Energia http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132896/all Mon, 08 Oct 2018 19:06:39 +0300 fi Ratkaisuja ilmastonmuutokseen tutkimuksen ja teknologian kautta http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262241-ratkaisuja-ilmastonmuutokseen-tutkimuksen-ja-teknologian-kautta <p>Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. Kristillisdemokraatit on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suhtaudumme myös ennakkoluulottomasti kaikkiin kestävän kehityksen mukaisiin energiantuotantoratkaisuihin. Energiateknologian kehitys on nopeaa ja saamme jatkuvasti myönteisiä yllätyksiä uusista innovaatioista. Toinen kysymys on se, millä aikataululla uudet teknologiat ovat aidosti kannattavia ja CO2 &ndash;taseeltaan järkeviä.</p><p>&nbsp;</p><p>CO2-päästöjen vähentämiseksi myöskään ydinvoiman lisärakentamista ei kannata kategorisesti poissulkea. Suuriin ydinvoimahankkeisiin liittyy selkeästi suuria käytännöllisiä ongelmia, mutta pienten modulaaristen ydinvoimaloiden käyttö esim. kaupunkien kaukolämmöntuotantoon voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, mikäli teknologia osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, turvalliseksi ja toimintavarmaksi. Asiasta on jo tehty keskustelualoitteita suurimpien kaupunkien valtuustoissa. Tämä on kuitenkin vain yksi monista tulevaisuuden teknologioista ja voisi soveltua esim. tietyksi siirtymäajaksi. Ympäri maailmaa kehitellään erilaisia teknologioita jopa hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii globaalia yhteistyötä </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Myös ilmastotutkimus on kansainvälistä yhteistyötä ja Suomi on ilmastotutkimuksessa &ndash; samoin kuin mm. energiateknologian osaamisessa maailman kärkimaita. Suomen tulee pyrkiä kunnianhimoisiin CO2 -päästövähennyksiin, toisaalta tiedostaen sen, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin pieni osa maailman kokonaispäästöistä. Henkeä kohden mitattuna energiankulutuksemme on kuitenkin suurta, EU:n suurinta. . Syitä tähän on mm. vientiteollisuutemme energiavaltaisuus ja se, että tuotamme paperia ja sellua sadoille miljoonille ihmisille ja koneita, jotka palvelevat teollisuuden käytössä miljoonien ihmisten tarpeita. Myös kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet tekevät elämänmuodostamme energiaa kuluttavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kotitalouksien merkittävimmät energiakuormat aiheutuvat lämmityksestä, liikenteestä sekä kotitaloussähköstä, joiden kaikkien kulutusta voidaan pienentää jo olemassa olevilla keinoilla. Uuden teknologian käyttöönottoon tulee kannustaa neuvonnalla sekä verotusrakenteilla. Tehokkaita tuotteita tulee palkita energiansäästöstä sekä kuluttajille pitää olla saatavilla ajantasaista tietoa mahdollisuuksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Raskaan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta voisi kuitenkin olla ilmaston kannalta &rdquo;ojasta allikkoon&rdquo; &ndash;ratkaisu, sillä useimmissa kilpailijamaissa esim. Aasiassa päästönormit ovat paljon löysempiä. Sieltä ostamiemme tuotteiden hiilijalanjälki voi olla paljon suurempaa kuin se olisi kotimaassa valmistettuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää mm. yhteisiä globaaleja normeja ja yhteistyötä, ympäristöteknologian siirtoa sekä rahoitusjärjestelyjä teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Kaikkien maiden osallistuminen päästövähennyksiin on tärkeää.</p><p>&nbsp;</p><p>Kristillisdemokraatit on vastustanut voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia. Tulevalla hallituskaudella KEHY-määrärahoja tulee nostaa ja kohdistaa entistä enemmän myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviin toimiin, kuten energiateknologiaan ja kestävään ravinnontuotantoon liittyviin hankkeisiin. Tätä Kristillisdemokraatit ajaa seuraavissa mahdollisissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.</p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p><strong>Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on arvokysymys</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Talouskasvun irti kytkeminen materiaalisesta kuluttamisesta on välttämätöntä &ndash; tämä kehitys etenee osittain omalla painollaan, mutta ihmisten arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan myös, sillä tottumukset esim. kuluttamisesta muuttuvat hitaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>KD ei ole koskaan ajanut &rdquo;lisää kasvua kuluttamalla&rdquo; &ndash;politiikkaa tai elämäntapaa, vaan liikkeen ajattelu- ja arvomaailmaan on aina liittynyt myös kohtuullisuuden ideaali. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen varautumisessa on kuitenkin paljon kyse myös arvoista ja elämän tavoitteista, joihin vaikutetaan ensisijaisesti muualla kuin hallinnon ja julkisen sektorin kautta. Näin pitääkin olla. Toisaalta myöskään vastuuta ei saa siirtää vain kansalaisille / kuluttajille. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen vaatii kaikkien hallinnonalojen sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.</p><p>&nbsp;</p> Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. Kristillisdemokraatit on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.

 

Suhtaudumme myös ennakkoluulottomasti kaikkiin kestävän kehityksen mukaisiin energiantuotantoratkaisuihin. Energiateknologian kehitys on nopeaa ja saamme jatkuvasti myönteisiä yllätyksiä uusista innovaatioista. Toinen kysymys on se, millä aikataululla uudet teknologiat ovat aidosti kannattavia ja CO2 –taseeltaan järkeviä.

 

CO2-päästöjen vähentämiseksi myöskään ydinvoiman lisärakentamista ei kannata kategorisesti poissulkea. Suuriin ydinvoimahankkeisiin liittyy selkeästi suuria käytännöllisiä ongelmia, mutta pienten modulaaristen ydinvoimaloiden käyttö esim. kaupunkien kaukolämmöntuotantoon voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, mikäli teknologia osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, turvalliseksi ja toimintavarmaksi. Asiasta on jo tehty keskustelualoitteita suurimpien kaupunkien valtuustoissa. Tämä on kuitenkin vain yksi monista tulevaisuuden teknologioista ja voisi soveltua esim. tietyksi siirtymäajaksi. Ympäri maailmaa kehitellään erilaisia teknologioita jopa hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä.

 

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii globaalia yhteistyötä

 

Myös ilmastotutkimus on kansainvälistä yhteistyötä ja Suomi on ilmastotutkimuksessa – samoin kuin mm. energiateknologian osaamisessa maailman kärkimaita. Suomen tulee pyrkiä kunnianhimoisiin CO2 -päästövähennyksiin, toisaalta tiedostaen sen, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin pieni osa maailman kokonaispäästöistä. Henkeä kohden mitattuna energiankulutuksemme on kuitenkin suurta, EU:n suurinta. . Syitä tähän on mm. vientiteollisuutemme energiavaltaisuus ja se, että tuotamme paperia ja sellua sadoille miljoonille ihmisille ja koneita, jotka palvelevat teollisuuden käytössä miljoonien ihmisten tarpeita. Myös kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet tekevät elämänmuodostamme energiaa kuluttavaa.

 

Kotitalouksien merkittävimmät energiakuormat aiheutuvat lämmityksestä, liikenteestä sekä kotitaloussähköstä, joiden kaikkien kulutusta voidaan pienentää jo olemassa olevilla keinoilla. Uuden teknologian käyttöönottoon tulee kannustaa neuvonnalla sekä verotusrakenteilla. Tehokkaita tuotteita tulee palkita energiansäästöstä sekä kuluttajille pitää olla saatavilla ajantasaista tietoa mahdollisuuksista.

 

Raskaan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta voisi kuitenkin olla ilmaston kannalta ”ojasta allikkoon” –ratkaisu, sillä useimmissa kilpailijamaissa esim. Aasiassa päästönormit ovat paljon löysempiä. Sieltä ostamiemme tuotteiden hiilijalanjälki voi olla paljon suurempaa kuin se olisi kotimaassa valmistettuna.

 

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää mm. yhteisiä globaaleja normeja ja yhteistyötä, ympäristöteknologian siirtoa sekä rahoitusjärjestelyjä teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Kaikkien maiden osallistuminen päästövähennyksiin on tärkeää.

 

Kristillisdemokraatit on vastustanut voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia. Tulevalla hallituskaudella KEHY-määrärahoja tulee nostaa ja kohdistaa entistä enemmän myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviin toimiin, kuten energiateknologiaan ja kestävään ravinnontuotantoon liittyviin hankkeisiin. Tätä Kristillisdemokraatit ajaa seuraavissa mahdollisissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.

 

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on arvokysymys

 

Talouskasvun irti kytkeminen materiaalisesta kuluttamisesta on välttämätöntä – tämä kehitys etenee osittain omalla painollaan, mutta ihmisten arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan myös, sillä tottumukset esim. kuluttamisesta muuttuvat hitaasti.

 

KD ei ole koskaan ajanut ”lisää kasvua kuluttamalla” –politiikkaa tai elämäntapaa, vaan liikkeen ajattelu- ja arvomaailmaan on aina liittynyt myös kohtuullisuuden ideaali. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen varautumisessa on kuitenkin paljon kyse myös arvoista ja elämän tavoitteista, joihin vaikutetaan ensisijaisesti muualla kuin hallinnon ja julkisen sektorin kautta. Näin pitääkin olla. Toisaalta myöskään vastuuta ei saa siirtää vain kansalaisille / kuluttajille. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen vaatii kaikkien hallinnonalojen sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.

 

]]>
10 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262241-ratkaisuja-ilmastonmuutokseen-tutkimuksen-ja-teknologian-kautta#comments Kotimaa Energia Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Päästöt Tutkimus Mon, 08 Oct 2018 16:06:39 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262241-ratkaisuja-ilmastonmuutokseen-tutkimuksen-ja-teknologian-kautta
Epäonnistunut Energiewende http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi <p>Energiewendeä on mainostettu käänteentekevänä energiantuotannossa.&nbsp; Se tavoitteena on ollut siirtää Saksan energiantuotanto uusiutuvia energialähteitä käyttäen ympäristöystävälliseen, vähähiiliseen, luotettavaan ja halpaan energiatuotantoon. Yhtenä osana Saksa on myös päättänyt luopua Ydinvoimasta.</p><p>Hambachin metsässä ympäristöaktivisti ovat asuneet puumajoissa jo kuusi vuotta estääkseen metsän hakkaamisen kaivoksen tieltä. RWE tarkoituksena on päästä käsiksi sen alla oleviin ruskohiilivarantoihin. Nyt RWE Saksan viranomaisien avulla on purkamassa leiriä, leiriä on aikaisemmin yritetty purkamaan, kuitenkaan siinä onnistumatta. Näyttää siltä että RWE on aloittamassa hakkuut lokakuussa. Saksa on Euroopan suurin ruskohiilen käyttäjä ja RWE Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästäjiä.&nbsp;</p><p>Energiewende on kuitenkin nykyisin Fortumin omistaman Uniperin tapaisia yhtiöitä, jotka tuottavat energiaa hiilivoimalla. Tulevaisuudessa energiaa voidaan tuottaa kaasulla voimalaitoksissa. Se kuitenkin tarkoittaa kiistellyn Nord stream 2 tapaisten kaasuputkinen rakentamista. Energiawende loi olosuhteet, jossa hiilivoimalalla tuotettu energia kilpailukykyistä ja kysyttyä.</p><p>Saksa sijoittaa 500 miljardia euroa energiasektoriin vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvien käyttöön tähtäävä ohjelma tulee epäonnistumaan. Tavoitteet vuodelle 2020 ovat jäämässä toteutumatta 40% vähennys 1990 tasosta hiilidioksidipäästöihin on 12% päässä, 20% vähennys energiankulutuksessa vuoden 2008 tasosta 16% päässä sekä uusiutuvien osuuden tavoite 7% päässä.</p><p>Saksa olisi voinut valita myös toisen tien. Rahaa sijoitettu on uusiutuvien tukemiseen, niiden vaatimaa sähköverkon laajentamiseen sekä fossiilistenvoimalaitosten päivittämiseen. Jos sijoituksilla olisi rakennettu ydinvoimaloita, olisi korvattu fossiiliset polttoaineet ja biomassa sähköntuotannosta. Rahaa olisi jäänyt vielä poistamaan polttoaine käyttöiset autot.</p><p>MIT julkaisu tutkimuksen halvimmasta tavasta päästä irti fossiilista polttoaineista, lopputulos oli hyvin lähellä suomalaista ratkaisua. Halvin ja varmin tapa päästä eroon fossiilisista polttoaineista on käyttää ydinvoimaa uusiutuvien rinnalla. Suomessa se tarkoittaa OL3 ja Pyhäjoen ydinvoimaloiden käynnistämistä sekä vanhojen voimaloiden uudistamista, silloin pääsemme irtautumaan meidän ruskohiilestä turpeesta sekä hiilestä ja kaasusta.</p><p>Merkel 2009 sanoi että joko ydinvoimalasta tai hiilestä olisi luovuttava, vuonna 2011 päätös tehtiin. Hiilikaivosten ja &ndash;voimaloiden hyvä palkkaiset työpaikat painoivat enemmän, kuin ilmastonlämpeneminen. Samaan aikaan naapurimaa Ranska tuottaa huomattavasti pienemmät päästöt sähköntuotannossa, merkittävä osa energiasta maassa tuotetaan ydinvoimalla. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Lisätty kuva Saksan energian tuotannosta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Energiewendeä on mainostettu käänteentekevänä energiantuotannossa.  Se tavoitteena on ollut siirtää Saksan energiantuotanto uusiutuvia energialähteitä käyttäen ympäristöystävälliseen, vähähiiliseen, luotettavaan ja halpaan energiatuotantoon. Yhtenä osana Saksa on myös päättänyt luopua Ydinvoimasta.

Hambachin metsässä ympäristöaktivisti ovat asuneet puumajoissa jo kuusi vuotta estääkseen metsän hakkaamisen kaivoksen tieltä. RWE tarkoituksena on päästä käsiksi sen alla oleviin ruskohiilivarantoihin. Nyt RWE Saksan viranomaisien avulla on purkamassa leiriä, leiriä on aikaisemmin yritetty purkamaan, kuitenkaan siinä onnistumatta. Näyttää siltä että RWE on aloittamassa hakkuut lokakuussa. Saksa on Euroopan suurin ruskohiilen käyttäjä ja RWE Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästäjiä. 

Energiewende on kuitenkin nykyisin Fortumin omistaman Uniperin tapaisia yhtiöitä, jotka tuottavat energiaa hiilivoimalla. Tulevaisuudessa energiaa voidaan tuottaa kaasulla voimalaitoksissa. Se kuitenkin tarkoittaa kiistellyn Nord stream 2 tapaisten kaasuputkinen rakentamista. Energiawende loi olosuhteet, jossa hiilivoimalalla tuotettu energia kilpailukykyistä ja kysyttyä.

Saksa sijoittaa 500 miljardia euroa energiasektoriin vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvien käyttöön tähtäävä ohjelma tulee epäonnistumaan. Tavoitteet vuodelle 2020 ovat jäämässä toteutumatta 40% vähennys 1990 tasosta hiilidioksidipäästöihin on 12% päässä, 20% vähennys energiankulutuksessa vuoden 2008 tasosta 16% päässä sekä uusiutuvien osuuden tavoite 7% päässä.

Saksa olisi voinut valita myös toisen tien. Rahaa sijoitettu on uusiutuvien tukemiseen, niiden vaatimaa sähköverkon laajentamiseen sekä fossiilistenvoimalaitosten päivittämiseen. Jos sijoituksilla olisi rakennettu ydinvoimaloita, olisi korvattu fossiiliset polttoaineet ja biomassa sähköntuotannosta. Rahaa olisi jäänyt vielä poistamaan polttoaine käyttöiset autot.

MIT julkaisu tutkimuksen halvimmasta tavasta päästä irti fossiilista polttoaineista, lopputulos oli hyvin lähellä suomalaista ratkaisua. Halvin ja varmin tapa päästä eroon fossiilisista polttoaineista on käyttää ydinvoimaa uusiutuvien rinnalla. Suomessa se tarkoittaa OL3 ja Pyhäjoen ydinvoimaloiden käynnistämistä sekä vanhojen voimaloiden uudistamista, silloin pääsemme irtautumaan meidän ruskohiilestä turpeesta sekä hiilestä ja kaasusta.

Merkel 2009 sanoi että joko ydinvoimalasta tai hiilestä olisi luovuttava, vuonna 2011 päätös tehtiin. Hiilikaivosten ja –voimaloiden hyvä palkkaiset työpaikat painoivat enemmän, kuin ilmastonlämpeneminen. Samaan aikaan naapurimaa Ranska tuottaa huomattavasti pienemmät päästöt sähköntuotannossa, merkittävä osa energiasta maassa tuotetaan ydinvoimalla.     

Lisätty kuva Saksan energian tuotannosta

]]>
17 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi#comments Energia Energiewende Ydinvoima Mon, 17 Sep 2018 06:00:00 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261089-ilmastomuutoksen-kadotettu-sukupolvi
Irtolaiset, viranomaiset ja uuden rakennuslain kummajaiset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259460-irtolaiset-viranomaiset-ja-uuden-rakentamislain-kummajaiset <p>Suomi on monessa mielessä upea maa, mutta silti tuntuu siltä, että turhan monessa asiassa on menty huonompaan suuntaan. Minulla on useita tuttuja, jotka eläkevuosina muuttivat takaisin ihanaan kotikuntaansa ja jotka olivat jo vuosien ajan siihen valmistautuneet, kunnostamalla joko entistä kotitaloaan tai talviasuttavaa kesämökkiään.</p><p>Vuoden 2015 jälkeen valtakunnallista <a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/23033671/mrl_lyhyesti.pdf/db0157ed-631f-45a0-b1c2-c70f95c9e0cb">Maankäyttö- ja rakennuslakia</a> on alettu tulkittaa niin, että <strong>kaikki</strong> sen ajankohdan jälkeen asuinkäyttöön otettujen uusien ja vanhojen talojen on oltava &quot;lähes&quot; nollaenergiarakennuksia, millä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä muuttui kuitenkin myös sähkön energiamuodonkerroin 1.7:stä 1.2:een, mikä tarkoittaa, että sähkölämmitteiselle pientalolle saa rakennusluvan aiempaa helpommin....Suomalaisten perinteisen tehokas uunilämmitys + sydänmuuri ei enää kelpaa yksinomaisena lämmitysmuotona (korkeintaan lisälämmityksenä). Äly, älä jätä, ethän?</p><p>Ympäristöministeriömme toteaa asunnon rakentamisesta seuraavaa:</p><p>&quot;Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että <em>energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi.</em> Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla&quot;.</p><p>&quot;Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata&quot;.</p><p>&quot;Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, <em>jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa&quot; </em>(YM:n tekstin lainaus päättyy)<em>.</em></p><p>Mihin tämä uusi linjanveto on johtanut? Esimerkiksi meidän kunnassamme siihen, että jo 45 kuntalaista ovat nykyisin &quot;irtolaisia&quot;, joille maistraatti ei enää myönnä virallista osoitetta..Siis asuinkunta Suomussalmi, mutta osoite tuntematon (&rdquo;vailla vakinaista asuntoa&rdquo;).</p><p>Irtolaisuus oli ennen lailla kielletty, mutta nyt kotimainen laintulkinta siis suoranaisesti johtaa siihen, niin meidän kunnassamme kuin koko valtakunnassa. Tuttu insinööri (joka ihastuneena seuraa &quot;Tanskan maajussi&quot;-ohjelmaa, <a href="http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/243848-tanskalainen-maajussi-jatkaa-1510">kuten minäkin</a>) totesi pari päivää sitten minulle pettyneenä: &quot;<em>Suomessa tuollainen hieno ja uusi perinnetalo ei ikinä enää menisi läpi</em>&quot;...</p><p>Toivottavasti tuon YM:n tekstin viimeinen lause antaa kuntien rakennustarkastajille edes jonkinlaista pelivaraa, vaikka pahoin pelkään ettei sellaista enää löydy.</p><p>P.S. Kauppamiehille kiinnostava vinkki: valmistakaa edullinen miniasunto, jossa on tilaa tuolille, pöydälle ja parisängylle ja jonka energiatehokkuus edustaa sitä täydellistä &quot;nollaenergiarakentamista&quot;. Tällä pienellä modyylirakennuksella olisi katolla koukku, jolla se, tilauksen jälkeen, kätevästi nostetaan irtolaisten mökin tai kotitalon pihalle. Sen jälkeen soitto kunnan rakennustarkastalle, jolle kerrotaan tämän olevan tästä lähtien vakioasunto. Sen jälkeen maistraattikin antanee ryhdikkäille paluumuuttajille virallisen osoitteen. Vihdoinkin.</p><p>P.S./P.S: Lue myös kommentti 8 (täydentävää lisätietoa)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on monessa mielessä upea maa, mutta silti tuntuu siltä, että turhan monessa asiassa on menty huonompaan suuntaan. Minulla on useita tuttuja, jotka eläkevuosina muuttivat takaisin ihanaan kotikuntaansa ja jotka olivat jo vuosien ajan siihen valmistautuneet, kunnostamalla joko entistä kotitaloaan tai talviasuttavaa kesämökkiään.

Vuoden 2015 jälkeen valtakunnallista Maankäyttö- ja rakennuslakia on alettu tulkittaa niin, että kaikki sen ajankohdan jälkeen asuinkäyttöön otettujen uusien ja vanhojen talojen on oltava "lähes" nollaenergiarakennuksia, millä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä muuttui kuitenkin myös sähkön energiamuodonkerroin 1.7:stä 1.2:een, mikä tarkoittaa, että sähkölämmitteiselle pientalolle saa rakennusluvan aiempaa helpommin....Suomalaisten perinteisen tehokas uunilämmitys + sydänmuuri ei enää kelpaa yksinomaisena lämmitysmuotona (korkeintaan lisälämmityksenä). Äly, älä jätä, ethän?

Ympäristöministeriömme toteaa asunnon rakentamisesta seuraavaa:

"Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla".

"Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata".

"Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa" (YM:n tekstin lainaus päättyy).

Mihin tämä uusi linjanveto on johtanut? Esimerkiksi meidän kunnassamme siihen, että jo 45 kuntalaista ovat nykyisin "irtolaisia", joille maistraatti ei enää myönnä virallista osoitetta..Siis asuinkunta Suomussalmi, mutta osoite tuntematon (”vailla vakinaista asuntoa”).

Irtolaisuus oli ennen lailla kielletty, mutta nyt kotimainen laintulkinta siis suoranaisesti johtaa siihen, niin meidän kunnassamme kuin koko valtakunnassa. Tuttu insinööri (joka ihastuneena seuraa "Tanskan maajussi"-ohjelmaa, kuten minäkin) totesi pari päivää sitten minulle pettyneenä: "Suomessa tuollainen hieno ja uusi perinnetalo ei ikinä enää menisi läpi"...

Toivottavasti tuon YM:n tekstin viimeinen lause antaa kuntien rakennustarkastajille edes jonkinlaista pelivaraa, vaikka pahoin pelkään ettei sellaista enää löydy.

P.S. Kauppamiehille kiinnostava vinkki: valmistakaa edullinen miniasunto, jossa on tilaa tuolille, pöydälle ja parisängylle ja jonka energiatehokkuus edustaa sitä täydellistä "nollaenergiarakentamista". Tällä pienellä modyylirakennuksella olisi katolla koukku, jolla se, tilauksen jälkeen, kätevästi nostetaan irtolaisten mökin tai kotitalon pihalle. Sen jälkeen soitto kunnan rakennustarkastalle, jolle kerrotaan tämän olevan tästä lähtien vakioasunto. Sen jälkeen maistraattikin antanee ryhdikkäille paluumuuttajille virallisen osoitteen. Vihdoinkin.

P.S./P.S: Lue myös kommentti 8 (täydentävää lisätietoa)

 

 

]]>
8 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259460-irtolaiset-viranomaiset-ja-uuden-rakentamislain-kummajaiset#comments Asuinrakentaminen Energia Korjausrakentaminen Maistraatti Paluumuutto Tue, 14 Aug 2018 08:25:50 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259460-irtolaiset-viranomaiset-ja-uuden-rakentamislain-kummajaiset
Turvevimmaan on varaa http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258841-turvevimmaan-on-varaa <p>Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pamautti 22.7.&nbsp;<a href="https://www.emmakari.fi/2018/07/22/turvevimma-saatava-loppumaan/">verkkosivuillaan</a>&nbsp;mielipiteen, joka ei yhtään yllätä kaikessa järjettömyydessään. Kari on masentunut siitä, että tänä kesänä turvetta saadaan nostettua hyvin paljon verrattuna edellisiin vuosiin. Hänen vaatimuksena on &rdquo;pysäyttää turvevimma ja lopettaa turpeen energiakäytön&rdquo;.</p><p>Emma Karin mielipide ei sikäli tarjoa mitään uutta Vihreiden rintamalta. Koko liike on johdonmukaisesti vastustanut kotimaista energiatuotantoa suomalaisilla polttoaineilla. Maassamme on runsaasti saatavilla &rdquo;ruskeaa kultaa&rdquo;, eli turvetta. Vain maailman hölmöin kansa olisi hyödyntämättä sitä energiakäyttöön ja moneen muuhun soveltuvaan tarkoitukseen. Suomen pinta-alasta kolmasosa on suota ja turvemaata. Turvemaista vain 0,8 % on energiakäytössä. Suojeltuna taas on 13,2 %. Tuskin tarvitsee laskinta päästäkseen lopputulokseen, että Suomessa on enemmän suota suojeltuna kuin turvetuotantoalueena.</p><p>Turpeen poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä, sitä ei voi kiistää. Mutta turvesuon jälkikäyttö kompensoi tätä erittäin hyvin. Tuotannon loputtua se voidaan muuttaa metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai uudelleensoistettavaksi. Kukin tapa sitoo hyvin hiilidioksidia ja kaksi jälkimmäistä ovat erityisen hyviä luonnonhoidon kannalta.</p><p>Puun polttaminen energiakäyttöön tarvitsee turvetta ja päinvastoin. Pitääkö puunkin energiakäyttö lakkauttaa Vihreiden vaatimusten seurauksena? On suorastaan idioottimaista rahdata kaukomaista kivihiiltä, kun omia raaka-aineita on hyvin käytettävissä.</p><p>Kehtaan sanoa, että maallamme on yhä hyvin paljon varaa &rdquo;turvevimmaan&rdquo;. Vastuullinen turvetuotanto hyödyntää erittäin hyvin suomalaisia luonnonvaroja energiakäytössä ja työllistää lukuisia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Alueellisesti näin merkittävää toimialaa ei tule kavahtaa. Turveurakoitsijat ovat leipänsä ansainneet.</p> Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pamautti 22.7. verkkosivuillaan mielipiteen, joka ei yhtään yllätä kaikessa järjettömyydessään. Kari on masentunut siitä, että tänä kesänä turvetta saadaan nostettua hyvin paljon verrattuna edellisiin vuosiin. Hänen vaatimuksena on ”pysäyttää turvevimma ja lopettaa turpeen energiakäytön”.

Emma Karin mielipide ei sikäli tarjoa mitään uutta Vihreiden rintamalta. Koko liike on johdonmukaisesti vastustanut kotimaista energiatuotantoa suomalaisilla polttoaineilla. Maassamme on runsaasti saatavilla ”ruskeaa kultaa”, eli turvetta. Vain maailman hölmöin kansa olisi hyödyntämättä sitä energiakäyttöön ja moneen muuhun soveltuvaan tarkoitukseen. Suomen pinta-alasta kolmasosa on suota ja turvemaata. Turvemaista vain 0,8 % on energiakäytössä. Suojeltuna taas on 13,2 %. Tuskin tarvitsee laskinta päästäkseen lopputulokseen, että Suomessa on enemmän suota suojeltuna kuin turvetuotantoalueena.

Turpeen poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä, sitä ei voi kiistää. Mutta turvesuon jälkikäyttö kompensoi tätä erittäin hyvin. Tuotannon loputtua se voidaan muuttaa metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai uudelleensoistettavaksi. Kukin tapa sitoo hyvin hiilidioksidia ja kaksi jälkimmäistä ovat erityisen hyviä luonnonhoidon kannalta.

Puun polttaminen energiakäyttöön tarvitsee turvetta ja päinvastoin. Pitääkö puunkin energiakäyttö lakkauttaa Vihreiden vaatimusten seurauksena? On suorastaan idioottimaista rahdata kaukomaista kivihiiltä, kun omia raaka-aineita on hyvin käytettävissä.

Kehtaan sanoa, että maallamme on yhä hyvin paljon varaa ”turvevimmaan”. Vastuullinen turvetuotanto hyödyntää erittäin hyvin suomalaisia luonnonvaroja energiakäytössä ja työllistää lukuisia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Alueellisesti näin merkittävää toimialaa ei tule kavahtaa. Turveurakoitsijat ovat leipänsä ansainneet.

]]>
9 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258841-turvevimmaan-on-varaa#comments Kotimaa Energia Luonto Polttoaineet Turve Turvetuotanto Tue, 31 Jul 2018 02:49:15 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258841-turvevimmaan-on-varaa
Pankkien lainaehdot edistävät kallista ja epäluotettavaa uusiutuvaa energiaa http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa <p>Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ajaa ihmiset kodeistaan ja kurjuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Kerroimme äskettäin, kuinka monenkeskiset kehityspankit käyttävät ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta perustelemaan lainoja, jotka hylkäävät fossiilisilla polttoaineilla toteutetun sähköntuotannon rahoituksen, edistävät kalliita ja epäluotettavia uusiutuvia energialähteitä ja auttavat siten köyhiä entisestään köyhtymään.&quot;&nbsp;</strong><a href="https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1"><strong>https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1</strong></a></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Paul Driessen und David Wojick</strong></em><br /><em>Der Alarmismus bzgl. des vom Menschen verursachten Klimawandels verewigt Energiearmut, Arbeitslosigkeit, Armut, Krankheit, Unterernährung und frühzeitigen Tod. Die USA finanzieren sich ausbreitende Armut, Elend, Krankheiten und Tod via internationale Banken.&quot;</em><em><strong> <a href="https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/">https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/</a></strong></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Paul Driessen ja David Wojick</strong></em></p><p><em><strong>Pelottelu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ylläpitää energiaköyhyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä, sairautta, aliravitsemusta ja ennenaikaista kuolemaa. Yhdysvallat rahoittaa köyhyyden, kurjuuden, sairauden ja kuoleman levittämistä kansainvälisten pankkien kautta.&quot;</strong></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ajaa ihmiset kodeistaan ja kurjuuteen.

 

"Kerroimme äskettäin, kuinka monenkeskiset kehityspankit käyttävät ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta perustelemaan lainoja, jotka hylkäävät fossiilisilla polttoaineilla toteutetun sähköntuotannon rahoituksen, edistävät kalliita ja epäluotettavia uusiutuvia energialähteitä ja auttavat siten köyhiä entisestään köyhtymään." https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1

 

"Paul Driessen und David Wojick
Der Alarmismus bzgl. des vom Menschen verursachten Klimawandels verewigt Energiearmut, Arbeitslosigkeit, Armut, Krankheit, Unterernährung und frühzeitigen Tod. Die USA finanzieren sich ausbreitende Armut, Elend, Krankheiten und Tod via internationale Banken." https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/

 

 

"Paul Driessen ja David Wojick

Pelottelu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ylläpitää energiaköyhyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä, sairautta, aliravitsemusta ja ennenaikaista kuolemaa. Yhdysvallat rahoittaa köyhyyden, kurjuuden, sairauden ja kuoleman levittämistä kansainvälisten pankkien kautta."

]]>
15 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa#comments Afrikan nuorisotyöttömyys Energia Köyhyyden poistaminen Sun, 15 Jul 2018 07:09:35 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa
Entä jos ydinvoimaa ei oltaisi jarrutettu Suomessa? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa <p>Vuonna 2016 Suomen sähköntuotannosta noin 20 % perustui kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen <a href="https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto">polttamiseen</a>. Ydinvoiman osuus oli 33,7 %.</p><p>Niin kauan kuin minä muistan, ydinvoimaa on demonisoitu ja vastustettu oikeastaan enemmän kuin mitään muuta energiantuotantomuotoa, vaikka yksin Suomessa energiantuotannon <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000702331.html">pienhiukkaspäästöillä </a>on tapettu enemmän väkeä EU-aikakaudella kuin rauhanomaisen ydinenergian takia on kaiken kaikkiaan kuollut. Toisinaan olen miettinyt, että mitä jos täällä oltaisiinkin toimittu toisin.&nbsp;</p><p>Jos Fortum olisi saanut 2010 luvan voimalan rakentamiseen, niin&nbsp;<em>todennäköisesti&nbsp;</em>meillä olisi nyt yksi reaktori enemmän energiantuotannossa, tai ainakin pian olisii. Arevan sekoilujen toistuminen myös toisessa ydinvoimalassa olisi sangen epätodennäköistä ja vaikka jotain vähän vastaavaa olisikin käynyt, niin joko olisimme jo nyt tai hyvin pian tilanteessa, jossa sähköntuotannon kaikkein saastuttavimmista muodoista voitaisiin päästä suurimmalta osin eroon. Jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta nyt näyttää sille, että taho joka todennäköisimmin olisi saaanut voimalan rakennettua jätettiin ilman lupaa. Nyt meillä on historiallisen kallis ja pitkäksi venynyt hanke, joka joka mutkassa on vedetty pitkäksi yhdistettynä Rosatomin hankkeeseen, jonka poliittiset riskit ovat suuria ja toteutumisaikataulu vielä mysteeri. Siinä sivussa OL-4 tuli hyllytetyksi.</p><p>Kaikkien ympäristöstä huolissaan olevien tulisi muistaa, että voisimme olla tilanteessa, jossa ydinvoiman sähköosuus olisi jo nyt selvästi yli 50 %, käyttäisimme selvästi vähemmän fossiilisia polttoaineita emmekä olisi niin tuontiriippuvaisia kuin nyt.&nbsp; OL-3:n ja Hanhikiven myötä olisimme jo selvillä vesillä, eikä tilanteen vieminen maaliin uusiutuvilla olisi enää mielettömyys.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Vuonna 2016 Suomen sähköntuotannosta noin 20 % perustui kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen polttamiseen. Ydinvoiman osuus oli 33,7 %.

Niin kauan kuin minä muistan, ydinvoimaa on demonisoitu ja vastustettu oikeastaan enemmän kuin mitään muuta energiantuotantomuotoa, vaikka yksin Suomessa energiantuotannon pienhiukkaspäästöillä on tapettu enemmän väkeä EU-aikakaudella kuin rauhanomaisen ydinenergian takia on kaiken kaikkiaan kuollut. Toisinaan olen miettinyt, että mitä jos täällä oltaisiinkin toimittu toisin. 

Jos Fortum olisi saanut 2010 luvan voimalan rakentamiseen, niin todennäköisesti meillä olisi nyt yksi reaktori enemmän energiantuotannossa, tai ainakin pian olisii. Arevan sekoilujen toistuminen myös toisessa ydinvoimalassa olisi sangen epätodennäköistä ja vaikka jotain vähän vastaavaa olisikin käynyt, niin joko olisimme jo nyt tai hyvin pian tilanteessa, jossa sähköntuotannon kaikkein saastuttavimmista muodoista voitaisiin päästä suurimmalta osin eroon. Jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta nyt näyttää sille, että taho joka todennäköisimmin olisi saaanut voimalan rakennettua jätettiin ilman lupaa. Nyt meillä on historiallisen kallis ja pitkäksi venynyt hanke, joka joka mutkassa on vedetty pitkäksi yhdistettynä Rosatomin hankkeeseen, jonka poliittiset riskit ovat suuria ja toteutumisaikataulu vielä mysteeri. Siinä sivussa OL-4 tuli hyllytetyksi.

Kaikkien ympäristöstä huolissaan olevien tulisi muistaa, että voisimme olla tilanteessa, jossa ydinvoiman sähköosuus olisi jo nyt selvästi yli 50 %, käyttäisimme selvästi vähemmän fossiilisia polttoaineita emmekä olisi niin tuontiriippuvaisia kuin nyt.  OL-3:n ja Hanhikiven myötä olisimme jo selvillä vesillä, eikä tilanteen vieminen maaliin uusiutuvilla olisi enää mielettömyys. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

 

 

]]>
24 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa#comments Kotimaa Energia Rosatom Talous Ydinvoimakeskustelu Ympäristö Tue, 29 May 2018 08:56:23 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa
Kalotti ilman sotia http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia <p>Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.</p><p>Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.</p><p>En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.</p><p>Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään &rdquo;lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena&rdquo;. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä &rdquo;luonnontilassa&rdquo; olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin &rdquo;lentäkää&rdquo; Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.

Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.

En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.

Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään ”lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena”. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä ”luonnontilassa” olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin ”lentäkää” Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!

]]>
9 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia#comments Energia Lappi Liikenneväylät Sula satama Mon, 21 May 2018 10:02:35 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia
Sähkön hinta ja toimeentulotuki http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki <p>Jostain syystä olen usein törmännyt kysymykseen siitä voiko Kela lainmukaisesti rajoittaa sähkölaskuun myöntämänsä toimeentulotuen määrää. Kelalla nimittäin on asiasta olemassa normi. Onko tuo normi sitten lainmukainen?</p><p>Asiaa ei enää tarvitse enempää kenenkään pohdiskella. Kelan käytäntö on laillisuusvaltontaviranomaisen mukaan täysin lainmukainen. Sillä ei ole merkitystä, että sähkön hinta vaihtelee, kuten myös siirtohinta, riippuen siitä missä toimeentulotuen saaja asuu. Hyvä nyt!(?)</p><p>Päätös: <a href="http://vehmaskangas.fi/Ratkaisuja/Energian_hinta_toimeentulotuessa.pdf">sähkön hyväksytty sirtohinta</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jostain syystä olen usein törmännyt kysymykseen siitä voiko Kela lainmukaisesti rajoittaa sähkölaskuun myöntämänsä toimeentulotuen määrää. Kelalla nimittäin on asiasta olemassa normi. Onko tuo normi sitten lainmukainen?

Asiaa ei enää tarvitse enempää kenenkään pohdiskella. Kelan käytäntö on laillisuusvaltontaviranomaisen mukaan täysin lainmukainen. Sillä ei ole merkitystä, että sähkön hinta vaihtelee, kuten myös siirtohinta, riippuen siitä missä toimeentulotuen saaja asuu. Hyvä nyt!(?)

Päätös: sähkön hyväksytty sirtohinta.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki#comments Energia Lämmitys Lämmityssähkö Taloussähkö Toimeentulotuki Tue, 17 Apr 2018 19:51:58 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki
Biokaasua joukkoliikenteeseen http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen <p>Tein kirjoituksen erityisesti Oulun seutua koskemaan, mutta uskoisin että samat asiat pätevät moneen muuhunkin kaupunkialueeseen. Lisäksi mainittakoon, että Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat nimenomaan joukkoliikennepuolella jo tehneet hyvää työtä.<br /><br />&quot;Liikenteessä on kaksi käyttökelpoista mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen. Toinen on biokaasu ja toinen sähkö. Keskityn tässä kirjoituksessa omalla alueellamme tuotetun biokaasun käyttämiseen ja siitä saataviin etuihin.</p><p>Kaupungin ja lähikuntien omistama Kiertokaari, entinen Oulun Jätehuolto, on tehnyt ennakkoluulotonta työtä monella saralla jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen alueella. Eräs näistä on biokaasun tuotanto kaatopaikkakaasuista, jossa voimakkaat kasvihuonekaasut otetaan talteen ja hyödynnetään energiaksi.<br /><br />Kiertokaari on myös ennakkoluulottomasti ottanut käyttöön kaupunkilaisten biojätteen hyödyntämisen biokaasun tuotannossa. Tuossa puolestaan käytetään hyväksi valtionyhtiö Gasumin reaktoria sekä Kiertokaaren kaasun puhdistuslaitosta. Tuon myötä Ruskon jätekeskuksen yhteyteen on avattu viime vuonna biokaasun tankkausasema liikennekäyttöön. Käytännössä biokaasu maksaa ajokilometriä kohden vain noin puolet vastaavasta bensiininkulutuksesta. Kaasua käyttävät henkilöautot ovat usein hybridejä, jossa toisena polttoaineena on bensiini. Tämä tarvitaan koska tankkausasemia on toistaiseksi meillä harvassa. Toinen asema on Gasumin toimesta tulossa piakkoin Limingantulliin.</p><p>Tällä hetkellä Oulun Ruskon biokaasuntuotanto riittäisi palvelemaan vaihtoehtoisesti jopa sataa linja-autoa tai kolmea tuhatta henkilöautoa, tai näiden yhdistelmiä. Lisäksi voi arvioida, että kysynnän kasvaessa tuotannon määrää pystytään raaka-aineiden puolesta lisäämään runsaasti.</p><p><br />Kuitenkin jos biokaasua halutaan hyödyntää vaikkapa joukkoliikenteessä tai vain lähialueilla toimivilla esimerkiksi jakeluautoilla, voidaan käyttää puhtaasti kaasulla toimivia ajoneuvoja. Tällöin ajoneuvojen hankintahintakin on käytännössä suunnilleen sama noissa yleisesti käytettyyn dieseltekniikkaan verrattuna. Huomionarvoista on, että kasvihuonekaasujen vähäisyyden/olemattomuuden lisäksi myös terveyshaittoja aiheuttavat hiukkaspäästöt vähenevät olemattomiksi erityisesti dieselautoihin verrattuna. Tämä on tärkeää tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla.<br /><br />Olen monien muiden kanssa ihmetellyt, miksi Oulun Joukkoliikenne ei ole tiettävästi ottamassa käyttöön nyt tulevassa kilpailutuksessa omalla alueella tuotetun vähäpäästöisen biokaasun hyödyntämistä. Tällainen omien luonnonvarojen käyttö edistäisi myös aluetaloutta muiden etujen lisäksi. Joukkoliikenne voisi aloittaa pilotoimalla 2 &ndash; 3 linja-autolla ja myönteisten kokemusten myötä kaasuntuottaja rakentaisi bussiterminaalin tankkausta varten, kunhan määrät ovat vähintään kymmenen auton luokkaa.<br /><br />Linnanmaan laajentuvan yliopistokampuksen myötä kasvava joukkoliikenne kaupunkimme kahden keskuksen välillä olisi luonnollinen paikka käyttää vähäpäästöisiä kaasuautoja. Sama koskee ydinkeskustassa kulkevia citybusseja.&quot;</p><p>Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein kirjoituksen erityisesti Oulun seutua koskemaan, mutta uskoisin että samat asiat pätevät moneen muuhunkin kaupunkialueeseen. Lisäksi mainittakoon, että Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat nimenomaan joukkoliikennepuolella jo tehneet hyvää työtä.

"Liikenteessä on kaksi käyttökelpoista mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen. Toinen on biokaasu ja toinen sähkö. Keskityn tässä kirjoituksessa omalla alueellamme tuotetun biokaasun käyttämiseen ja siitä saataviin etuihin.

Kaupungin ja lähikuntien omistama Kiertokaari, entinen Oulun Jätehuolto, on tehnyt ennakkoluulotonta työtä monella saralla jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen alueella. Eräs näistä on biokaasun tuotanto kaatopaikkakaasuista, jossa voimakkaat kasvihuonekaasut otetaan talteen ja hyödynnetään energiaksi.

Kiertokaari on myös ennakkoluulottomasti ottanut käyttöön kaupunkilaisten biojätteen hyödyntämisen biokaasun tuotannossa. Tuossa puolestaan käytetään hyväksi valtionyhtiö Gasumin reaktoria sekä Kiertokaaren kaasun puhdistuslaitosta. Tuon myötä Ruskon jätekeskuksen yhteyteen on avattu viime vuonna biokaasun tankkausasema liikennekäyttöön. Käytännössä biokaasu maksaa ajokilometriä kohden vain noin puolet vastaavasta bensiininkulutuksesta. Kaasua käyttävät henkilöautot ovat usein hybridejä, jossa toisena polttoaineena on bensiini. Tämä tarvitaan koska tankkausasemia on toistaiseksi meillä harvassa. Toinen asema on Gasumin toimesta tulossa piakkoin Limingantulliin.

Tällä hetkellä Oulun Ruskon biokaasuntuotanto riittäisi palvelemaan vaihtoehtoisesti jopa sataa linja-autoa tai kolmea tuhatta henkilöautoa, tai näiden yhdistelmiä. Lisäksi voi arvioida, että kysynnän kasvaessa tuotannon määrää pystytään raaka-aineiden puolesta lisäämään runsaasti.


Kuitenkin jos biokaasua halutaan hyödyntää vaikkapa joukkoliikenteessä tai vain lähialueilla toimivilla esimerkiksi jakeluautoilla, voidaan käyttää puhtaasti kaasulla toimivia ajoneuvoja. Tällöin ajoneuvojen hankintahintakin on käytännössä suunnilleen sama noissa yleisesti käytettyyn dieseltekniikkaan verrattuna. Huomionarvoista on, että kasvihuonekaasujen vähäisyyden/olemattomuuden lisäksi myös terveyshaittoja aiheuttavat hiukkaspäästöt vähenevät olemattomiksi erityisesti dieselautoihin verrattuna. Tämä on tärkeää tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla.

Olen monien muiden kanssa ihmetellyt, miksi Oulun Joukkoliikenne ei ole tiettävästi ottamassa käyttöön nyt tulevassa kilpailutuksessa omalla alueella tuotetun vähäpäästöisen biokaasun hyödyntämistä. Tällainen omien luonnonvarojen käyttö edistäisi myös aluetaloutta muiden etujen lisäksi. Joukkoliikenne voisi aloittaa pilotoimalla 2 – 3 linja-autolla ja myönteisten kokemusten myötä kaasuntuottaja rakentaisi bussiterminaalin tankkausta varten, kunhan määrät ovat vähintään kymmenen auton luokkaa.

Linnanmaan laajentuvan yliopistokampuksen myötä kasvava joukkoliikenne kaupunkimme kahden keskuksen välillä olisi luonnollinen paikka käyttää vähäpäästöisiä kaasuautoja. Sama koskee ydinkeskustassa kulkevia citybusseja."

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu

]]>
3 http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen#comments Biokaasu Energia Joukkoliikenne Polttoaine Sun, 15 Apr 2018 19:47:30 +0000 Juha Vuorio http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen
YLEN ydinvoima MOT: Venäläinen sähköisku http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku <p>&quot;Mikä televisio-ohjelman aihe voi olla sellainen, josta pidättyväisyydestään tunnettu Suojelupoliisi voi puhua, mutta energiayhtiö Fortum ei? Miksi MOT:n pitää käydä Tšekissä asti kyselemässä Suomelle turvallisuuspoliittisesti todella tärkeästä aiheesta? Vastaus on molempiin se sama: koska puhumme Fennovoiman ydinvoimahankkesta Pyhäjoella, sen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.&quot;&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018" title="https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018">https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018</a></p><p>&quot;Vuonna 2013 - samana vuonna kun Rosatom sai tilauksen Fennovoimalta - se sai tilauksen myös Tšekistä. Tšekin tiedustelupalvelu BIS kertoo Venäjän tiedustelun sekaantumisesta tšekkiläisten päätöksentekoon. Tilanne Tšekissä meni niin vaikeaksi, että tilaus peruttiin. Venäjän tiedustelu epäonnistui.&quot;</p><p>Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: &quot;No tietysti täytyy muistaa, että Rosatom ei tietenkään ole mikään perinteinen yritys. Oikeastaan näkisin pikemminkin, että se on valtion ministeriö, joka toimii. Tavallaan sillä on piikki auki. Jos siellä jollain sektorilla ei ole taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, tai jos jotkut hankkeet, vaikkapa että Suomen hanke Hanhikivellä ei tuota taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, koska tietysti tähän nivoutuu muut kuin taloudelliset intressit ja tarpeet Rosatomin taholta. Siihen nivoutuu ilman muuta Venäjän valtion tarpeet vaikuttavuudesta, kansainvälisestä imagosta ja kaikesta muusta. Eli siinä mielessä tästä näkökulmasta ilman muuta Rosatomia pitäisi niin kuin tarkastella. Sehän on valtion korporaatio, jonka tosiaan siis lakiin ei ole kirjattu tavoitetta tuottaa voittoa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Mikä televisio-ohjelman aihe voi olla sellainen, josta pidättyväisyydestään tunnettu Suojelupoliisi voi puhua, mutta energiayhtiö Fortum ei? Miksi MOT:n pitää käydä Tšekissä asti kyselemässä Suomelle turvallisuuspoliittisesti todella tärkeästä aiheesta? Vastaus on molempiin se sama: koska puhumme Fennovoiman ydinvoimahankkesta Pyhäjoella, sen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta." 

https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018

"Vuonna 2013 - samana vuonna kun Rosatom sai tilauksen Fennovoimalta - se sai tilauksen myös Tšekistä. Tšekin tiedustelupalvelu BIS kertoo Venäjän tiedustelun sekaantumisesta tšekkiläisten päätöksentekoon. Tilanne Tšekissä meni niin vaikeaksi, että tilaus peruttiin. Venäjän tiedustelu epäonnistui."

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: "No tietysti täytyy muistaa, että Rosatom ei tietenkään ole mikään perinteinen yritys. Oikeastaan näkisin pikemminkin, että se on valtion ministeriö, joka toimii. Tavallaan sillä on piikki auki. Jos siellä jollain sektorilla ei ole taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, tai jos jotkut hankkeet, vaikkapa että Suomen hanke Hanhikivellä ei tuota taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, koska tietysti tähän nivoutuu muut kuin taloudelliset intressit ja tarpeet Rosatomin taholta. Siihen nivoutuu ilman muuta Venäjän valtion tarpeet vaikuttavuudesta, kansainvälisestä imagosta ja kaikesta muusta. Eli siinä mielessä tästä näkökulmasta ilman muuta Rosatomia pitäisi niin kuin tarkastella. Sehän on valtion korporaatio, jonka tosiaan siis lakiin ei ole kirjattu tavoitetta tuottaa voittoa."

 

]]>
20 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku#comments Energia Turvallisuuspolitiikka Ydinvoimalat Wed, 28 Feb 2018 10:00:00 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku
Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu - kiinteät maksut jopa 57% http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57 <p>Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/sahkon-saastaminen-ei-kannata-varsinkaan-pienessa-taloudessa-jakelun-kiinteat-maksut-haukkaavat-jopa-57-laskusta-6701499">Tekniikka&amp;Talous-lehti kertoo</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin.</em>&quot;</p><p>Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä.&nbsp;Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.</p><p><strong>Verkkopalvelumaksujen korostuskatto</strong></p><p>Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.</p><p>Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?</p><p>Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:</p><p>100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa</p><p>Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.</p><p><strong>Luonnollisen monopolin vaikeus</strong></p><p>Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.</p><p>Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.</p><p>Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.</p><p>No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.</p><p><strong>Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen</strong></p><p>Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.</p><p>Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.</p> Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. Tekniikka&Talous-lehti kertoo seuraavaa:

"Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin."

Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä. Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.

Verkkopalvelumaksujen korostuskatto

Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.

Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?

Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:

100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa

Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.

Luonnollisen monopolin vaikeus

Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.

Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.

Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.

No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.

Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen

Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.

Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.

]]>
44 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57#comments Kotimaa Caruna Energia Hinnannousu Sähkön kulutus Sähkön siirtohinnat Wed, 14 Feb 2018 08:07:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57
Sähkön hinta voi pomppia http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia <p>Jos ostat sähkösi pitkäaikaissopimuksella vakiohintaan, et ehkä tiedä, että tunneittain hinnoiteltuna sähkö voi olla välillä kallistakin. Eräältä toimittajalta saa tänään ostettua sähköä jopa 25 sentin kilowattiituntihinnalla. Hintaan ei sisälly siirtomaksu.</p><p>Tuulisähkönhän pitäisi olla halpaa, mutta kun sitä <a href="https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/">ei juurikaan ole</a> silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan.</p><p>Eihän se tietenkään ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Mikäli kehitys menee nykyiseen suuntaan, tuulisähkön epävakaisuus voi vielä näkyä kaikkien muidenkin sähkölaskussa, kun <a href="http://www.energiauutiset.fi/etusivu/energiasta-tehoon.html">laskutusperiaatteita</a> rukataan.</p><p>Tämä oli varoitus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos ostat sähkösi pitkäaikaissopimuksella vakiohintaan, et ehkä tiedä, että tunneittain hinnoiteltuna sähkö voi olla välillä kallistakin. Eräältä toimittajalta saa tänään ostettua sähköä jopa 25 sentin kilowattiituntihinnalla. Hintaan ei sisälly siirtomaksu.

Tuulisähkönhän pitäisi olla halpaa, mutta kun sitä ei juurikaan ole silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan.

Eihän se tietenkään ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Mikäli kehitys menee nykyiseen suuntaan, tuulisähkön epävakaisuus voi vielä näkyä kaikkien muidenkin sähkölaskussa, kun laskutusperiaatteita rukataan.

Tämä oli varoitus.

]]>
8 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia#comments Energia Pörssisähkö Tue, 23 Jan 2018 05:18:35 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia
Ihmiskunnan menestys perustuu vastasykliseen energian tuotantoon http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon <p>Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu &quot;älykkäitä&quot; sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.</p><p>Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.</p><p>Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.</p><p>Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu "älykkäitä" sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.

Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.

Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.

Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.

]]>
6 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon#comments Aurinkoenergia Energia Ilmastonmuutos Tuulivoima Ydinvoima Wed, 17 Jan 2018 19:25:57 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon
Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme <p>Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.<br /><br />Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.<br /><br />Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän &quot;vastuullisuudeksi&quot;, että huolehtii omasta navastaan.<br /><br />&quot;Kommunismin&quot; mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.&nbsp; Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on <em>pakko</em> ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.<br /><br />Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.

Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.

Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän "vastuullisuudeksi", että huolehtii omasta navastaan.

"Kommunismin" mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.  Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on pakko ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.

Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme#comments Energia Ilmastonmuutos Kapitalismi Mainokset Talous Wed, 17 Jan 2018 16:58:25 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme
Kainuun pitkät sähkökatkot paljastivat huoltovarmuusriskit http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit <p>Kainuussa jo viikon ajan tykkylumesta ja lumikuormasta aiheutuneet sähkökatkot koskevat jo yli 10 prosenttia koko maakunnan kotitalouksista. Tilanne on alueen kannalta karmaiseva, kun ja jos pakkanen pääsee tekemään tuhojaan.</p><p>Kainuun tilanteen pitäisi avata silmämme. Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla.</p><p>Miksi valtion enemmistöomistama Fortum myi sähköverkkonsa? Myös muiden maassa sähköverkkoja ylläpitävien yhtiöiden enemmistöomistus on myyty ulkomaisille toimijoille. Tiedämmekö varmasti, kuka tai minkä maalaiset toimijat lopulta ovat näiden suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden uusia ja nykyisiä omistajia?</p><p>Osa uusista omistajista on hyödyntänyt näissä kuvioissa veroparatiiseja tai niihin rekisteröityjä yhtiöitä. Tiedämmekö siis tarkasti ja varmasti, kuka tai mitkä tahot omistavat yksityistetyt sähköverkot? Miksi tällaisilla toimijoilla olisi mitään intressiä pitää huolta huoltovarmuudesta. Nykyisen kaltaisessa tietoliikenneympäristössä, tiedämmekö mahdollisten ulkomaisten omistajien, jos ne olisivat esimerkiksi valtioita, kyvyistä vaikuttaa Suomen sisäiseen turvallisuuteen?</p><p>Suomalaisten ruoka- ja elintarvikehuollossa riskit voivat olla vielä karmaisevampia. Laajassa kriisissä ruoan saatavuus voi Suomelle olla pian haastavaakin. Miksi valtio kaavailee Altian yksityistämistä, joka kaiken järjen mukaan voisi kriisiaikana tuottaa palavaa tavaraa? Kemiran lannoitetuotannon myynti pois valtionomistuksesta oli aikoinaan käsittämätön päätös, jolla annettiin maamme maaperän rikkaudet pois omista käsistä.</p><p>Yksityistetyt yritykset eivät tuota niitä julkishyödykkeitä, mitä valtion yhtiöt aikanaan suomalaisille tarjosivat. Yksityistämisvimmalle on pantava kerta kaikkiaan piste. Nyt pitäisi palauttaa valtion yhtiöt takaisin toimintaan ja estää rahastus suomalaisten veronmaksajien rahoilla rakennetuissa yhtiöissä! Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa valtion yhtiöt olisi syytä säilyttää maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla, jolloin ne voivat jatkossakin tuoda hyvinvointia monille eri ihmisille ja edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kainuussa jo viikon ajan tykkylumesta ja lumikuormasta aiheutuneet sähkökatkot koskevat jo yli 10 prosenttia koko maakunnan kotitalouksista. Tilanne on alueen kannalta karmaiseva, kun ja jos pakkanen pääsee tekemään tuhojaan.

Kainuun tilanteen pitäisi avata silmämme. Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla.

Miksi valtion enemmistöomistama Fortum myi sähköverkkonsa? Myös muiden maassa sähköverkkoja ylläpitävien yhtiöiden enemmistöomistus on myyty ulkomaisille toimijoille. Tiedämmekö varmasti, kuka tai minkä maalaiset toimijat lopulta ovat näiden suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden uusia ja nykyisiä omistajia?

Osa uusista omistajista on hyödyntänyt näissä kuvioissa veroparatiiseja tai niihin rekisteröityjä yhtiöitä. Tiedämmekö siis tarkasti ja varmasti, kuka tai mitkä tahot omistavat yksityistetyt sähköverkot? Miksi tällaisilla toimijoilla olisi mitään intressiä pitää huolta huoltovarmuudesta. Nykyisen kaltaisessa tietoliikenneympäristössä, tiedämmekö mahdollisten ulkomaisten omistajien, jos ne olisivat esimerkiksi valtioita, kyvyistä vaikuttaa Suomen sisäiseen turvallisuuteen?

Suomalaisten ruoka- ja elintarvikehuollossa riskit voivat olla vielä karmaisevampia. Laajassa kriisissä ruoan saatavuus voi Suomelle olla pian haastavaakin. Miksi valtio kaavailee Altian yksityistämistä, joka kaiken järjen mukaan voisi kriisiaikana tuottaa palavaa tavaraa? Kemiran lannoitetuotannon myynti pois valtionomistuksesta oli aikoinaan käsittämätön päätös, jolla annettiin maamme maaperän rikkaudet pois omista käsistä.

Yksityistetyt yritykset eivät tuota niitä julkishyödykkeitä, mitä valtion yhtiöt aikanaan suomalaisille tarjosivat. Yksityistämisvimmalle on pantava kerta kaikkiaan piste. Nyt pitäisi palauttaa valtion yhtiöt takaisin toimintaan ja estää rahastus suomalaisten veronmaksajien rahoilla rakennetuissa yhtiöissä! Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa valtion yhtiöt olisi syytä säilyttää maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla, jolloin ne voivat jatkossakin tuoda hyvinvointia monille eri ihmisille ja edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta.

]]>
10 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit#comments Kotimaa Altia Energia Huoltovarmuus Kemira Politiikka Sun, 07 Jan 2018 15:47:08 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit