Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsätalous

Maa- ja metsätalous, ilmastonmuutos ja hiilinielut

 Ensin termejä: hiilinielu on hiilen varasto, jonka koko kasvaa, eli se sitoo enemmän hiiltä kuin päästää sitä ilmakehään. Hiilinielun vastakohta on päästölähde. Esimerkiksi metsä toimii hiilinieluna, jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.

Metsä hiilinieluna

Tervehdys metsäisestä Kainuusta

Vaalit lähestyvät ja niiden mukana myös metsätalous saa yhä enemmän huomiota. Vaikka suurin osa puolueista hyvin tuntuu ymmärtävän, että Suomi todella elää metsästä, niin osa vaikuttajista ajaa avohakkuukieltoa ja/tai hakkuiden selvää vähentämistä. Esimerkiksi Pekka Haaviston mielestä "Hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun vuoksi olisi syytä palata tämän vaalikauden alun tasolle, 65-70 miljoonaan kuutioon" (MT/6.3.2019). Tämä tarkoittaisi noin 16 prosentin eli 15 miljoonan hakkuukuution vähennystä.

Hömötiaisten, tunturipöllöjen ja harjuhietapistiäisten barrikadipuhe

Tänä viikkona uutispalstoja ovat hallinneet hallituskriisin lisäksi myös odottamattomat vieraat. Uutisiin liihotteli hömötiaisia, kuusitiaisia, tunturipöllöjä, sekä lauma kaikenkuorisia ja kuorettomia metsäöttiäisiä.  Myös sammaleet, jäkälät, putkilokasvit ja sienet tekivät rohkean esiinmarssin, vaikkeivat jalattomuutensa vuoksi pötkineet samanlaiseen johtoon kuin siivekkäät ystävänsä. Uutisista saimme lukea, että Suomen lajiston edustajat ovat jälleen uhanalaisempia, osa enemmän kuin toiset.

Puutalot ovat duunarin ilmastoteko

Pääministeri Juha Sipilä osoitti epätoivoisuuttaan kaatamalla oppositiopuolueiden niskaan likasaavin suoraan metsästä viime viikonloppuna. Hänen puheensa siitä, kuinka "punavihreä puoli kieltäisi käytännössä metsien käytön kokonaan", osoitettiin nopeasti höpöpuheeksi Helsingin Sanomien toimesta. Nöyränä sillanrakentajana politiikkaan tullut pääministeri lähti samalle linjalle kuin USA:n valheita liukuhihnalta lasketteleva presidentti Donald Trump. Vaaleissa ei varmasti palkita ylimielisyydestä.

Metsissämme edelleen työn sampo

Metsä luo edelleen työtä, vaikka sitä on vaikea uskoa tänä älykännyköiden ja robottien aikana. Miestyön korvaavat metsäkoneet ovat tulleet jäädäkseen, mutta metsätaloudessa on silti perustyöllisyys. Ilman työtä puu ei kasva, ei kulje eikä jalostu jatkossakaan.

Euroopan metsämahdit

Vuoden 2018 kuluessa kiihtyneestä metsiemme biomassan ja niiden hiilen nielujen keskustelusta lienee jäänyt mieleemme, että tavalla tai toisella Suomi on tässä Euroopan mahtimaita.

Ainakin yhdessä asiassa olemme se mahti: metsiemme ja niiden biomassan pitkäaikaisessa mittaamisessa. Silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) jo 1921, ja tänään mittauskierros Hangosta Utsjoelle on tehty jo 12 kertaa. VMI-tulokset ovat nyt kaikkien lukijoiden, kansainvälistenkin tutkijoidenkin, arvioitavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuilla.

Vuolaimmat hiilen nieluvirtamme Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla

Luonnonvarakeskus päivitti marraskuussa 2018 maakunnittain tekemänsä Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI). Suomen nykyisen maakuntajaon (vuodesta 2009) aikana inventointi on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen jaksolla 2009-2013 ja toinen jaksolla 2014-2017.

Tilastotieteelliseen otantaan perustuvasta metsälaskennasta saamme maakunnallisen peruslukeman: runkopuun määrä kiintokuutioina koko maakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja 60 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla.

Päästöt ja mistä ne tulevat

Kansainvälisen ilmastopaneelin äskettäinen, hälyttäviä tietoja ja johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta sisältänyt raportti on poikinut runsaasti kommentaaria. Käyttämäni lähteet, pääasiassa tiedotusvälinet, eivät varmasti ole edustava otos kommentoinnin kaikenkaikkisesta sisällöstä ja sen painottumisesta. Siitä huolimatta uskallan esittää väitteen, että siinä on nousut tai nostettu tikun nokkaan eri päästölähteitä ilman juuri minkäänlaista vastaavuutta siihen, mitkä niistä todellisuudessa ovat suurimmat ja siis eniten ilmaston lämpiämiseen vaikuttavat. Näin ainakin Suomessa.

Koillis-Savon Sammosta odotettiin ympäristöaatteen kärkihanketta

Tämän päivän ympäristöaate syntyi 1962 Rachel Carsonin kirjasta ”Äänetön kevät”. Vaikka kirja keskittyi enemmän ympäristömyrkkyihin (etenkin DDT), se käynnisti myös laajemman ympäristöajattelun. Nyt, yli puolen vuosisadan vanhaa Carsonin alkusysäystä meidän on kiittäminen siitä, että vesi ja ilma ovat puhdistumaan päin sekä asuintienoillamme että teollisuutemme äärellä.

Polttopuun teko kannattaa

Syksyn tultua kaupunkien ulkopuolella mihin tahansa matkaava ei voi olla huomaamatta omakotitalojen ja maatilojen pihoille varastoituja pilkekasoja. Polttopuuta on keväällä halottu ja pilkottu, kuivumaan talven lämmityskautta varten. Nykypihoilla näkee niin traktorivetoisia pilkekoneita, sähkökäyttöisiä piensirkkeleitä ja halkaisukoneita kuin perinteisiä moottorisahan ja halkaisukirveen yhdistelmiä.

Puuta palaa pientaloissa ja maatiloilla noin kuusi miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Määrä on mittava, se vastaa Äänekosken uuden biotuotetehtaan vuotuista raaka-aineen tarvetta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä