Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Uusiutuva energia

Sulle salaisuuden kertoa mä voisin

Maaliskuussa 2008 elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen järjesti Kuusamon kuntavierailunsa päätteeksi lukion salissa energia-aiheisen yleisötilaisuuden. Sen johdannoksi hänelle esiteltiin salin flyygelillä Koillismaan näkökulma uusioenergiaan George de Godzindskyn sävelin: ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin”.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa ministerille kerrottu salaisuus oli Kuusamon malli. Jalosta metsäenergia pelletiksi. Kuljeta se lähimpään satamaan. Laivaa se Suomen rintamaille. Tai vie se puuttomiin Euroopan suurkaupunkeihin.

Suomella on puupelletin viennin mahdollisuus

Puupelletin nykynousu alkoi 1990-luvulla Ruotsista, kun öljy oli taas riittävästi kallistunut. Silloin keksittiin myös öljypolttimiin verrattavat pellettipolttimet ja helppokäyttöiset pellettitakat.

Ruotsissa öljyn vaihtoi silloin pellettiin jo yli 100,000 pientaloa. Saksassa pelletillä lämpeni 70 000 ja Suomessa 10 000 omakotitaloa.

Mistä sähköä töpseliin, kun on tyyntä ja aurinko ei paista?

"Sattumasähkö ei voi korvata perusvoimaa." "Sähkön varastointitekniikkaa ei ole olemassa." Tällaisilla mielipiteillä vastustetaan uusiutuvia sähköenergian tuotantomuotoja. Mutta ovatko näiden mielipiteiden esittäjät oikeassa?

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Puuvoima vahvistaa leijonanosaansa

Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.

Pohjois-Suomen biodieselin pitkän polun soisi jo johtavan maaliin

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettavaksi kaavailtu uuden sukupolven jalostamo on Pohjois-Suomen merkittävimpiä biotalouden hankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli silloin kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi oli valikoitumassa muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Etanolia, energiabambua ja etiopiansinappia

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Euroopan unionin parlamentti puolestaan asetti alkuvuodesta 2018 jäsenmailleen tavoitteeksi, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä