Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Oikeisto ei halua selkokielistä ravintotietoa ruokapakkauksiin

Olisiko sinusta hyvä, jos valmisruokapakkauksien etusivulta näkisi, onko tuote kalori-, sokeri-, rasva- ja suolapommi vai ei? Olisiko hyvä, jos ei tarvitsisi tiirata näitä tietoja suurennuslasilla pakkauksen takana olevasta pitkästä litaniasta? Minusta olisi.

Valitettavasti EU-parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan eli ENVI:n enemmistö ei ollut sitä mieltä. Oikeiston ja liberaalien äänin valiokunta hylkäsi tänään EU-komission ehdotuksen, että paketin etusivulla pitää kertoa tuotteen kalorit, rasvat, sokerit ja suolat sataa grammaa kohden.

Perheenäidin, tai kenen tahansa, joka haluaisi välttää tyhjiä kaloreita ja valita itselleen ja perheelleen mahdollisimman terveellistä ruokaa, on siis edelleen pysähdyttävä joka paketin kohdalla tihrustamaan nämä tiedot pienellä painetusta tekstimassasta pakkauksen takapuolelta.

Kenellä siihen riittää aikaa ja intoa? Ei kovin monella.

Elintarviketeollisuuden lobbarit ovat vastustaneet komission ehdotusta, joka helpottaisi kenen tahansa kiireisen kuluttajan elämää. Ylikansalliset elintarvikejätit haluavat mahdollisimman vapaat kädet myydä kuluttajille mitä haluavat. Valitettavasti EU-päätöksenteossa elintarvikejätit saivat puolelleen sekä ministerineuvoston että parlamentin ympäristövaliokunnan enemmistön.

Meidän kaikkien terveyden kannalta tämä on valitettavaa. Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit, ovat eurooppalaisten suurimpia tappajia.

Tuotteen kaloriarvon sataa grammaa kohden saa sentään vapaaehtoisesti merkitä pakkauksen etupuolelle. Mutta se jää firmojen vapaaehtoisuuden varaan.

Mutta valitettavasti sallituksi tulee myös panna etusivulle harhaanjohtava merkintä kalori-, sokeri-, yms pitoisuudesta annosta kohti.

Ai mitä vikaa annoskohtaisissa tiedoissa on? Ei olisikaan mitään vikaa, jos annokset olisivat realistisia. Mutta firmat saavat itse päättää mitä ne pitävät annoksena.

Esimerkiksi perunalastuteollisuuden mielestä annos on 30 grammaa. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi 250 gramman sipsipussi riittää 8 ihmiselle. Minusta tämä on harhaanjohtamista, samoin kuin esimerkiksi se, että suklaakonvehtien "annos" on kolme namua.

Näitä merkintöjä teollisuus nyt kuitenkin saa jatkossa vapaasti panna pakkausten etusivulle. Sen sijaan kaloreita yms per sataa grammaa ei tarvitse, vaikka juuri tämä tekisi tuotteista vertailukelpoisia.

Ministerineuvostossa tämän asian käsittelivät maatalousministerit. Veikkaan, että tulos olisi ollut toinen, jos asiasta päättämään olisi pantu terveysministerit. He olisivat katsoneet ruokapakkaustietoja enemmän terveyden kannalta. Maatalousministerit näyttävät ajatelleen enemmän teollisuuden myynnin edistämistä.

Onneksi ympäristövaliokunta hyväksyi myös monta hyvää asiaa ruokapakkausten merkintäuudistukseen.

Valiokunnan enemmistö kannatti elintarvikkeiden alkuperän kertomista kuluttajille laajemmin kuin ministerineuvosto.

Ministerineuvosto haluaisi kertoa kuluttajille vain naudanlihan alkuperän.

Valiokunta haluaa, että saamme tietää kaiken lihan alkuperämaan, myös broilerinlihan. Alkuperämaamerkintä koskisi lisäksi tuoreita hedelmiä ja vihanneksia sekä kaikkia yhden raaka-aineen tuotteita, sekä tuotteiden pääraaka-aineita.

Lihan kohdalla parlamentti haluaa kuluttajan saavan tietää myös, onko eläintä kuljetettu pitkiä matkoja. Elävien eläinten pitkät kuljetuksethan ovat vakava eläinsuojeluongelma.

Toisin sanoen, jos eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu eri maissa, nämä kaikki kolme pitää kertoa kuluttajille. Tällä tavoin kuluttaja voi rahoillaan äänestää pitkiä eläinkuljetuksia vastaan.

Valiokunta haluaa myös kuluttajan saavan tietää pakastetun lihan ja kalan pakastuspäivän.

Elintarviketeollisuuden lobbaus on ollut oikein mielenkiintoista. Teollisuus, myös suomalainen elintarviketeollisuus, on vastustanut ruoan raaka-aineiden alkuperämaan kertomista kuluttajille. Toisin sanoen ne haluavat myydä kotimaisuusmielikuvilla ruokaa, joka ei oikeasti ole kotimaista.

Suomen maanviljelijöitä edustava MTK on toista mieltä, se haluaa, että kuluttaja saa tietää ruoan kotimaan.

Pakastuspäivän kertomista teollisuus on vastustanut myös. Ja tässä kohtaa lobbarit ovat sanoneet suoraan, mistä kiikastaa, eli kuluttajat eivät ostaisi pakastelihaa tai -kalaa jos tietäisivät että se on pakastettu jo vuosia sitten.

Minun mielestäni meidän kuuluu saada tietää, onko pakaste vuosikausia vanha vai ei. Kukin voi sitten itse tykönään päättää, kuinka vanhaa suostuu syömään.

Valiokunta haluaa myös kieltää harhaanjohtamisen, eli esimerkiksi että pakkauksen kuvat luovat tuotteesta mielikuvan, joka ei vastaa sisältöä. Vihreät ovat ajaneet myös transrasvojen pakollista merkintää. Tämä meni läpi, samoin kriteerit sille, millaista ruokaa saa myydä kasvis- tai vegaaniruokana.

Ja hyvä uutinen kaikille byrokratian vastustajille, nämä merkintävaatimukset eivät koske pienyrityksiä, jotka pystyvät kertomaan vastaavat asiat kuluttajille suoraan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Kaloreista en niin tiedä, kun minusta se nyt selviää ihan maalaisjärjellä.Sen sijaan tieto pakastuksesta, transrasvoista ja keinotekoisista makeutusaineista ISOLLA kiinnostaisivat ainakin itseäni. Lisäksi E-aineiden muuttaminen pelkästään sanalliseen muotoon ilman E-tietoa on melko kyseenalaista pakkausmerkinnöissä. Ja jos kaloritietoja annetaan, on jokseenkin outoa, että esim. maitopurkin kyljessä, jonka tilavuus on 1 litra, kalorit kerrotaan per 100g. Osaan kyllä laskea, että vedellä 1l=1kg, mutta entäpäs jugurtissa, jäätelössä jne.

Voisi kuvitella, että elintarviketeollisuudessa heidän oma intressinsä olisi vastata kuluttajien huutoon. Mutta päinvastoin, tietoa pantataan tai kaunistellaan. Nämä purkit jäävät ainakin minulta kokonaan ostamatta. Epäselvät pakkausmerkinnät kertovat, että kyseessä on luultavasti koiranruoka, eikä meillä ole koiraa.

Petri Sakkinen

Näitä tietämättömien kammoksumia "E-aineita" ovat mm. sellaiset hirvitykset kuin paprika, punajuuri, porkkana ja kurkuma.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Näinkin. Mutta voisiko ilmoittaa molemmat, nimen ja E-koodin. E:t ovat kuitenkin aina teollisesti tuotettuja, ei aitoa paprikaa, kurkumaa jne.

Käyttäjän veikkoluomi kuva
Veikko Luomi

E-merkityistä aineista on paljon tietoa www.evira.fi -sivuilla.

Taskukokoinen E-koodiavain on osoitteessa

http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/119763502...

ja laajempi lisäaineopas

http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/124506081...

Petri Sakkinen

Eivät ole.

E-koodi on järjestelmä, jolla teollisesti prosessoidun "ruoan" ainesosat voidaan yksiselitteisesti määritellä; ei enempää, ei vähempää.

Suolalla ja sokerillakin lienee E-koodi.

Petri Sakkinen

Sanna:

Eräs suosikki-inhokkejani on jäätelön myynti litroissa!

Jonkin Valion jäätelön kilohinta saattaa hyvinkin ylittää ainakin Mövenpickin, jos ei Ben & Jerrynkin! Melko varmasti ylittää Helsingin Jäätelötehtaan kilohinnan...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Sinulla näyttää olevan kosolti maalaisjärkeä. Mutta aika moni on yllättynyt esimerkiksi tiedosta, että rasvaton mutta "maustettu" (eli sokeroitu) jugurtti useimmiten sisältää enemmän kaloreita per sata grammaa (tai per purkki) kuin saman sarjan maustamaton jugurtti, jossa on kevytmaidon verran rasvaa. Vastaavia esimerkkejä on muitakin.

Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Entäpä Satu ruuan alkuperämaatieto. Sekin olisi minusta ensiarvoista tietoa, tärkeämpää kuin kalorit.

Petri Sakkinen

Parahin Sanna:

Alkuperämaa? Mitä tarkoitat; suomalaisen lihan yms. tosiasiallinen alkuperämaa on Brasilia, jossa se soijapapu kasvatetaan entisten sademetsien alueella. Sademetsät on kaadettu ja alkuperäisasukkaat ajettu mailtaan. Viljelty soija tuodaan Suomeen joko lihana tai soijapapuina. Edellinen on paljon jälkimmäistä ekologisempaa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ei olisi. Poliitikot eivät voi päättää, mitkä niistä sadoista pienistä merkinnöistä ovat tärkeitä. Käytännössä ainoa tarvittava kriteeri olisi se, että jos tuotteen koostumus muuttuu oleellisesti, pakkauksen ulkonäön pitäisi muuttua. Sitäkään varten ei tarvita lakia.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Valiokunnan enemmistö kannatti tänään myös sitä, että harhaanjohtavia pakkauksia ei sallita. Esimerkiksi hedelmän tai marjan kuva pakkauksessa, joka ei oikeasti sisällä k.o. tavaraa, on harhaaanjohtamista, samoin se, että lihapaloista yhteen puristettu klönttiä myydään kokolihana. Valiokunta kannatti myös sitä, että pakkauksessa pitää kertoa, jos koklihan tai kalan näköinen tuote sisältää lisättyä vettä.

Aa Koo

Aika hyvin menee jo siinä tapauksessa kun niitä laatikkoon pakattuja ruokia on mahdollisimman vähän. Eli: liha mielellään luomuna ja marinoimattomana, kasvikset ja juurekset vihannestiskiltä, hedelmiä kohtuudella kuten viljaa ja perunaa.

Kannattaa ostaa mahdollisimman vähän tuotteita ja mahdollisimman paljon ruuanvalmistukseen tarvittavia raaka-aineita.

Myös luonnolliset rasvat ovat terveydelle hyväksi, niin voi kuin oliiviöljykin, rypsissä n6 saanti liiallista.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Nyt täytyy antaa Hassille tunnustusta, koska on sen paikka. Lobbarit ovat sikailleet kuluttajien kustannuksella jo aivan liian pitkään. Ikävä sinänsä, että nämäkin ongelmat kertovat EU:n korporaatio-ihannoinnista, joka paistaa läpi koko lainsäädännöstä.

On pientuottajien aika näyttää, että avoimuudella ja tiedottamisella lobbareiden työ voidaan tehdä tyhjäksi. Tietoisuus siitä, että suomalaisessa mediassa ei yleensä julkaista elintarviketeollisuutta kritisoivia mielipiteitä, nostaa kyllä karvat pystyyn. Teollisuus ja kauppa maksavat median palkan, joten ei ihme.

Systeemin vääristymät ovat kyllä menossa niin pitkälle, että kritiikki alkaa nostaa päätään jopa organisaatioiden sisällä, saati niistä lähteneiden parissa.

Tieto täytyy olla tavalla tai toisella kuluttajalla käytettävissä, jotta hän voi tehdä päätöksensä luotettavalta pohjalta. Nyt ei voi. Luottamus on jokseenkin täydellisesti nakerrettu ainakin niiden osalta, jotka ovat nähneet vaivaa totuuden selvittämisessä. Se on vielä paljon karumpi, mitä Hassin teksti antaa ymmärtää.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

"EU:n korporaatio-ihannoinnista" haluaisin huomauttaa, että EUssa mikään päätös ei ole ennaltamäärätty, ihan kuten ei Suomen hallituksessa ja eduskunnassakaan. Se mikä menee läpi, riippuu siitä, millaisia ihmisiä on valittu päättäjiksi. Poliitikkojen ja puolueiden välillä on suuria eroja siinä, miten kritiikittömästi kuunnellaan suuren rahan edustajia ja myös siinä, haluaako kuulla eri tahojen edustajia tasapuolisesti vai ei.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

"Se mikä menee läpi, riippuu siitä, millaisia ihmisiä on valittu päättäjiksi. Poliitikkojen ja puolueiden välillä on suuria eroja siinä, miten kritiikittömästi kuunnellaan suuren rahan edustajia ja myös siinä, haluaako kuulla eri tahojen edustajia tasapuolisesti vai ei."

Aivan totta tuo. Suomalaisessa yrityskentässä 30 vuotta samoilleena voi todeta, että suuryritykset ovat onnistuneet lobbaamisessaan lähes täydellisesti, mitä tulee kansalaisen perustarpeisiin. Direktiivien runsas viljely antaa ymmärtää, että niitä tulee hyvin paljon yleiseurooppalaisella tasolla. On hyvin ymmärrettävää, että lobbarit ovat EU:ssa aktiivisia, koska jäsenvaltiot yleensä joutuvat soveltamaan säädöksiä koko alueella.

Eri tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että terveyttä koskevia säädöksiä on otettu käyttöön erittäin hatarin perustein.

Petri Sakkinen

Parahin Satu Hassi:

Luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa, mutta asia ei ole lainkaan yksinkertainen.

En missään tapauksessa kannata esim. Eiran Sairaalan henkiparantajagurua - ravitsemusasiantuntijaksi uudestisyntynyttä ortopedia, jonka juristit ovat kieltäneet minua edes mainitsemasta hänen nimeään, haasteen uhalla - mutta kalorit eivät aina ole kaloreita.

Vielä vähemmän kuitenkin kannatan puskapekkalaista lautasmallia.

Insinöörinä varmaankin ajattelet, että kalori on kalori ja niinhän se onkin. Mutta kun ne sipsi/peruna/riisi/pastakalorit- lyhyet hiilihydraatit - eivät pidä nälkää poissa! Rasvakalorit ja valkuaisainekalorit pitävät ja niitä on tarjolla ilman raatojen syömistäkin. Maitotuotteet tekevät asiasta suorastaan helpon.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Itse asiassa ajattelen, että mahdollisimman vähän käsitellystä (ja mieluiten ei tehtaan läpi prosessoidusta) ruoasta saadut kalorit ovat terveydelle parempia. Mutta juuri mainitsemiisi tuotteisiin olisi tosi tarpeen saada ne kalorimerkinnät. Ei niitä ajetakaan pakkaamattomaan lihaan, kalaan ja kasviksiin.

Petri Sakkinen

Minullapa on vielä parempi ehdotus: otetaan oppia Australiasta ja poistetaan ALV "tuoreelta ruoalta" kokonaan!

"Tuore ruoka" tarkoittaa periaatteessa ruoan aineksia, mutta myös leipä on verotonta. Ja pahus soikoon, niin taitavat olla prosessoidut ruoatkin... Mutta jos ostaa halkaistun sämpylän, johon "sandwich hand" laittaa väliin juustoviipaleen, vero astuu voimaan?

Äsh: ei siinäkään ALV-systeemissä ole mitään logiikkaa, mutta miten voisikaan olla!

Ehkä emme verottaisi mitään syömistä?

Taxman: if you take a walk, he'll tax your feet. (The Beatles/George Harrison 1966)

Köyhin - ja sairain - kansanosa syö kaikkein huonoimmin ja prosessoiduimpia "ruokia". Pakkausmerkinnät eivät auta heitä tippaakaan, koska he valitsevat mummon lihapullien, vaarin kananuggettien ja sedän kalapuikkojen välillä sen mukaan, mikä on tarjouksessa.

Eliitti voi sitten pohtia eri luomutuotteiden laatueroja.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kalorien laskeminen on turhaa. Ei myöskään sillä, sislältääkö tuote rasvaa, hiilihydraattia vai proteiinia ei ole niin oleellinen tieto. Oleellista olisi tietää, onko rasva tyydyttynyttä vai tyydyttmätöntä rasvaa.

Kalorimäärän ilmoittaminen pakkauksen etupinnalla olisi vain laihdutusteollisuuden bisneksen tukemista. Laihdutusteollisuus on miljardiluokan bisnestä ja poliittisten ryhmien ei pitäisi tukea laihdutusbisnestä.

Ajatus siitä, että ihmiset laskisivat kalorimäärän syömästään ruuasta, on absurdi ajatus. Ihmisen ei tarvitse mitata ja laskea, kuinka paljon hän hengittää ilmaa, tai ihmisen ei tarvitse mitata, paljonko hän juo vettä päivässä (vanhuksia lukuunottamatta). Ihmisen luontaiset säätelyjärjestelmät pitävät huolen siitä, että happea hengitetään oikea määrä, että nestettä juodaan oikea määrä, ja että energiaa saadaan oikea määrä.

"Jos ajatellaan, kuinka paljon ihmiset syövät kaloreita vuodessa, niin koska vuodessa on 365 päivää, ja ihmiset syövät noin 2600 kcal päivässä, niin jos pyöristetään, tästä tulee noin miljoona kcal vuodessa. Jos ihminen lihoo tai laihtuu noin kaksi kiloa vuodessa, niin kaksi kiloa on 2 x 7000 kcal = 14 000 kcal vuodessa.

14 000 kcal miljoonasta on 1,4 %. Eli energiatasapino heilahtelee vain näin vähän, 1,4 % vuodessa.

Olemme loistavassa energiatasapainossa.

Jopa ylipainoiset ihmiset pysyvät samoissa lukemissa vuodesta toiseen. Tutkimusten mukaan ihmisen paino pysyy melko samana vuodesta toiseen. Tunnetussa Framinghamin sydäntutkimuksessa ihmisten paino nousi 10 % kahdessakymmenessä vuodessa, eli keskimäärin laskettuna 0,5 % vuosittain. Jopa ylipainoiset ihmiset pysyvät samoissa lukemissa vuodesta toiseen."
http://ravitsemustiede.hpage.us/energiatasapaino_3...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Kukaan ei kuvittele, että ihmiset laskisivat syömänsä ruoan kaloreita. Pakkausten etupuolelle tulevat merkinnät helpottaisivat sitä, että kuluttaja tietää, mitä oikeasti syö. Laihdutusteollisuus ei tämän puolesta ole lobannut, ei todellakaan, laihdutusteollisuudellahan on nyt loistavat markkinat kun ylipaino yleistyy jopa lasten keskuudessa.

Oma kokemukseni on, että paino laski, ja on pysynyt vuosikausia nuoruusajan lukemissa, kun aloin karttaa ns huonoja hiilihydraatteja (sokeria, valkoisia viljoja, korvata myös perunaa muilla juureksilla ja vihanneksilla).

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Pitäisikö mielestäsi siis valmisruokien pakkauksissa varata tilaa myös glykeemiselle indeksille ja omat tietonsa ylä -, ja alakarppaajille, unohtamatta ketogeenisellä dieetillä, atkinsilla, montignacilla ja muna-viinidietillä olevia?

Juu ei. Ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä suuhunsa laittavat, joutuvat joka tapauksessa tutkimaan koko tuoteselosteen. Ne kaikki asiat *ovat* oleellisia, eivätkä ne kaikki mahdu pakkauksen kanteen.

Reijo Koskinen

Yksinkertaisesti, terveellistä on ostaa vain tuotteita joissa ei ole tuoteselostetta. Kasviksia, kalaa, lihaa, kanamunia ja opetella valmistamaan ruokaa itse.

Reijo Koskinen

Suihkonen: ei tarvitse tutkia kun noudattaa edellisen kirjoitukseni ohjeita.

Toimituksen poiminnat