*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Uskonpuhdistus 500 vuotta

Lutherin teesit elävät vielä 500 vuotta niiden naulaamisen jälkeenkin

Eilen tuli kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä kun Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professori Martti Luther (1483–1546) naulasi 95 teesiään Linnankirkon oveen.

Tapahtumasta alkoi kirkon uskonpuhdistus, joka mullisti läntistä maailmaa myös yhteiskunnallisesti. Sitä Luther itse tuskin saattoi tuolloin edes aavistella. Teesien naulaus oli vasta alkusysäys.

Regimentit sekaisin? – tunnustus maallisen ja hengellisen vallan erottamisesta

Raamatussa tehdään selvä ero maallisen ja hengellisen hallintavallan (regimentin) välillä, vaikka ulkonaisessa kristikunnassa sitä ei aina ole tunnustettu.

Vapahtaja itse tiivisti regimenttien erottamisen toisistaan tunnetussa lausumassaan kirkkaasti: Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on. (Mark. 12:17.)

Ero regimenttien välillä on niin tärkeä, että ilman sen tuntemista kristillistä uskoa on vaikea, ellei mahdoton oikein ymmärtää. Regimenttioppi loi perustan myös länsimaisen demokratian kehitykselle.

"Uskomme taivaan ja maan Luojaan" – luterilainen tunnustus luomisesta

Luterilainen tunnustus on kreationistinen käsitteen suppeassa merkityksessä. Tunnustuskirjat (1580) perustuvat näet Raamattuun. Toisin kuin nykyajan luikuriteologit, uskonpuhdistajat korostivat Raamatun auktoriteettia Jumalan sanana (sola scriptura): Sinun sanasi on kokonansa totuus. (Ps. 119:160.)

"Sulkee piiriinsä koko maailman" – luterilainen tunnustus avioliitosta

Sitä, mitä uskonpuhdistajat opettavat avioliitosta ja seksuaalietiikasta, pidetään nykyisin ”poliittisesti epäkorrektina” – sopimattomana. Siitä haluttaisiin vaieta. Erityisen kiusallista se tuntuu olevan kirkolliselle valtaeliitille.

Jumalan käskyt suojaavat avioliittoa

Sekä nykyteologit että monet poliitikot – jopa ateistit – saattavat puhua kauniisti oikeudenmukaisuudesta ja hyvän tekemisestä.

Luterilainen tunnustus opettaa Raamatun perusteella, että ihmisjärki luonnostaan jossain määrin tajuaa lakia, ihmisellä kun on yhteinen oikeustaju Jumalan kirjoittamana sydämessään ja jatkaa, että luonnollinen laki pitää yhtä Mooseksen lain eli kymmenen käskyn kanssa (ACA IV:7, s. 92).

Nykyteologien ’rusinapullakristillisyys’ tyrmätään tunnustuskirjoissa

Politiikasta sanotaan, että se on likaista peliä, eikä poliitikkoihin voi luottaa. Teologia taitaa olla sitäkin likaisempaa, ja vielä vähemmän voi luottaa teologeihin. Sekä poliitikkoihin että teologeihin näyttää pätevän sama sääntö: mitä korkeampi asema, sitä pahempi luikuri. Poikkeuksiakin toki on.

Politiikka koskee kuitenkin vain ajallisia ja maallisia asioita, mutta teologia ikuisia ja taivaallisia asioita. Edellisessä erehtyminen on inhimillistä mutta jälkimmäisessä helvetillistä. Kirjaimellisesti.

”Haureuden välttämiseksi” – avioliiton perusteet luterilaisessa tunnustuksessa

Avioliittolain muutos on herättänyt keskustelua siitä, mikä on kirkon opetus avioliitosta. Piispojen käsitykset avioliitosta ja niihin perustuvat ohjeet ovat ristiriitaisia. Yrittäessään kumartaa joka suuntaan, tuleekin pyllistäneeksi joka suuntaan (vrt. Matt. 6:24).

Opillinen sekavuus vaikuttaa erityisen irvokkaalta sen takia, että vietämme uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuotta.

Uskonpuhdistuksesta luterilaiseen tunnustukseen

Martti Luther ja Sodoman synti

Uskonpuhdistajan mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen kuuluu Sodoman synteihin. Sodomialla on vanhastaan viitattu juuri siihen, myöhemmin myös eläimiin sekaantumiseen (zoofilia). Kristillisessä kirkossa sodomia luetaan niin sanotuksi taivaaseen asti huutavaksi synniksi (peccata clamantia) (1. Moos. 18:20-21):

”Täysin luonnonvastaista” – mitä Luther opettaa homoudesta?

Esittelen uskonpuhdistuksen juhlavuoden aikana Martti Lutherin (1483–1546) raamattuopetuksia, joista nykyteologit usein vaikenevat tai joita he jopa vääristelevät.

Luther vastusti aneiden lisäksi pyhiinvaelluksia ja turkkilaisveroja

"He valehtelevat ja pettävät ja tekevät sopimuksia, joita eivät aijo rahtuakaan pitää. Ja semmoista tapahtuu Kristuksen ja pyhä Pietarin nimessä."

Osoitettuaan täten eri kohdissa, kuinka koko paavillinen hallinto tarkoittaa ainoastaan kiskomista ja nylkemistä, ryhtyy Luther esittämään sellaisia parannusehdotuksiaan, joita yleisen kirkolliskokouksen tulisi harkita.

Niitä on luvultaan 27, joista me seuraavassa esitämme ainoastaan tärkeimmät.

Ensimmäisissä kohdissa Luther ehdottelee, mitenkä paavinistuimen kiskomisesta olisi loppu tehtävä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä