Syyllisyyden sijaan ilmastoteknologiaa ja yhteiskunnan päätöksiä

Syyllistääkö ilmastotoimien vaatiminen tavallista ihmistä esimerkiksi autolla ajamisesta tai lihansyönnistä? Moni vaikuttaa kokevan näin. 

 

On ymmärrettävää, jos puhe ilmastonmuutoksen vakavuudesta herättää syyllisyyttä. Meidän kaikkien elämässähän tarvitaan lukemattomia asioita, jotka tuottavat päästöjä.

 

Mutta yksilöiden syyllistäminen ei vie eteenpäin, tarvitsemme koko yhteiskuntaa koskevia päätöksiä. Monet jo toteutetut ympäristötoimet ovat tapahtuneet keskivertokansalaisen huomaamatta. 

 

Kun ihmiset 60- ja 70-luvulla kyllästyivät paperitehtaiden pilaamiin järviin, en muista kenenkään ehdottaneen että pitäisi lakata tilaamasta sanomalehtiä tai luopua vessapaperista. Ei, tehtaita vaadittiin puhdistamaan jätevetensä.

 

Kun 80-luvulla havaittiin, että suihkepulloissa ja kylmälaitteissa käytetyt freonit tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta (joka suojaa meitä liialliselta ultraviolettisäteilyltä), ympäristötietoisimmat lakkasivat ostamasta suihkepulloja. Mutta en muista kenenkään esittäneen jääkaapeista luopumista. Vuonna 1987 solmitulla kansainvälisellä sopimuksella kiellettiin freonien valmistus ja se toteutui odotettua nopeammin. Nyt otsonikerros jo elpyy.

 

Kun havahduttiin siihen, että bensiinissä käytetty lyijy vahingoittaa aivoja, etenkin lasten, tunnontarkimmat hankkivat katalysaattorin ja ostivat kalliimpaa lyijytöntä bensaa. Mutta iso muutos saatiin aikaan, kun 90-luvulla lyijytön bensiini muutettiin verotuksella lyijyllistä halvemmaksi ja säädettiin katalysaattoripakko. Näitä paheksuttiin aikoinaan pienituloisille liian kalliina, mutta nyt ne ovat itsestäänselvyyksiä.

 

Henkilökohtaiset ekoteot ovat arvostettavia ja osa tarvittavaa muutosta, mutta ratkaisevaa käännettä niillä ei saa aikaan, varsinkaan jos ekoteko vaatii yksilöltä enemmän vaivaa ja rahaa. 

 

Ilmastonsuojeluun tarvittavia teknologiamuutoksia voidaan saada aikaan ja nopeuttaa yhteiskunnallisella ohjauksella, veroilla, normeilla, kielloillakin. Lyijybensiinin kielto on hyvä esimerkki.

 

Kun uusille ratkaisuille luodaan kysyntä, ne usein kehittyvät yllättävänkin nopeasti.

 

Kun EU vuodesta 2009 alkaen kielsi hehkulamppujen myynnin, se herätti kipakkaa arvostelua. Moni koki, että EU pakottaa käyttämään ärsyttävän hitaasti syttyviä pienoisloistelamppuja, ”energiansäästölamppuja”. Mutta päätös loi kysynnän led-lampuille, jotka säästävät sähköä vielä paremmin kuin pienoisloistelamput. Vuonna 2009 ledit olivat kalliita ja valaisivat vielä varsin himmeästi. Mutta kun markkina oli luotu, ne kehittyivät nopeasti ja ovat jo vuosien ajan olleet vakiotavaraa halpakaupoissakin. 

 

Neljä vuotta sitten vaalien alla yksi yleisimmistä tyytymättömyyden aiheista oli tuulivoimaloiden tuki, syöttötariffi. Nyt tuulivoima on lähes kaikkialla maailmassa edullisin uuden sähköntuotannon muoto. Suomeen on nousemassa yli 400 megawattia tuulivoimaa, johon ei haeta tukia.

 

Maaliskuussa julkaistun Bloombergin raportin mukaan viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen litium-ioniakkujen hinta kilowattituntia kohden on laskenut 35%, siis yli kolmanneksen. Samalla aikavälillä merituulivoiman hinta laski 24%, maatuulivoiman 10% ja aurinpaneelien 18%. https://about.bnef.com/blog/battery-powers-latest-plunge-costs-threatens-coal-gas/

 

Saman artikkelin mukaan tämän vuosikymmenen aikana maatuulivoiman hinta on pudonnut noin puoleen, merituulivoiman alle puoleen ja aurinpaneelien alle kuudesosaan. Litium-ioniakkujen hinta on vuoden 2012 jälkeen pudonnut kolme neljäsosaa. Joissakin maissa akut haastavat jo fossiilienergian sähköverkon tasapainottamisessa kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee.

 

Se, että myös liikenteessä on ennen pitkää luovuttava fossiilisista polttoaineista, ei tarkoita, että jokainen perhe pakotetaan tässä ja nyt vaihtamaan käytettynä halvalla ostamansa kärry kalliiseen sähköautoon. Ei, se tarkoittaa yhteiskunnan päätöksiä, joilla ohjataan systeemimuutosta.

 

Biokaasu ja biopolttonesteet ovat käypä ratkaisu tässä ja nyt, mutta koska niitä voidaan kestävästi tuottaa vain rajallinen määrä, ne on pidemmällä aikavälillä säästettävä raskaalle liikenteelle ja työkoneille, joita on vaikeampi sähköistää.

 

Litiumioniakkujen hinnanlasku tekee sähköautoista koko ajan halvempia, mutta silti uusi sähköauto tulee vielä joidenkin vuosien ajan olemaan kallis ostos. Valtiovallan pitäisi muuttaa työsuhdeautojen verotusta siten, että käytännössä ei kannattaisi valita kuin sähköautoja. Näin niitä saataisiin muutaman vuoden viiveellä myös käytettyjen autojen markkinoille.

 

Ja tietysti joukkoliikenteen palveluita ja pyöräteitä pitää parantaa siellä missä ne ovat realistinen vaihtoehto liikkumiseen.

 

Bloombergin mukaan uuden energiatekniikan hintojen lasku on jo leikannut biljoonia (miljoona miljoonaa) dollareita niiden investointien hinnasta, jotka tarvitaan maailman irtautumiseen fossiilisista. 

https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2019-04-09/cheap-renewables-shave-10-trillion-off-estimate-to-curb-warming#click=https://t.co/XhwIRAK27U

 

Fossiileista luopuminen puhdistaa myös hengitysilmaamme, mikä parantaa terveyttä. Uusiutuvan energian kansainvälisen järjestön IRENA:n mukaan jokainen fossiileista luopumiseen käytetty dollari tuottaa 3-7 dollarin edestä terveyssäästöjä.

https://www.irena.org/publications/2019/Apr/Global-energy-transformation-A-roadmap-to-2050-2019Edition

 

Fossiilienergiasta vapautunut maailma ei ole kurjempi kuin nykyinen, vaan puhtaampi, terveempi ja parempi. Yksilön ekoteoilla voi kantaa oman kortensa kekoon, mutta isoihin muutoksiin tarvitaan yhteiskunnan päätöksiä. 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu