*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Päästökauppa

Mitä osuutta sanasta päästökauppa Suomessa ei ymmärretä?

Päästökauppa tarkoittaa sitä, että jokainen maa joko maksaa järjestelmästä, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä, tai vähentää itse hiilidioksidipäästöjään. 

No, jos Suomessa ei olla huomattu, niin suurin osa ajasta ollaan todella huonolla alueella tuuli, aurinko tai muun energian tuottamisen suhteen. 

Eli käytännössä Suomen pitäisi perustaa yhtiö, joka ostaa Saharasta tai jostain muusta aavikosta maata ja muuttaa sitä hiilidioksidinieluksi. Ja näin korvaa Suomen hiilidioksidipäästöjä.

Onko Suomi tehnyt Volkkarit päästöjen vähättelyssä?

Itä-Suomen yliopiston tutkijan Heikki Simolan mukaan Suomen päästöraporteissa on itsepetoksellinen virhe ja turvemailta vapautuu lähes nelinkertaisesti enemmän hiilidioksidia kuin on esitetty YK:lle. Ympäristötieteen dosentti Heikki Simolan saamat tulokset kyseenalaistavat Suomen metsätalouden ilmastohyödyt.

Ylen uutisessa kerrotaan:

Vihervasemmisto vastustaa suomalaista työtä

Eduskunnassa on tällä viikolla käynnissä keskustelu valtion talousarviosta vuodelle 2017. Eräs runsasta keskustelua aiheuttanut aihe oli hallituksen esittämä kansallinen kompensaatio päästökaupan epäsuoriin kustannuksiin, joka Suomessa olisi vain puolet EUn sallimasta tasosta. Esitetty summa on 43 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Hallituksen järjetön yritystukipolitiikka jatkuu

Muistatteko, miten Keskusta uhosi ennen vaaleja vähentävänsä yritystukien määrää? Nyt hallitus aikoo keskustalaisen ministeri Rehnin johdolla ottaa käyttöön uuden yritystuen: paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle halutaan kompensoida päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia. Tuki kohdentuisi pääosin metsä- ja metalliteollisuuteen.

Jos päästökauppa ei toimi, mikä sitten toimii?

Eilen nähtiin kaksi mielenkiintoista hiilidioksidipäästöjen hinnoitteluun liittyvää avausta, kun professori Matti Liski kommentoi Ylen uutisessa päästökaupan ongelmia ja ministeri Kai Mykkänen puolestaan ehdotti yhteispohjoismaista hiiliveroa.

Kuka haluaa leikkiä päästövähennyksiä?

Tuntuu, kuin olisin kirjoittanut tämän blogin joskus aiemminkin. Ehkä tuntemukseeni voi vaikuttaa se, että EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset ratkaisut ovat innoittaneet minua kirjoittamiseen myös aiemmin – pikemminkin pahassa.

Kello lyö globaalille ilmastosopimukselle

Politiikan syksy Suomessa on täyttynyt pakolaisista, työelämän pakkolaeista ja kovista leikkauksista. Koko Euroopan ykköspuheenaihe on pakolaistilanne sekä sen alkusyynä olevat Syyrian ja Lähi-idän alueen konfliktit. Akuutit kriisit ja päivän politiikka kuitenkin peittävät alleen vielä isomman ja syvemmän ongelman.

Pelastetaanko hiili vai maailma?

Olin todella pettynyt, kun luin eilen uutisen, että Suomen hallitus on päättänyt vastustaa päästökaupan tiukennusten aikaistamista.

Tiukemmasta päästökaupasta hyötyä Suomelle

(Teksti on osa blogisarjaa, josta on tarkoitus koostaa oma vaaliohjelmani)

EU:n päästökauppa on edelleenkin keskeisin väline, jolla ilmastopäästöille pyritään asettamaan hinta. EU:n päätöksentekojärjestelmästä johtuen jäsenmaiden kansallisilla linjoilla on paljon merkitystä siihen, miten päästökauppaa ohjataan, ja Suomen linjaa määrittää monelta osin kevään eduskuntavaalit.

Suomen pitää nostaa energiaomavaraisuuttaan

Nykyisessä energiapoliittisessa tilanteessa on useita liikkuvia tekijöitä, mukaan lukien Venäjän ja Saksan tilanne. Näiden vaikutus Suomeen tulisi analysoida ja vetää tarvittavat johtopäätökset: yksi asia ylitse muiden on ilman muuta energiaomavaraisuutemme kasvattaminen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä