*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Ympäristöteknologia on kasvanut metsäteollisuutta isommaksi

Minulta kysyttiin, mihin perustuu ISTV:ssä 30.3. esittämäni "yllättävä väite", että ympäristöteknologia on Suomessa kasvanut jo metsäteollisuutta isommaksi.

Vastaus kysymykseen saattaa kiinnostaa monia. Tässä vastaus: Toteamukseni perustuu teollisuuden omiin tilastoihin.

Cleantech Finlandin mukaan suomalaisen cleantechin eli ympäristöteknologian liikevaihto vuonna 2013 oli noin 26 mrd €.

http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/cleantech-industry-in-...

Samana vuonna Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo oli noin 21 mrd €:
http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-...

Tässä vielä linkki Cleantech Finlandin entisen ohjelmajohtajan powerpointteihin, joista näkyy mm, että 
- Suomalaisen cleantechnin tuotannon arvosta yli puolet menee vientiin, 
- 90 % alan yrityksistä harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista, 
- alan globaali liikevaihto noin 2000 mrd euroa, sen odotetaan kasvavan 2025 mennessä kaksinkertaiseksi, noin 4000 mrd euroon.

http://www.slideshare.net/mobile/kaisamirjam/cleantechin-maailmanmarkkin...

Oikeasti kannattaisi lopettaa se ajattelu, että ympäristönsuojelu on uhka teollisuudellemme. Kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka Suomessa ja EU:ssa luo koti- ja lähimarkkinat ympäristöosaamiselle, jonka maailmanmarkkinat ovat isot ja nopeasti kasvavat. Jos emme pidä omaa kotipesää kunnossa, emme ole uskottavia myöskään suomalaisen osaamisen viejinä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Ympäristösuojelu ei ole uhka teollisuudelle jos pidetään järki matkassa. En vähättele cleantechin merkitystä lainkaan.

Arvoisa Satu Hassi, kysyn kuitenkin:

Kun raskas teollisuus ja erityisesti paperiteollisuus on menettänyt 2000-luvulla tuhansia työpaikkoja, pysyvästi, niin kuinka monta UUTTA työpaikkaa on samaan aikaan tullut tilalle cleantech-sektorille?

Tapani Lahnakoski

Ei Satu sitä tiedä. Vihreät puhuvat aina vain heidän luomistaan UUSISTA työpaikoista joskus tulevaisuudessa. Clientech-termi on keksintö tukiaisten rahatukseen, ikäänkuin tällä klusterilla olisi jotain tekemistä päästövähennysten kanssa.

Varmaan pieni ripaus onkin, mutta tuulimyllytukiaisia sillä ei pidä yrittää perustella, kun näillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Paitsi se, että tukiaisia kuluu molempiin. Villen toivoton yritys kytkeä jo vanha taajuusmuuttajateollisuus tähän ihanuuteen oli naurettava. Mainitsemansa VACON myytiin Tanskaan. Kauankohan kestää, kun tuotanto on mennyt perästä?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Vaconin käyttö onnistuneena esimerkkinä energiatehokkuuden parantamisesta on ymmärrettävää. Globaalisti merkittävä teollisuuden mittakaavan onnistuminen tarkoittaa väistämättä pitkää historiaa. Jos esimerkkinä olisi käyttänyt jotain lupaavaa startuppia, niin sen olisit mitätöinyt turhina odotuksina.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #19

Juuri näin.
Myös ABBn taajuusmuuttajat ovat menestystarina, nehän kehitti suomalainen Strömberg, jonka sittemmin osti ASEA, joka muuttui ABB:ksi lyötyään hynttyyt yhteen Brown Bovery -yhtiön kanssa. ABB:n taajuusmuuttajia valmistetaan edelleen Pitäjänmäellä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #22

Suomen ABB:n huippukeksintö on myös azipod, mihin taajuusmuuttajat liittyvät oleellisesti. Erittäin hyviä juttuja, mutta milloin näistä vanhoista keksinnöistä tuli cleantechia?

Valtionkin kannattaa olla mukana tällaisessa kehitystyössä, se on selvää. Mitään tarvetta ei kuitenkaan ole suunnata jonkin aatteen mukaan. Cleantech ei ole peruste tuulimyllytuille tai muulla vihreälle haaskaukselle. Sitä voidaan harrastaa ihan markkinaehtoisesti ilman niitäkin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #27

Savusauna on edelleenkin huipputuote jonka parantaminen on johtanut huonompaan tulokseen.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #19

Taajuusmuuntajia valmistettiin aikanaan Strömbergin Vaasan tehtailla. Kun Strömberg sitten fuusioitui Asean kanssa ja myöhemmin vielä Brown Boveryn kanssa, niin taajuusmuuntajien valmistus siirtyi ABB:n Pitäjänmäen tehtaille.

Tässä tilanteessa kaikille "Römpan" insinööreille ei enää löytynyt työpaikkaa Vaasassa, jolloin 13 insinööriä perusti silloin oman firman Vaasa Control Oy:n. Ensimmäinen työnantaja näille osaaville nuorille insseille oli Vaasassa Wärtsilän dieseltehdas.

Matkan varrella yhtiön nimi muuttui Vacon Oy:ksi ja sittemmin näistä perustajista tuli rikkaita myytyään omistuksensa yhtiöstä.

Eivät varmaan arvanneet silloin nämä nuoret osaajat, että olivat perustamassa cleantech-yritystä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #29

Kiitos mielnkiintoisesta historiatiedosta.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Tietääkseni teollisuus ei ole laatinut tästä tilastoa. Olisin siitä itsekin hyvin kiinnostunut.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Miksi otat paperiteollisuuden mukaan keskusteluun? Paperiteollisuuden osittainen alasajo oli väistämätöntä, koska ala ei investoinnella pystynyt kannattavasti sopeutumaan muuttuneeseen maailmaan.
Varmaa kuitenkin on, että työpaikkoja on cleantech-teollisuudessa syntynyt merkittävästi enemmän kuin paperiteollisuudessa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#16 Miksikö paperiteollisuus mukaan keskusteluun?

No siksi, että sieltä on lähtenyt todella paljon työpaikkoja. Pysyvästi. Cleantechia on ollut paperiteollisuudessa iät ja ajat eikä se ole pelastanut alan työpaikkoja. Haastan Vihreät kertomaan,kuinka korvataan menetetyt työpaikat ja kuinka monta UUTTA työpaikkaa cleantech-sektorille on syntynyt sekä kertomaan niiden hinnan.

Cleantechissä on hyviä ratkaisuja, ympäristöö ja ilmastoa säästäviä tekniikoita ja laitteita. Ja jopa vientiin asti, mutta mielestäni olennainen kysymys on niiden työllistävä vaikutus sekä hyöty kansantaloudelle. Jos tuulivoimaa tuetaan ja se perustuu tuelle, niin mikä mahtaa olla sen hyöty taloudelle ja työllisyydelle? Ja jos laitteet tulevat muualta kuin Suomesta, niin miten se työllistää?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #40

Tuota kansantaloudellista näkökulmaa peräänkuulutetaan muuallakin, Ruotsissa käydään myös tällaista debattia, vielä on vaimeaa ja näyttää siltä, että sitä myös tehokkaasti vaimennetaan.

Koskien tuulivoiman vaikutusta kansantaloudelle mitään laskelmia ei saada aikaiseksi täällä, eikä muuallakaan? Ehkä muutoksen tuulia on jo havaittavissa kuitenkin? Kts. linkki, http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191385-ta...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #40

1) Paperiteollisuuden poistuneiden työpaikkojen vertailu cleantechiin olisi perusteltua jos cleantech olisi vienyt ne paperiteollisuuden työpaikat. Mutta näinhän ei ole.
2) Tuulivoiman tukien tulee laskea teknologian hintojen alentumisen myötä. Teknologian hinnat ovat alentuneet noin 20% jokaista kapasiteetin 2-kertaistumista kohti (Lappeenrannan yliopiston tutkimus)
Suomessa, tai ainakaan suomalaisomistuksessa, ei enää taida olla firmaa joka tekisi kokonaisia tuulivoimaloita. Sen sijaan on monta suomalaisyritystä, jotka tekevät teknologiaa tuulivoimaloihin, esimerkiksi vaihteistoja. Suomalaisille yrityksillä on tuulivoimateknologian maailmanmarkkinoilla erittäin hyvät asemat 2000-luvun alussa, mutta koska tuulivoimaan investoiminen kotimaassa oli niin passiivista, firmat kärsivät kotimaisten referenssien puutteesta ja menettivät markkinaosuuksiaan samaan aikaan kun ala maailmalla kasvoi voimakkaasti.
Työpaikkoja tulee laitevalmistuksen lisäksi asennuksesta ja huollosta.
3) Rik Merikoski on kirjoittanut useita erinomaisia blogeja tuulivoimasta, tässä niisä yksi:
http://rikumerikoski.blogspot.fi/2015/04/tukimekan...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Liikevaihdosta tulikin mieleen:

Kaksi kauppatieteen ylioppilasta käveli yömyöhään Eteläisellä Hesperiankadulla pienessä laitamyötäisessä. Olipas joku töölöläinen käynyt siellä koiransa kanssa mutta ei ollut kerännyt jätöksiä ympäristöystävälliseen, hajoavaan muovipussiin.

Toinen loihe lausumaan, että saat miljoonan, jos syöt tuon. No, toinen ajatteli, että tulipas hyvät ansiot ja teki työtä käskettyä.

Tuli toinen kasa vastaan ja runsaan ansion tehnyt tuli jo hieman katumapäälle, koska kaverille voisi olla hieman vaikeaa kerätä se miljoona. Joten hän lupasi, että saat sen miljoonan takaisin, jos syöt tuon.

Toisen taloudellinen ajattelu oli myös kehittynyt ulkoilun myötä ja hän teki ainoan oikean ratkaisun.

Kaverukset sitten jatkoivat matkaansa ja totesivat, että jäipäs paha maku suuhun mutta liikevaihto oli hyvä vaikka viivan alle ei jäänyt mitään.

Mitä tästä opimme? Liikevaihto on yliarvostettu suure.

Reko Laine

Suomen kansa ja kansantalous ei kestä enää Hassin vihreää uskontoa ja terroria. Riittää idioottimaiset hehkulamppudirektiivit jolla suomalaisillekin pakkomyytiin miljoonia ongelmajätteeksi päätyvää energiansäästölamppua suomalaisille täysin turhaan(olen rakennussähköalalla). Rikkidirektiiveille Kreikkalaiset miljardööri laivanvaustajat nauravat makeasti... Mikähän tuulimyllypakko tulisi Suomalaisille jos Hassi pääsisi eduskuntaan? Pelottaa ajatellakin...

Reko Laine

Samanlaista itsekehua ja "soopaa" luettelit hehkulamppudirektiivistäkin. Ja luulen tuntevani tämän asian ja rakennusten energiatalouden alan ammattilaisena huomattavasti paremmin. Ne pakkohankitut-Kiinassa valmistetut ongelmajätteet ovat tulossa ja ueimmat jo tulleet elonkaarensa päähän ja vasta nyt muodostavat ongelman josta et "muistanut" mainita mitään.
Rikkidirektiiveistä olen sitä mieltä että mikä etuoikeus etelän ihmisillä on suhteessa Suomalaisiin? Miksi he voivat kiristää EU;ta että he eivät hyväksy mitään? Mitä me Suomalaiset joita on alle promille maailman kansalaisista pitäisi ajaa köyhyyden rajoille jotta esim. Kreikkalaiset laivanvarustaja-verohuijarit voivat käyttää laivoissaan halvinta mahdollista palavaa nestettä
polttoaineenaan? Koska Venäläiset alkavat käyttää vähärikkisiä polttoaineita? Vanja nauraa partaansa ja valtaa rahtimarkkinat kuten veivät sisisilmäisten suomalaisten edestä Suoi-Venäjä rekkaliikenteenkin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

"Motivan tutkimuksen mukaan kotitalouksien valaistukseen kuluu lähes puolet vähemmän sähköä kuin kymmenen vuotta sitten. "

http://www.hs.fi/kotimaa/a1413338703539

Lamppujen ecodesign-direktiivi on esimerkki järkevästä markkinaohjauksesta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #30

Onko tosiaan elohopean levittäminen kotitalouksiin ekologista?

Vielä pitää ajatella aina erikseen Suomea ja muuta maailmaa. Hehkulamppu sopii meille hyvin, kun lämmitystä tarvitaan samaan aikaan valaistuksen kanssa. Hehkulamppu lämmittää mukavasti nahkaa ja ilman lämpötilaa voi hiukan laskea.

Olisiko kuitenkin kannattanut odottaa vähän lisää ja siirtyä suoraa LED-valoihin?

Sama tilanne on näiden energiaratkaisujen kanssa, ei kannata rynnätä, kun kehitys menee kovaa vauhtia. Pannaan rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen eikä onnettomien systeemien hankintaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #43

Siirtymäkausi on edelleen menossa, energiansäästölamppuja keneenkään ei ole ollut pakko ostaa, siirtymä halogeenihehkuista suoraan led-lamppuun on mahdollinen. Säästölamppujen elohopealla ei muutenkaan ole mitään merkitystä Suomen elohopeapäästöihin.

Hehkulamppujen IR-säteily useimmiten jää valaisimen varjostimeen tai kupuun. Eikä koko ajan tarvitse lämmittää, keinovaloja sisätiloissa sensijaan käytetään ympäri vuoden.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #44

Onko halogeeneja olemassa, jotka sopivat tavallisiin kierrekantoihin ja toimivat 230 V:lla? Varmaan kalliita, liekö kestää mitään?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #45
Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #46
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #47

Rautakaupat ja isot marketit myyvät, oliskohan muutaman euron per kpl

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #43

Ystävä hyvä, ledit ovat vallanneet markkinat juuri siksi että hehkulamppujen myynti (tarkemmin: myynti kauppoihin) kiellettiin. Ennen "hehkulamppudirektiiviä" ledien markkinaosuus oli häviävän pieni, parin vuoden päästä se oli kaksinumeroinen prosenttiluku. Tätä ledien kehitystä ei olisi tapahtunut ellei markkinoilla olisi ollut niille tilausta ja sen tilauksen loi "hehkulamppudirektiivi".

Reko Laine Vastaus kommenttiin #30

Millä hinnalla? Hehkulamppu maksoi 0,5 euroa ja Energiansäästölamppu 5 euroa kunnon led-lamppu 10-20 euroa. Entä kotitalouksissa led-lamppujen säätö? hehkulamppuja himmennettiin 30 euroa maksavalla säätimellä kun energiansäästölamppuja ei millään. Siis vaihda himmentimet kytkimiksi.
Vasta nyt on markkinoille tullut LED-lamppuja joita voi säätää samaisella himmentimellä. Aikaisemmin piti vaihtaa himmentimen tilalle joko kytkin tai 100-150 euroa maksava LED-säädin. Eikö ollutkin fiksua?
JOS nämä vihreäterroristit eivät olisi sählänneet hehkulamppudirektiivejään olisivat ihmiset siirtyneet hehkulampuista led-lamppuihin ihan normaalisti ajan kuluessa ja eikä olisi tarvinnut maksattaa lamppuvalmistajille satojen miljoonien "joululahjaa"(lamppujen hintaero). Mutta tätähän taas ei vihreässä langassa tai muissa lehdissä "muisteta" mainita.
Ja vielä on "työn alla" nämä tutkimukset joiden mukaan led-lamppujen sinisen valon komponentit rapauttavat ihmisen silmänpohjia montatuntia päivässä altistuttuaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #48

Hehkulamppu kestää 1000 tuntia ja kuluttaa sinä aikana yli kympin edestä sähköä.

Himmentimiin sopii halogeenilamput, niitä saa edelleen ja ne maksavat muutaman euron.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #56

On kyllä tullut vaihdettua ns. energiansäästölampuiksi. Niiden laatu on vain ollut mitä sattuu. Kun ostaa muutaman kerralla, niin ei käyttöönoton jälkeen voi enää palauttaa, vaikka ei syttyisi kertaakaan. Näinkin on käynyt.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #56

Jaa, minun hehkulamppuni kyllä kestävät 6 000 tuntia ja himmentimen kanssa tuplasti enemmän,
tilalle tulleet E27 kantaiset halogeenit ei kuulemma kestä mitään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #59

Mistä tuo 6000 tuntia tulee?

Hehkulamppujen ikä on 1-1500 h, E27 halogeenien 2-3000 h. Tai ainakin pitäisi olla.

Omalla kohdallani E27 halogeenit ovat kestäneet pitkään.

Himmennin kyllä kasvattaa eliniän moninkertaiseksi, poistamalla hehkulankaa rasittavan sytytysvirtapiikin. Myös alennettu jännite lisää ikää.

Toisaalta hehkulampun käyttöiällä ei ole merkitystä koska sen käyttökustannukset syntyvät sähkönkulutuksen kautta.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #60

ei hehkulampuilla ole mitään varsinaista teknistä ikää, valmistaja itsehän sen rajaa,
olet varmasti kuullut hehkulamppuhuijauksesta,
itse olen aina ostanut 6000 tunnin ns. teollisuushehkulamppuja,
ne maksoivat tukussa suunnilleen saman kuin 1000 tuntinen marketissa, olisit sinäkin ostanut ettei tarvitse kaiken aikaa olla ruuvailemassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #76

Olihan rautakaupoissakin myytävänä 3000 h long life hehkulamppuja.

Teknisesti hehkulampun ikää voidaan pidentää helposti säätämällä lankaa viileämmmäksi. Kääntöpuolella on se, että hyötysuhde heikkenee entisestään: hehkulampun käyttöikä ja hyötysuhde ovat toiselle käänteisiä. Tavallisen hehkulampun hyötysuhde on vaatimaton 4-5%, long life lampun enää 3-4% ja teollisuuslampun vielä huonompi.

Hehkulamppuhuijaustarinan tunnen toki. Siinähän toimittajat kävivät mm. palvomassa paloaseman 100-vuotiasta lamppua. Toimittajalta jäi sellainen pikkuseikka huomaamatta, että lamppu ei valaissut mitään. Valontuotoltaan se vastasi koristevaloa.

Suoranaisesta tahallisesta lyhentämisestä ei ollut kyse vaan siitä, että lamppuvalmistajat keskenään sopivat alalle standardin käyttöiälle ja hyötysuhteelle. Suomessakin vastaava valmistajien keskinäinen sopiminen oli aivan yleistä kunnes EU-jäsenyyden myötä kilpailulainsäädäntöä tiukennettiin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #21

Reko Laine et ilmeisesti kuunnellut vihreiden puheenjohtajan TV vaalitenttiä, jossa hän suorasanaisesti ilmoitti että vihreät haluaa suomalaisten olevan esimerkkimaana. Siis maksoi mitä maksoi.

Reko Laine Vastaus kommenttiin #42

En enää jaksa kuunnella tai katsella Ville Niinistön itkua. Samoin samaistan väitteensä yhtä todellisuuspohjaisiksi kuin Pietarin trollitehtaan kommentit Nyky-Venäjästä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #21

Ystävä hyvä, sekä Euroopan ohjoisten merien (Itämeri, Pohjanmri, Kanaali) että muiden merien rikkirajat on päätetty IMOssa 2008. Sitä päätöstä oli Suomen puolesta tekemässä Matti Vanhasen hallitus. IMO-asioita hoitaa Suomessa liikenne- ja vientintäministeriö, jonka ministeri oli tuohon aikaan Anu Vehviläinen (kesk).

EU-direktiivi pivitti EU-lainsäädännön vastaamaan kansainvälistä merilakia. Eteläisen eEuroopan osalta IMO-päästörajoja tiukennettiin hiukan.

Mitä tulee lamppuihi,olen ollut oikein ilahtunt siitä, miten nopeasti ledit ovat murtautuneet markkinoille. Omaan kotiini ei moneen vuoteen ole enää ostettu muita lamppuja kuin ledejä. Ledeissä ei ole elohopeaa.

Vihreät saivat pari vuotta sitten EUn sähköromudirektiiviin muutoksen, joka antaa kuluttajalle oikeuden palauttaa käytettyjä piensähkölaitteita (esim lamppuja, kännyköitä) kaikkiin niitä myyviin kauppoihin. Toisin sanoen enää ei tarvitse viedä sammahtaneita lamppuja erilliseen ongelmajäteposteeseen, ne voi viedä lähimpään lamppuja myyvään kauppaan ihan tavallisen ostosatkan yhteydessä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #68

ei ole ei, ledeissä on mm. arseenia

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Tietoisku: Sinulle ei ole kerrottu koko totuutta. Rikkidirektiivi koskee laivoille toimitettavan polttoaineen rikkipitoisuutta. Kymmenen vuotta sitten (siis kymmenen vuoden siirtymäaika) YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti laivojen pakokaasuille samat rikkipäästörajat seuraaville merialueille: Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali ja Pohjois-Amerikan rannikkoalueet. Rikkidirektiivi antoi siis varustamoille vaihtoehdon valita rikittömän polttoaineen ja pakokaasujärjestelmään asennettavan rikkipesurin välillä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Muuten juuri näin, mutta IMO:n päätös tehtiin 2008, siirtymäaikaa ollut 7 vuotta.

Saman IMO:n päätöksen mukaan kaikilla maailman merillä siirrytään vähärikkiseen (max 0,5% rikkiä) polttoaineeseen tai vastaavantasoiseen savukaasujen puhdistukseen 2020, jota kuitenkin voidaan myöhentää vuoteen 2025, jos 2017 tehtävä tarkastelu osoittaa, ettei vähärikkistä meridieseliä ole tarpeeksi.
EU:n rikkidirektiivin isoin ero verrattuna IMO:n päätökseen on se, että Etelä-Euroopan merillä siirrytään vähärikkiseen polttoaineeseen 2020 vaikka IMO myöhentäisi määräaikaa muilla merillä. Sen pykälän sain ajettua läpi rikkidirektiivin neuvotteluissa.

Käyttäjän JanneTurtiainen kuva
Janne Turtiainen

Anteeksi oppimattomuuteni mutta onko liikevaihto ja tuotannon arvo suoraan verrannollisia? Mikä on metsäteollisuuden liikevaihto suomessa?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Joku kauppatieteitä lukenut voi ehkä selostaa tarkan eron, mutta luvuista päätellen ero ei ole suuri.
Tässä linkki Cleantech Finlandin powerpointteihin vuodelta 2013, niiden mukaan 2011 metsäteollisuuden ja cleantechin liikevaihto suunnilleen sama. Vuonna 2012 cleantech kasvoi, metsäteollisuuden liikevaihto aleni hiukan.
http://www.slideshare.net/mobile/cleantechfinland/...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Oikein hyviä kommentteja. Kiitos niistä. Jospa niiden vaikutuksesta hassiuskovaiset edes vähän vähenisivät.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Tässä paljon puhutussa Cleantechissä on mukana erittäin perinteisiä suomalaisyrityksiä perinteisine tuotteineen. Mistään erityisen uudesta ja erityisen työllistävästä ei ole kyse. Cleatech-firmoista löytyy sellaisia kuin Kemira, ABB, Konecranes, Metso, Neste Oil, Outotec, Outokumpu, Wärtsilä, jne. Nämä suuryritykset myös tekevät suurimman osan tuosta cleantech-liikevaihdosta. Ihan kiva tietää, että Hassi on alkanut pitää esim. Outukummun terästeollisuutta cleantechinä.

Tämä on taas tarkoitushakuista vääristelyä antaa ihmisille mielikuva jostain sellaisesta, että uudet uljaat cleantech-firmat pelastavat Suomen viennin ja siinä sivussa maailman.

Tuolta löytyvät firmat:

http://www.cleantechfinland.com/content/problem-so...

Mukana on monta sellaista yritystä joiden toimintaedellytyksiä Hassi on parhaan kykynsä mukaan ollut heikentämässä. Mieleen tulevat ainakin Kemira, Ruukki ja Outokumpu jotka kärsivät energiaveroista ja rikkidirektiivistä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Cleantechkin merkitys on selvästi ymmärretty väärin, joten selvennetään: Jos väännät tänä vuonna tortut järveen kahdesti ja ensi vuonna vain kerran, se on cleantechia.
Jos et väännä lainkaan, se ei ole. Tietysti tämä olisi kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu, mutta silloin ei olisi mitään mitä puhdistaa.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Cleantechin kriteeri on se, että myy tekniikkaa/palvelua/ osaamista, joka auttaa asiakasta vähentämään haitallista ympäristökuormitusta ja/tai energiankulutusta ja/tai materiaalien kulutusta.
Cleantechiksi ei lasketa sitä että parantaa omaa toimintaansa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #26

Investointituotteet myydään asiakkaille juuri noilla kriteereillä. Ei sitä tarvitse kutsua cleantechiksi.

Mitäpä sitten jos asiakkaan tuotantoa kasvatean ja raaka-aineita ja sähköä kuluu lisää? Eikös se olekaan cleantechiä?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #26

Miksi UPM kuuluu Cleantechiin?

Vastaavasti Stora Enso, Metsä Board ja Metsäliitto eivät kuulu. Ilmeisesti näiden yritysten toiminta ei ole ympäristöteknologiaa ja niiden ympäristönsuojelu on retuperällä.

Paljon on Hassilla vielä nujerrettavaa Suomen perusteollisuudessa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ainakin ennen monitoimialaiset yritykset ovat raportoineet tilastoihin kunkin toimialan osuudet. On täysin ymmärrettävää, että suuryrityksetkin ovat mukana parhaiten kasvavassa vientisektorissa.

Tapani Lahnakoski

Hauskaa puhua sektorista, kun tämä porukka voi sisältää ihan mitä tahansa. Sen kasvu perustuu siihen, että sinne ilmoittautuu koko ajan uusia yrityksiä, kun tukiaiset ovat varma nakki.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #12

Mitä Tapani tavoittelet jatkuvalla disinformaation levittämisellä. Ei valtiolla ole mitään tukiautomattia, josta rahaa valuu kaikille cleantech firmoille.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #14

Kukahan täällä jatkuvaa disinformaatiota levittää?

Tässä aluksi.

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/cleantechyritys...
https://www.tem.fi/files/36938/Valtioneuvoston_periaatepaatos_kestavien_ymparisto-_ja_energiaratkaisujen_(cleantech_ratkaisut)_edistamisesta_julkisissa_hankinnoissa_FINAL.pdf

200 M€ saavat pelkkään tutkimus- ja tuotekehitysavustukseen vuodessa. Luulisi olevan kannattavaa tähän porukkaan päästä mukaan.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #17

Cleantech-alan liikevaihto oli 26 mrd € vuonna 2013. Kun kyseessä on ala, jonka maailmanmarkkinat kasvavat nopeasti, tuotekehityksen tuki saattaa olla valtion kannalta hyvin kannattava investointi. Mutta kannattavuus ilmenee vasta jälkikäteen.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #81

Ei ole olemassa mitää cleantech-alaa. Cleanteciksi itseään kutsuu useampikin perinteinen firma jotka toimivat aivan eri aloilla. Mukana on pari ALD-pinnoitteita tekevää firmaa, Picosun ja Beneq, jotka toki ovat huipputekniikkaa, mutta en tiedä miksi ne ovat cleantech-firmoiksi ilmoittautuneet.

Ilmeisesti firmat saavat näkyvyyttä esiintymällä cleantech-firmoina. Mitään pahaa siinä ei toki ole.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #14

Börjeä on pakko suositella, sillä näinhän saadaan riittävä tuki tuulivoimalle.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #14

Suomen tukiautomaattiasiantuntija lienee Mauri Pekkarinen.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #12

Mitä tukiaisia saavat esim energiansäästöteknologiaa / -palvel tai vesienpuhdistutekniikk myyvät yritykset?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, tämä oli taas tällaista absurdia kritiikkiä. Jokainen voi tarkistaa, että jo Tarmon luettelemien yritysten kokonaisliikevaihto ylittää tuon 26 miljardia selvästi.

Jotenkin hauska ajatus, että jos on tuottavaa uutta bisnestä Suomessa, monilla on suuri hätä kertoa, että ei sitä oikeasti ole. Tällaisella porukalla ei ihan helposti nousta lamasta.

Kannattaisi ottaa selvää, millaista tuotantoa nämä oikeat vanhan kansan teollisuusyritykset nykyään Suomessa harjoittavat. Aika harva suomalainen teollisuusyritys panostaa enää samanlaiseen bulkkiteollisuuteen kuin 30 vuotta sitten. Se aika meni jo.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #13

Minulla saattaa olla jonkin verran tietoa noista "vanhan kansan" teollisuusyrityksistä, olen sillä sektorilla nimittäin töissä. Mitä on "bulkki"? Onko bulkki teräsrullia joista voidaan muokata monenlaisia jatkojalosteita? Noita teräsrullia samoin kuin vaikka sellua tehdään huipputeknisesti vaikka toisenlaisia mielikuvia halutaankin luoda.

Ihan tavallinen taajuusmuuttaja on vasta viime vuosina uudelleenimetty cleantech-tuotteeksi vaikka niitä on käytetty teollisuudessa jo kymmeniä vuosia ja niiden käytön yleistyminen perustuu usein ihan muihin asioihin kuin cleantechin tavoitteluun.

Tuossa cleantech-yritysten joukossa on suuryritysten lisäksi esim. jätteenkäsittelyfirmoja (Tana, Zenrobotics ja Marimatic) joiden tuotteille on toki kysyntää maailmalla ja jotka olisivat olemassa ilman erityistä cleantech-hypeäkin.

Yhtäkaikki, ihan normaalia bisnestä nuo yritykset tekevät. Osaa niistä Hassin toimet ovat tosin merkittävästi haitanneet.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #24

Olisi muuten kiinnostavaa saada selville, kuinka suuri osa cleantechin liikevaihdon kasvusta on tullut toimialaluokituksen muutoksen kautta, jossa vaikkapa vanha konepajateollisuuden tuote on uudelleenluokiteltu cleantechiksi ja kuinka paljon on oikeaa orgaanista kasvua.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #24

Olisi muuten kiinnostavaa saada selville, kuinka suuri osa cleantechin liikevaihdon kasvusta on tullut toimialaluokituksen muutoksen kautta, jossa vaikkapa vanha konepajateollisuuden tuote on uudelleenluokiteltu cleantechiksi ja kuinka paljon on oikeaa orgaanista kasvua.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #24

Mitä pahaa on siinä, että
- taajuusmuuttaja säästää energian lisäksi rahaa
- teollisuus on kehittänyt kattokäsiteen tuotteille, joilla vähennetään saastumista, muita haitallisia ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta, vaikka osa tuotteista olisi ollut markkinoilla jo muutama kymmenen vuotta sitten?

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vanhoista arkipäiväisistä keksinnöistä esim. ammoniakiton kestohiusväri on nykyään cleantechiä.

Tottakai ala kasvaa hurjaa vauhtia jos nimikkeen alle niputetaan enevässä määrin lähes mitä tahansa jossa on joskus tapahtunut jonkinlainen energiaan/ympäristöön/ilmanlaatuun viittaava parannus entiseen verrattuna.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Onko ydinvoimala clean techia ? Ydinvoimalastahan ei tule piipusta minkäänlaisia päästöjä. Ydinvoimalla tuotetaan sähköä, jolla voidaan päästöttömästi lämmittää taloja, pyörittää tehtaita ja liikuttaa rahtia sekä ihmisiä. Kaikki tämä jopa taloudellisesti kannattavasti, vaikka sehän ei vihreälle idealismille ole niinkään tärkeää.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"!Ympäristöteknologia on kasvanut metsäteollisuutta isommaksi"
Hyvä näin, silloinhan se ei ole ongelma vaan voidaan ajatella muita.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Satu Hassi kelpaa automaattisesti mainosrullaan kun taas toiset ei:
http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1914...

Että näillä sävelillä.

Reino Jalas

Olenkohan ymmärtänyt tuota ilmoitettua 21 Mrd € Cleantechin liikevaihtoa yhtään oikein. Vihreän liikkeen mainostama suomalaisten Cleantech yritysten kavalkadi on tällainen:

    ABB
    Ahlstrom
    Aidon
    Akkuser
    Alfa Laval Aalborg
    Aqsens
    AW-Energy
    BaseN
    Beneq
    BioGTS
    BMH Technology
    Buildercom
    Citrus Solutions (ohjelmistotalo)
    Cross Wrap Ltd
    DigiEcoCity
    Easy LED Oy
    Ecomation
    EffMag
    Elozo
    Eltete TPM Ltd
    Energiakolmio
    Eneron
    Eniram
    Enoro
    Ensto
    Extor
    Fincumet
    Forchem
    Gaia
    Genano
    GreenLUX Finland
    GreenRiders
    GreenStream Network
    Grexel
    Halton
    iLOQ
    Kaukomarkkinat
    Kemira
    KONE
    Konecranes
    Lamor
    MariMatic
    Meritaito
    Merus Power
    MetGen
    Metso
    NaturVention
    Neste Oil
    Nordic Set Green
    Norsepower Oy Ltd
    Oilon
    Oliotalo
    Outokumpu (rosteriteräksen valmistaja)
    Outotec
    Picosun
    PKC Electronics
    Purmo
    Rettig Group
    RMV Tech
    Ruukki (teräsvalmistaja)
    SATEL Oy
    Savo-Solar
    Sito
    Skaala
    Sofi Filtration
    Solved - The Cleantech Company
    St1 Biofuels
    Stalatube
    Suntrica (kännykän lataus aurinkopaneelilla)
    Tana (kaatopaikan jätejyrien valmistaja)
    Tengbom Eriksson Architects Ltd
    There Corporation
    Tones
    TPI Control
    UPM
    Vacon Plc
    Valmet
    VEM motors Finland Oy
    Vexve (palloventtiilien valmistaja)
    VTT
    Wärtsilä
    Watrec Ltd.
    ZenRobotics Ltd.

Mukana on kehitysmaiden palmuöljystä polttoaineita puristava Neste Oil 12 Mrd € liikevaihdollaan. Samoin valkaisu- ja vesikemikaaleja keittävä Kemira 2 Mrd. Ihmisiä nosteleva Kone Oy 6 Mrd. Dieseleitä kasaan ruuvaava Wärtsilä 5 Mrd etc.

Noiden jättiyritysten koko liikevaihto ei edes mahdu ilmoitettuun 21 Mrd Cleantech tuotannon lukemaan. Mutta jollakin menetelmällä noista menestyvistä pörssiyrityksistä on siivilöity ulos joku Cleantech-lukema, jonka yhteissumma on siis ilmoitetusti 21 miljardia euroa.

---
Toki nuo firmat ovat päivittäisessä toiminnassaan jo ainakin 1970-öljykriisistä lähtien vain yrittäneet valmistaa entistä vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuluttavia tuotteita. Sitä kautta pysyen kilpailukykyisenä markkinoilla.

Mutta Vihreät ja Cleantech Finland keksivät, että itse asiassa he sen tekivät. He ovat keksineet Cleantechin idean Suomeen. Heidän poliittisen ponnistelunsa ansiosta Suomessa on nyt 21 mrd € arvosta ekologista, Cleantech-tuotantoa olemassa.

Vihreiden ponnistelun ansiosta suomalainen, vihreä Cleantech –tuotanto ylittää jo perinteisen paperiteollisuudenkin arvon. Mukaan Cleantech listalle voi firmoineen ilmoittautua kuka tahansa, vaikka ohjelmistotalo. Kunhan firmassa tehdään vaikka vesi- tai viemäriputkia. Tai mitä tahansa ei-likaisia, eli puhtaita tuotteita siis Cleantechiä.

---
Aina parempi mitä enemmän firmoja ilmoittautuu mukaan, tai jotka Cleantech Finland omatoimisesti laskelmillaan kelpuuttaa mukaan. Sitä tehokkaammin voidaan sanoa Cleantechin ja Vihreiden vallankumouksen edistyvän.

Ja sitä kautta voidaan todistaa Vihreän ideologian luoneen satoja tuhansia uusia vihreitä työpaikkoja Suomeen.

Tapani Lahnakoski

Onhan se hienoa, että meillä on vielä vientiyrityksiä, vaikka vihreät on yrittänyt kaikkensa niiden kaatamiseksi. Minulle on ihan sama, mihin klusteriin ne kuuluvat, jos vientiin pystyvät ilman kohtuuttomia tukisaisia.

Tämä vihreiden taka-ajatus tässä on, että tällä cleantechilla kompensoimme kulut, mitkä menevät meidän toivottomaan yritykseemme pelastaa maapallon ilmaston. Jopa vielä niin, että tämä cleantech on sellaista, jota emme voisi hyödyntää, jos emme pelastaisi palloamme, ostaisi tuulimyllyjä ulkomailta, romuttaisi Helsingin erinomaisia hiilivoimaloita ja korvata ne jollain muulla, yms. eikä maksa paljon.

Jostain syystä samaiset firmat ovat puksuttaneet eteenpäin kymmeniä vuosia ilman cleantech-tukiaisia.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) Uskotko oikeasti, että luettelemiesi yritysten tavoite on tukea "vihreää ideologiaa"?
2) Cleantechin kriteeri (kerrottu myös yllä) on että tuote/palvelu vähentää asiakkaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, esim saastepäästöjä tai energiankulutusta.

Jouko Silvennoinen

Suoritetaan vihreä kuristus lopuillekkin perinteisille vientiyrityksille niin kaikki mikä vähänkin viitta clenteckiin on enemmän kuin muu vienti,pidetään huoli ettei vihreitä eikä vasensiipeä seuraavassa hallituksessa näy eikä kuulu....

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Satu, jos sallit kysyn Sinulta vähän asian vierestä:

Viimeisimmässä A-talk ohjelmassa keskustan, kokoomuksen, demareiden ja persujen edustajat mielestäni yksiselitteisesti ilmoittavat tuulituen loppuvan , jo tariffin piirissä olevat tietenkin pois lukien.

http://areena.yle.fi/tv/2449677/#/play

Katso kohta 50:30

Mitä tämä Sinun mielestä käytännössä tarkoittaa?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Sitä, mitä mainitsemasi puolueet tarkoittavat, pitää kysyä heiltä.

Kun tuulivoimateknologian hinnat alenevat, on loogista että myös syöttötariffi alenee, ja aikanaan loppuu kokonaan. Jo nykyinen laki alentaa syötötariffia ensi vuodenvaihteesta. Sitä, mikä on oikea taso, en ala heittelemään lonklata.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

On se jännää, ettei näille self made savupiipputeollisuuden lobbaajille mitenkään passaa teollisuuden oma cleantach sektoriluokitus. Luokitus nyt sattuu olemaan globaalisti käytössä tilastointia varten. Ihanko vaan vihreiden kiusaksi Suomessa pitäisi tilastot kirjata väärin? Joku tolkku tuohon menneisyyden perään haikailuun.

Tuo hehkulamppukeskustelu oli jo ihan huippua. Ei ole enää mitään järkisyytä käyttää kotona muuta kuin led valaistusta. Se uudistus onnistui hyvin, vaikka siihen meni kymmenkunta vuotta. Uudistusprosessit ovat hitaita, mutta välttämättömiä. Kaiki maailman ihmiset eivät voi tuhlata suomalaisten tapaan energiaa ja raaka-aineita. Ne vaan eivät riitä, eikä ilmastoja biosfääri sitä kestä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Börje, se savupiipputeollisuus on sama kuin terästeollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta, telakkateollisuutta, paperikoneteollisuutta, rakennusteollisuutta, sahateollisuutta jne.

Kaikissa näissä teollisuuden haaroissa tarvitaan jatkuvaa high-tech kehittämistä ja innovaatioita. Osana tässä on ollut paitsi tuotteiden laadun jatkuva kehittäminen, niin myös käytettävän energian säästäminen, ilman että on tarvinnut puhua clean techistä. Energian säästö on tuotantokustannusten säästöä, jota ns. "savupiipputeollisuus" on tehnyt vapaaehtoisesti ilman byrokraattista ja toimintaa haittaavaa lainsäädäntöä.

Mutta tässähän se dialema onkin. Kun päästökauppa aloitettiin Suomi oli jo vähentänyt päästöjään merkittävästi moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Sitten Suomi vapaaehtoisesti asetti itselleen entistä tiukemmat päästövaatimukset, jotta oltaisiin vihreän idealismin mukaisesti eturivissä maailman parantamisessa.

Se on vähän niin kuin jalkaväkimiinojen kieltolain kanssa. Suomi luopui miinoista ollakseen esimerkkinä muille maille. Paljonko Suomen esimerkki on vaikuttanut Ukrainan ja Syyrian kriisialueiden miinojen käyttöön ?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Eli alan etujärjestön suorittama kyselytutkimus, jossa ei ole esimerkiksi identifioitu mitä tarkoittaa "clean tech", on mielestäsi validi tutkimus, joka pitäisi ottaa jostain syystä vakavasti? Minäkin työskentelen energiatehokkuuden alalla, mutta ei työtäni missään tapauksessa voi laskea johonkin clean tech-liikevaihtoon.

Ei minulla mitään ole clean techia vastaan, mutta tuollaista yksisilmäistä ja tarkoitushakuista propagandaa vastaan kyllä. Uskooko Satu Hassia enää kukaan yhtään missään asiassa?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Cleantech Finlandin sivuilta löytyy kriteerit mitä cleantechiin lasketaan. Tiivistelmä siitä löytyy edeltä ainakin pariin kertaan.

Reino Jalas

“On se jännää, ettei näille self made savupiipputeollisuuden
lobbaajille mitenkään passaa teollisuuden oma cleantach
sektoriluokitus. Luokitus nyt sattuu olemaan globaalisti
käytössä tilastointia varten.”

Missähän tuollainen kansainvälisesti (tai vaikka Suomessa) hyväksytty Cleantech sektoriluokitus mahtanee olla nähtävissä?

YLE:n mukaan Cleantech Finland brandin Suomessa omistaa Elinkeinoelämän Keskusliitto. Vuodelta 2010 olevan uutisen mukaan se oli myynyt Cleantech brandinsa käyttöoikeuden 60 yritykselle.

Myös Sitra touhuaa Cleantechin ympärillä. Sen sivustoilta ei kuitenkaan mitään sektoriluokituksia löydy, vaan toimenkuvana on kylvää tukirahaa Cleantech-brändin käyttöoikeuden saaneille yrityksille.
Sitra ohjaa nopeasti Cleantech Finlandille.kaikki aihetta koskevat jatkotiedustelut.

Ulkomaisilla saiteilla löytyy sekalaisia sivustoja joissa mainitaan että Cleantech luokituksessa olisi 8 pääryhmää .

Niiden pääryhmien alle näyttäisivät mahtuvan likimain kaikki toimialat, ydinvoimaloita myöten. Metsäteollisuutta suuremmaksi kasvanut työpaikkojen tarjoaja, Cleantech-taikasana, tuntuu menevän blogistille. Hyväksytyllä listalla oleva Cleantech ydinvoimala menettelee kai silloin myös?? Kunhan se tuottaa pikkaisen vähemmän ydinjätteitä kuin aikaisempaa versiota olevat ei-Cleantech voimalat.

---
Cleantech-luokitukset ja tavaramerkit lienee jonkinlainen bisnes, ainakin niiden myyjille. Samoin höpöttämällä Cleantech-taikasanaa voi helpolla laittaa rahanpyyntöanomuksia menemään Sitralle, Tekesille etc.

Energiatehokkuutta, ekologisuutta, raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä, materiaalien kierrätystä yritykset ovat tavoitelleet jo kymmenien vuosien ajan. Myyjä uudistaa ja koettaa koko ajan tehdä sellaista tuotetta jota asiakkaat haluavat. Normaalia kaupankäynnin peruskauraa jo ainakin Rooman valtakunnan ajoilta asti.

Tuon yritysten normaalistikin tekemän uudistumisen ohella, en tiedä että onko Cleantech höpötys luonut yhden ainokaista avoimen sektorin uutta työpaikkaa Suomeen.

Julkiselle puolelle ministeriöihin ja avustuksilla eläville järjestöille kyllä on virkoja perustettu. Näillä kyseisillä uusilla Cleantech työpaikoilla vaan ei Suomen taloutta nosteta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kaksi tärkeää huomiota:

1) MIKSI metsäteollisuus on menettänyt työpaikkoja?

2) Kemianteollisuus on nykyisin Suomen suurin vientiteollisuuden sektori.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Mm siksi että painopaperin kulutus teollisuusmaissa on laskussa.

Toimituksen poiminnat