*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Uusiutuvan energian tuki - hyvä vai paha?

  • Tuulivoiman kasvu EUssa 2000-luvulla
    Tuulivoiman kasvu EUssa 2000-luvulla
  • Aurinkosähkön kasvu EUssa 2000-luvulla
    Aurinkosähkön kasvu EUssa 2000-luvulla
  • Tuuli- ja aurinkosähkön hintojen lasku määrän kasvaessa
    Tuuli- ja aurinkosähkön hintojen lasku määrän kasvaessa
  • Aurinkopaneelien hintakehitys Saksassa 2006-2013
    Aurinkopaneelien hintakehitys Saksassa 2006-2013
  • EU-maiden osuudet uudesta tuulivoimasta 2014
    EU-maiden osuudet uudesta tuulivoimasta 2014
  • Sähkön markkinahinnan kehitys Saksassa 2002-2013
    Sähkön markkinahinnan kehitys Saksassa 2002-2013

Onko uusiutuvan energian tuki hyvä vai huono asia?

 

Kysymyksen voi ymmärtää kahdella tavalla. Onko hyvä vai huono asia, että uusiutuvaa energiaa tuetaan? Tai onko Suomen nykyinen uusiutuvan energian tuki rakennettu hyvin vai huonosti.

 

Käsitellään ensin ensimmäistä kysymystä, onko hyvä vai huono, että uusiutuvaa energiaa tuetaan. Vastaus tähän on selkeästi myönteinen.

 

Uusiutuvan energian tuella pyritään kahteen asiaan. Ensimmäinen niistä on luoda myönteinen kehityskierre, jossa investoinnit uusiutuvaa energiaa hyödyntävään teknologiaan nopeutuvat, sen myötä teknologian hinnat halpenevat ja ilmastonmuutoksen hillintä helpottuu. Toinen on pitää yllä ja kehittää oman maan teknologista osaamista, luoda ja pitää työpaikkoja. 

 

Myönteinen kierre on saatu aikaan. Investoinnit tuulivoimaan ovat kasvaneet voimakkaasti, samoin aurinkoenergiaan. 2000-luvulla tuulivoiman kapasiteetti on EU-alueella kasvanut kymmenkertaiseksi, 12,9 gigawatista 128,8 gigawattiin. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti oli vuonna 2000 häviävän pieni, 2013 se oli yli 80 000 MW, eli yli 80 GW. (1) (2)

 

Myös teknologian hinnat ovat laskeneet. (3)

 

Ensimmäisen tehtävänsä eurooppalaiset uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat täyttäneet hyvin. Ensin tuuli- ja sitten aurinkoteknologia on saatu myönteiseen kehityskierteeseen, josta hyötyy koko maailma, koska ilmastonmuutoksen hillintä helpottuu.

 

Entä tukien toinen tehtävä, auttaa luomaan liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä?

 

Siinä löytyy hyviä ja huonoja uutisia. Maat, jotka päättivät ottaa käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffit, kuten Tanska ja Saksa, pärjäsivät pitkään erinomaisesti vientimarkkinoilla, jotka kasvoivat. Mutta tekniikan kehityksen myötä kilpailu on koventunut, tuuli- ja aurinkoteknologiaa on alettu tuottaa Kiinassa, Intiassa ja monessa muussakin maassa. Aurinkopaneelien valmistusta on siirtynyt pois Saksasta ja Euroopasta. Uusiutuva energia on silti merkittävä työllistäjä. Kansainvälisenä yhteistyönä tehdyssä REN21-raportissa arvioidaan, että vuonna 2014 Saksassa oli 370 000 uusiutuvaan energiaan liittyvää työpaikkaa ja koko EUssa 760 000. Esimerkiksi aurinkoenergiaan liittyviä työpaikkoja on paneelien valmistamisen lisäksi asennuksessa ja huollossa. Ne ovat paikallisia työpaikkoja, joita ei voi ulkoistaa muihin maanosiin.

 

Vaikka Tanskassa tuulivoiman rakentamisvauhti on hidastunut, tanskalainen Vestas on edelleen yksi maailman johtavia tuulivoimayrityksiä. (4)

 

Vastaus siihen, onko hyvä asia, että uusiutuvaa energiaa tuetaan, on selkeä kyllä.

 

Entä onko Suomen nykyinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä hyvä? Mielestäni se ei ole paras mahdollinen.

 

Keskeinen vinouma on, että uusiutuvan energian tukea on lähdetty rakentamaan isojen firmojen näkökulmasta. Sähkön pientuotanto on sen ulkopuolella ja sen myötä tavalliset perheet ja pienyritykset, ja iso osa maatiloistakin. Useimmissa EU-maissa tuetaan syöttötariffilla (takuuhinnalla) myös sähkön pientuotantoa. Suomessa tuen voi saada vain tuulivoimala, jonka teho on vähintään 500 kW. Aurinkosähköä ei tueta lainkaan.

 

Tanskassa tuulivoiman tuotanto lähti liikkeelle ruohonjuuritasolta, maanviljelijöistä ja paikallisista osuuskunnista. Saksassakin edelleen melkein puolet uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista on yksittäisten ihmisten, perheiden ja osuuskuntien omistuksessa, vuonna 2012 osuus oli 47%. (5)

 

Koska aurinkosähkölaitteiden hinnat ovat tulleet alas reipasta vauhtia, kannusteeksi aurinkosähköpaneelien asentamiseen Suomessa todennäköisesti riittäisi nettomittarointi. Se tarkoittaa, että kuluttajaa laskutetaan hänen verkosta ostamansa ja verkkoon syöttämänsä sähkön erotuksesta. Käytännössä aurinkopaneelien omistaja saisi verkkoon syöttämästään sähköstä saman hinnan kuin millä hän itse ostaa sähköä verkosta. Näin tehdään monin paikoin Yhdysvalloissa ja EU-maista Hollannissa. s 36:

http://www.epia.org/fileadmin/user_upload/Publications/EPIA_Global_Market_Outlook_for_Photovoltaics_2014-2018_-_Medium_Res.pdf

 

Saksassa joitakin vuosia sitten aurinkopaneelien asentaminen kasvoi räjähdysmäisesti, kun paneelien hinnat laskivat odotettua nopeammin ja syöttötariffi oli siihen nähden kohtuuttoman suuri. Aurinkosähkön syöttötariffia alennettiinkin, mikä oli aivan oikein. Nyt se on enää 8,7 c/kWh.

 

Tuulivoiman tukea on Suomessa moitittu liian korkeaksi. Nykyinen tukitaso päättyykin tämän vuoden lopussa. Sen tarkoitus oli saada tuulivoimainvestoinnit viimein vauhtiin Suomessakin. Tässä on onnistuttu. Suomihan on yksi hitaimmin tuulivoimaan investoinneista EU-maista - siitä huolimatta että suomalaiset yritykset ovat kehittäneet paljon alan teknologiaa. Viime vuonna Suomi jo näkyi siinä piirakassa, johon on koottu EU-maiden vuotuiset tuulivoimainvestoinnit. EWEAn vuosiraportin sivulta 4 näkyy, että viime vuoden lopulla Suomessa oli tuulivoimaa 627 MW, kun esimerkiksi Ruotsissa sitä oli 5425 MW eli yli 8-kertaisesti. Koko EUn tuulivoimasta Suomen osuus oli 0,48 %.

http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

 

Entä onko nykyisen lain mukainen tukitaso ensi vuoden alusta alkaen oikea? Siihen en halua antaa vastausta lonkalta. Uusiutuvan energian tuen tavoitehan ei ole ansiottomien voittojen antaminen sijoittajille, vaan alan osaamisen kehittäminen kotimaassa. Oikea tukitaso riippuu tuulivoimaloiden hintakehityksestä. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa tukea ei tarvita.

 

Entä tuleeko uusiutuvan energian tuki kuluttajille kalliiksi? Tämähän on tavallisin argumentti uusiutuvan energian tukea vastaan.

 

Sen lisäksi, että uusiutuvan energian tuet eivät ole ikuisia ja ne laskevat ajan myötä, on hyvä muistetaa, että tuuli- ja aurinkosähkö myös laskevat sähkön markkinahintaa. Sähköpörssissä hinta muodostuu kunkin hetken rajatuotantokustannuksiltaan kalleimman sähkön mukaan. Tuuli- ja aurinkosähkö syrjäyttävät verkosta rajakustannuksiltaan kalleimpia fossiilivoimaloita, mikä alentaa sähkön markkinahintaa. Tästä käytetään englanniksi nimitystä "merit order effect" MOE.

 

Ainakin joissakin tapauksissa ja ainakin joidenkin selvitysten mukaan MOEn vaikutus sähkön hintaan on jopa isompi kuin syöttötariffin. Ensimmäisen tämän tuloksen sisältävän raportin näin yli 5 vuotta sitten. Se oli luultavasti tämä Fraunhoferin, "Saksan VTT:n" raportti vuodelta 2007.

http://www.isi.fraunhofer.de/isi-wAssets/docs/e-x/working-papers-sustainability-and-innovation/merit-order-effect.pdf

 

"Faktabaari" tutki äskettäin väitettä, että uusiutuva energia alentaa sähkön markkinahintaa kokonaisuutena isommalla rahamäärällä kuin tuki maksaa ja päätyi tulokseen 50-50. Uskon, ettei MOEn alentava vaikutus sähkön hintaan aina ja kaikkialla ole suurempi kuin syöttötariffin hintaa nostava vaikutus. Mutta raportteja joiden mukaan eri maissa on useiden vuosien pituisia jaksoja, jolloin näin on ollut, löytyy netistä useita esimerkiksi haulla "feed in tariff merit order effect".

 

Tässä espanjalaisessa raportissa kehitetään laskentatapa, jolla voidaan arvioida milloin MOE alentaa sähkön hintaa enemmän kuin syöttötariffi sitä nostaa. Raportti mainitsee, että vuosina 2005-2010 MOEn sähkön hintaa alentava vaikutus on Espanjassa ollut suurempi kuin syöttötariffin vaikutus.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0196890414002568

 

Tämän raportin mukaan Italiassa vuosina 2009-13 MOE:n vaikutus on ollut tuulivoiman osalta isompi kuin syöttötariffin mutta aurinkosähkön kohdalla tilanne on päinvastainen.

http://www.dt.tesoro.it/export/sites/sitodt/modules/documenti_en/analisi_progammazione/working_papers/WP_N_9_-2014.pdf

 

Myös Pöyryn Euroopan tuulivoimayhistys EWEA:lle vuonna 2010 tekemän kirjallisuusselvityksen johtopäätös on, että tuulivoima kokonaisuutena alentaa sähkön kuluttajahintaa. EWEA:a voidaan tietysti pitää tässä asiassa puolueellisena tahona.

http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/reports/MeritOrder.pdf

 

Suomessa rummutetaan aktiivisesti sitä, että Saksassa tavallisille kuluttajille sähkö on paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Näin on. Yksi tärkeä syy siihen on, että paljon sähköä kuluttava suurteollisuus on Saksassa vapautettu syöttötariffin kustannusten maksamisesta. Minusta tämä ei ole oikein, mutta näin ovat Saksan hallitukset päättäneet. Suurteollisuus sen sijaan on päässyt hyötymään sähkön markkinahinnan laskusta.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch/pdf-files-englisch/news/electricity-prices-and-production-data-2013.pdf

 

Jätän mieluusti tutkijoiden ratkaistavaksi, onko merit order effectin sähkön pörssihintaa alentava vaikutus sähkön kokonaishintaan isompi kuin syöttötariffin, vai päinvastoin, milloin ja missä. Mutta selväksi lienee kuitenkin tullut, että lasku syöttötariffista ei ole koko totuus. Plussan puolelle tulee sähkön markkinahinnan alenemisen lisäksi fossiilienergian tuontilaskun pieneneminen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät työpaikat. Ja tavoitteenahan on päästä tuista eroon teknologian hintojen laskun myötä.

 

Koko ajan kannattaa pitää mielessä, että kalleimmaksi tulee ilmastonmuutoksen päästäminen ryöstäytymään. Jos maapallo muuttuu sellaiseksi, ettei se kykene ylläpitämään nykyisenkaltaisia ihmisyhteiskuntia, suomalaistenkin vitsit ovat vähissä.

 

 

(1) http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

(2) http://www.epia.org/fileadmin/user_upload/Publications/EPIA_Global_Market_Outlook_for_Photovoltaics_2014-2018_-_Medium_Res.pdf

(3) http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/ragwitz_en.pdf

(4) http://energytransition.de/wp-content/themes/boell/pdf/en/GET_infographics.pdf

(5) http://www.ren21.net/portals/0/documents/resources/gsr/2014/gsr2014_full%20report_low%20res.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kun meillä nyt on päästökauppa, niin senhän pitäisi tarkoittaa, että päästöjä ei synny enempää kuin mitä kiintiöt ovat. Miksi sen lisäksi pitää olla muita tukia?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Pääsökauppmrkkiila on yli 2 mrd CO2-tonnin yläjäämä, mikä on enemmän kuin päästökauppasektorien vuotuiset päästöt. Jos järjestelmää ei korjata, ylijäämä vain kasvaa vuoteen 2020 asti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ylijäämä ja päästöoikeuden edullinen hinta on kai seurausta siitä, että päästöt ovat pienentyneet ennakoitua nopeammin. Luulisi, että tällainen kehitys oltaisiin otettu ilolla vastaan.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #17

Ylijäämä johtuu monista asioista:
1) monien EU-maiden (myös Suomen) hallitukset antoivat kaudelle 2008-2012 liikaa päästöoikeuksia oman maansa firmoille, ilmaiseksi. Tästä jäi iso ylijäämä ja ne päästöoikeudet ovat edelleen voimassa.
2) yli 90 % teollisuuden päästöoikeuksista jaettu ilmaiseksi myös 2013 jälkeen.

Jos EUn päästövähennystavoite, vuoteen 2020 mennessä -20% verrattuna vuoteen 1990, olisi ilmaston kannalta riittävä, asia olisi ok. Mutta valitettavasti teollisuusmaiden päästövähennysten 2020 mennessä pitäisi olla lähempänä 40%:a kuin 20%:a, jotta etenisimme niin ripeästi kuin olisi tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi alle 2 asteen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #35

Jos päästöoikeuksia on viljelty liikaa ja päästöjen pienetäminen tehdään tukemalla muutamia energiantuotantomuotoja suoraan, niin siitähän seuraa, että päästöoikeuksista jatkossakin on ylitarjontaa, eikä päästökauppa koskaan toimi tarkoitetulla tavalla.

Jouko Vanne

Yleensä jätän lukematta jutut, joissa vilahtaakin termi uusiutuva energia, sillä sellaista ei ole. Kun olet käyttänyt energian se on hävinnyt kuin pieru Saharaan. Takaisin sen saat vain käyttämällä palautukseen enemmän energiaa kuin alunperin siitä sait. On vain auringon fuusioydinenergiaa, joka on meillä kahdeksassa minuutissa valona ja lämpönä tai sitten varastoituneena öljyyn, kivihiileen, turpeeseen, muuhun biotavaraan, sekä tuuleen ja vesivoimaan.

Maalämmössäkin osa on radioaktiivisten mineraalien tuottamaa fissioydinenergiaa.

Gravitaatioenergia (vuorovesi) taitaa olla ainut ydinenergiavapaa muoto, mutta sekään ei ole uusiutuvaa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouko,

turha siunun on sanamerkityspilkkuilla: uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista - ei ehtyvistä, luonnonvaroja ehdyttävistä - lähteistä. Jatkuvasti uutta aurinko- ja tuulienergiaa syntyy niin kauan kuin auringon ydin tuottaa fuusioreaktioillaan energiaa, jota me sitten 'kulutamme' eri väylien kautta eri pituisina aikoina tuulella ja auringolla eri tekniikoin.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Vosiko Hassi avata minulle tyhmälle sen, mitä oikeastaan on uusiutuva energia? Onko se pelkästään auringonvalo ja tuuli, vai voisiko se olla ehkä jopa hieman jalostuneempaa ja mahdollisesti jopa ennustettavissa olevaa? Minulla kun sattuu olemaan tontilla eräiden arvioiden mukaan vuosittain uusiutuvaa lämpöenergiaa reilun 20 omakotitalon lämmityksen verran, vai onko minua kusetettu? Niin ja minkään tukijärjestelmien piiriin en toki kuulu, enkä luonnollisesti tule koskaan kuulumaankaan, koska en ole mukana niissä piireissä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muun muassa
- aurinkoenergiaa
- tuulivoimaa
- vesivoimaa
- bioenergiaa (mikäli se ei johda esim metsien vähenemiseen)
- geotermistä energiaa

Jos oman tonttisi asialla tarkoitat maalämpöpotentiaalia, niin kyllä myös maasta otettava lämpöenergia luetaan uusiutuvaksi energiaksi. Vihreät ovat esittäneet sitä, että kotitalousvähennystä korotetaan nykyisestä silloin kun koti remontoidaan vähemmän energiaa kuluttavaksi, mielestäni myös suoran sähkölämmityksen tai öljylämmityksen vaihtaminen maalämmölle kuuluu tähän.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Ok, jos nyt kuitenkin maalämmön sijaan kyse olisikin uusiutuvasta bioenergiasta, joka ei johda metsien vähenemiseen, niin mitä keinoja vihreillä on tämän energiamuodon tukemiseen ja ketkä voivat päästä mahdollisen tuen piiriin?
Toki metsäkin vähenee tultuaan elinkaarensa päähän, mutta se lienee liian paljon vaadittua ymmärtää teiltä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #16

Myös bioenergian käytölle sähköntuotannossa maksetaan syöttötariffi. Vihreät väänsivät myös sen puolesta 2007-2011 hallituksessa, joka syöttötariffilain sääti.
Tässä linkki siihen lakiin, mm metsähake ja biokaasu mukana
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101396

Olavi Kinnunen Vastaus kommenttiin #37

Eikö kantti antanut periksi, että olisit kertonut senkin, kuinka vihreät väänsi seuraavassa hallituksessa turpeelle lisäveron.
Jonka seurauksena, myös energiapuun hinta nousi niin korkeaksi, että lämpölaitokset alkoivat käyttää kivihiiltä.
En usko, että se oli kansantaloudellisesti, kovinkaan järkevä vääntö.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #16

Outi,

"mutta se lienee liian paljon vaadittua ymmärtää teiltä": mitä tarkoitat tällaisella kyseellä? Saatko siten kenties paremman - itseäsi paremmin tyydyttävän - vastauksen?

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #67

Ilkka hyvä, vastaus on tullut perille vuosien saatossa monin muodoin. Satu Hassi tässä vielä viimeistelee sanomaa tariffinomaiseen lainmuotoon, joka tyydyttää niitä, jotka sisäpiireissä pääsevät maistelemaan veronmaksajilta kerättyä taivaan mannaa. Meille muille tämä on jo meneen talven lumia, niin kuin moni muukin suomalainen tuotannon muoto, mainitsematta nyt erikseen sitä Lumiaa.
Tyydyn nykyisin kaikkiin vastauksiin, kas elämä opettaa olemaan nöyrä - tasa-arvo ja ihmisoikeudet kun eivät kuulu kaikille, vain sille äänekkäimmälle ja parhaiten järjestäytyneelle ryhmälle.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #73

Outi,

miksi ihmeessä et sinäkään tutustu moniin selviin ja yksinkertaisiin ao. faktoihin?? - mutuilet maksavasi "hirveitä" tuulivoimatukia - vähenevät jos ei itsestään niin ajassa kuitenkin - ja samalla sumutatkin sillä itseäsi maksamalla kuitenkin tarpeettomasti ja kyseenalaisesti moninkertaisia summia saastuttavien ydinvoima- ja fossiilisten tukia!!

Aloita vaikkapa täältä:

Alkuun kannustavat tuulituetkin vähentävät CO2- päästöjä :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1905...

Ethän tukehtunut heti infoähkyyn? - väännän kyllä muustakin kuin rautalangasta, nimim. "kokemusta on"...

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala Vastaus kommenttiin #84

Kiitos Ilkka, mutta minua eivät enää kiinnosta co2:set tai viranomaisten hömppäsäädökset, kas kun laki ei ole sama kaikille. Minun omistamalleni luonnonsuojelualueelle on saanut kaivaa ojan, mutta minäpä en saa ruopata veneväylääni samalla menetelmällä edes omistamalleni alueelle, näin lakia noudattava viranomainen on asiansa ilmaissut, joten turhaa tuuleen kusemista kertoa minulle faktoista. Kiitos kuitenkin "hyvässä hengessä" "yrittämisestä".

Lompsa on taas yön yli pöydällä auki, saa tulla hakemaan jos tarve vaatii.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #86

Outi,

miksi yleistät kaiken vain CO2: een tai yleistäen eri viranomaisten säädöksiin, etkä tutustu tähän, itse monipiippuiseen uusioenergia-asiaan, vaan yrität väitellä vain niistä perättömiä mutusasioita - nyt taas ihan muusta kuin tuulivoimasta??

Jos taas olet nuivistunut noista ruoppausasioista, niin kirjoita siitä - laaja aihe sekin - siis niistä ihan oma bloginsakin, tnx.

Jos olisit tarkempi sihdissäsi sinäkin, et päätyisi harmissasi - olen vääntänyt ko. tärkeästä asiastasi jopa kirjelmiäkin aikoinani (Kuivajärvi/Tammela) - Don Quijottien huutokuoroon - ethän, hyvä ihminen, hyvä Nainen?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Maassamme jää vuosittain hakkaamatta 20 miljoonaa kuutiota, tällä olisi kyllä merkitystä uusituvana kotimaisena energiantuotannossamme.
Puu on pitänyt suomalaiset ennenkin talvellakin puisissa rakennuksissaan lämpimänä.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Tuo oli poliitikon kirjoittama jossa sotketaan asioita, rinnastetaan väärin, esitetään totuutena asoita jotka eivät sitä mitenkään ansaitsisi, käytetään tuulivoimaa kehuvina asiantuntijoina sellaia joilla on oma etu kyseessä ja lupaillaan sellaista mitä ei voi luvata sekä pelotellaan.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Tarkennatko, mitkä lähteet eivät kelpaa.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Lähinnä sinun kirjoitus kokonaisuudessaan ei kelpaa

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #58

Hannu,

tyypillinen ns. poliitikon tyhjänpuhuva vastaus "äänestäjiä tulee auttaa - eritoten heikompia" - mutta miten ja miksi?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Hannu,

pitää paikkansa juuri mutuilijoiden osalta - täällä muutakin:

Alkuun kannustavat tuulituetkin vähentävät CO2- päästöjä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1905...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Väite, että tuulivoiman syöttötariffi alentaa sähkön hintaa on mielikuvituksen tuote. Näin ei ole tapahtunut Saksassa eikä Tanskassa.

https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/01...

http://faktabaari.fi/fakta/maksaako-tuulivoiman-sy...

https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/12...

Satu Hassi on jankuttanut tätä samaa jo vuodesta 2008, mutta sitä sähkön alenemista ei ole tapahtunut missään massa, jossa uusiutuvaa energiaa on suuremmin rakennettu.

Espanja luopui tuulienergian tukemisesta. Miten se voi olla esimerkkinä sähkönhinnan alenemiseen?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) Faktabaarikin toteaa, että merit order effect (MOE) laskee sähkön markkinahintaa, koska tuulisähkö poistaa verkosta rajakustannuksiltaan kalleinta fossiilisähköä. Sitä asiaa ei ymmärtääkseni kiistä kukaan joka yhtään tuntee sähkömarkkinoita.
2) Kiista (ja kysymys jota Faktabaari tutki) koski sitä, onko MOEn kokonaisvaikutus kuluttajien sähkölaskuun isompi kuin uusiutuvan energian tukien hinta. Tältä osin Faktabaari päätyi 50-50 tulokseen. Joidenkin selvitysten mukaan on, ainakin joissakin maissa ja joinakin vuosina.

Minusta uskottavimmalta vaikuttaa se, että riippuu mm tukien suuruudesta, markkinatilanteesta yms asioista, kumpi vaikutus on isompi, sähkön hintaa nostava vai sitä laskeva.
Blogissani on linkkejä selvityksiin, joiden mukaan kokonaisvaikutus on ollut sähkön hintaa alentava. Vastakkaisiakin tuloksia löytyy.

3) Selväksi käy (mm Faktabaarista) ainakin se, että tuulivoiman vaikutus sähkölaskuumme on pienempi kuin pelkästä tukien määrästä voisi päätellä.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Voisiko Satu Hassi täällä kertoa millä nämä uusiutuvan energian tuet maassamme rahoitetaan? Koulutuksesta, sairaista vai vanhustenhuollosta siirretään? Kenties ulkomaanavusta? Vai kylmästi lisälainallako?

Luultavasti "vastaus" sisältää taas maininnan miten nykyisiä energiamuotojakin tuetaan jne. Ei tueta samalla tavalla mutta jätetään se keskustelu myöhemmäksi ja keskitytään nyt vaan uusiutuvien energiatukien rahoitukseen. Kai se on selvä kun sitä kerran vaaditaan?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Alkuperäinen tarkoitus oli kerää raha samalla tavalla kuin esim Tanskassa ja Saksassa, suoraan sähkön hinnassa. Jostain minulle käsittämättömästä syystä valtiovarainministeriö väitti että tämä olisi perustuslain vastaista. Tämä on minusta outoa, koska jo aikaisemmin oli päätetty (hallituksessa jossa vihreät eivät olleet) antaa turpeelle syöttötariffi, joka kerättiin sähkön hinnassa.
Käytännössä raha kerätään sähköverolla. Sen sijaan että se menisi suoraan syöttötariffiin, kuten mm Saksassa ja Tanskassa, raha kierrätetään valtion budjetin kautta.

Vertailun vuoksi: Tämän vuoden helmikuuhun mennessä tuulivoimalle oli maksettu tukea kaiken kaikkiaan 80 milj €. Helmikuussa hallius päätti myöntää melkein 100 milj € Talvivaaran juokseviin kuluihin. Finnveran kautta Talvivaaralle menee 45 milj €. Valtio on ostanut (tällä hetkellä arvottomia) Talvivaaran osakkeita 150 milj eurolla.

Tuulivoiman tuella sentään
- vähennetään fossiilienergian tuontia (energian tuonti nyt n 8,5 mrd €)
- kehitetään ja ylläpidetään kotimaisten yritysten osaamista alalla, joka kasvaa nopeasti maailmassa
- autetaan omalta osaltamme tuulivoimateknologian hinnan halpenemista. Blogissani olevasta kuvasta näkyy, että tuotantokapasiteetin jokainen 2-kertaistumnen on alentanut teknologian hintaa noin 22%.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

kiitos satu vastauksestasi. Eli rahat kerätään tasaverolla nimeltään sähköveron nosto. Summat ovat aika huimia, taitaa sähkölaskut moninkertaistua pihtiputaan mummolle sitten. Koskisiko tämä sähköveron huima nosto myös vielä jäljelläolevaa teollisuuttamme?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #45

Jari,

hieman suhteellisuudentajuakin jo aiempien tuuli-. vs. ydinvoiman ja fossiilistien tukien monikertaisen eron kera:

"Suomessa on n. 5,5 miljoonaa asukasta. Tuulivoimatuki asukasta kohden on n. 7 eurosenttiä vuorokaudessa. Hirveä rasite veronmaksajille?"

"On itsestään selvää, että ilmaisien energioiden tuuli- ja aurinkovoimalat tulevat itsensä 5 vuodessa kuoletettuaan käytännössä ilmaisiksi energioiksi.

Täysin toisin kuin alati kallistuvan polttoaineen ydinvoimalat. TVO ei ole saanut edes investointiaan takaisin. Säteilyt tuhoaa voimalassa turbiinit 7vuodessa uusittaviksi. Tappavan ydinjätteen jälkihuoltoon palaa myös miljardeja. Puhumattakaan siitä miten alati köyhemmäksi tuleva uraanipolttoaineen hinta kertautuu jatkuvasti.

Tai Fukushiman Japanin 54 tuhoutuneen reaktorin kustannukset ja turvavaatimuksien kasvut nostavat alati uusien reaktorien kustannuksia pilviin. Jo 2012 ydinvoima olikin 3- kertaa kalliimpaa tuulivoimaa jo!"

"Konkurssin partaalla TVO:n epäonnistunut OL-3 hanke tai konkkaan mennyt Talvivaaran uraanikaivos on paljastavaa esimerkkiä manipuloijien motiiveiksi:

"Ydinvoimaa VALTIOTUKIAISIN! Maksoi mitä maksoi! Teki tappiota miten paljon vaan!"

Energiapuolella ydinmonopolit TVO/Fortum/ Fennovoima tietävät sähkön kysynnän laskeneen ydinvoiman kannattavuudet kusirajaansa JO vuosikaudet pysyvästi. Nyt kun ydinyhtiöt lomauttaa kasvavasti. Haluavat poistaa kertaluokkia KANNATTAVAMMAT kilpailijansa sähköntuotannon monopoli markkinoiltaan vaikka viranomaisten korruptoinnein!"

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/sho...

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Muutama tarkennuspyyntö ja havainto:

"Tämän vuoden helmikuuhun mennessä tuulivoimalle oli maksettu tukea kaiken kaikkiaan 80 milj €" Mistä alkaen?

"vähennetään fossiilienergian tuontia (energian tuonti nyt n 8,5 mrd €)"
Paljonko vähennetään?

"kehitetään ja ylläpidetään kotimaisten yritysten osaamista alalla, joka kasvaa nopeasti maailmassa" mutta ei ole kannattavia ja myydään ulkomaille.

Tuulivoimalla ei ole juuri kehittymisen edellytyksiä. Aurinkovoimalla sitä vastoin on, vaikka Suomessa aurinkoa on liian vähän, niin sille löytyy kyllä jotakin käyttöä, kuten esim. kesämökit joihin ei ole vedetty sähköä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #93

1) Siitä alkaen kun syöttötariffia alettiin maksaa.
2) Siitä en ole nähnyt tilastoa, paljonko tuulivoima tähän mennessä vähentänyt fossiilisten käyttöä. Varsinkin talvella hyvätuulisina päivinä tuulivoima kuitenkin vähentää pääasiassa fossiilisähkön tuotantoia.
3) Maailmassa asennettiin viime vuonna 51 000 megawattia uutta tuulivoimaa.
4) Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimakapasiteetin 2-kertaistuminen on aina alentanut teknologian hintaa noin 20%. Samahan tapahtuu kaikille teknologioille, kun ne yleistyvät, on taåpahtunut esim matkapuhelimille ja tietokoneille.

http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2015/03/GWE...

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuule...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

KUINKA MONTA AÚRINKOPANEELIA MAKSAA YKSI YDINVOIMA

Suomen suurin aurinkovoimala on käynnistynyt Helsingin Suvilahdessa suuren kohun myötä.

• Asennettu teho: 340 kW
• Arvioitu vuosituotto: 275 MWh
• Laskettu kapasiteettikerroin: 9,2 %
• Keskiteho: 32 kW
• Voimalan hinta: 600 000 €

Voimalan käyttöönotto lisäsi maamme aurinkosähkötehoa 10 %.

Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa. Voimala rakennettiin noin kuukaudessa, ja siitä tuli Suomen suurin. Jos tämä suhteutetaan toiseen Suomen suurimpaan, miltä se mahtaa näyttää?

Olkuluoto 3:
• Asennettu teho: 1 600 000 kW
• Arvioitu kapasiteettikerroin: 90 %
• Laskettu vuosituotto: 12 614 400 MWh
• Keskiteho: 1 440 000 kW

Nyt voidaan laskea, kuinka monta Suvilahtea tarvitaan tuottamaan yhtä monta megawattituntia kuin OL3, kuinka kauan niiden rakentaminen kestäisi ja mitä ne tulisivat maksamaan.

Tarvitaan 45 000 Suvilahtea.

Yhden rakentaminen kesti kuukauden, joten 45000 rakentaminen kestäisi 3770 vuotta, ja ne tulisivat maksamaan 27 miljardia Euroa.

https://planeetta.wordpress.com/2015/03/23/suomen-...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) Olkiluoto 3 on toistaiseksi tuottanut vain luulivoimaa. Rakentamisen alusta asti valmistumisaikataulu on viivästynyt vuodella joka vuosi, alun perin piti valmistua 2009, nyt sanotaan 2018.
2) Blogissani olevasta kuvasta näkyy, että Saksaan on vuoden 2010 jälkeen asennettu n 20 000 MW uutta aurinkosähkön tuotantokapasiteettia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olkiluoto III tehdään huolella valmiiksi, ja ranskalaiset toimivat palkanmaksajina.

Onko kellään mitään sitä vastaan, että Olkiluoto III on viivästynyt sen takia, että turvallisuusmääräyksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomioita! Valitettavaa se on kuitenkin ydinvoiman kilpailukyvyn kannalta asiaa tarkasteltuna, ydinvoimaa pidetään jatkossa kalliina energiana, vaikkakin turvallisena ja luotettavana energiamuotona.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #49

Välimiesoikeudessa Haagissa on jo vuosia kiistelty siitä, kuka maksaa OL3:n kasvaneet kustannukset, joiden suuruusluokaksi nyt arvioitu 9 mrd €. Laitoksen ostohintahan oli 3,2 mrd €. Jos TVO voittaa, ranskalaisille veronmaksajille tulee iso lasku. Jos riita pannaan puoliksi, TVO joutuu pulittamaan 3 mrd lisää, eli laitoksen hinta noin 2-kertaistuu verrattuna sovittuun ostohintaan.
Aika näyttää, mitä välimiehet Haagissa päättävät.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #52

Avaimet käteen hinta on OL3:a tilattaessa sovittu! No en tietenkään tiedä liikesalaisuuden piiriin kuuluvista asioista, myöhästymisistä ja muista tappioista en antaisi tuumaakaan periksi!

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #57

Näin ajattelee myös TVO - luonnollisesti. Mutta mitä neuvot TVOn tekemään, jos se häviää välimiesoikeudessa Haagissa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #97

Vaatimukset kummallakin osapuolella liikkuvat parin – kolmen miljardin €:n luokassa. Ratkaisu, jossa riita puolitetaan, eli suomalaisten osuudeksi jää oletettavasti maksettavaa 1,5 – 2,0 miljardia €:a yli tilattaessa sovitun hinnan? http://en.wikipedia.org/wiki/Olkiluoto_Nuclear_Pow...

Mikäli OL3 hinnaksi jää 4,5 – 5,0 miljardia €:a, olisi se vielä yli puolet alle sen mitä esim. englantilaiset joutuvat nyt maksamaan samanlaisesta ydinvoimalasta. Kun Säteilyturvakeskus (lyhenne STUK) on ollut vaatimassa parannuksia, pitäisikö TVO:n kuitenkin hyväksyä tämä välimiesoikeuden päätös, mikäli kokonaishinta vielä jäisi alle 5 miljardia €:a.
1 UK£ =
1.36511178 Euros

”According to the Hinkley contract, EDF and its partners will construct two reactors for £16 billion — that’s £8 billion per 1,600 mega-watt plant.” http://www.spectator.co.uk/features/9141142/why-ha...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Satu,

samoinkuin Fennovoimakin tekisi/tekee:

Yllättävä tulos: Tuulivoima voittaa Fennovoiman sähkön hinnassa :

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/yllattava+tu...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tu...

TVO: Ydinvoimalan viivästystä on "vaikea hyväksyä":

http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/09/01/tvo...

Lausunto ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevaan periaatepäätöshakemukseen Loviisa 3 / Olkiluoto 3 :

http://www.kaapeli.fi/~tep/lausunnot/ydinvoima.html

Synkkä perjantai - Suomi sitoutui Rosatomiin :

http://www.city.fi/blogit/emma-kari/ydinvoima

HS: Olkiluodon uuden ydinvoimalan hinnalla rakentaisi kolme uutta WTC-pilvenpiirtäjää:

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-12886726081...

Uusista ydinvoimaloista ei riittäisi vientiin sähköä 2035:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Comparing Financial Support :

Renewable energies versus Nuclear Power :

"For each of the countries analysed and for the EU as a whole (EU28), generating electricity using nuclear power requires more public support than renewables. The level of support required varies and mainly depends on the future electricity price; the future UK electricity price is predicted to be especially high."

http://www.e-think.ac.at/wp-content/uploads/2014/1...

http://www.e-think.ac.at/renewables-energies-versu...

Comparing the Costs of Renewable and Conventional Energy Sources:

"Wind and solar costs falling:

"The levelized cost of some wind and solar technologies has plummeted in recent years. The graphic below shows that the average cost of onshore wind has fallen from $135 per megawatt-hour in 2009 to $59 in 2014. That’s a 56 percent drop in five years. The cost of utility-scale photovoltaic technology has plunged from $359 per megawatt-hour in 2009 to $79 in 2014, a 78 percent decline. Lazard attributes these falling costs to “material declines in the pricing of system components (e.g., panels, inverters, racking, turbines, etc.), and dramatic improvements in efficiency, among other factors.”

"Other forms of solar power are expected to get even cheaper in the next few years. The graphic below shows that rooftop residential solar costs are expected to decline 42 percent between 2014 and 2017; for commercial and industrial photovoltaic installations, Lazard forecasts the levelized cost will drop 28 percent over the same period. “More efficient installation techniques, lower costs of capital and improved supply chains” are the driving forces behind these projected cost reductions."

http://theenergycollective.com/energy-innovation-l...

BWE/ German Wind Energy Association:

The full costs of power generation - A comparison of subsidies and societal cost
of renewable and conventional energy sources :

"Figure 6 shows the resulting surcharge by individual cost item for the average
household power rate in 2012. Instead of paying 26 cents for a kilowatt-hour in
2012, private households would have to pay 37 cents on the average if subsidies
and the cost of environmental impacts were factored into the price of conventional
power.

This comparison shows that the EEG surcharge for renewables (3.59 c/kWh in
2012) is actually a far more affordable way of producing a future power supply
that is friendly to the climate and environment – even assuming that it increases
considerably. It is a common misconception that renewables are driving up the
cost of electricity; in fact, they offset energy sources with a much higher price
tag for taxpayers and society."

https://www.wind-energie.de/sites/default/files/do...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Oheisesta linkistä voi tarkstella Saksan sähkön tuotannon rakenetta. Siitä ilmenee, mm. että rusko- ja kivihiili ovat Saksan sähköntuotannon perusta. Aurinko- ja tuulienergia ovat jopa Saksassakin marginaalisia tuotantomuotoja.

Siitä ilmenee myös se, että asennettu aurinkoenergia ja tuulienergiakapasiteetti tuottaa vain murto-osan niemellistehostaan. Toisin sanoen aurinko- ja tulienergian hyötysuhde niemellistehoihinsa verrattuna on surkea. Ydinsähkön, kaasulla tuotettavan sähkön sekä hiilisähkön tuotanto on joustavampaa ja sillä kyetään vastaamaan kysyntään.

Kuvaajista ilmenee myös se mittava aurinko- ja tuulisähkön tuotannon huojunta ( fluctuation ), jolla ei ole mitään tekemistä kulutustarpeen kanssa. Huojuntahan johtuu ilmastotekijöistä.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) Huojunta totta. Se on yksi syy siihen että kokonaan uusiutuvalla energialla toimiva sähköjärjestelmä tarvitsee älyverkon ja myös nykyistä kehittyneemmät ja halvemmat tavat varastoida sähköenergiaa. Deutsche Bank ennustaakin, että seuraava "killer app" on solar + storage.

2) Sähköntuotanto uusiutuvalla energialla ei kylläkään ole Saksassa enää marginaalinen, kokonaisuutena se oli 2014 isompi kuin mikään muu sähköntuotantomuoto. Toki vie aikaa muuttaa järjestelmä, jota on noin 200 vuotta rakennettu kivi- ja ruskohiilen varaan.
http://reneweconomy.com.au/wp-content/uploads/2015...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kiitos vastauksesta. Nyt olisi hyvä määritellä tarkasti mistä paljon puhutusta älykkäässä sähköverkossa on oikeasti kysymys ja missä vaiheessa sen kehittämisessä ollaan. Useissa keskusteluissa vedotaan älykkäisiin sähköverkkoihin ja annetaan ymmärtää että tämä ratkaisee aurinko- ja tuulienergian fysiikan lakeihin perustuvat ongelmat.

Onhan myös todettava,että hiilidioksiidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä tutkitaan ( CCS ja CCU ) ja kehitetään. Jos tähän kehityöhön suhtauduttaisiin yhtä optimistisesti tiedemaailmasssa kuin aurinko- ja tuulienergian kehttämisessä, niin sehän muuttaisi globaalia energiastrategiaa radikaalisti. Tällöinhän hiili-, kaasu- ja öljyenergian käyttö saisi aivan uudet ulottuvuudet myös CO2 -päästöistä huolissaan olevien näkökulmissa.

ks. linkki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_st...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #60
Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #60

Teknologia ymmärtääkseni paljolti olemassa.
Kyse siitä, että osaa sähkönkulutuksesta ohjataan kuluttajan ja verkon kannalta edullisimpiin hetkiin.

Esimerkiksi talossa, jolla on aurinkopaneelit, kannattaa ohjattavissa oleva osa sähkönkulutuksesta, esim maalämpöpumput/ boilerit ohjata kuluttamaan sähköä ensisijaisesti niinä hetkinä kun omalta katolta tulee sähköä.

Koko verkon näkökulmasta kyse on siitä, että verkko ohjaa sitä osaa kulutuksesta, jonka "palvelu" ei ole kiinni siitä minuutista tai tunnista, jolla sähköä kulutetaan, päälle niinä aikoina, jolloin
- muu kulutus on alhainen
- rajakustannuksiltaan alhaista tuotantoa (kuten aurinko- ja tuulisähköä) on tuotetaan paljon.

Esimerkiksi omassa kodissani eniten sähköä kuluttavat maalämpöpumppu, pakastin, jääkaappi. Ne voitaisiin aivan hyvin ohjata toimimaan siten, että kompressori hyrähtää päälle ensisijaisesti silloin, kun muu kulutus verkossa alhainen tai uusiutuvalla energialla tuotetun shkön määrä suuri.
Kun sähköautot ja ladattavat hybridit yleistyvät, myös ne voitaisiin ohjelmoida lataamaan akkua vastaavaan tapaan.

Suomessa on jo etäluettavat sähkömittarit, mutta en tiedä, tarjoaako yksikään sähkölaitos vielä kuluttajille sitä, että nämä saisivat sähköä edullisemmin jos ohjaavat soveltuvan osan kulutuksestaan verkon kannalta parhaisiin ajankohtiin - jotka yleensä myös niitä hetkiä jolloin sähkön hinta edullinen.

Ajan myötä älysähköverkko tod n tulee tarkoittamaan vielä sofistikoidumpia juttuja - aivan kuten mobiili tiedonsiirto tänään tarkoittaa asoita, joita 90-luvulla ei vielä osattu kuvitella vaikka kännyköitä jo oli.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

#74 - valitettavasti edelleenkin tuijottelet tuohon vanhaan lillukanvarsihokemaan "kun talvella ei paista eikä kesällä tuule" - ikäänkuin tuo jumitus olisi jokin "ikiliikkuja" - mutuna syrjäyttäsii kaikki ao. faktat...

Alkuun kannustavat tuulituetkin vähentävät CO2- päästöjä :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1905...

... siellä Saksassakin...

Olavi Kinnunen

Suomessa oli hyvin toimiva energiapuun keruujärjestelmä, missä kerättiin ensiharvennus ja teollisuudelle kelpaamaton tähde esim. latvukset ja kannot. Vihreiden viha turpeen polttoa kohtaan, aiheutti sen, että "viisaiden" vihreiden neronleimaus laittaa turpeelle lisäero, huomioimatta sitä, että samalla tehtiin energiapuun keräys kannattamattomaksi. Tämä tiesi noin 20 000 työpaikan menetystä ja koneyrittäjien, jotka olivat laittaneet kalustoa em. työtä varten. Konkursseja ja inhimillistä kärsimystä heille. Kaikki ainoastaan vihreiden turvevihan seurauksena. Lisäksi vihreiden halitukseen tulon kynnyskysymys oli energiaveron nostaminen, joka tapahtui sitten sähkön siirtoveron nostona. Pyydän kaikilta Jumalilta, että vihreät jätetään seuraavan hallituksen ulkopuolelle.
Meillä köyhillä työttömillä ja eläkeläisillä, ei ole varaa vihreisiin maailman parantajiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomessa olisi jo aika toimia suomalaisten parhaaksi, eikä vain haikailla auringon ja tuulen perään, kun niistä ei ole tullut kannattavaa energiantuotantomuotoa vielä muuallakaan, paremmissa tuuliolosuhteissa ja auringonpaisteessa.

”For all the vast subsidies it has been given, the wind industry is not fit for purpose. While it is clearly able to contribute during some periods, it cannot always do so and its cost is high, hitting the poor and taxpayers in an unacceptable manner. We will always need to rely on fossil fuel for the vast bulk of our energy consumption.” http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/en...

Englannissa haikaillaan jo jonkun muun perään kuin tuulivoiman, aurinkokennojen arvellaan tulevan viiden vuoden sisällä kilpailukykyiseksi energiantuotannossa, mutta aurinkokennoistakaan ei ole hyötyä silloin kun aurinko ei paista.

http://www.feelgreen.de/daenemark-stoppt-ausbau-vo...
Kuinka vaarallista tuulivoimalasta lähtevä melu ja välke on ihmisille ja eläimille. Loppuuko tuulivoimaloiden rakentaminen kokonaan? Tanskassa rakentaminen on jo loppunut melkein kokonaan, merelle rakennetaan vielä. Saksassa skeptisyys tuulivoimaloita kohtaan on nousussa? Tukien varassa toiminta on vielä pyörinyt, mutta kuinka kauan.

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?p_p_...

Tuossa kartassa Leipiö 2 on vain 1,5 km:n päässä Simon keskustasta? Tilaa olisi ollut viedä tuulivoimalat kauemmaksikin, lyhytnäköistä toimintaa? Ihmisillä ei väliä olisi, kun eivät ymmärtäneet valittaa tms. Näinkö se menee, kun edeltä käsin kerrotaan jääkaapin hyrinästä yms.

”Tuulivoimalat aiheuttavat meluongelmia lähes kaikkialla jos lähistöllä on asutusta. VTT:n tutkijan mukaan Ympäristöministeriön melumallinnuksen ohjeistuksessa rakenteellisia virheitä, koska mallinnukseen liittyvä virheraja oletetaan sisältyvän tuulivoimalan melutason takuuarvoon (LWAd). Lisäksi mallissa säävaihtelut ja jaksollinen sykintä huomioidaan virheellisesti. Melumallinnuksessa myös tuulivoimavalmistajan antama takuuarvo (LWAd) pätee ainoastaan standardisääolosuhteissa.  Lisäksi tuulivoimalan koko saattaa kasvaa hankkeen aikana.” http://sysmantuulivoima.blogspot.fi/2015/03/tuuliv...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Blogissani olevasta uvasta näkyy, että 2014 Britanniassa (UK) pystytettiin EUn toiseksi eniten tuulivoimaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #46

”1.3 GW of new wind power capacity was brought online during 2014, a 12% increase of the total UK installed capacity. The largest wind farms to come on stream in 2014 were Harestanes onshore (136 MW max. capacity) and West of Duddon Sands offshore (389 MW).” http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power_in_the_Uni...

Merituulivoimaloiden rakentaminen on käynnistymässä Englannin edustalla? Johtuen sen kalleudesta, varmuutta ennalta arvioidusta voimakkaasta kasvusta ei vielä kuitenkaan ole. Vaihtoehtoiset energiat voivat vielä jarruttaa merelle rakentamista. Saksassa merituulivoimaloiden rakentaminen on nyt pysähdyksissä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #46

Tuulivoiman pystyttämisen tilastot ja toisaalta tuulivoiman todellinen tuotto suhteessa nimellistehoon ja tehtyihin investointeihin ovat kaksi eri asiaa. Tämähän on havaittavissa Saksankin sähkön tuotannon tilastoista.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jouni,

# 75 - miksi sinäkin jatkuvasti hassaat aikaasi ja vaivaasi moisiin jatkuviin jankutuksiin pelkillä uusiutuvien tarkoitushakuisilla muduillasi?? - Ei sinunkaan pravdasi muutu faktoiksi, vaikka toistelisit niitä miten usein ja miten useilla saiteilla tahansa, päinvastoin!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #77

Toisin kun luulet tämä US:n alusta on ainoa "saitti" johon olen kirjoittanut.
Aika mukavasti on tietoisuus tuulivoimaloiden haitoista lisääntynyt ihmisten keskuudessa. Terve kriittisyys on lisääntynyt ja on jo enemmän riippumatonta tutkimusta tuulivoimaloiden haittapuolista saatavilla? Näistä minä ole kirjoittanut.

Toinen kiinnostava alue on tuulivoiman kansantaloudellinen tappio, josta minulla ei ole vielä riittävästi tietoa. Selvää kuitenkin on, että Suomella ei ole varaa näihin miljardeihin heittää taivaan tuuliin, kun tiedämme, että saantona on vain pieni määrä sekunda sähköä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Vihreiden energiapolitiikka, eikä muukaan politiikka, perustu taloudellisiin näkökohtiin vaan periaatteeseen MAKSOI MITÄ MAKSOI. Energiapolitiikan muutoksen tulee perustua taloudellisuuteen ja ennen kaikkea pidemmän ajan suunnitelmallisuuteen. Ei niin että pannaan kaikki "paha" energiamuoto heti raskaalle lisäverolle ja suurille tukimuodoille uusiutuvalle energialle, kuten nyt on Suomessa tehty virheellisesti tuulivoimalle. Energiaa on pääsääntöisesti tuotettava ilman veronmaksajien tukipolitiikkaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

JO vuonna 2012 on todettu energiamarkkinoiden menneen sekaisin. Tästä kirjoittaa lähemmin Suomessa Talouselämä.

"Euroopan energiamarkkinat ovat menneet täysin sekaisin EU:n holtittoman ilmastopolitiikan ja uusiutuvien energioiden tukipolitiikan vuoksi.

Tällä hetkellä Euroopan vihreän energian rakentaminen on johtanut siihen, että 80 prosenttia kaikista energiainvestoinneista toteutetaan veronmaksajien maksaman tuen varassa."

Tuossa samassa kirjoituksessa on myös kerrottu Saksan uusiutuvasta energian tuotannosta ja senaiheuttamista kustannuksista veronmaksajille, jota lienee meidänkin vihrät politiikot noudattaneet esimerkkinä tukipolitiikassaan.

"Kaikki kunnia Saksalle yrittämisestä, mutta pää tulee vetävän käteen siinäkin maassa."

Tässä lisää luettavaa miten veronmaksajille on saatu lisää sähkölaskua maksettavaksi Saksassa uusiutuvalla energian tuotannolla niin ettei kansalaisilla ole enää varaa maksaa sähkölaskuja. Vihreää politiikkaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tuulivoiman+...

"Euroopan komissio on jo ehtinyt pyytää Saksan uudelta hallitukselta selvitystä Saksassa käytössä olevista tukijärjestelmistä."

http://www.energiauutiset.fi/markkinat/saksan-ener...

Anne Lindell

Satu esitti ihan aiheellisen kysymyksen, mutta miksi "luonnonsuojelu" on yhä kirosana ekonomisteille ja taloustieteilijöille, kun asia on juuri päinavastoin.

Ei ole ristitiitaa luonnonsuojelun, vatuullisen teolisuuden ja energiantuotannon välillä. Päinvastoin, osamaisemme ja tietotaitomme on osattava hyödyntää globaalisti. Tämä voi olla vientiartikkelina jopa tie ulos talouskriisistämme. http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi....

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Anne Margareta,

kiitos! - näin on - vääjäämättä! - jahka sumu haihtuu...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Entä tuleeko uusiutuvan energian tuki kuluttajille kalliiksi? Tämähän on tavallisin argumentti uusiutuvan energian tukea vastaan."

Tulee. Tuen maksavat kuluttajat/veronmaksajat, vaikka heidän osuutensa sähkönkulutuksesta on aivan mitätön (eivätkä he edes käytä markkinahintaista sähköä).

Esimerkiksi Jämsän ja Tornion kaupungit (20 000 asukasta) kuluttavat kumpikin enemmän sähköä kuin Oulu (200 000 asukasta) ja lähes tuplamäärän Tampereeseen verrattuna. Tämä ei suinkaan johdu siitä, että Tampereella kuluttajat olisivat 20-kertaa säästäväisempiä.

Tällaisessa tilanteessa ei ole mitään onnistumisen mahdollisuuksia jos nykyisin käytettävä sähkömäärä yritetään tuottaa ns uusiutuvilla. Ainoa vaihtoehto on siirtyminen gigawattikuluttajien osalta sähköstä johonkin muuhun energiamuotoon. Tosin jos maassa ei osata valmistaa edes lämpöä tai kylmää ilman sähköä, ei silläkään saralla kovin lupaavat tulevaisuudennäkymät ole.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Olisikin parempi, jos uusiutuvan energian tuki perittäisiin suoraan sähkön hinnassa, kuten useimmissa EU-maissa. Syyn siihen miksi Suomessa ei ole näin, olen selostanut edellä.

Olavi Kinnunen

Vuonna -14 valtio tuki energiapuun hankintaa ja haketusta 10,6 milj.€ ja kuului napinaa, että valtion ei kuulu tukea moista. Vaikka energiapuun talteenotto esim. hakkuualueiden oksat ja latvat, työllistävä vaikutus on merkittävä. Tuulisähkön tuottajille veronmaksajat maksavat n. 180 milj. vuodessa. Miksei kukaan valita?. Mitä enemmän tuule, sen suurempi veto käy perstaskussa tai käsilaukussa. Maalaisille ei kuulu mitään muuttakoon Helsinkiin, se on vihreiden kunigasajatus. Kas, kun siellä sähkö tulee pistorasiasta. Suomen surkean vaihtotaseen kannalta sekin n. 700 0000 miljoonaa, joka meni kivihiileen, kiitos vihreiden, olisi kaunistanut mukavasti vaihtotasettamme. Puhumattakaan maaseudun työllisyystilanteesta ja kuntien veroeuroista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomalaiset eivät oikein tiedosta, että tuulivoima ja kivihiili kulkevat käsi kädessä! Tuulivoima on lisäksi verrattavissa force majeureen, http://fi.wikipedia.org/wiki/Force_majeure

Hyvätkään argumentit tai heitot eivät hetkauta tuulivoimaa, syöttötariffia ei ehkä muuteta, uusia tuulivoimaloita haasteellisiin meriolosuhteisiin suunnitellaan jo ja ne vaativat vieläkin isompaa tukea, nykyinen syöttötariffi ei niille riitä alkuunkaan.

Puu ja turve viedään maaseudulta vasta sitten kun Suomi on ensin tuettu tappiin, eikä kivihiiltä ehkä saada, vasta silloin alkaa puu ja turve kelpaamaan energiantuotannossa ihan uudella tavalla, mutta silloin ne vaan otetaan metsästä ja soilta (force majeure). Otetaan mitä saadaan!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Turpeen ja puun ongelma on, että niitä ei kannata kuljettaa tukipolitiikasta huolimatta 100 - 150 km kauempaa voimalaitokselle. Tokihan keskustapuolueessa on keksitty, että puuta polttamalla saadaan puun hintaa keinotekoisesti nostettua. Tehokkainta hinnan pumppausta olisi, jos tukkipuutakin lainsäädännön ja tukiaisten avulla saataisiin voimalaitoksen kattiloiden alle. No eiköhän Pekkarinen hoida homman taas, kun pääsee seuraavassa hallituksessa teollisuusministeriksi.

Muuten, miksiköhän vihreistä eikä keskustasta kukaan tunnu olevan kiinnostunut valtionvarainministerin paikasta ? Siinähän nimittäin joutuisi keksimään sitä, mistä kaikki nämä idealismiin ja mielikuviin sekä pikavoittojen tavoitteluun perustuvat julkisia menoja ja veronmaksajia rassaavat lait ja asetukset rahoitettaisiin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #69

Markku,

#21 - "Tehokkainta hinnan pumppausta olisi, jos tukkipuutakin lainsäädännön ja tukiaisten avulla saataisiin voimalaitoksen kattiloiden alle" - todella lapsellista tekstiä aikuiselta mieheltä. Poltettavaakin polttopuuta vihreän kullan maassamme kuitenkin kyllä löytyy ja riittää yllin kyllin kunhan vaan metsämme oikein hoidetaan ja jää vielä sellutehtaillekin tukkipuuta riittävästi - huomioiden mm. :

Jordan tyrmää ainespuun energiakäytön :

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/jordan-tyrm%C3%...

"Siinähän nimittäin joutuisi keksimään sitä, mistä kaikki nämä idealismiin ja mielikuviin sekä pikavoittojen tavoitteluun perustuvat julkisia menoja ja veronmaksajia rassaavat lait ja asetukset rahoitettaisiin." - oletko moisella todella vakavan tosissasi vai esitätkö vain jälleen mutuhuulta?

Haihattelevaan, luulohäiriölliseen idealismiin ja ideologiaan perustuu vain juuttuminen, etten sanoisi "hirttäytyminen" laillasi uusiutumattomiin - laskevan auringon ja himmenevän tuulen - ns. energioihin...

Eivät sinunkaan pravdasi muutu faktoiksi, vaikka sinäkin toistaisit niitä miten moinesti kuinka monella "otollisella" blogilla tahansa...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Kivihili on huonoa säätövoimaa. koska kivihiilivoimala käynnistyy niin hitaasti ja myös voimalaitoksen tehon säätäminen on hidasta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Olavi,

muuten OK, mutta tuosta marginaalisesta tuulivoiman tuestahan täälläkin räävii vähintäin joka toinen 'kommentaattori' - muut tuet kun maksetaan kiltisti omissa laskuissaan, mitäs nyt niistä... #75

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Erittelethän Ilkka kaikki Suomen valtion budjetista maksettavat tuet.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #92

Markku, tutustu ensin ko. linkkeihin ja käytä myös suhteellisuudentajua, älä tuista vain ehkä piankin poistuavia marginaalisia tuulitukia!

mm. : Fossiilisen energian tukiaisilla rakentaisi vuosittain 100 000 uutta tuulivoimalaa:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fo...

Olavi Kinnunen

Kivihiilen hinta tulee olla 700 miljoonaa. Pahoitteluni.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Näin naapurissamme Ruotsissa:

Svensk Vindenergi:

Frågor om vindkraft och svar från oss:

"5. Är vindkraft lönsamt jämfört med annan elproduktion?

En äldre produktionsanläggning som är avskriven sedan länge kan självklart producera el till en lägre kostnad än en helt ny anläggning. Därför måste vindkraften jämföras med annan ny elproduktion, och då är den mycket konkurrenskraftig.

I debatten jämförs ofta vindkraft med kärnkraft. Flera studier visar att vindkraft är billigare än kärnkraft, medan andra studier visar tvärtom. En rapport från initiativet Förnybart.nu som sammanställt en lång rad olika studier visar dock att vindkraft med stor sannolikhet är det mest lönsamma vid investeringar i ny elproduktion. En svårighet med att uppskatta kärnkraftens kostnader är att det byggs väldigt lite kärnkraft i vår del av världen. Ett aktuellt exempel är dock det pågående bygget i Olkiluoto i Finland, där kostnaderna nästan tredubblats mot vad man räknade med från början och nu ligger väsentligt över kostnaden för vindkraft. [5] Samma kostnadsökning gäller för den andra reaktorn som byggs i Europa i franska Flammanville. [6]

När det gäller konkurrenskraften mellan olika förnybara energikällor, så visar utbyggnaden inom ramen för elcertifikatsystemet vad som är mest lönsamt. Elcertifikatsystemet är ett marknadsbaserat stödsystem som innebär att de mest lönsamma energikällorna byggs ut först. När systemet infördes 2003 var det främst bränslebyte från fossila bränslen till biobränsle i befintliga kraftvärmeanläggningar som genomfördes. När dessa bränslebyten nu genomförts är det den landbaserade vindkraften som är billigast. I takt med att kostnaderna för vindkraften går ner är det även i fortsättningen vindkraften som förväntas stå för den största andelen av utbyggnaden. [6]"

http://www.vindkraftsbranschen.se/start/vindkraft/...

Produktionskostnads -bedömning för vindkraft i Sverige :

http://www.energimyndigheten.se/Global/Press/Press...

Kostnader och priset på vindkraftsel :

"Vindkraftsel kostar idag mellan 35 och 80 öre per KWh utan subventioner av något slag. Det är ungefär en femtedel av vad det kostade år 1980 då vindkraftsel kostade mellan 175 och 400 öre per KWh. Det finns bara ett energislag idag som är billigare än vindkraft och det är vattenkraft. Kärnkraften som många håller fram som den bästa lösningen på våra energibekymmer kostar från nyproducerade verk mellan 50 och 90 öre per KWh. På grund av tillgången på uran på marknaden och det växande antalet reaktorer i världen anser de flesta att kärnkraften kommer att fortsätta bli dyrare."

http://www.vindkraftsportalen.se/vindkraft-fakta/

Ökad ambitionsnivå för förnybar el minskar kostnader :

http://www.vindkraftsnyheter.se/2011/10/kad-ambiti...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo, kerran 90 -luvlla kävin Ruotsissa eräillä ballistiikkaa käsittelevillä seminaarilla. Kun sinne kokouspaikalle menimme, niin vastassa oli ruotsalaisia aktivisteja, jotka karjuivat 10 cm päästä nenästäni "mördar messan". Ruotsissa on sananvapaus, niin kuin on meilläkin.

Ja ja, men Sveriges riksdagen på åttiotalet beslöt at sluta producera el med kärnkraft. Det här beslut har tagit ganska lång tid at utföras, trettio år. Jag undrar varför och jag undnrar vad är det bakom saken ? Räcker det inte vindkraften för svenskt stålindustrin ?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

"hieno malliesimerkki" tyylistäsi, jolla yrität "tieteellistää" mutusi - ei onnistu moisilla lillukanvarsimaalailuillasi...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Toki Ilkka täytyy ottaa huomioon kenen juttuja sinä copy-pastetat. Itse yritän kaivaa objektiivisia lähteitä ja edelleen analysoida niitä. Käy nyt katsomassa esimerkiksi viittaamiini saksalaisiin Fraunhoferin instituutin sivustoihin. Ehkä voit analysoida ja edelleen analyysisi perusteella kommentoida niitä sivuja. Saksalaisilla lienee tilastollista kokemusta sähköenergian tuotannosta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

tarkoitushakuisia "tieteellisyyksiähän" löytyy toki monia - joita juuri etsiskelet uskosi vahvistukseksi - tieteissä ei kuitenkaan mutuilla laillasi - et ole käynyt läpi puoliakaan ko. monen monia tieteellisiä lähteitä - kuinka voisitkaan edes tässäkään ajassa? - LUT:n tutkimuksista alkaen - saati itsekritiikittömästi. - Uusiutuvat kuitenkin tulevat - mutukritisoida voit sinäkin aivan vapaasti kuinka pitkään tahansa...

Saksan käyttämästä sähköstä jo yli neljännes tulee uusiutuvasta energiasta :

Uusiutuva energia työllistää Saksassa jo 300 000 ihmistä. Uusiutuvan energian hinta on laskenut nopeasti.

Saksa on luopumassa ydinvoimasta ja panostaa vauhdilla uusiutuviin energialähteisiin. Nyt jo 26 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Tämä on yksi liittokansleri Angela Merkelin hallituksen tärkeimmistä projekteista. Yle uutiset kävi saksalaisessa tuulipuistossa.

Waldowin tuulivoimapuistossa 80 kilometriä Berliinin eteläpuolella pyörii 14 tuulimyllyä. Saksan hallitus päätti Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Sen takia tuulimyllyjä nousee kuin sieniä sateella. Viime vuonna pystytettiin 1 766 uutta tuulimyllyä.

– Tuulivoiman etu on se, että siitä ei tule hiilidioksidia, luomme työpaikkoja alueellisesti, sen lisäksi emme jätä jätettä seuraaville sukupolville, tuulivoimalayhtiö Notusin projektipäällikkö Hannes Weber Waldowissa.

Noin 26 prosenttia Saksan sähköstä tuotetaan nyt jo uusiutuvalla energialla, kuten tuulivoimalla, aurinkoenergialla tai biomassalla. Saksan päätös luopua ydinvoimasta kokonaan seitsemän vuoden sisällä ei ole pelkästään ekoteko, Saksan varakansleri sosialidemokraatti Sigmar Gabriel sanoo.

– Haluamme näyttää, että tämä ei ole teollisuuden tai hyvinvoinnin tai taloudellisen kehityksen vastaista toimintaa. Päinvastoin tämä johtaa taloudelliseen kehitykseen, tuo lisää työpaikkoja. Ihmisten ympäristö paranee, mutta myös hyvinvointi kasvaa, varaliittokansleri Sigmar Gabriel sanoo.

Satoja tuhansia työpaikkoja

Uusiutuvan energian teollisuus työllistää tällä hetkellä 300 000 ihmistä Saksassa. Ydinvoimateollisuus työllisti parhaimmillaan 30 000 työntekijää.

Täysin puhdasta energiaa Saksassa ei ainakaan vielä tuoteta. 18 prosenttia Saksan sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja 25 prosenttia ruskohiilellä.

EU-maat yrittävät vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Tällä tavalla Saksan energiamuutoksella on myös ulkopoliittinen ulottuvuus.

– Uusiutuvaa energiaa on olemassa lähes kaikkialla maailmassa, sitä ei tarvitse tuoda maahan. Tästä syystä sitä ei voida käyttää poliittisena kiristyskeinona, ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier sanoo.

Amerikkalainen ekonomi Jeremy Rifkin toimii Saksan hallituksen neuvonantajana. Hänen mielestään siirtyminen uusiutuvaan energiaan edustaa kolmatta teollista vallankumousta.

– Kaikkia suuria talousvallankumouksia yhdistää kolme asiaa, uusi tietotekniikkaa, uusi energiaa ja uusia tapoja kuljettaa, Rifkin sanoo.

Hän uskoo, että Saksan energiakäänne tai -muutos on nimenomaan toteuttamassa sitä.

Rifkinin mielestä energiakäänne tekee Saksasta maailman kilpailukykyisimmän maan. Rifkin uskoo, että Saksan energiakäänne (saksaksi Energiewende) on jo tapahtumassa.

Uusiutuvan energian kiinteät kustannukset, kun aurinkopaneelit ja tuulimyllyturbiinit laskevat nopeasti samalla tavalla kuin tietokoneet aikanaan.

– Auringolla tuotettu watti maksoi 76 dollaria vuonna 1978, tänään se maksaa 36 senttiä per watti, Rifkin sanoo.

– Aurinko ei lähetä laskua, ei myöskään tuuli, eikä maalämpökään, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Saksa on siirtymässä malliin, jossa energia on lähes ilmaista, Rifkin sanoo.

http://yle.fi/uutiset/saksan_kayttamasta_sahkosta_...

Niksmanni tekee varmaan jotain oikein:

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/05/niksmanni-te...

Toimituksen poiminnat