*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Mikä energia itse asiassa saa tukiaisia?

LYHYESTI: 

Turpeen polton tuki on Suomessa jo vuosia ollut samaa suuruusluokkaa kuin mihin tuulivoiman tuki on tänä vuonna nousemassa, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä fossiilienergian tuet ovat Suomessa parisen miljardia vuodessa, eli noin 20 kertaa enemmän kuin tuulivoiman tuki. 

Jos Olkiluoto 3 tai Fennovoiman reaktori joskus valmistuvat, niiden sähkö tulee todennäköisesti olemaan kalliimpaa kuin sähkön markkinahinta tai uusien tuulivoimaloiden tuottama sähkö. Ydinvoimaa tuetaan koko ajan merkittävästi sallimalla ydinvoimaonnettomuuden alivakuuttaminen.

Kun tuulivoimateknologian hinta laskee, myös tuulivoiman tukien pitää laskea. Uusiutuvan energian tukijärjestelmää tulee kehittää siten, että myös pientuottajat pääsevät mukaan.

 

JA VÄHÄN PITEMMIN:

Tuulivoiman tuista on viime aikoina pidetty melkoista meteliä. Pärjäävätkö kaikki muut energiamuodot ilman tukia? Eivät.

TILANNE MAAILMASSA

Katsotaan ensin koko maailman tilannetta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n viimesyksyisen "World Energy Outlook" -raportin mukaan maailman valtiot maksoivat vuonna 2013 fossiilienergialle tukia 550 miljardia dollaria, yli nelinkertaisesti verrattuna uusiutuvan energian tukiin. IEA toteaa, että fossiilien tuet jarruttavat investointeja sekä energiatehokkuuteen että uusiutuvaan energiaan.
http://bit.ly/1EZzrNb

Maailmanpankin johtaja muistutti hiljattain, että fossiilienergialle maksetuista tuista valtaosa hyödyttää väestön vaurainta osaa, ei köyhiä.
http://www.theguardian.com/environment/2015/apr/13/fossil-fuel-subsidies...

ENTÄ SUOMI?

Entä Suomi? Meillä on tietysti toisin, mehän olemme niin puhtaita ja edistyksellisiä, vai kuinka?

Valitettavasti myös Suomessa tuetaan fossiilienergiaa. Ympäristöministeriö julkaisi toissa vuonna koosteen Suomen valtion maksamista ympäristölle haitallisista tuista. Raportin mukaan niiden kokonaismäärä on 3-4 miljardia euroa vuodessa. 
http://www.ym.fi/download/noname/%7BB3E047CC-DD7A-4897-BA56-513FBDC50C5F...

Reilu puolet ympäristölle haitallisista tuista liittyy energiaan ja kannustaa käyttämään pääosin fossiiliperäistä energiaa. Valtion tämän vuoden budjetin mukaan alennettujen verojen kautta energia- ja liikennesektoreita tuetaan tänä vuonna yhteensä noin 2,1 miljardia euroa.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&lang=fi&maindoc=/2015/...

Turpeen verotuki kannustaa suoraan polttamaan turvetta. Sen määrä oli yllä mainitun ympäristöministeriön raportin mukaan 129 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjettikirjan mukaan se on 86 miljoonaa. Turpeen verotukea nimittäin alennettiin vihreiden ollessa hallituksessa. Mutta vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen Stubbin hallitus ehti jo korottaa sitä, minkä on arvioitu nostavan turpeen vuotuisen tuen 110 miljoonaan. 

Tuulivoiman tukia on syöttötariffilain voimaantulosta eli vuoden 2011 alusta tämän vuoden helmikuuhun maksettu yhteensä 80 miljoonaa euroa. 
http://www.hs.fi/talous/a1423460201063
http://www.hs.fi/mielipide/a1423809358864

Koska tuulivoiman syöttötariffi eli takuuhinta on jouduttanut investointeja, mikä oli tavoitteenakin, tuulisähköä tuotetaan tänä vuonna enemmän kuin ennen ja sen tukeen arvioidaan kuluvan 110 miljoonaa. Tuulisähkön tuki on tänä vuonna nousemassa samaan suuruusluokkaan kuin turpeelle on maksettu jo vuosien ajan.
http://www.hs.fi/talous/a1422418728116

Tuulivoiman tukien ei ole tarkoitus jäädä pysyviksi. Nykyinen laki asettaa niille sekä määrällisen että ajallisen takarajan. Ensi vuoden alusta tuki laskee. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396

Tuulivoiman tuen tarkoitus on saada investoinnit käyntiin ja jouduttaa myönteistä kierrettä, jossa markkinoiden kasvu saa ja teknologian hinnat laskemaan - mikä helpottaa ilmastonmuutoksen hillintää. Hinnat ovatkin laskeneet. Riku Merikosken mukaan tuulivoimateknologian hinta on vuodesta 2007 laskenut noin puoleen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkosähköstä on 5-10 vuodessa tulossa edullisimpia shköntuotantomuotoja valtaosassa maailmaa.
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuot...

Silloin, kun uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian hinnat laskevat odotettua nopeammin, mielestäni on perusteltua alentaa vastaavasti myös tukia.

Toisesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta on netissä kohuttu paljon, koska sen on perusteella on väitetty, että tuulivoiman tuet nostavat päästöjä. Jäljempänä nimitän sitä Viljaisen ja Kyläheikon tutkimukseksi, erotukseksi ensin mainitsemastani Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta.

Riku Merikoski on kolmessa erinomaisessa - ja pitkässä - blogissaan käsitellyt tuulivoiman roolia sähköntuotannossa ja sen tukia. Hän myös ruotii Viljaisen ja Kyläheikon tutkimuksen ja kumoaa perusteellisesti väitteen tuulivoiman tukien aiheuttamasta päästöjen kasvusta.

http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/03/tuulivoima-karkasi-marginaalist...
http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/04/tukimekanismeja-ja-tavoitekonfl...
http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/04/tukimekanismeja-ja-tavoitekonfl...

Voin lämpimästi suositella Merikosken blogien lukemista, mutta tässä niiden keskeisiä pointteja:

1: Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuulivoima ei ole enää marginaalista. Tänä vuonna on jo ollut tunteja, joina tuulivoima tuotti Pohjoismaissa sähköä enemmän kuin ydinvoima. Ruotsiin 5 vuodessa rakennetut tuulivoimalat tuottavat vuodessa sähköä saman verran kuin suurehko ydinvoimala, 10 TWh. Samaan aikaan Suomessa tuulisähkön vuosituotanto on noussut 1 TWh:iin.

2: Tuulivoiman tuki tuottaa uutta sähköntuotantokapasiteettia huomattavasti nopeammin kuin ydinvoiman rakentaminen. Olkiluoto kolmoseen (jo kohta 10 vuoden ajan) upotetut miljardit eivät toistaiseksi ole tuottaneet ainuttakaan kilowattituntia. Jos tuulivoiman tuet lopetettaisiin kokonaan, se nostaisi sähkön hintaeroa Suomen ja Ruotsin välillä, eli sähkön hintaa Suomessa.

3: Tuulivoiman kustannukset ovat pudonneet nopeammin kuin arvioitiin vuonna 2010, jolloin nykyinen syöttötariffilaki säädettiin. Uusilla tuulivoimaloilla tuotetun sähkön hinta on Ruotsissa ja Suomessa nyt suunnilleen 50-60 €/MWh (5-6 c/kWh). Tämä on vähemmäm kuin nykyisen lain määräämä tuulisähkön takuuhinta (tänä vuonna 10,53 c/kWh ja ensi vuoden alusta 8,35 c/kWh).

4: Tuulivoimalle maksettavaa tukea on nostanut myös se, että sähkön markkinahinta on alentunut, koska tuulivoiman tuottajille maksetaan takuuhinnan ja markkinahinnan erotus (paitsi jos markkinahinta menee alle 3c/kWh). Sähkön markkinahinnan lasku on kuitenkin vähentänyt kuluttajien sähkölaskua paljon isommalla summalla kuin tuulivoimalle on maksettu tukea. Tuulivoiman tuki kulutettua sähkökilowattituntia kohti on Suomessa noin 0,1 c.

5: Viljaisen ja Kyläheikon tutkimus ehdottaa luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja EU:n päästökaupan ryhdistämistä nostamalla CO2-päästöoikeuden hintaa. Jos nämä toteutettaisiin, tuulivoiman tuista voitaisiin luopua nopeasti. Nykyinen Stubbin hallitus asettui kuitenkin vastustamaan sitä, että päästökauppa korjattaisiin tämän vuosikymmenen puolella.

6: Samainen tutkimus suosittaa että tuulivoiman tuet olisivat vain määräaikaisia. Nykyinen laki asettaakin kaksi rajaa, tuet loppuvat kun tuulivoimakapasiteetti saavuttaa 2 500 megawattia, ja kullekin tuulivoimalalle tukea maksetaan korkeintaan 12 vuotta. 

7: Netissä paljon siteerattu väite tuulivoiman tukien päästöjä lisäävästä vaikutuksesta perustuu analysiin USA:n sähkömarkkinoista, joilla päävaihtoehdot ovat hiili ja kaasu. Ne eivät päde pohjoismaisilla markkinoilla, joilla vesivoimaa on paljon. Myöskään EU-maiden päästökehitys ei tue väitettä. 

8: Viljaisen ja Kyläheikon tutkimus käyttää tuuli- ja aurinkosähkölle vanhentuneita, vuoden 2007 hintatietoja. (He eivät liene keskustelleet ensin mainitsemani tutkimuksen tekijäiden kanssa, vaikka ovat samasta yliopistosta.) Tuosta ajasta hinnat ovat pudonneet paljon. Saksassa aurinkosähkölle maksettava syöttötariffi on alentunut melkein viidennekseen vuoden 2007 tasosta.

9: Tuulivoiman aiheuttamaa varavoiman tarvetta liioitellaan. Pohjoismaissa ei tuulivoiman takia ole vielä rakennettu yhtään vara- tai säätövoimalaitosta lisää. Sen sijaan tuotantokustannuksiltaan kalleimpia fossiililaitoksia on poistettu käytöstä. 


ENTÄ YDINVOIMAN SAAMA TUKI?

Uuden ydinvoimalan tuottaman sähkön hinnasta luotettavimman osviitan antaa
Britannian Hinkey Point C -ydinreaktorihanke. Sille on luvattu syöttötariffi peräti 35 vuodeksi, inflaatiolla korotettuna. Vuoden 2012 rahassa tämä ydinsähkön takuuhinta on noin 125 €/MWh (12,5 c/kWh). Voimalan odotetaan valmistuvan 2023, joten sen tuki loppuu vasta 2050-luvun lopulla.

Suomessa yhä edelleen rakenteilla olevan Olkiluoto kolmosen sähkön todellisesta hinnasta on vaikea sanoa mitään. Julkisuudessa kerrottu voimalan kauppahinta on 3,2 miljardia euroa, mutta laitoksen rakennuskustannukset ovat suunnilleen kolminkertaistuneet. Laitoksen ranskalainen rakentaja Areva ja Olkiluodon omistaja TVO ovat riidelleet kansainvälisessä välimiesoikeudessa Haagissa jo vuosia. Siitä, kumpi voittaa, riippuu lankeaako noin 6 miljardin lisälasku ranskalaisten veronmaksajien vai TVO:n ja sen osakkaiden maksettavaksi.
http://www.hs.fi/talous/a1428379003756

Entä Fennovoiman sähkön hinta? Hallituksen myöntämässä ja eduskunnan vahvistamassa periaateluvassa ei lainkaan arvioida Rosatom-reaktorilla tuotettavan sähkön hintaa. Sen sijaan monet talousanalyytikot ovat todenneet, että sähkön hinnan on noustava ja paljon, jotta Fennovoiman laitos voi myydä sähköään kannattavasti. 
https://www.tem.fi/files/40950/PAP_T2014_FV2010_liitteineen_16_9_2014.pdf
http://www.soininvaara.fi/2013/10/03/kannattaako-kuntien-olla-mukana-fen...
http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus+paljastaa+tallainen+on+f...
http://www.talouselama.fi/uutiset/il+asiantuntija+tyrmaa+fennovoiman+tuo...

Fennovoiman omistajakadon myötä leijonanosa sen omistajista on suomalaisia kuntia. Jos Fennovoiman reaktori joskus valmistuu, omistajakunnat voivat joutua ostamaan Fennovoimalta sähköä markkinahintaa kalliimmalla - veronmaksajiensa kustannuksella.

Hyvin merkittävä ydinvoiman tukimuoto on rajoitettu vahingonkorvausvastuu. Laki velvoittaa ydinvoimayhtiön ottamaan vakuutuksen vain noin 700 miljoonan euron suuruisen vahingon varalta.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+297/2010&base=erhe&...

Saksassa ryhmä vakuutusasiantuntijoita laski Fukushiman onnettomuuden jälkeen, että pahimman mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden kustannukset Saksassa olisivat suuruusluokkaa 6000 miljardia euroa. Jos ydinvoimayhtiöt joutuisivat ottamaan vakuutukset tällaisen vahingon varalta, ydinvoima muuttuisi kannattamattomaksi.
http://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/risiko-atomkraft-forscher-erre...

Ydinvoimayhtiöille on siis lailla annettu oikeus alivakuuttaa muille aiheuttamansa vahingot. Silti Euroopassa uusilla ydinvoimaloilla tuotettavasta sähköstä on tulossa kalliimpaa kuin esimerkiksi tuulisähköstä.

MITEN TUKIA PITÄISI MUUTTAA?

Kuten yllä totean, teknologian hintojen alenemisen pitää näkyä myös tuulivoiman tukien alenemisena.

Pahin puute uusiutuvan energian nykyisessä suomalaisessa tukijärjestelmässä on, että se sulkee pientuottajat ulkopuolelleen, päin vastoin kuin useimmissa EU-maissa. Syttötariffilakia tuleekin korjata siten, että maatilakohtaiset biokaasuvoimalat ja pienemmät tuulivoimalat pääsevät tuen piiriin. 

Aurinkosähköinvestointeja tulee kannustaa nettomittaroinnilla eli sillä että aurinkopaneelin katolleen asentanut maksaa vain nettokulutuksestaan, eli verkosta ostamansa ja verkkoon myymänsä sähkön erotuksesta. Tämä kannustaisi myös tavallisia perheitä ja pienyrityksiä investoimaan aurinkosähköön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Fortum maksoi veroja 250 miljoonaa ja Tuuliwatti ei yhtään miljoonaa, joten yhtä tuulivoimayritystä on siis tuettu 250 miljoonalla.

Laskinkohan oikein? En, mutta eivät laskeneet muutkaan. Tuki ei nimittäin ole sitä, että viedään rahaa paljon sen sijasta, että vietäisiin tosi paljon. Tuki on sitä, että annetaan rahaa.

Muutenhan esimerkiksi tuulivoiman tueksi pitäisi laskea se, etteivät he maksa polttoaineveroja. Valtiolta jää siis saamatta miljoonia = tukia.

Kannatan kyllä sitä, että pieniä ja suuria tuotantolaitoksia kohdeltaisiin samalla tavalla. Maatalouden sähkön- ja lämmitysöljynkäyttöä voitaisiin mahdollisesti alentaa melko paljon polttamalla biokaasu suoraan ilman kalliita voimala- ja painelaiteinvestointeja, ts korvaamalla lämmitykseen käytettävä sähkö pienipaineisella kaasupolttimella.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Nuo kyseenalaistamasi ajattelutavat esiintyvät kirjoitukseen linkitetystä Ympäristöministeriön raportista sivulta 8. (PDF ohjelman laskentatavassa sivulta 10) Mielestäni raportissa esiintyvä logiikka on ihan asianmukaista, ja siinä huomioitiin sama näkökulma kuin se minkä te toitte esille eli: Monet verot ja niihin liittyvät verotuet, ovat merkityksellisiä vain jos on verotettavaa voittoa.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Niinpä. Ainakin valtiovarainministeriö on aina pitänyt alennettuja verokantoja verotuksen kautta maksettavina tukina. Kun esimerkiksi energiavero perustuu polttoaineen CO2-päästöihin, mutta turpeen vero ei olekaan se mitä päästöjen perusteella laskettuna olisi, se on veroalennuksen kautta maksettavaa tukea.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #12

VM:n lähestymistapa on yksinkertaisesti väärä. Valtio ei esimerkiksi tue oluenjuojia, vaikka oluen verotus onkin alempi kuin väkevien. Valtio ei myöskään tue Mersun ostajia, vaikka auton vero onkin alhaisempi kuin Ferrarilla.
Tai sitten valtio käyttää uuskieltä, jossa jonkin asian tukeminen tarkoittaa sitä, että vastustaa asiaa vain keskinkertaisesti.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Mitäs jos poistettaisiin kaikki tuet energialle? Parhaat tuotantomuodot voittakoot.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen
Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Turpeella sentään tuotetaan 6-7% sähköntarpeesta, lämmöstä puhumattakaan. Suomessa pitäisi käyttää enemmän turvetta esim. energiaomavaraisuuden vuoksi. Hiilidioksista ei ole niin väliä, sen vihreätkin tulevat huomaamaan aikanaan.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Sitäpaitsi turve on uusiutuva luonnonvara. Sitä muodostuu joka vuosi enemmän kuin ehdimme nykytahdilla nostaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Maapallolla on kierrossa olevaa hiiltä ja sitoutunutta hiiltä. Metsäenergian katsotaan olevan kiertävää hiiltä. Puun lahotessa sen hiili palautuu ilmakehään, joten ilmakehän kannalta on sama, poltetaanko puu energiaksi vai jätetäänkö se silleen.

Turpeessa oleva hiili taas on sitoutunutta hiiltä, koska ilman ihmisen aktiivisuutta se ei palaa takaisin ilmakehään. Turve ei siksi ole uusiutuvaa energiaa.

Nyt sitten voidaan väittää (niinkuin tehdään), että turvetta jollain sopivasti määritetyllä alueella kasvaa enemmän kuin käytetään, joten tuo ylijäämä voidaan hyödyntää. Mutta tällöin puhutaan siitä, kenellä on oikeus tuottaa päästöjä ja kenellä ei, se ei muuta turvetta uusiutuvaksi energiaksi.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Josjoka maa saisi itse päättää, mikä on uusiutuvaa,hiili olisi uusiutuvaa Puolassa ja öljy Saudi-Arabiassa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eikös metaani ole 20 kertaa vaarallisempi kaasu kuin hiili, paljonko sitä soistamme pääsee ilmakehään, onko tästä tutkittua tietoa ?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

On väärin verrata eri energiamuotojen kokonaistukia.

Pitäisi myös tarkastella mitä tukimuodoilla saadaan aikaan. Turve saa tukea 13,00 €/MWh ja tuulivoima vielä tänä vuonna 105,3 €/MWh.

Esimerkiksi Alholmens Kraft metsähakevoimalat Pietarsaaressa sai 2014/2 tukea n. 280 000 euroa, kun laitokset tuottivat 22 000 MWh verran sähköä.

Alholmens Kraft työllistää 400 henkilöä, 50 on laitoksilla käyttöhenkilöstönä ja 350 polttoaineen tuotannossa ja -käsittelyssä. Lisäksi työllistetään epäsuorasti parisen sataa ihmistä.

Samaan aikaan Tuuliwatti Oy:n Olhavan kahdeksan 3 MW:n voimalaa sai tukea 1 200 000 euron edestä ja tuottivat 16 500 MWh:n verran sähköä.

Olhavan tuulivoimalat työllistävät korkeintaan yhden huoltomiehen ja lumenauraajan. Eli nelinkertainen tuki huomattavasti pienemmästä määrästä sähköä ja työllisyysvaikutus on täysin mitätön.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) N:nnen kerran: tuulivoiman tukien pitää laskea kun tuuliteknologian hinnat alenevat.
2) Tuulivoima työllistää myös teknologian valmistuksessa. Aika monta suomalaista firmaa tuottaa tuulivoimaan liittyviä komponentteja.
3) Ylipäänsä uusiutuvan energian tukien kohdalla on kyse maamme energiatuotannon suuntaamisesta tulevaisuuteen.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Mikä seikka alentaa tuulivoimatekniikkaa? Ei mikään.

Kyllä suomalaisten yritysten tuulivoimakomponenttien valmistus on perin minimaalista. Vestas ja Gamesa ja kumppanit toimittavat turn-key periaatteella Suomeen tulevat voimalat ja he pyrkivät maksimoimaan oman maansa komponenttitoimitukset ja ovat halvempia kuin suomalaiset.

Moventas sai viime vuonna muutaman vaihteiston kaupaksi jollekin tuulivoimayhtiölle.

Ydinenergia on tulevaisuutta yhtä lailla.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #28

Tuuli- ja aurinkosähköteknologian hinoen aleneminen johtuu periaatteessa samasta asiasta kuin matkapuhelinten ja tietokoneiden hintojen aleneminen: kun myynti ja valmistusmäärät kasvavat, vaömistusmenetelmät kehittyvät ja myös innovaatioille tulee aiempaa voimakkaampi tilaus, joka nopeuttaa tekniikan kehitystä.
Tätä nimitetään joskus organisatoriseksi oppimiseksi. Aurinkopaneelin ja tuuliturbiinin valmistus on huomattavasti nopeampaa kuin hiili- tai ydinvoimalan. Niinpä aika, jossa "seuraava sukupolvi" onnistutaan tekemään aiempaa paremmin ja/tai edullisemmin, on myös huomattavasti nopeampi.

Uuden ydinvoiman hinta on aikojen kuluessa pikemminkin noussut kuin laskenut, koska on opittu, että ydinvoimaonnettomuuden riski on isompi kuin vanhempia voimalaitoksia suunniteltaessa ja rakennettaessa oletettiin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Turvetuotannossa käytetään traktoreita lisäkoneineen, rekkoja,..joita valmistetaan Suomessa. Turvetta/haketta polttavia voimalaitoksia kasataan suomalaisella työvoimalla ja suomalaisista osista.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Pelkästään puheenvuoroja seuratessa kesksutelu on mennyt siihen pisteeseen ettei poliitikkojen lausuntoihin ja arviointikykyyn enää osaa luottaa. Esimerkiksi jos vertailee Eija-Riitta Korholan ja Satu Hassin kirjoitusten sisältöä, nämä vaikuttaisivat olevan suoraan ristiriidassa keskenään. Hassi tarjoaa kirjoituksillensa lähteitä, joista tietoja voi tarkistaa. Korholaltakin löytyy jonkinlaisia lähteitä, mutta erityisesti vakuuttavalla tavalla perusteltuja argumentteja.

Lukijana olen sellaisessa pisteessä, että joutuisin joko luottamaan yleiseen mielipiteeseen (Korholan kirjoituksia on suositeltu enemmän, ehkä ainakin tietty osa suosittelijoista on tarkistanut faktat, ja lopulta yleinen mielipide heijastaa totuudenmukaisempaa näkökulmaa, mutta tällä tavalla muodostaessaan erehtyy usein), taikka selvittämään asian itse - ehkä sen jälkeen tuomalla faktat esiin kriittisesti analysoituna, jollain tavalla puolueettomana tahona.

Puolueettomaksi tahoksi on vaikea kutsua Vihreän puolueen edustajaa, sananmukaisesti kyseessä on puolueellinen näkökulma. Ja päinvastoin, sama pätee myös Korholan mielipiteisin - enkä muuten nyt varsinaisesti tarkoita rakentaa vastakkainasetteluja henkilöiden välillä, vaan pikemminkin molempia kirjoituksia tarkastellessa substanssi on selvästi ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi yhdessä aiemmassa kirjoituksessa Korhola kumoaa väitteen, jonka kertoo uusiutuvien kannatajien usein toistavan, eli fossiilisten energioiden saamasta tuesta. Sama väite näyttäytyy nyt tässä kirjoituksessa, joskin Korholan perustelut eivät taida olla sovellettavissa Suomessa..

* * *

Niinpä päätin hieman tutkia Hassin esittämiä lähteitä, kuten Ympäristöministeriön raporttia, jonka on kirjoitukseen laittanut, sekä sen sisältämiä perusteluita väitteelle, että fossiilisia polttoaineita tuotetaan 2 miljardilla Suomessa. Tässä vaiheessa pitää muistuttaa myös ettei löydy minkäänlasita asiantuntemusta aiheesta, ja vaikka ympäristönsuojeleminen onkin minusta hyvä asia, minusta täytyisi pysyä todellisuudessa. Kannattaa siis suhtautua hieman kriittisesti..

Tutustumalla ympäristöministeriön raporttiin ja Hassin linkittämään valtiovarainministeriön valtion budjetin talousarvioesitykseen nämä väitteet eivät tarkkaan ottaen pidä paikkaansa.

Otetaan ensin tämä talousarvioesitys, ja sieltä kohta merkittävimmistä verotuista:

736 = Dieselpolttoaineen alempi verokanta
509 = Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta
86 = Turpeen alempi verokanta
3 = Maakaasun alempi verokanta
608 = Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta
107 = CHP-laitosten puolitettu CO2-vero
37 = Muut

(Luvut miljoonaa Euroa)
(Kopioin vain vuoden 2015 sarakkeen selvyyden vuoksi)

Onko näissä luvuissa nähtävissä Hassin esittämä 2 miljardin euron fossiilisten polttoaineidentuki?

Ensinnäkin dieselpolttoaineen tuki taitaa olla ympäristötuki, jolla kannustetaan käyttämään dieseliä bensiinin sijaan. Toisekseen, jotta voisi ymmärtää tukeeko tämä fossiilisia polttoaineita, täytyy ymmärtää mikä on se vaihtoehto, joka korvautuu. Tällaisia määritelmiä samainen Ympäristöministeriön raporttikin antaa (s. 7-10).

Arvaukseni on että dieselpolttoaineesta suurinta osaa ei käytetä sähköntuotantoon, jota voisi korvata esim. tuulivoimalla, vaan suurin osa siitä käytetään ajoneuvoihin, joissa käytettäisiin esimerkiksi bensiiniä sen korvikkeena. Mikäli bensiiniä korvataan dieselillä tuen vuoksi, tällöin on virheellistä väittää, että tuettaisiin fossiilisia polttoaineita, vaan tällöin ohjataan valitsemaan potentiaalisesti ympäristöystävällisempi vaihtoehto kahdesta fossiilisesta polttoaineesta, jolloin kyseessä olisi itseasiassa verotuki ympäristölle, eikä fossiilisile polttoaineille. (En itseasiassa tiedä oikeastaan mitään siitä, mitä eroa on dieselillä ja bensiinillä - Ajokorttiakaan ei satu olemaan). Kyseinen luku kuitenkin muodostaa 1/3 tästä 2 miljardin potista, ja ehkä se on osaltaan vielä luettavissa epämääräiseksi tueksi fossiilisille, jos pitkällä jänteellä tapa korvaisi esim. vetyautoja, tai vaikuttaisi merkittävästi kokonaiskulutukseen. Mutta kyse on silti edelleen 1/3 summasta.

Jotta tämä 2 miljardin summa saadaan käsiteltyä niin otetaan ainoastaan seuraavat kaksi tutkailuun:

608 = Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta
509 = Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta

Ovatko nämä fossiilisten polttoaineiden tukia?

Selvästikään eivät, ensimmäisessä tuetaan teollisuutta, eikä ainakaan kuvauksen perusteella määritellä miten tuotettua energiaa teollisuus käyttää. Tuetaan Suomalaista työtä ja teollisuutta, eri asia kuin fossiilisten polttoaineiden tukeminen.

Entäpäs työkoneiden polttoöljy? Jälleen nyt täytyy suorittaa vaihtoehtojen vertailu. Mitä työkoneissa käytettäisiin, jos niissä ei käytetttäisi kevyttä polttoöljyä? Toimisivatkohan kaivinkoneet, betoniautot, purkukoneet sähköllä jos polttoöljyä ei käytettäisi? Rohkenen epäillä että vaihtoehto ei ole tuulivoima, aurinkovoima, eikä vesivoima, vaan bensiini ja diesel. Voin tietysti olla väärässäkin, en tunne näitä työkoneita, mutta tiedän että ne ovat suuria ja raskaita metallisia koneita, ja näppituntumalta epäilen ettei akkukäyttöisistä koneista löydy tarpeeksi tehoa työkoneiden toiminnan mahdollistamiseksi, ja jos löytyykin, luulen myös että akkujärjestelmät silloin tulisivat kalliiksi. Sama argumentti toimii myös aurinkokennojen suhteen, työkonetta tuskin saa aurinkopaneeleilla eteenpäin metriäkään, mikäli koneen hinta pysyy realistisesti vertailukelpoisissa raameissa.

Näin ollen maallikon näkökulmastani vaikuttaa siltä, että 2 miljardin fossiilisten polttoaineiden tuki ei oikeastaan olekkaan fossiilisten polttoaineiden tukea, vaan teollisuuden ja rakennustyön tukea.

Tästä fossiilisten polttoaineiden tueksi voi korkeintaan lukea Dieselin verotuen, mikäli vaihtoehtona olisi jokin biopolttoaine tai vetyautot, mutta vallitsevissa olosuhteissa, vaihtoehto taitaa kuitenkin olla bensiini...

Molempien dieselin ja polttoöljyn suhteen on mahdollista väittää, että laskiessaan näiden hintaa, kokonaiskulutus kasvaa kysynnän ja tarjonnan muodostamien periaatteiden mukaisesti, riippuen kysynnän hintajoustosta, mutta ainakin itse tulkitsisin erityisesti dieselin veroedun olevan dieseliä bensan sijaan suosiva käytäntö.

Lisäksi Valtion talousarvio esityksessä huomautetaan, että dieselajoneuvoista maksetaan ylimääräistä veroa, mikä täytyisi huomioida tässä yhteydessä. (Joten summa on käytännössä pienempi, talousarvioestiyksestä löytyy tälle luvutkin: 233+83+58, henkilöautot, pakettiautot ja kuorma-autot. Arvelsiin että näistä ainakin henkilöautot ja pakettiautot voi laskea tähän, joista tulee siis 326 miljoonaa, eli todellinen jäljelle jäävä summa tuosta 700 miljoonasta eurosta onkin alle 400 miljoonaa euroa).

Näiden tukien olemassaolo voisi ehkä hidastaa sähköautojen ja vetyautojen pääsyä markkinoille tai estää sellaisten markkinoiden kehittymistä, mutta vallitsevissa olosuhteissa minusta se tulkinta on aika kaukaa haettua.

*

Katsotaan seuraavaksi ympäristöministeriön raporttia ja tutkiskellaan tukeeko se Hassin väittämiä.

Raportista loppupuolelta, paperisivulta 129 ja PDF sivulta 131 löytyy taulukko näistä numeroista.

- Taulukossa energiasektorin tuet ovat yhteensä 794 miljoonaa euroa.

Energiasektorin tueksi on laskettu seuraava:

400 miljoonaa euroa: Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (veroluokka 2)

Joka muodostaakin puolet tuosta. JA kuten voidaan huomata, tässä ei tueta fossiilisia polttoaineita, vaan teollisuutta, riippumatta siitä käyttääkö teollisuus sähköä vaiko jotain muuta. Ainakaan taulukko ei anna mitään syytä olettaa että kyseessä olisi fossiilisilla tuotettu sähkö, vaan mainitaan "sähköverokanta".

Samoin 120 miljoonaa euroa on tukea energiaintensiiviselle teollisuudelle. Tässäkään ei ole mainintaa siitä, että sähkö väistämättä tuotettaisiin fossiilisista lähteistä.

- Taulukossa liikennesektorin tuet ovat yhteensä 1818 miljoonaa euroa.

Summat muodostuvat seuraavasta 4:stä pääosasta, luvut miljoonia euroja:

630 Työmatkakuluvähennys
409 Työkoneissa käytetyn polttoaineen normaalia alempi verokanta
505 Dieselpolttoaineen normaalia alempi verokanta
(300-800) Autoetu (Mainitaan että kyseessä ei ole varsinainen tuki)

Eli luvut eivät toisin sanoen vastaa Hassin väitteitä lainkaan. Esimerkiksi työmatkakuluvähennys ei minun käsittääkseni liity mitenkään siihen millä tavalla henkilö päättää työmatkansa suorittaa. Oletus että se tapahtuu autolla ja vaati siten bensiiniä, ei välttämättä pidä paikkaansa, ja vaikka pitäisikin, niin tuetaanko tässä itseasiassa fossiilisia polttoaineita? Tässähän tuetaan työtä, ihmisten kykyä työskennellä tietyn matkan päässä.

Suorastaan erikoista että autoetukin lasketaan mukaan tähän. KOrvaako työntekijän auto tuulivoimaloiden tuottamaa sähköä?

Työkoneissa käytetty kevytpolttoaine.. Samat argumentit tähänkin, eli erityisesti raskaat työkoneet tuskin toimivat aurinkopaneeleilla taikka tuulivoimalla, vaan vaihtehtona taitaa olla valinta bensiinin, polttoöljyn ja dieselin väliltä. Näin ollen kyse olisi työkoneita vaativan rakennustyöntukemisesta, ei niinkään fossiilisten polttoaineiden tukemisesta.

Diesel. Tätäkin kommentoin edellisessä kohdassa käytiin jo edellisessä kohdassa, argumentit ovat samat.

Ehkä näitä väitteitä voisi venyttää kysynnän ja tarjonnan puitteissa siten, että kokonaiskulutus kasvaa tukien vuoksi, mutta minusta nämä tuet ovat hyvin täsmällisiä ja tarkoituksen mukaisia, eivätkä aiheuta fossiilisten polttoaineiden käyttöä uusiutuvien korvikkeena. Tämä on hieman vaikea kiteyttää: Kevyt polttoöljyn käyttö saattaisi laskea työkoneissa ilman veroetua, tämä tapahutisi siten että näitä töitä tehtäisiin vähemmän. Dieselin veroetu on vaikeampi, kun siihen liitty ajoneuvovero, ja veroetu perustuu ympäristöystävällisyyteen.

* * *

Kiteytetysti minusta Hassin väite 2 miljardin euron tuesta fossiilisille ei pidä (täysin) paikkaansa, olisi ilmeisestikin kohtuullisempaa puhua esimerkiksi "400 miljoonan euron ympäristötuesta", jolla kannustetaan ihmisiä käyttämään dieseliä henkilöautoissa bensiinin sijaan, sekä työkoneiden ja teollisuuden tukemisesta. Voiko näin argumentoida esim. tuulivoiman puolesta? Mielestäni ei.

Ehkä suhtaudin hieman liian kriittisesti. Kevyen polttoöljyn verotuki ja dieselin verotuki voi näkökulmasta riippuen lukea fossiilisten tueksi. Silti näiden yhteissuma vaikuttaisi olevan luokkaa 900 miljoonaa euroa.

Paitsi että minulla menivät ajatukset ristiin. Kyllä tämä verotuki vaikuttaa kysyntään ja tarjontaan, mutta unohdin tässä hetkellisesti että kyse on tosiaan verotuesta, ja silloin pitäisi verrata tätä tukea siihen veroasteen normiin, mutta dieselillä ja kevyt polttöljyllä ei ole vertailukohdetta, näin ollen olisi täsmällisempää ajatella, että sekä dieseliä ja bensiiniä verotetaan, dieseliä bensiiniä vähemmän, mutta tuulivoimalla kulkevia autoja ei veroteta ollenkaan, joten suhteessa tähän kyseessä ei ole veroetu. Joten kun asiaa oikein miettii, niin minusta näyttää siltä, että tämä 2 miljardin potti kuihtuu kokonaan..

* * *

"Pahin puute uusiutuvan energian nykyisessä suomalaisessa tukijärjestelmässä on, että se sulkee pientuottajat ulkopuolelleen, päin vastoin kuin useimmissa EU-maissa. Syttötariffilakia tuleekin korjata siten, että maatilakohtaiset biokaasuvoimalat ja pienemmät tuulivoimalat pääsevät tuen piiriin.

Aurinkosähköinvestointeja tulee kannustaa nettomittaroinnilla eli sillä että aurinkopaneelin katolleen asentanut maksaa vain nettokulutuksestaan, eli verkosta ostamansa ja verkkoon myymänsä sähkön erotuksesta. Tämä kannustaisi myös tavallisia perheitä ja pienyrityksiä investoimaan aurinkosähköön"

Tulee kyllä hieman sellainen olo että nämäkin väitteet pitäisi tarkistaa, mutta tavoitteista on ainakin helppo olla samaa mieltä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Energiakysymyksissä luotan enemmän Satu Hassiin. Hassi on sähkötekniikan lisensiaatti, Korhola on humanisti. Toki Korhola on hyvä kirjoittaja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Energiakysymyksissä luotan enemmän Satu Hassiin."

Kannattaisi opetella ajattelemaan itse, silloin tietäisi kenellä on luotettavimmat mielipiteet.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #33

No toki sen tiedänkin. Lähdekritiikki on yksi kriittisen ajattelun perusteita. Mitäs luulet, kumpi on uskottavampi tietolähde energiakysymyksissä, sähkötekniikan lisensiaatti vai humanisti?

Toki tiedän siihen vastauksenkin. Hän, joka on kanssasi enemmän samaa mieltä :)

Tapani Lahnakoski

Niin Henri, kyllä tuki siitä kuihtui kokonaan tai kääntyi jopa negatiiviseksi.

Hassi ja kaltaisensa valtapoliitikot kääntävät mustan valkoiseksi kevyesti höynäyttääkseen kansanosaa, jolla keikkuu sädekehä päänsä päällä.

Yhden oleellisen pointin vielä unohdit muuten ansiokkaasta pohdinnanstasi. Mistä nämä verot, mistä teollisuus saa helpotuksia, ovat kotoisin? Nehän ovat kaikki näitä viherveroja, jotka on luotu muka ilmastoamme pelastamaan. Ilman niitä ei olisi mitään ns. tukia teollisuudelle eli kuten totesit energiaa ei tueta verohelpotuksin, vaan joitakin energian käyttäjiä.

Ns. uusiutuvien tukien maksamiseksi nämä verot on keksitty. Fossiilisen ja ydinenergian käyttäjät saavat siis negatiivista tukea näiden verojen keksimisen kautta. Jotkut maksavat sitä enemmän ja toiset vähemmän.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Energia- ja polttoaineverot ovat olleet olemassa kauan ennenkuin Suomen eduskunnassa oli yhtään vihreää kansanedustajaa. Vihreillä on ollut oma vaikutuksensa siihen, että CO2-päästö on otettu mukaan veron määräytymisperusteeseen.
Energia- ja polttoaineverojen pääasiallinen yhteiskunnallinen tehtävä on sama kuin muidenkin verojen: rahoittaa synytyssairaala, jossa synnyit, äitiys- ja lastenneuvolar, joissa odotusaikana äitisi ja synnyttäsi sinun terveyttäsi hoidettiin ja tarkkailtiin, koulusi, yliopistosi, sosiaaliturvasi, tiet, armeija, ynnä muu sen sellainen.
Tavallisen ihmisen mittakaavassa veroja havainnollistaa oikein hienosti verokuitti-fi -palvelu. Voit syöttää siihen kuukausitulosi ja se laskee tuoreimman valtion budjetin perusteella montako euroa maksat eduskunnasta, hallituksesta, presidentistä, teist'ä, rautateistä, kouluistra, kulttuurista, sosiaaliturvasta jne.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Henri,

#40 - Eija-Riitta Korhola asiantuntemattomana on väännellyt jo pitkään vain omia mutujaan ilmastomuutoksestakin - tuloksen jo tiedämme - Satu Hassin ao. asiantuntemusta on yritelty kumota tavalla jos toisellakin - siinä kuitenkaan onnistumatta - koskaan - turha DQuiden on taistella tutkainta vastaan... :

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt :

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19314...

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tätä tukiasiaa voi lähestyä hyvin käytännölliseltä pohjalta.

Jos joku toimiala kannattaa liian hyvin, sinne tulee uusia toimijoita pilvin pimein.

Ydinvoima: Fennovoima kamppailee vielä kovasti rahoituksen kanssa, joten ilmeisestikkään ydinvoiman tuet eivät ole liian hyviä.

Maatalous: Maatalousyrittäjien määrä pikemminkin laskee kuin nousee, joten tuet eivät ole liian hyviä eikä ala muutenkaan ylenmäärin kannata.

Sosiaalituet: Olen ollut ymmärtävinäni, että kovin moni ei vapaaehtoisesti valitse mukavaa elämää sosiaalituilla.

Tuulivoima: Meneillään on suorastaan hankeryntäys...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tietääköhän monikaan mitä eroa on kevyellä poltto-ja dieselöljyllä ?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tuuli pyyhkii,
somer soi.
Mikä nyyhkii,
vaikeroi ?

(Tomu, Lauri Viita)

Oikea vastaus: Vihreä liike

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Sopisiko sama verokanta kaikille ja ei ollenkaan maksettuja tukia ja sitten markkinoilla ratkeaa, mitkä tuotantomenetelmät pärjäävät ja mitkä kaatuvat?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vihreää viisautta löytyy ydinvoima rakentajasta ja tutkijasta Ville Tulkki = ehdokkaana vihreän puolueen riveissä ja ihan eri mieltä puhtaasta energiasta kuin Hassi.

"Uudet ydinreaktorit ovat ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia, ja niiden avulla pyritään löytämään ratkaisu energiaköyhyyden torjuntaan."

http://viite.org/wp-content/uploads/2015/03/taitto...

"Uuden polttoaineen hyötäminen monikymmenkertaistaa käytettävissä olevat polttoainevarat."

"Toisaalta viime vuosina on perustettu monia uusia hankkeita, joissa yhdistetään vanhoja reaktorikonsepteja moderniin teollisuustuotantoon ja startup-henkeen. Niiden tavoitteena on luoda ydinvoimasta ratkaisu
energiaköyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan."

"Helsingin vihreät haluaa, että kaupunki alkaa määrätietoisesti ponnistella tuulivoimaloiden rakentamiseksi Helsingin edustalle. Vihreiden mukaan voimalarakentamista pitää miettiä sekä tulevia energiaratkaisuja että uutta yleiskaavaa laadittaessa."
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/290884-vi...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Otetaan niihin uudempiin ydinvoimateknologioihin kantaa sitten, kun joku alkaa myydä niitä. Niiden kehittämiseen kaupalliselle asteelle Suomella tuskin on resursseja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

”...väite tuulivoiman tukien päästöjä lisäävästä vaikutuksesta perustuu analysiin USA:n sähkömarkkinoista, joilla päävaihtoehdot ovat hiili ja kaasu. Ne eivät päde pohjoismaisilla markkinoilla, joilla vesivoimaa on paljon.”

Kyllä on myös analyyttista tutkimusta saatavilla Kanadan puolelta, Ontariosta, jossa on vesivoimaa paljon, ja silti kasvihuonekaasujen on todennettu kasvavan sen jälkeen kun tuulivoimakapasiteettia on lisätty verkossa, kts. linkki. http://c.ymcdn.com/sites/www.ospe.on.ca/resource/r...

https://www.google.fi/maps/place/Niagara+Falls,+Ontario,+Kanada/@43.0539325,-79.0880345,11z/data=!3m1!4b1!4m2!3m1!1s0x89d3445eec824db9:0x46d2c56156bda288?hl=fi

”As wind production increases, GHG emissions will increase for the base load component of electrical power production in Ontario. This will occur because the gas-fired backup generation required to support wind generation will begin to occupy a larger share of base load generation.”

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouni,

Climate change and wind energy:
:
"Wind energy today plays a significant role in reducing greenhouse gas emissions and can be rapidly deployed in the future. Each wind-produced kilowatt hour (kWh) avoids a kWh created by power stations burning coal, gas and oil - on average 696 gCO2/kWh."

http://www.ewea.org/policy-issues/climate-change/

How more wind farms will reduce greenhouse gas emissions :

http://www.edfenergy.com/energyfuture/the-possible...

Wind Energy & Reducing Greenhouse Gas Emissions :

http://www.awea.org/Resources/Content.aspx?ItemNum...

Cost and Quantity of Greenhouse Gas Emissions Avoided by Wind Generation :

http://docs.wind-watch.org/lang-wind-power-co2-emi...

Life-cycle greenhouse-gas emissions of energy sources:

http://www.ask.com/wiki/Life-cycle_greenhouse-gas_...

Greenhouse Gas Emissions Reductions :

http://www.futureenergy.com.au/downloads/Sustainab...

Takapakkiakin ko. emissioille kyllä löytyy:

Does wind power reduce carbon emissions? :

http://bravenewclimate.com/2009/08/08/does-wind-po...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Tuulivoimaan on osassa Euroopan maita investoitu paljon 15-20 vuotta. Kun katsoo tuon aikavälin päätökehitystä noissa maissa, on kyllä aika vaikea vetää johtopäätös, että tuulivoiman tuki lisäisi päästöjä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

https://www.flickr.com/photos/gruenernomade/130690...
http://blog.lukas-emele.de/tag/co2/
Edellisistä linkeistä selviää Saksan kohdalta energiatuotannon osalta CO2 -päästöjen kehitys vuodesta 1990 lähtien. Ydinvoimaa on vähennetty ja uusiutuvaa on lisätty, CO2:n osalta ei ole muutosta havaittavissa mihinkään suuntaan? Loogisesti ajateltuna vähäpäästöiset uusiutuvat ovat korvanneet ydinvoimaa ja on onnistuttu samalla pitämään CO2 -päästötasot samalla tasolla. Voisi vain lyhyesti todeta, että Saksan tapauksessa uusiutuvilla ei ole lisätty CO2 -päästöjä.

Kun sitten tarkastellaan maankäytön muutoksia, voidaan jo helposti tulla siihen johtopäätökseen, että uusiutuvan energian lisäämisellä on taipumusta pienentää hiilinieluja ja hiilivarastoja, mikä on johtanut siihen, että CO2:n määrää on lisätty ilmakehässä uusiutuvan energian lisäämisen yhteydessä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #55

Saksa on yksi reippaimmin pääsyöjään vähentäneistä EU-maista. Viime vuonna päästöt olivat toiseksi alimmillaan sitten vuoden 2009, jolloin päästöissä oli talouskriisin takia raju pudotus.

Siitä kiistellään, saavuttaako Saksa itse itselleen asettamansa tavoitteen vähentää päästöjään 40 % vuoteen 2020 mennessä (verrattuna 1990een), vai jääkö vähennys tasoon 30-33%,
http://www.cleanenergywire.org/factsheets/germanys...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #57

https://www.flickr.com/photos/gruenernomade/130693...
Mielenkiintoista on seurata onnistuuko Saksa tavoitteissaan. Itselläni on jonkunlainen luottamus saksalaisiin, löytyykö sähkön varastoinnista vastausta uusiutuvaan energiaan kytköksissä oleviin ongelmiin, tai keksitäänkö uudenlaista energiantuotantoa sitä ennen, esim. fuusioreaktoreita?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #55

Alla vielä linkki EU-komission tilastoihin vuodelta 2011. Saksa on läntisistä EU-maista eniten päästöjään vuoden 1990 jälken vähentänyt maa. Blogissani "Saksassa uusiutuvan energian kasvu enemmän kuin korvannut ydinvoiman poistuman" on tuoreemmat päästöluvut. Saksan vuoden 2014 päästöt olivat toiseksi alimmat sitten talouskriisivuoden 2009. Päästöjen vähenemää Saksassa 90-luvulla on vähätelty Itä-Saksan vanhojen laitosten sulkemisesta johtuvaksi. Se onkin osaselittäjä. Mutta Saksan päästöjen vähenemisen pitkä trendi jon selvästi jatkunut myös 2000-luvulla.
Myös Saksan talous on vahva, se jo todistaa vääriksi väitteet siitä että uusiutuvaan energiaan investoiminen olisi kansantaloudelle haitaksi.
Ei ole viisasra panna päätä pensaaseen ja kieltäytyä näkemästä maailman muutosta.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #59

http://www.ag-energiebilanzen.de/

Saksassa on uusiutuvien kasvu ollut hidasta, tuulivoiman osuus on noussut 8 %:iin 20 vuodessa, biomassan käyttö 7 %:iin niinikään 20 vuodessa ja aurinkokennojen osuus 6 %:iin 10 vuodessa, kaikesta sähköstä.

Edellä kuvatulla vauhdilla ei päästä noihin päästövähennyksiin? Kun en tunne tarkemmin, mitä keinoja saksalaisilla olisi käytössä, energiatehokkuus, hiilidioksidin talteenotto yms., niin täytyy vain todeta, että kovat ovat tavoitteet saksalaisilla.

Epäilen fuusioreaktorin tuovan osaltaan keinon päästä noihin saksalaisten itsensä laatimiin tavoitteisiin, hyvä niin.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

No eikö se ole ihanaa, että kaikki firmat saa tukiaisia.

Ei tarvi odottaa, että valtio ja kansalaiset saisivat
tukiaisia, siitä että meidän pinta-alaa saa ylipäätään saa hyödyntää.

Kyllä taas menee meillä hyvin, Suomi jee.

Ei oe puhettakaan, että firman voitto olisi suoraan
subventoituna kansalaisille, ja sisäiseen kasvuun.

-PR

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Aika moni firma saa tukia.
Huhtikuun alussa työ-ja elinkeinoministeriö myönsi Äänekoskelle kaavaillulle sellutehdas/biojalostamolle energiatukea 32 miljoonaa.
https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?8951...

Helmikuussa hallitus myönsi Talvivaaran juokseviin menoihin lähes 100 miljoonaa. Finnveran kautta kaivosyhtiöön uppoaa 45 miljoonaa. Lisäksi valtio on sijoittanut Talvivaaran osakkeisiin noin 150 miljoonaa.
Ministeri Vapaavuori totesi äskettäin, että Talvivaaraan uppoaa tätä nykyä valtion rahaa noin 10 miljoonaa kuussa.
http://yle.fi/uutiset/hallitus_varaa_lahes_sata_mi...
http://www.hs.fi/politiikka/a1423452774563

Toimituksen poiminnat