yhdenlaisia näkökulmia todellisuuteen. Niillä ei ole hallussaan avaimia oikeaoppiseen tietoon, vaan luonnontieteellinen näkökulma on vain yksi monista maailman tarkastelutavoista siinä kuin feministinen yhteiskuntateoria, kuvataide, teologia tai tanssitaidekin.</p> <p>Luonnontieteet, taiteet, humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kaikki rinnakkaisia tapoja ymmärtää ihmistä ja muuta elää. Yhden näkökulman nostaminen toisten yläpuolelle kaventaa ymmärrystämme maailmasta ja ihmisestä. Luonnontieteistyvä tiedekäsitys ei siis suinkaan johda tieteen kehittymiseen vaan pikemminkin näivettymiseen. Laaja-alaisuuden kehittäminen ja yhteyksien, esimerkiksi ihmisen ja muun luonnon hyvinvoinnin, ymmärtäminen on ainoa keino selvitä ihmislajina hengissä.</p> <p>Laaja-alaisen ihmis- ja maailmankuvan sekä tieto- ja totuuskäsitysten ymmärtämisen asiantuntijoita ovat filosofit. Pirstaloituneen tiedekentän näkökulmien kokoajiksi tarvitaankin yhä enemmän filosofeja. Myös lapsille ja nuorille on tuotava tasapuolisesti esiin erilaisia totuus- ja tietokäsityksiä ja sitä, mistä nämä käsitykset syntyvät.</p> <p>Tieteiden välisistä kiistoista ja joko&ndash;tai-ajattelusta on vihdoin siirryttävää monitieteiseen yhteistyöhön ja sekä&ndash;että-ajatteluun: ainostaan siten on mahdollista ratkaista yhä pahenevat sosiaaliset ja ekologiset kriisit niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luonnontiede on synnyttänyt harhan, että maailmaa voisi tarkastella ja hallita kuin laboratorio-olosuhteita.

Ennen elettiin Raamatun oppien mukaisesti; nyt maailmankuvaa ohjaa Luonnontiede. Molemmissa on kysymys uskomusjärjestelmästä, joka on irrallaan todellisuudesta. Yhä mikroskooppisemmaksi kehittyvä tiede abstrahoi todellisuutta ja kohottaa tieteilijän Jumalan asemaan, jolla olisi kyky tietää totuus kohteesta, jonka hän on asettanut tarkastelun kohteeksi.

Luonnontieteen opit ovat tuoneet paljon hyvää ihmiskunnalle, esimerkiksi lääketieteen kehittymisen ansioista sairauksia voidaan parantaa entistä tehokkaammin ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat liikkumisen ja viestimisen yhä helpommin globaalissa mittakaavassa. Toisaalta näiden oppien ylikorostuminen, muiden näkökulmien kustannuksella, on johtanut myös massiivisiin ongelmiin.

Objektiiviseen totuuteen perustuva luonnontiede sekä pohjautuu että aiheuttaa perustavaa laatua olevan ongelman: ihmisen ja luonnon erottamisen jyrkästi toisistaan.

Kun ihminen irrottaa itsensä muusta luonnosta, se samalla mahdollistaa tarkkailemisen, hallitsemisen ja tuhoamisen polun. Se ei ymmärrä omien tulkintojensa ja tekojensa seurauksia. Yhä pienempiin yksityiskohtiin keskittyvä tiede kadottaa yhteyksien ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen kyvyn.

Ekokriisiä ei kuitenkaan ratkaista lakkauttamalla aivotutkimukseen keskittyviä lääketieteen yksiköitä ja tekoälyn tutkimuskeskuksia, vaan ymmärtämällä se, että nämä tieteenalat edustavat vain yhdenlaisia näkökulmia todellisuuteen. Niillä ei ole hallussaan avaimia oikeaoppiseen tietoon, vaan luonnontieteellinen näkökulma on vain yksi monista maailman tarkastelutavoista siinä kuin feministinen yhteiskuntateoria, kuvataide, teologia tai tanssitaidekin.

Luonnontieteet, taiteet, humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kaikki rinnakkaisia tapoja ymmärtää ihmistä ja muuta elää. Yhden näkökulman nostaminen toisten yläpuolelle kaventaa ymmärrystämme maailmasta ja ihmisestä. Luonnontieteistyvä tiedekäsitys ei siis suinkaan johda tieteen kehittymiseen vaan pikemminkin näivettymiseen. Laaja-alaisuuden kehittäminen ja yhteyksien, esimerkiksi ihmisen ja muun luonnon hyvinvoinnin, ymmärtäminen on ainoa keino selvitä ihmislajina hengissä.

Laaja-alaisen ihmis- ja maailmankuvan sekä tieto- ja totuuskäsitysten ymmärtämisen asiantuntijoita ovat filosofit. Pirstaloituneen tiedekentän näkökulmien kokoajiksi tarvitaankin yhä enemmän filosofeja. Myös lapsille ja nuorille on tuotava tasapuolisesti esiin erilaisia totuus- ja tietokäsityksiä ja sitä, mistä nämä käsitykset syntyvät.

Tieteiden välisistä kiistoista ja joko–tai-ajattelusta on vihdoin siirryttävää monitieteiseen yhteistyöhön ja sekä–että-ajatteluun: ainostaan siten on mahdollista ratkaista yhä pahenevat sosiaaliset ja ekologiset kriisit niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla.

 

]]>
0 http://raisafoster.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276047-tieteen-luoma-illuusio-objektiivisesta-totuudesta-on-johtanut-ekokriisiin#comments Ilmasto-ongelman ratkaisu Ilmastonmuutos Monitieteellisyys Tiedepolitiikka Yliopistouudistus Thu, 16 May 2019 08:27:43 +0000 Raisa Foster http://raisafoster.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276047-tieteen-luoma-illuusio-objektiivisesta-totuudesta-on-johtanut-ekokriisiin
Kirkkaat aamut kohoavat http://kirsi-kaisasinisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275996-kirkkaat-aamut-kohoavat <p>Olemme uuden alussa monella tavalla. Yksi tehtävistämme tärkeimpiä on suhtautuminen hiilineutraaliin ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaan yhteiseen sopimiseen ja käyttäytymiseen. Minulle kevääseen liittyy olennaisesti Eeva-Liisa Mannerin runo Kirkkaat aamut kohoavat, jonka tuossa allaolevalla videolla esitän teille. Ilmastonmuutoksen torjuminen on meille iso haaste, jotta saamme nauttia kirkkaiden aamujen kohoamisesta ja vuodenaikojen vaihtumisesta tulevaisuudessakin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on otettava kunnianhimoisia askeleita siitäkin huolimatta, että kaikki muut maat eivät niin tee. Meilläkin on vielä parannettavaa, vaikkapa maatalouden päästöissä ja vesiensuojelussa, mistä Euroopan komissio meitä alkukuusta muistuttikin.<br />Suomi on kokoaan suurempi maailmalla, monessa asiassa, koulutuksessa ja onnellisuudessa vaikkapa. Miksei myös kiertotalouden kehittämisessä ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä 1, 5 asteeseen. Tätä korkeamman lämpenemisen seuraukset ovat inhimillissti ja ekologisesti kestämättömiä. On pyrittävä vaikuttamaan EUn ja kansainväliseen politiikkaan niin, että Pariisin sopimuksen toimeenpanossa edistytään. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia, joilla siirrytään ilmastonmuutoksessa kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, asumisessa, kulutuksessa, ruuantuotannossa ja maankäytössä. Lisäksi on vahvistettava metsien ja maaperän hiiilinieluja samalla kun luodaan aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat kestäviä niin ympäristön, ihmisten kuin taloudenkin näkökulmasta.&nbsp;</p><p>Jokainen meistä voi tehdä jotakin. Itse esimerkiksi autoilen niin vähän kuin mahdollista. Käytän julkisia kulkuvälineitä aina kun vain pystyn. Mielenkiinnolla täytän hiilijalanjälkikyselyitä ja kilpailen itseni kanssa, miten onnistun sitä osaltani pienentämään.</p><p>Kaikkialla Suomessa ei kuitenkaan ole niin helppoa käyttää jullkisisa kulkuvälineitä kuin minulla, joka asuan Tampereella ja työskentelen Hämeenlinnassa. Tällä välillä kulkee junia ja busseja taukoamatta. Siksi toivon, että alueelliset erot voidaan huomioida tavoitteiden saavuttamisessa.&nbsp;</p><p>Toivotan ihania, kirkkaita kohoavia kevätaamuja meille kaikille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme uuden alussa monella tavalla. Yksi tehtävistämme tärkeimpiä on suhtautuminen hiilineutraaliin ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaan yhteiseen sopimiseen ja käyttäytymiseen. Minulle kevääseen liittyy olennaisesti Eeva-Liisa Mannerin runo Kirkkaat aamut kohoavat, jonka tuossa allaolevalla videolla esitän teille. Ilmastonmuutoksen torjuminen on meille iso haaste, jotta saamme nauttia kirkkaiden aamujen kohoamisesta ja vuodenaikojen vaihtumisesta tulevaisuudessakin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on otettava kunnianhimoisia askeleita siitäkin huolimatta, että kaikki muut maat eivät niin tee. Meilläkin on vielä parannettavaa, vaikkapa maatalouden päästöissä ja vesiensuojelussa, mistä Euroopan komissio meitä alkukuusta muistuttikin.
Suomi on kokoaan suurempi maailmalla, monessa asiassa, koulutuksessa ja onnellisuudessa vaikkapa. Miksei myös kiertotalouden kehittämisessä ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä 1, 5 asteeseen. Tätä korkeamman lämpenemisen seuraukset ovat inhimillissti ja ekologisesti kestämättömiä. On pyrittävä vaikuttamaan EUn ja kansainväliseen politiikkaan niin, että Pariisin sopimuksen toimeenpanossa edistytään. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia, joilla siirrytään ilmastonmuutoksessa kestävämpiin ratkaisuihin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikkumisessa, asumisessa, kulutuksessa, ruuantuotannossa ja maankäytössä. Lisäksi on vahvistettava metsien ja maaperän hiiilinieluja samalla kun luodaan aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat kestäviä niin ympäristön, ihmisten kuin taloudenkin näkökulmasta. 

Jokainen meistä voi tehdä jotakin. Itse esimerkiksi autoilen niin vähän kuin mahdollista. Käytän julkisia kulkuvälineitä aina kun vain pystyn. Mielenkiinnolla täytän hiilijalanjälkikyselyitä ja kilpailen itseni kanssa, miten onnistun sitä osaltani pienentämään.

Kaikkialla Suomessa ei kuitenkaan ole niin helppoa käyttää jullkisisa kulkuvälineitä kuin minulla, joka asuan Tampereella ja työskentelen Hämeenlinnassa. Tällä välillä kulkee junia ja busseja taukoamatta. Siksi toivon, että alueelliset erot voidaan huomioida tavoitteiden saavuttamisessa. 

Toivotan ihania, kirkkaita kohoavia kevätaamuja meille kaikille.

]]>
2 http://kirsi-kaisasinisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275996-kirkkaat-aamut-kohoavat#comments Eurovaalit 2019 Ilmastonmuutos Kevät Runo Wed, 15 May 2019 09:11:21 +0000 Kirsi-Kaisa Sinisalo http://kirsi-kaisasinisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275996-kirkkaat-aamut-kohoavat
Ilmastonmuutos ja maahanmuutto-ongelma - koppi molemmista? http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275980-ilmastonmuutos-ja-maahanmuutto-ongelma-koppi-molemmista <p><em><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006103799.html">Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat eurooppalaisten suurimpia huolenaiheita tulevissa eurovaaleissa.</a></em>&nbsp;Juuri EU-kansalaisten ilmastonmuutoshuolen vuoksi vihreille ennakoidaan vaalivoittoa EU-vaaleissa - kansallismielisten ohella. Tilanne näiden kahden maapallon kohtalonkysymyksen kohdalla näyttää traagisen absurdilta poliittisella kentällä. Puolueet ovat jakaantuneet torjumaan tosissaan vain jompaa kumpaa&nbsp;ongelmista; joko massamaahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä tai ilmastonmuutosta. Ilmeisesti näiden molempien vakavuuden tunnustaminen olisi liian raskasta poliitikoille, mutta kansa kestää henkisen painolastin. Kansallismielisten on nyt syytä ottaa koppi molemmista kansalaisten huolenaiheista, minkä jälkeen kansallismieliset puolueet olisivat ainoita, jotka ovat molemmissa isoissa asioissa kansalaisten asialla.</p><p>Vihreiden puolueiden menestys Euroopassa riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin ne pystyvät säilyttämään ilmastonmuutoksen ja muun ympäristönsuojelun käsittelyn itsellään. <em><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006093285.html">Ruotsin ympäristöpuolue romahti viime vaaleissa, koska muut puolueet olivat myös ottaneet nämä aiheet agendalleen riittävän vahvasti</a></em>.</p><p>Suomen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on vähäinen, mutta se ei tarkoita, etteikö Suomenkin tule pyrkiä vaikuttamaan voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinojen tulee olla globaalisti mahdollisimman vaikuttavia, eikä mitä tahansa ilmastohumppaa, kuten perussuomalaiset ovatkin toistuvasti vaatineet.</p><p>Ilmastonmuutos tulee lisäämään valtavasti pakolaispaineita Eurooppaan. Vielä enemmän niitä aiheuttaa varmasti Afrikan väestöräjähdys, mutta yhdessä nämä luovat erityisen pelottavan tulevaisuudenkuvan. Kansallismielisillä tulisi olla tuplasti niin suuri huoli kuin vihervasemmistossa ilmastonmuutoksesta, koska paitsi, ettemme halua inhimillisen kärsimyksen räjähdysmäistä kasvua Afrikassa, emme halua myöskään Euroopan raunioituvan pakolaisaaltojen alla, emmekä edes monikulttuuristuvan enää yhtään enempää.</p><p>Oheisella videolla ilmastofyysikko Jouni Räisänen pitää erinomaisen esityksen ilmastonmuutoksesta. Jos joku haluaa haastaa ilmastofyysikon näkemykset, niin voi kertoa samalla, että onko siis ilmastofyysikko tässä päätynyt vääriin tuloksiin osaamattomuutaan vai onko hän huijari? Jos kyseenalaistaa ilmastofyysikon esityksen, niin ei ole asiallista myöskään pyrkiä kumoamaan esitettyjä tuloksia keidenkään muiden vastaväitteillä kuin alan tutkijoiden, eli toisten ilmastofyysikoiden. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen tutkija ei ole pätevä arvioimaan ilmastofyysikon tutkimuksia, eikä päinvastoin - niin fiksuilta kuin molempiin tieteenaloihin syventyneet asiantuntijat meistä tavallisista ihmisistä vaikuttavatkin.</p><p>Jouni Räisänen, Ilmastonmuutoksen perusteet:&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI&amp;feature=youtu.be&amp;fbclid=IwAR1zlSsMRaSPp5NAOuz09AP46TpBQ2sSphXmjLxc4pFPG9xtle8HDIAQhYg">https://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI&amp;feature=youtu.be&amp;fbclid=IwAR1zlSsMRaSPp5NAOuz09AP46TpBQ2sSphXmjLxc4pFPG9xtle8HDIAQhYg</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat eurooppalaisten suurimpia huolenaiheita tulevissa eurovaaleissa. Juuri EU-kansalaisten ilmastonmuutoshuolen vuoksi vihreille ennakoidaan vaalivoittoa EU-vaaleissa - kansallismielisten ohella. Tilanne näiden kahden maapallon kohtalonkysymyksen kohdalla näyttää traagisen absurdilta poliittisella kentällä. Puolueet ovat jakaantuneet torjumaan tosissaan vain jompaa kumpaa ongelmista; joko massamaahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä tai ilmastonmuutosta. Ilmeisesti näiden molempien vakavuuden tunnustaminen olisi liian raskasta poliitikoille, mutta kansa kestää henkisen painolastin. Kansallismielisten on nyt syytä ottaa koppi molemmista kansalaisten huolenaiheista, minkä jälkeen kansallismieliset puolueet olisivat ainoita, jotka ovat molemmissa isoissa asioissa kansalaisten asialla.

Vihreiden puolueiden menestys Euroopassa riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin ne pystyvät säilyttämään ilmastonmuutoksen ja muun ympäristönsuojelun käsittelyn itsellään. Ruotsin ympäristöpuolue romahti viime vaaleissa, koska muut puolueet olivat myös ottaneet nämä aiheet agendalleen riittävän vahvasti.

Suomen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on vähäinen, mutta se ei tarkoita, etteikö Suomenkin tule pyrkiä vaikuttamaan voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinojen tulee olla globaalisti mahdollisimman vaikuttavia, eikä mitä tahansa ilmastohumppaa, kuten perussuomalaiset ovatkin toistuvasti vaatineet.

Ilmastonmuutos tulee lisäämään valtavasti pakolaispaineita Eurooppaan. Vielä enemmän niitä aiheuttaa varmasti Afrikan väestöräjähdys, mutta yhdessä nämä luovat erityisen pelottavan tulevaisuudenkuvan. Kansallismielisillä tulisi olla tuplasti niin suuri huoli kuin vihervasemmistossa ilmastonmuutoksesta, koska paitsi, ettemme halua inhimillisen kärsimyksen räjähdysmäistä kasvua Afrikassa, emme halua myöskään Euroopan raunioituvan pakolaisaaltojen alla, emmekä edes monikulttuuristuvan enää yhtään enempää.

Oheisella videolla ilmastofyysikko Jouni Räisänen pitää erinomaisen esityksen ilmastonmuutoksesta. Jos joku haluaa haastaa ilmastofyysikon näkemykset, niin voi kertoa samalla, että onko siis ilmastofyysikko tässä päätynyt vääriin tuloksiin osaamattomuutaan vai onko hän huijari? Jos kyseenalaistaa ilmastofyysikon esityksen, niin ei ole asiallista myöskään pyrkiä kumoamaan esitettyjä tuloksia keidenkään muiden vastaväitteillä kuin alan tutkijoiden, eli toisten ilmastofyysikoiden. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen tutkija ei ole pätevä arvioimaan ilmastofyysikon tutkimuksia, eikä päinvastoin - niin fiksuilta kuin molempiin tieteenaloihin syventyneet asiantuntijat meistä tavallisista ihmisistä vaikuttavatkin.

Jouni Räisänen, Ilmastonmuutoksen perusteet: https://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI&feature=youtu.be&fbclid=IwAR1zlSsMRaSPp5NAOuz09AP46TpBQ2sSphXmjLxc4pFPG9xtle8HDIAQhYg

]]>
12 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275980-ilmastonmuutos-ja-maahanmuutto-ongelma-koppi-molemmista#comments Eurovaalit 2019 Humanitaarinen maahanmuutto Ilmastofyysikko Jouni Räisänen Ilmastonmuutos Kansallismieliset Tue, 14 May 2019 23:18:00 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275980-ilmastonmuutos-ja-maahanmuutto-ongelma-koppi-molemmista
Ratkaistaan ilmastonmuutos Euroopassa ja tienataan biljoona euroa suomalaisille http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275713-ratkaistaan-ilmastonmuutos-euroopassa-ja-tienataan-biljoona-euroa-suomalaisille <p>Missä on Suomen kansallisvarallisuus? Metsä on elättänyt meitä satoja vuosia. Peruskalliossamme piilee kuitenkin aarre, jota emme ole vielä hyödyntäneet.</p><p>Euroopassa on puhuttu todella paljon ilmastonmuutoksen ehkäisystä. Tulosta sen sijaan ei ole syntynyt, vaan Eurooppa on <a href="https://um.fi/edustustojen-raportit/-/asset_publisher/W41AhLdTjdag/content/saksan/384951">yhä riippuvaisempi</a> fossiilisista polttoaineista kuten hiilestä ja Venäjältä tuodusta kaasusta.</p><p>EU:n suurimmassa maassa Saksassa päästöt eivät ole mainittavasti laskeneet huolimatta satojen miljardien panostuksesta uusiutuvaan energiaan. Tuulesta ja auringosta saadaan sähköä epäsäännöllisesti, eikä sitä voi varastoida. Siksi Saksassa tuotetaan edelleen hiilivoimalla yli 40% kaikesta sähköstä, ja viimeiset vanhat metsät ovat uhattuna hiilikaivosten laajentuessa. Vuonna 2016 maassa <a href="https://www.iea.org/statistics/?country=GERMANY&amp;year=2016&amp;category=Electricity&amp;indicator=ElecGenByFuel&amp;mode=chart&amp;dataTable=ELECTRICITYANDHEAT">tuotettiin hiilellä</a> neljä kertaa niin paljon sähköä kuin Suomessa yhteensä kaikilla energiamuodoilla. Sen seurauksena pelkästään Saksan hiilivoiman kasvihuonepäästöt olivat neljä kertaa Suomen kaikki päästöt mukaanlukien maatalous, teollisuus ja liikenne.</p><p>Näin poistamme kaikki hiilivoiman päästöt Saksasta ja tienaamme suomalaisille biljoona euroa:</p><p><br />1) Kaivetaan ja rikastetaan peruskalliosta uraania (ja myöhemmin toriumia). Kuvassa olevassa käteen mahtuvassa pallossa on yhtä paljon energiaa kuin yksi ihminen käyttää koko elämänsä aikana.<br />2) Rakennetaan 30 ydinvoimalaa, jotka käyttävät <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/valtuusto-hyvaksyi-selvin-luvuin-helsinki-jatkaa-pienten-ydinreaktorien-selvittelya-myos-helsingin-energiayhtiolta-vihreaa-valoa-tietyin-ehdoin-6725196">sarjatuotettuja pienreaktoreita</a>.<br />3) Viedään sähkö Saksaan Itämeren läpi tasavirtakaapelilla.<br />4) Tienataan suomalaisille 1000 miljardia eli biljoona euroa 40 vuodessa. (*</p><p>5) Käytetään ydinjätteet polttoaineena uusissa voimaloissa tai säilötään ne turvallisesti peruskallioon. (**</p><p><br />Kalliomme aarteella voimme siis ratkaista ilmastonmuutoksen Euroopassa ja tienata samalla biljoona euroa. Norja teki niin myymällä saastuttavaa öljyä ja kaasua - me voimme tehdä saman lähes päästöttömällä sähköllä. Se on todellinen maailmanluokan ilmastoteko ja Norjaan tapaan kansallisesti rahastoituna lottovoitto jokaiselle suomalaiselle.</p><p><strong>Tehdään Suomesta EU:n Norja</strong>. Sellaiselle on nyt paikka auki: EU ohjaa jäsenmaitaan ilmastonmuutoksen vastaisiin tekoihin ja haluaa suurempaa omavaraisuutta energian suhteen. Jälkimmäinen on suoraan turvallisuuspoliittinen kysymys. Siksi Euroopan parlamentti on juuri päättänyt helpottaa rajat ylittävää sähkökauppaa ja pyrkii lopettamaan valtiontuet fossiilisille <a href="http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20190321IPR32108/eu-n-sahkomarkkinoista-puhtaammat-ja-kuluttajaystavallisemmat">polttoaineille</a>.</p><p>Olen ehdolla eurovaaleissa numerolla 119 edistääkseni tätä ja muita ainutlaatuisen tehokkaita ratkaisuja sekä <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261150-nain-ratkaistaan-ilmastonmuutos">ympäristö-ongelmiin</a> että <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273175-yksinkertaisuus-on-alykasta">talouteen</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>---</p><p>Lisätietoa kiinnostuneille:</p><p>*) Sähkön kuluttajahinta Saksassa on n. <a href="https://www.statista.com/statistics/418078/electricity-prices-for-households-in-germany/">30 senttiä per kWh</a>. Sähkön tuottajan saama tukkuhinta on n. 5 senttiä per kWh, loput menevät mm. sähkön siirtoon. Yksi 1 GW ydinvoimala tuottaa vuodessa 365*24*1 GWh*50k&euro;/GWh = 430 miljoonaa euroa vuodessa, ja 30 voimalaa 13 miljardia euroa vuodessa. Yhden sarjatuotetun pienreaktorin takaisinmaksuaika on <a href="https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/pienet-srm-reaktorit-soveltuvat-kaukol%C3%A4mm%C3%B6ntuotantoon">VTT:n selvityksen mukaan</a> 10-20 vuotta ennen sarjatuotannon etuja. 30 voimalaan menisi satoja pienreaktoreita, jolloin sarjatuotannon edut ovat merkittävät. Oletetaan 10 vuoden takaisinmaksuaika, joka on luultavasti yläkanttiin, ja 6% vuotuinen tuotto rahastolle 10 vuoden jälkeen. Biljoonan euron rahasto saavutetaan n. 28 vuodessa.</p><p>**) Ydinjätteet mahtuvat pieneen tilaan ja ne ovat kiinteässä muodossa. Nykyään ydinjätteitä säilytetään maan päällä vesialtaissa ja betonisäiliöissä, eivätkä ne aiheuta ongelmia kenellekään. Metri betonia tai vettä riittää pysäyttämään säteilyn. Suomessa jätteet ovat voimalaitosalueilla vesialtaissa, joissa voisi vaikka uida ilman ongelmia säteilystä. Kun jätteet ovat kapseloituina satojen metrien syvyydessä peruskalliossa emme saa niistä mitään säteilyaltistusta, toisin kuin kalliossa luonnollisesti olevasta uraanista joka on radonin kautta suomalaisten suurimpia säteilylähteitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Missä on Suomen kansallisvarallisuus? Metsä on elättänyt meitä satoja vuosia. Peruskalliossamme piilee kuitenkin aarre, jota emme ole vielä hyödyntäneet.

Euroopassa on puhuttu todella paljon ilmastonmuutoksen ehkäisystä. Tulosta sen sijaan ei ole syntynyt, vaan Eurooppa on yhä riippuvaisempi fossiilisista polttoaineista kuten hiilestä ja Venäjältä tuodusta kaasusta.

EU:n suurimmassa maassa Saksassa päästöt eivät ole mainittavasti laskeneet huolimatta satojen miljardien panostuksesta uusiutuvaan energiaan. Tuulesta ja auringosta saadaan sähköä epäsäännöllisesti, eikä sitä voi varastoida. Siksi Saksassa tuotetaan edelleen hiilivoimalla yli 40% kaikesta sähköstä, ja viimeiset vanhat metsät ovat uhattuna hiilikaivosten laajentuessa. Vuonna 2016 maassa tuotettiin hiilellä neljä kertaa niin paljon sähköä kuin Suomessa yhteensä kaikilla energiamuodoilla. Sen seurauksena pelkästään Saksan hiilivoiman kasvihuonepäästöt olivat neljä kertaa Suomen kaikki päästöt mukaanlukien maatalous, teollisuus ja liikenne.

Näin poistamme kaikki hiilivoiman päästöt Saksasta ja tienaamme suomalaisille biljoona euroa:


1) Kaivetaan ja rikastetaan peruskalliosta uraania (ja myöhemmin toriumia). Kuvassa olevassa käteen mahtuvassa pallossa on yhtä paljon energiaa kuin yksi ihminen käyttää koko elämänsä aikana.
2) Rakennetaan 30 ydinvoimalaa, jotka käyttävät sarjatuotettuja pienreaktoreita.
3) Viedään sähkö Saksaan Itämeren läpi tasavirtakaapelilla.
4) Tienataan suomalaisille 1000 miljardia eli biljoona euroa 40 vuodessa. (*

5) Käytetään ydinjätteet polttoaineena uusissa voimaloissa tai säilötään ne turvallisesti peruskallioon. (**


Kalliomme aarteella voimme siis ratkaista ilmastonmuutoksen Euroopassa ja tienata samalla biljoona euroa. Norja teki niin myymällä saastuttavaa öljyä ja kaasua - me voimme tehdä saman lähes päästöttömällä sähköllä. Se on todellinen maailmanluokan ilmastoteko ja Norjaan tapaan kansallisesti rahastoituna lottovoitto jokaiselle suomalaiselle.

Tehdään Suomesta EU:n Norja. Sellaiselle on nyt paikka auki: EU ohjaa jäsenmaitaan ilmastonmuutoksen vastaisiin tekoihin ja haluaa suurempaa omavaraisuutta energian suhteen. Jälkimmäinen on suoraan turvallisuuspoliittinen kysymys. Siksi Euroopan parlamentti on juuri päättänyt helpottaa rajat ylittävää sähkökauppaa ja pyrkii lopettamaan valtiontuet fossiilisille polttoaineille.

Olen ehdolla eurovaaleissa numerolla 119 edistääkseni tätä ja muita ainutlaatuisen tehokkaita ratkaisuja sekä ympäristö-ongelmiin että talouteen.

 

 

---

Lisätietoa kiinnostuneille:

*) Sähkön kuluttajahinta Saksassa on n. 30 senttiä per kWh. Sähkön tuottajan saama tukkuhinta on n. 5 senttiä per kWh, loput menevät mm. sähkön siirtoon. Yksi 1 GW ydinvoimala tuottaa vuodessa 365*24*1 GWh*50k€/GWh = 430 miljoonaa euroa vuodessa, ja 30 voimalaa 13 miljardia euroa vuodessa. Yhden sarjatuotetun pienreaktorin takaisinmaksuaika on VTT:n selvityksen mukaan 10-20 vuotta ennen sarjatuotannon etuja. 30 voimalaan menisi satoja pienreaktoreita, jolloin sarjatuotannon edut ovat merkittävät. Oletetaan 10 vuoden takaisinmaksuaika, joka on luultavasti yläkanttiin, ja 6% vuotuinen tuotto rahastolle 10 vuoden jälkeen. Biljoonan euron rahasto saavutetaan n. 28 vuodessa.

**) Ydinjätteet mahtuvat pieneen tilaan ja ne ovat kiinteässä muodossa. Nykyään ydinjätteitä säilytetään maan päällä vesialtaissa ja betonisäiliöissä, eivätkä ne aiheuta ongelmia kenellekään. Metri betonia tai vettä riittää pysäyttämään säteilyn. Suomessa jätteet ovat voimalaitosalueilla vesialtaissa, joissa voisi vaikka uida ilman ongelmia säteilystä. Kun jätteet ovat kapseloituina satojen metrien syvyydessä peruskalliossa emme saa niistä mitään säteilyaltistusta, toisin kuin kalliossa luonnollisesti olevasta uraanista joka on radonin kautta suomalaisten suurimpia säteilylähteitä.

]]>
37 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275713-ratkaistaan-ilmastonmuutos-euroopassa-ja-tienataan-biljoona-euroa-suomalaisille#comments Ilmastonmuutos Kasvihuonepäästöt Kotimainen ydinvoima Saksan energiakäänne Thu, 09 May 2019 06:22:25 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275713-ratkaistaan-ilmastonmuutos-euroopassa-ja-tienataan-biljoona-euroa-suomalaisille
Hallitus ja ilmastonmuutos http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275639-hallitus-ja-ilmastonmuutos <p>Kertauksena haluan vielä esittää, mitä puheenvuorossani <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274548-ilmastonmuutosvaihtoehtoinen-strategia">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274548-ilmastonmuutosvaihtoehtoinen-strategia</a> olen esittänyt:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Nyt uutta hallitusta muodostettaessa hallitusohjelmassa on syytä ottaa huomioon se, että Pariisin sopimukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen leikkausten asianmukaisuus tarkistetaan sillä tavalla, että sen luotettavuuden tai epäluotettavuuden poliittiset päättäjätkin todellisuudessa ymmärtävät eivätkä toimi vain pelkkään uskoon liittyen. Tähän perehtymisen voi aloittaa vaikka omaan puheenvuorooni&nbsp;<a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon</a><strong>&nbsp;</strong>liittyen</p><p>&nbsp;</p><p>- - -</p><p>&nbsp;</p><p>Viittaan lisäksi kommentteihini&nbsp;</p><p><a href="https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558" target="_blank">https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558</a>&nbsp;ja</p><p><a href="https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992" target="_blank">https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992</a>&nbsp;.</p><p>&nbsp;</p><p>On vielä syytä viitata Matti Virtasen kirjaan<em>&nbsp;</em><em><em>Ilmastopaniikki</em></em>, mistä mielestäni hyvin käy ilmi se, että todellisuudesta ei ole näyttöä löydettävissä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteenvetona haluan todeta, että näytön jatkuvan puutteen vuoksi vastaisuudessa on joka tapauksessa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista - vain menetyksiä tuottavina - luovuttava. Poliitikkojen on ymmärrettävä, millaisen vastuun he tästä ottavat, jos Pariisin sopimusta ei ajoissa peruta.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kertauksena haluan vielä esittää, mitä puheenvuorossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274548-ilmastonmuutosvaihtoehtoinen-strategia olen esittänyt:

 

”Nyt uutta hallitusta muodostettaessa hallitusohjelmassa on syytä ottaa huomioon se, että Pariisin sopimukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen leikkausten asianmukaisuus tarkistetaan sillä tavalla, että sen luotettavuuden tai epäluotettavuuden poliittiset päättäjätkin todellisuudessa ymmärtävät eivätkä toimi vain pelkkään uskoon liittyen. Tähän perehtymisen voi aloittaa vaikka omaan puheenvuorooni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon liittyen

 

- - -

 

Viittaan lisäksi kommentteihini 

https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558 ja

https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .

 

On vielä syytä viitata Matti Virtasen kirjaan Ilmastopaniikki, mistä mielestäni hyvin käy ilmi se, että todellisuudesta ei ole näyttöä löydettävissä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle.

 

Yhteenvetona haluan todeta, että näytön jatkuvan puutteen vuoksi vastaisuudessa on joka tapauksessa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista - vain menetyksiä tuottavina - luovuttava. Poliitikkojen on ymmärrettävä, millaisen vastuun he tästä ottavat, jos Pariisin sopimusta ei ajoissa peruta.”

 

 

]]>
71 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275639-hallitus-ja-ilmastonmuutos#comments hallitus Ilmastonmuutos Wed, 08 May 2019 05:28:43 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275639-hallitus-ja-ilmastonmuutos