*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Onko vapaakaupassa jotain mätää?

(Voi ollakin, riippuu milllainen sopimus neuvotellaan)

Isoimpiin asioihin, joita seuraava EU-parlamentti saa eteensä, kuuluu vapaakauppasopimus USAn kanssa. USA-sopimuksesta eli TTIP'stä (Transatlantic Trade and Investment Partnership) neuvotellaan parhaillaan.

Voi kuulostaa äärimmäisen haukotuttavalta. Mutta kyse on jättiasiasta, EUn ja USAn kansantaloudet ovat yhteensä puolet koko maailmantaloudesta. Sillä mitä ne keskenään sopivat, on valtava vaikutus myös koko maailmaan.

Kauppasopimuksilla voi olla iso vaikutus arkeemme, esimerkiksi siihen millaista ruokaa syömme ja miten ulkomaiset kaivosyhtiöt toimivat Suomessa.

Ennen vanhaan vapaakauppaneuvotteluissa puhuttiin tullien alentamista. Nyt tullit ovat valmiiksi alhaalla, EUn ja USAn välillä keskimäärin 3 prosentin luokkaa.

Julkisuudessa eniten esillä ollut kauppaneuvottelujen asia on investoija-valtio riitojenratkaisumekanismi, EU-slangilla ISDS (Investor State Dispute Settlement). Se tarkoittaa firmojen oikeutta haastaa välimiesoikeuteen valtio, ja itse valtion lisäksi myös lait, yhtä hyvin Suomen kuin EUn lait.

Kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi on todennut, että se olisi valtava muutos oikeusjärjestelmäämme. Hän ja iso joukko muita yliopistotutkijoita on esittänyt huolestumisensa siitä, mitä tällainen vaikuttaisi demokratiaan ja muun muassa työntekijöiden oikeuksiin, kuluttajansuojaan ja ympäristönsuojeluun.

Kauppaneuvottelijat taas, niin Suomen ulkoministeriössä kuin EU-komission kansainvälisen kaupan osastolla, sanovat että tämähän on ihan peruskauraa kauppasopimuksissa.

Sellaisia sopimuksia on tosiaankin useita, joissa tällainen mekanismi on. Mutta juuri siksi voimme arvioida asiaa kokemuspohjalta.

Ajatus siitä, että firma voi haastaa valtion oikeuteen, syntyi alun perin suojaamaan epävakaissa maissa kuten kehitysmaissa toimivia yrityksiä, jotta ulkomaisen firman rakentamaa tehdasta tai kaivosta ei voi ottaa valtion haltuun noin vain, maksamatta korvauksia.

Mutta suurfirmat ovat alkaneet käyttää kauppasopimusten riitojenratkaisupykäliä uuteen tarkoitukseen, lakien riitauttamiseen, esimerkisi työsuojelu-, ympäristö- ja kuluttajansuojalakien. Näitä kiistoja ei ratkota normaaleissa tuomioistuimissa, vaan yksityisissä välimiesoikeuksissa.

Tupakkayhtiö Philip Morris on riitauttanut Australian uuden tupakkalain, joka määrää, että savukepakkauksessa saa näkyä vain varoitus tupakan vaarallisuudesta ja savukemerkin nimi neutraalilla kirjasintyypillä.

Monissa maissa öljy- ja kaivosyhtiöt ovat riitauttaneet ympäristölakeja ja oikeuden määräämiä vahingonkorvauksia.

Equadorissa alkuperäiskansat kävivät vuosien oikeustaistelun öljy-yhtiö Chevronia vastaan. Lopulta oikeus määräsi yhtiön pulittamaan 18 miljardia dollaria maaperän ja vesistöjen likaamisesta. Yhtiö riitautti vahingonkorvauksen. Vastaavia öljy- ja kaivosyhtiöiden käynnistämiä kiistoja on maailmassa menossa yli 500.

Jos EU ja USA todella solmisivat sopimuksen, joka sisältäisi tällaisen riitojenratkaisumekanismin, se voisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa ympäristöä ja terveyttä suojelevien lakien jäädyttämistä. Esimerkiksi terveydelle vaarallista kemikaalia voisi olla vaikea kieltää.

EU-Kanada vapaakauppasopimus on jo melkein neuvoteltu. Voiko kanadalainen kaivosyhtiö kohta yrittää kumota esimerkiksi Lapin luontoa suojelevia määräyksiä?

En tiedä. Miten niin en tiedä? Siksi, että sopimusluonnos ei ole julkinen, edes EU-parlamentin jäsenille.

Avoimuuden puute onkin yksi kauppaneuvottelujen ongelmista. Kansanedustajat eivät saa nähdä asiakirjoja, mutta sen sijaan suuryritysten noin 600 lobbaria saavat. Lobbausta vahtiva kansalaisjärjestö CEO on julkistanut dokumentteja esimerkiksi siitä, miten kemianteollisuus vaikuttaa kauppaneuvotteluihin. Ei ole vaikea arvata, mitä lakeja kemianteollisuus haluaa heikentää. Melkein jokaisella bisnesalalla on "lemmikki", laki jota ne haluavat muuttaa heikentääkseen terveyden, ympäristön ja kuluttajan suojaa.

Onneksi osa Euroopan hallituksista on liittynyt kauppaneuvottelujen arvostelijoihin, ainakin Saksa ja Ranska. Myös USAn kongressissa on heräämässä kritiikki.

Investointisuojan ohella vapaakauppaneuvottelujen listalla on lakien muuttamista, koska tulleissa ei ole enää paljon alentamista. Firmat pitävät monia lakeja "teknisinä kaupan esteinä", koska eri maissa on erilaisia määräyksiä siitä millaisia tuotteita saa myydä.

Yhdysvallat haluaa muuttaa pitkän listan ruokaan liittyviä EU-lakeja. USA haluaa myydä meille hormoneilla lihotettujen eläinten lihaa, joka on EUssa kiellettyä. Se haluaa myös romuttaa vaatimuksen kertoa kuluttajille, jos ruoka on geneettisesti muunneltua. Eurooppalaiset kun eivät osta geenimuunneltua ruokaa, mutta USAlaiset firmat haluavat myydä sitä meille.

USAn kauppaneuvottelija Stuart Eizenstat on tokaissut: "Mikä kelpaa amerikkalaisille perheille, sen pitäisi kelvata myös eurooppalaisille." Oikeammin kyse on siitä, pitäisikö meidän suotua syömään sitä, mitä yhdysvaltalaiset firmat haluavat myydä.

Joitakin lakeja on jo muutettu. Yhdysvalloissa lihan pinnalta voidaan pestä bakteerit ja myydä liha sitten ihmisravinnoksi. EUssa tämä on ollut kiellettyä, kunnes puolisentoista vuotta sitten komissio päätti, että naudanruhoja saa pestä maitohappoliuoksella. Komissio sanoi avoimesti, että tavoite on vauhdittaa kauppaneuvotteluja.

EU-parlamentti olisi voinut kumota päätöksen, mutta kumoamisehdotus hävisi äänestyksessä. Muutama vuosi aikaisemmin parlamentti sentään tyrmäsi komission päätöksen sallia kananlihan pesu klooriyhdisteillä.

Vahvat voimat ovat liikkeellä ajamassa monia muitakin asioita, joilla heikennettäisiin kuluttajan, terveyden ja ympäristön suojelua. Monilla teollisuuden ja bisneksen aloilla on oma "lemmikki", laki jonka ne toivovat voivansa pyörtää EU-USA vapakauppasopimuksen kautta.

Pidän yhteistyötä EUn ja USAn välillä hyvänä asiana, samoin sen tiivistämistä, erityisesti nyt, kun Putin toimii kuten toimii. Mutta se ei saa johtaa järjestelmään, jossa dollari ja ääni -järjestelmä syrjäyttää demokratian.

Lopuksi ranskalaisen vihreän mepin Yannick Jadotin vastaus EUn kauppakomissaari de Guchtille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Jari Ronkainen

Hienoa, että joku muukin kuin pelkät Piraatit on herännyt ISDS:n olemassaoloon. Tuostahan löytyy väärinkäytöksiä jo wikipedia-artikkelista (ja enemmän kun käyttää oikein Googlea), että tuollaisenaan tuon läpi päästäminen siirtää lähinnä valtaa valtioilta suuryrityksille.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Äkkiä eroon EU:sta. Ei ole muuta vaihtoehtoa, ellemme halua tätä järjettömyyttä tuhoamaan loputkin demokratiasta ja kansalaisten oikeuksista.

EU on täysin epädemokraattinen yhteisö, jossa suljettujen ovien takana voidaan sopia tälllaisista täystuhosopimuksista, joissa kaikki maalaisjärjen ja Lainmukaisuuden periaatteet on heitetty roskiin.

Susanna Kaukinen

Juuri näin. Vaikka Vihreät tykkää pakottaa €U:n kautta Suomea, joka on törkyturpa monissa ympäristökysymyksissä, nyt ollaan menossa niin väärään suuntaan, ettei pahmmasta väliä. €U on tuhoamassa koko kotimaamme.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Satu,

Investointisuojaan liittyen:

Kerrot, että Philip Morris on _riitauttanut_ Australian uuden tupakkalain.
Kerrot, että öljy- ja kaivosyhtiöt ovat _riitauttaneet_ ympäristölakeja.
Kerrot, että öljy-yhtiö Chevronia _riitautti_ vahingonkorvauksen.

Osaatko kertoa yhtään _tuomiota_, joka osoittaisi välimiesoikeuden olleen huono asia?

Ratkaistuja tapauksiahan on pitkälti yli 200. Kai niistä jokin pelkäämäsi pedon on osoittanut todeksi, joten miksi et kerro vääristä/huonoista tuomioista,vaan pelkistä kanteista?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Googlaamalla Koskenniemi TTIP löydät kv oikeuden prof Koskenniemen kirjoituksia ja haastatteluja, joissa hän toteaa mm että välimiesoikeuksien antamien tuomioiden linja on ollut heittelehtivä. ISDS ei siis myöskään paranna oikeusvarmuutta.

Miksi firmoille ylipäänsä pitäisi antaa tällainen oikeus a) painostaa valtioita jo ennen uuden lain säätämistä olemaan tiukentamatta esim ympäristö- ja työsuojelumääräyksiä tai kuluttajansuojaa ja b) oikeus kiusata yhteiskuntaa silloin, kun firman vastustama laki on säädetty?

Tapaus Saksasta: sähköyhtiö Vattenfall vaati Saksalta 1,4 miljardin euron korvauksia eräälle kivihiilivoimalaitokselle määrätyistä ympäristövaatimuksista. Lopulta asiassa tehtiin sovitteluratkaisu, jossa voimalaitoksen ympäristövaatimuksia lievennettiin.
Kanteita, joissa kaivosyhtiöt ovat riitauttaneet niille määrättyjä ympäristövahingonkorvauksia, on satoja.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Mutta miksi et viitaa tuomiohin, vaan vain kanteisiin? Se saa näyttämään siltä, että et pysty tukemaan väitteitäsi tuomioilla lainkaan.

a:n osalta olen skeptinen, että tokkopa tuo on asiantila. Ei ole ainakaan Australian vastaavassa sopimuksessa.

b:n osalta vastaan kahdella argumentilla:

1) Minusta yhteiskunnan pitää katsoa yhteiskunnan kokonaisetua ja se kokonaisetu sisältää myös yksityiset edut. Vahingonkorvaus on yksityisen edun sisällyttämistä siihen kokonaisetuun. (Moraalisideologinen argumentti, joista meillä lienee isomman kokoluokan näkökulmaero)

2) investointien suoja lisää investointeja vähentämällä poliittisia riskejä niiden tekemisestä. Ja investointeja Suomi tarvitsee.

Koskenniemen kirjoitukset tsekkaan erikseen, kiitos vinkistä!

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #21

Philip Morris haastoi Australian välimiesoikeuteen Australia-Hong Kong - vapaakauppasopimuksen investointisuojan nojalla.

"Minusta yhteiskunnan pitää katsoa yhteiskunnan kokonaisetua ja se kokonaisetu sisältää myös yksityiset edut."

Yksityinen etu etenkin suuryritysten tapauksissa koskee kuitenkin pääosin vain marginaalista osaa väestöstä*, kun taas esim. ympäristöhaitat ja terveysvaikutukset kaikkia. Päätöksenteko ja lainsäädäntö näissä asioissa kuuluisi ehdottomasti olla demokraattinen ja kansan käsissä, ei yritysten. Mutta tämä vissiin on se suuri isomman luokan moraalisideologinen näkökulmaero, josta mainitsit.

Investoinnit taas eivät ole mikään ihmelääke mihinkään. Toimivat kotimarkkinat ja kysyntä ovat mitä todennäköisimmin paljon tehokkaampia keinoja. Pahimmassa tapauksessa investoinnit vain keskittävät varallisuutta entistä enemmän ja hävittävät työpaikkoja:

http://www.social-europe.eu/2014/03/unemployed/

*http://www.rdwolff.com/content/progressive-interview
"Yes, you can buy a share of stock but that doesn’t have any real meaning for a corporation because a tiny segment of U.S. shareholders owns a huge portion of all the shares."

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Huomenna järjestetään mittava mielenosoitus TTIP-neuvotteluja vastaan, Helsingissä iltapäivällä. Vihreätkin tervetulleita, mutta puoluetunnukset kielletty kaikilta:

https://www.facebook.com/events/453803858086517/

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vapaakauppa on käytännössä siirtomaataloutta!

jorma Hakkinen

Aivan, siirtomaataloutta, jossa isäntävaltioina ovat monikansalliset suuryritykset ja siirtomaina maailman väestö.

Satu Hassin puheenvuoro osoittaa jälleen kerran sen, millaisessa demokratiassa me EU-kansalaiset elämme. Marxia mukaillen: EU on vain toimituskunta, joka ajaa monikansallisten suuryritysten etuja.

Käyttäjän MattiKarvonen kuva
Matti Karvonen

Noilla globalistifirmoilla ja omistavalla eliitillä kaiken lisäksi ei ole omaa kotimaata, eivätkä sellaisesta mitään ymmärräkään. Tapana on vain loisia siellä mistä parhaiten saa kermat päältä ja kun hunaja käy laihaksi niin sitten muutetaan muualle.

Todellisissa kansallisvaltioissa, joissa hallinnon asialistalla olisi kansansa etujen turvaaminen nyt, huomenna ja pitkälle tulevaisuuteen myös jatkuvuuden kannalta olennaiset asiat olisivat tärkeitä.

Terve kansallishenki on ensimmäinen asia joka täytyy jälleen Suomessa herättää, sen jälkeen tuollaiset sopimukset ja myös koko €urostoliitto menettävät otteensa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Satu,

kiitos jälleen - asia hallussasi! Parhainta jatkoa!

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Jaa, kerrankin voin täydestä sydämestä suositella Hassin kirjoitusta.

Ruokateollisuuden ja siihen liittyvän ruoan prosessoinnin aiheuttamista sairauksista ei vielä olla tarpeeksi tietoisia, mutta kaipa sekin aika tulee - monille kyseisen teollisuudenhaaran uhreille vain valitettavasti liian myöhään.

Muistaakseni EU höllensi ruokalisäaineiden määräyksiä ja mm. atsoväriaineet - syöpää ja allergioita aiheuttavat - sallittiin taas karkeissa ja ruokatuotteissa. Nämä oli Suomessa ymmärretty kieltää jo aikoja sitten. EU ei minusta toimi kovin hyvin, jos amerikkalaistyylinen lobbaaminen menee kansalaisten etujen ja terveyden edelle.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Onko vapaakaupassa jotain mätää?"

Eiköhän tuossa ole ainakin jotain mätää.

Onneksi taidamme saada EU-mepeiksi suuren joukon vihreitä, jotka ovat sitoutuneet liittovaltion ja kaikin puolin laajemman sekä tiiviimmän yhteispäätösten tielle.

Vesa Ikonen

Satu Hassi, hienoa että pidät keskustelua yllä tärkeästä aiheesta.

Olisi mielenkiintoista kuulla kantasi EU:n virallisen tiedotuksen rauhoitteleviin kommentteihin - ainakin niihin tärkeimpiin asioihin joita sivuat blogissasi:
http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/que...

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timothy Kestrel

Vapaakauppaneuvotteluissa pitäisi keskittyä siihen, että eurooppalaiset tuotteet pääsevät ongelmitta USA:n kasvaville markkinoille. Nykyään se on helpommin sanottu kuin tehty oli sitten kyse viinistä, lentokoneista, paperikoneista tai asejärjestelmistä.

Kaupankäynti Yhdysvaltojen kanssa on enemmän kuin tärkeää EU-maille.

Päinvastoin kuin Euroopassa, Pohjois-Amerikan väestö kasvaa yli miljoonalla vuosittain ja sen odotetaan saavuttavan 446 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä eli lähes tulkoon samaan kuin Euroopassa.

Uhkakuvien maalailu ei auta ketään Atlantin kummallakaan rannalla. Onneksi amerikkalaisten kanssa voi neuvotella. Vaihtoehtona on liittyminen Putinin johtamaan Euraasian liitoon.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Vaihtoehtona on liittyminen Putinin johtamaan Euraasian liitoon."

Mitä tarkoitat tällä? Sitä, että se olisi hyvä asia, vai että se olisi uhkakuva?

Ajattelin vain, kun juuri edellä sanoit, että uhkakuvien maalailu ei kannata, niin ilmeisesti pidät Euraasian liittoa hyvänä vaihtoehtona?

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timothy Kestrel

Tarkoitin, että EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus toimii molempiin suuntiin. Suomen hyvinvointi on kiinni viennistä ja lähes puolet siitä menee EU-maihin.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin on lähes samaa luokkaa kuin vienti Venäjälle. Puhumattakaan siitä mistä suomalaisten pörssiyritysten pääsijoittajat tulevat.

Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä miten suomalaiset toimivat. Kysymys on todellakin lintu vai kala luokkaa.

Esimerkiksi, toissapäivänä vaalitentissä yli puolet suomalaisista ehdokkaista EU-parlamenttiin oli valmis loikkaamaan Venäjän puolelle heti kun käsky kuuluu. Se siitä suomalaisten solidaarisuudesta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #27

Kysyin kylläkin Euraasia liitosta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyviä kysymyksiä. Vihrellä on tässä dilemma, sillä vihreät on kai Suomen puolueista kaikkein keskittämishaluisin. Vallan keskittäminen voi johtaa myös kuvatun kaltaisiin ongelmatilanteisiin, joissa talouden voimat alkavat pyörittää jokapäiväistä päätöksentekoa.

Ehkä vihreät ajattelevat yleisesti, että vallan voi keskittää vaikkapa EU:lle, mutta pitää sen silti maailmanluokan talouspelureiden ulottumattomissa. Ja tämä vielä EU:ssa, jossa tunnetusti firmojen kannattaa pitää runsaasti lobbaajia Brysselissä. Minusta tässä on paljon idealistista toiveajattelua. Korkeimmassa johdossa on aina varmasti kytköksiä poliitikkojen, virkamiesten, pankkien ja suuryritysten välillä. Niitä ei saa pois idealistisesti päätä sivummalle kääntämällä, ja luottamalla avainasemaan päässeiden politiikan tekijöiden hyviin aikomuksiin ja kirkkaaseen näkökykyyn (ohi lobbareiden ja omien ja kavereiden taloudellisten intressien).

Yksi minun pelkoni tulevassa vapaakauppasopimuksessa liittyy siihen, että tuo sopimus voi estää, tai sitä voidaan käyttää estämään hiilitullit EU:n rajoilla. Tuollaiset tullit voisivat olla tarpeen, jos EU aikoo jatkaa ilmastomyönteistä politiikkaansa (eikä jää idealistisesti odottelemaan muka joskus syntyvää globaalia konsensusta). Vihreiden kohdalla pelkään siis sitä, että vihreät menevät idealismissaan mukaan kaikkeen sellaiseenkin, joka ei pitkällä tähtäimellä edistä maapallon hyvinvointia (vaan tähtää usein vain talouskoneen kierrosten maksimointiin ja vahvimpien ja suurimpien pelaajien menestykseen).

Kaikkien kaupan esteiden poistaminen voi siis olla myös kaikkien vihertävien hidasteiden poistamista. Kannatan suhteellisen vapaata ja tullitonta maailmankauppaa. Mutta talous on vain hyvä renki, ei hyvä isäntä. Siksi sopimuksissa tulisi olla varovainen. Sopimukset eivät saisi estää yhteiskunnan ja talouden ohjaamista haluttuun suuntaan (vaikkapa vihreään). Ja yleisesti, päätösvaltaa ei kannata päästää keskittymään, sillä sen saaminen takaisin ei ole helppoa (esim. sisäpiireiltä, jos se pääsee sinne lipsahtamaan).

Timo Bergman

"Eurooppalaiset kun eivät osta geenimuunneltua ruokaa, mutta USAlaiset firmat haluavat myydä sitä meille."

Vapaakauppasopimuksessa on epäilyttäviä kohtia, mutta geenitekniikan hyödyntäminen ei kuulu niihin. Euroopassa halutaan evätä monien siirtogeenisten tuotteiden viljely ja myynti, vaikka myös täkäläiset tiedeyhteisöt alleviivaavat markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta ihmisille ja luonnolle. Nykyinen asenne on siis politiikasta ja ennakkoluuloista eikä tieteestä johtuva.

Likakampanjat, ennakkoluuloihin perustuva sääntely ja pakolliset merkinnät lisäävät pelkoa. Ei kuitenkan voida sanoa, että eurooppalaiset eivät ostaisi geenimuunneltua ruokaa, koska miljoonat eurooppalaiset, olkoonkin vähemmistö, ostaisivat sitä ihan mielellään. Itse ostaisin ja söisin sitä vaikka heti, jos se vain olisi mahdollista. Tässä ei kuitenkaan ole kyse omista tarpeistani, vaan on aidosti huolestuttavaa, kun hyödyllistä teknologiaa käsitellään hyvää tarkoittavien ja fiksujen ihmisten kirjoituksissa kuin suurta saatanaa.

Yksinkertainen ratkaisu tähän olisi sallia pitkät hyväksymisvaiheet läpikäyneet tuotteet ilman turhia pelottelumerkintöjä ja antaa tiedevastaisia lifestyle-valintoja tekevien ostaa omilla luomu- ja ei-gmo-merkinnöillään varustettuja elintarvikkeita. Näennäistieteen ei pitäisi olla sivistyneen Euroopan valinta.

Matti Adolfsen

Nyt olisi syytä kiireenvilkkaa säätää kaivosverolaki Suomeen. Sitä on ehdotettu ja kannatettu, mutta mitään ei tapahdu. Ei taida kuulua hallitusohjelmaan?

Norjan öljyvarojen hyödyntämisestä mallia ottava kaivosvero olisi mukava lisä valtion tuloihin ja sillä voitaisiin hillitä kaivosbuumia, jos suhdanteet joskus taas paranevat. Talvivaara oli tyypillinen suhdannekaivos, joka pystytettiin korkeasuhdanteen aikana ja meni laman seurauksena konkurssiin. Tosin sadevedellä taisi olla pieni sivuvaikutus asiaan...

TTIP ja CETA sopimuksia vastustava EU- kansalaisaloite on jo kerännyt reippaasti yli tarvittavat miljoona allekirjoitusta ja maakohtainen minimi on ylitetty jo 9:ssä maassa (7 tarvitaan). Eiköhän tämä vetoomus kannattaisi kohtapuoliin toimittaa EU-parlamentille? Vielä voi toki allekirjoittaa.

https://stop-ttip.org/

Jussi Mononen

TTIP-prosessiin kriittisesti suhtautuminen on hyvä asia, ja neuvotteluasiakirjojen salassapito oli iso ongelma. Ne ovat olleet nyt kuitenkin MEP:ien saatavilla ainakin joulukuusta 2015 saakka.

Oletko tutustunut niihin ja voitko vahvistaa, ovatko kolumnissa mainitsemasi epäkohdat todellisia (dokumenttien perusteella)? Ja jos et ole tutustunut, miksi et? Tavaraa on varmaan paljon, mutta eikö tässä kannattaisi tehdä yhteistyötä Suomen MEPpien kesken ja oikeasti selvittää, mistä neuvotellaan?

Terveisin,

Jussi Mononen

Hannu Rainesto

Uskomatonta kuinka naiivia voi olla talouspolitiikan ymmärtäminen näille edustajillemme ja ne sentään on valittu päättämään puolestamme, vailla mitään vastuuta.
TIPP sopimus on kuolinisku pääomille, jotka eivät pärjää pääomien monopolisoitumiskilpailussa. Suomessa näitä tällaisia pääomia ovat käytännössä lopulta kaikki.

Tätä TIPP sopimusta kuten mitä tahansa globaalin talouden sopimusta tulee lähestyä juuri monopolisoitumisen kautta, sillä se tie paljastaa aina sen lopullisen pääomien kertymisen kohteen. TIPP sopimuksen kohdalla tämä tie vie globaalien yksityisten pääomien tileille, joista me sitten lainamme taloutemme rahat, ja olemme veloissamme lopun itsenäisyytemme ajan, aina Suomen valtiona olemisen loppumiseen saakka.

Kokoomuksen, Vihreiden, porvarien äänin kohti Suomen katomaista laukaustakaan ampumatta, hyvää rauhallista elämää ja talouden kehitystä yksityisien suurpääomien pussiin, koko Suomen talouselämän hurratessa kehitykselle. Sairaita, hulluja vaiko vain tyhmiä, vaiko näitä kaikkia, yhdessä, miettikääpäs itse hieman tätä kehitystä, miten olemme tähän nyky pisteeseen jo tulleet!

Toimituksen poiminnat