Ydinvoiman alasajosta konsensus Saksassa

Viime perjantaina olin harvinaislaatuisessa lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Oikeistokoalition hallitseman Saksan suurlähetystön edustaja kertoi yhdessä vihreän saksalaismepin kanssa siitä, miten Saksa aikoo rakentaa energiatulevaisuutensa, kun maa luopuu ydinvoimasta.

Saksalaiset itse kutsuvat energiapolitiikkansa suunnanmuutosta sanalla Energiewende.

Lähetystön edustaja Ulrich Seidenberger kertoi, että itse ydinvoimasta luopumisesta vallitsee Saksassa konsensus. Erimielisyyttä on ollut vain aikataulusta. Ydinvoimaa vastustava kansalaismielipide on maassa vahva ja aktiivinen.

1990-luvun loppupuoliskolla silloinen punavihreä hallitus päätti ydinvoimasta luopumisen aikataulusta. Vuoden 2010 syksyllä Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattien ja liberaalien hallituskoalitio päätti myöntää ydinvoimalle lisäaikaa.

Mutta Fukushiman onnettomuus sai myös oikeistopuolueet toisiin ajatuksiin. Angela Merkel on kertonut ajatelleensa, että Tshernobylin katastrofin kaltainen onnettomuus on mahdollinen vain silloisen Neuvostoliiton kaltaisissa leväperäisen meiningin maissa. Fukushima osoitti tämän arvion vääräksi.
 
Niinpä Merkelin hallitus päätti peruuttaa ydinvoimalle myönnetyn lisäajan. Viime vuoden kesällä kaikki Saksan liittopäivillä edustetut puolueet allekirjoittivat yhteisen sopimuksen siitä, että puolet maan reaktoreista pidetään suljettuina ja loputkin suljetaan vuoteen 2022 mennessä.

Uusiutuvan energian osuus Saksan sähköenergiasta on nyt 17%. Tavoitteena on kasvattaa osuutta 35 prosenttiin vuoteen 2020, 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 80 prosenttiin vuoteen 2050.

Saksa ei aio tinkiä ilmastotavoitteistaan, kuten 80-95 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2050. Päästöjä vähennetään paitsi investoimalla uusiutuvaan energiaan, myös parantamalla energiatehokkuutta – tai energian tuottavuutta – eli siis lisäämällä sitä hyötyä, joka jokaisesta kulutetusta kilowattitunnista saadaan.

Myös sähkönsiirtokapasiteetin vahvistaminen on keskeistä, jotta esimerkiksi tuulisähköä, jonka tuotannon painopiste on Pohjois-Saksassa, kyetään siirtämään kulutuksen painopisteeseen Etelä-Saksaan.

Fukushiman jälkeen Saksa sulki saman tien vanhimman puoliskon ydinreaktoreistaan. Vuonna 2010 ydinsähkön osuus oli 23 %, viime vuonna enää 15 %. Silti Saksa oli viime vuonna edelleen sähkön nettoviejä. Tosin muihin maihin viedyn sähkön määrä laski.

Seidenberger korosti, että business as usualin jatkaminen olisi isompi riski kuin Saksan valitsema uudistuksen tie. Aasiassa energian kulutus kasvaa hurjasti, luotettavat tavanomaiset energianlähteet hupenevat.

Saksan hallitus on kohdistanut varsin runsaasti rahaa uusiutuvan energian tutkimukseen. Myös sähköautotekniikan tutkimus- ja kehitysbudjetti on kaksinkertaistettu. Hiilisähkön tuki (johon Saksassa on suhtauduttu suunnilleen kuin turpeen tukeen Suomessa, SH huom) lopetetaan vuoteen 2018 mennessä.

Vihreä kollegani Rebecca Harms korosti, että nykyhallituksen oikeistokoalitio korjaa aikaisemman punavihreän hallituksen työn hedelmiä. Punavihreä hallitus pani alulle uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffin ja muut uusiutuvan energian edistämismuodot. Tämä on johtanut siihen nopeaan kehitykseen, joka Saksassa on käynnissä.

Rebecca on juuri käynyt Japanissa. Hän kertoi olettaneensa, että maa kärsii sähköpulasta, kun 54 ydinreaktoreista vain 5 toimii. Sen sijaan hän sai todistaa pikemminkin sähkön tuhlaamista, wc-pyttyjen istuinrenkaiden lämmityksestä kaupunkien ympärivuorokautisiin valonäytöksiin.

Japanissa on muodostunut voimakas ydinvoiman vastainen kansanliike. 75 % kansalaisista vastustaa pysäytettyjen reaktorien uudelleenkäynnistystä. Äskettäin 70 000 ihmistä allekirjoitti adressin Osakan alueen reaktorien uudelleenkäynnistystä vastaan. Jokohamassa oli konferenssi, jossa oli 10 000 osanottajaa, mukaan lukien 500 toimittajaa ja jota 100 000 ihmistä seurasi netin kautta.

Ydinvoiman vastustusta on Japanissa kasvattanut sekin, että Fukushiman onnettomuusreaktorit omistava Tepco-yhtiö on niin monta kertaa jäänyt kiinni laiminlyönneistä ja valehtelusta.

Rebecca arvioi, että Japani ei tule palaamaan entiseen energiapolitiikkaansa ja että tämä tulee heijastumaan koko Aasiaan.

Ranskassa, joka on Euroopan ydinvoimasta riippuvaisin maa, kansalaisista 70 % on nyt ydinvoimaa vastaan. Äskettäin vihreät ja sosialidemokraatit allekirjoittivat sopimuksen, että jos punavihreä rintama voittaa vaalit, Ranskassa suljetaan 24 ydinreaktoria vuoteen 2025 mennessä.

Lehdistötilaisuuden keskustelussa mielenkiintoisin esille tullut seikka oli se, että saksalainen Eon-yhtiö, joka on Fennovoiman suurin omistaja, hakee hankkeelleen Hermes-lainaa.

Saksan valtion tukemat Hermes-lainat on kuitenkin tarkoitettu vain kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin. Se, että Eon yrittää tällaista, viittaa siihen, että firmalla Eonilla on vaikeuksia saada markkinaehtoista lainaa. Usassahan ydinvoiman lisärakentaminen on jumissa juuri siksi, että lainoittajat pitävät ydinvoimaa sijoittajalle liian isona riskinä.