Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt Euroopassa versus Intiassa

Intiassa olisi paikallisesti edullisinta päästää hiilidioksidia ilmakehään kun Intian suuret aerosolipäästöt hillitsevät lämpenemistä paikallisesti. Euroopassa hiilidioksidipäästöt ovat ilmastolle tuhoisia, koska täällä on puhdas ilma.

Kun tehdään tarkastelua ihmisen vaikutuksesta ilmastoon, vähemmälle huomiolle jää metsien ja merten vaikutus päästöjä tasapainottavana tekijänä. Luonnolliset aerosolihiukkaset ylittävät moninkertaisesti ihmisen aikaansaamat hiukkaspäästöt. Ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on ihmisperäistä vain 5 %.

Taalaksen teesit uusintana Suomen Kuvalehdessä

Taalaksen teesit nyt uusintana, niin, että jokainen ymmärtää kuinka vakavasta asiasta on kysymys kun olemme muuttaneet ilmakehän koostumusta. Hiilidioksidia ei saa ehkä pois ilmakehästä, vaan se pysyy siellä kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt oli kyllä kerrottu, ettei se hiilidioksidi itsessään aiheuta juurikaan lämpenemistä, vaan ne palauteilmiöt...

"Herkempi kuin ajateltiin Uusi tutkimus väittää: jo 0,9 asteen lämpötilan nousu nykyisestä voi laukaista maapallolla tuhoisan ketjureaktion. Se muuttaisi tiheästi asuttuja alueita elinkelvottomiksi."

Mikä on ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen

Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttajana on tutkittu 200 vuotta, kun hiilidioksidin infrapunasäteilyä pidättävä ominaisuus oletettiin vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat ihmisen toiminnan seurauksena nousseet, hiilidioksidin osalta 5 %:iin kun mukaan lasketaan luonnon omat päästöt, joka siis on normaalia hiilen kiertokulkua luonnossa. Merillä on ratkaiseva merkitys ilmakehän hiilidioksiditasoon. Merten lämmettyä enemmän hiilidioksidia on päätynyt ilmakehään.

Hiilidioksidin sieppaus sopisi metsien Suomelle

Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU:n energiatoimijat ottavat kasvihuoneilmiön yhä enemmän tosissaan. Tästä kertoo ainakin ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pörssihinta. Se on noussut korkeimmilleen sitten kymmeneen vuoteen. Syyskuun alkupuolella päästöoikeuksia sai pörssissä ostetuksi 21 Eurolla hiilidioksidin tonnilta. Hinta on kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

Päästömaksun välttämiseksi fossiilivoimaloille on kehitetty menetelmä nimeltä hiilidioksidin sieppaus ja varastointi. Sen esitteli 1977 italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti.

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Ilman nykyinen seossuhde?

Ilmakehässä on aina ollut happea melko tarkkaan 21% (20,95%). Eniten ilmassa on typpeä: 78%. Ilmakehän hiilidioksidin määrä on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Miten CO2:n lisääntyminen ilmassa on vaikuttanut muiden kaasujen osuuteen? Onko kaikkien muiden kaasujen osuus laskenut tasaisesti samassa suhteessa?

Ensi talvesta tulee kylmä, lämmin, tai jotain siltä väliltä!

Ilmastonmuutos on tosiasia - sitähän ei kai kukaan rohkene kiistää. Sen sijaan ilmastonmuutoksen syystä, tai syistä, vallitsee erilaisia näkemyksiä. Tämän kesän helteet, ja metsäpalot, ovat saaneet monet vakuuttuneiksi siitä, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Moni on myöskin vakuuttunut siitä, että muutos johtuu ihmisen toiminnasta - ehkä johtuukin, miksi sammutamme luonnollisesti syttyneet metsäpalot?

Merten "biologinen pumppu" ei ole toiminut kunnolla!

Maapallon vihertyminen näkyy satelliittikuvissa, mutta merten osalta vastaavaa "vihertymistä" ei ole tapahtunut! Kasviplanktontuotanto on laskenut 1950-luvulta lähtien. "Phytoplankton Population Drops 40 Percent Since 1950

Hiilidioksidi saa maapallon vihertymään, aiheuttaa lämpenemistä ja paikoin viilenemistä

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä