*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Aurinkokumous

Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää, että molemmat pitävät aurinkoenergiasta, kertoo tuore mielipidetiedustelu. Tulos taisi hymyilyttää monia, mutta tämä on yksi ison muutoksen merkeistä.

Tapa, jolla sähköä tuotetaan ja jaetaan, tulee mullistumaan, ja murrosta voidaan verrata siihen mitä tietoliikennetekniikassa on koettu reilun 20 vuoden aikana.

1990-luvun alun matkapuhelimet olivat nykysilmin kömpelöitä ja kalliita. Eduskunnassa opeteltiin sähköpostin käyttöä. Internet alkoi levitä yliopistojen ulkopuolelle. Tieto kulki ylhäältä alas, television ja sanomalehtien toimituksilta kansalle. Sähkökatko hävitti tietokoneessa työn alla olevan tekstin.

Nyt kuka tahansa voi myös lähettää uutisia toisille. Laitteet toimivat sekä itsenäisesti että tietoverkossa, eikä piuhan tarvitse koko ajan olla seinässä.

Sähköverkossa tekee tuloaan vastaava muutos, kuluttajista tulee tuottajia. Sähköä tuotetaan jo tuhansissa pienissä yksiköissä, kodeissa, maatiloilla ja yrityksissä. Tästä on nähty vasta alkusoitto.

Tavalliset perheet ja maanviljelijät omistavat yli puolet Saksan aurinko- ja tuulisähkön tuotantokapasiteetista. Saksassa ja USAssa on perustettu aurinko-osuuskuntia, joissa pienkuluttajat myyvät sähköä suoraan toisilleen. Suomen lainsäädäntö ei valitettavasti vieläkään kannusta pientuotantoon.

Uusiutuvan energian tuet ovat saaneet aikaan sen, mitä tavoiteltiinkin, laitteiden yleistymisen. 2000-luvulla pystytetty uusi sähköntuotantokapasiteetti Euroopassa on lähes pelkkää kaasu-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Viime vuosina aurinko- ja tuulivoima ovat olleet kärjessä.

Hinnat ovat laskeneet, viime vuosina erityisesti aurinkosähkön. Uusista tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleista saa jo sähköä halvemmalla kuin uusista hiili- ja ydinvoimaloista.

Tänä vuonna Saksassa, Espanjassa ja Italiassa aurinkosähkö saavutti merkittävän taitekohdan, verkkopariteetin. Tämä tarkoittaa, että asentamalla katolleen aurinkopaneelin saa sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta.

Hintojen laskiessa näitä maita tulee lisää. Kaliforniassa ja Australiassa aurinkosähkö on voimakkaassa kasvussa.

Britanniassa IKEA myy aurinkopaneeleita. Saksassa kaksi kolmasosaa aurinkosähkölaitteiden myyjistä toimittaa myös sähkön varastointijärjestelmiä, joiden avulla talo voi ajoittain pärjätä sähköverkosta irrallaan. Sähköautojen akut tulevat olemaan osa sähkön varastointia. Älytekniikalla voi kohdentaa osan sähkönkulutuksestaan, esimerkiksi lämminvesiboilerit tai sähköauton laturin, käynnistymään kun sähköä on tarjolla paljon ja hinta halpa.

Perinteiset voimayhtiöiden Saksassa voittoja on syönyt se, että tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvu on alentanut sähkön tukkuhintaa.

Aurinkosähköä syntyy eniten keskellä päivää. Aurinkosähkön eturivin maissa verkkosähkön kysyntä on alkanut notkahtaa keskipäivällä, jolloin kulutus on huipussaan ja voimayhtiöt ovat perinteisesti saaneet sähköstä parhaan myyntihinnan. Keskipäivän kysyntäkuoppa on kasvamaan päin.

Voimayhtiöiden perinteinen liiketoimintamalli on kriisiytymässä. Jotkut firmat pyrkivät mukaan muutokseen. Saksalaiset RWE ja E.On (sama, joka irtautui Fennovoiman ydinvoimahankkeesta) ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä uusiutuvan energian palvelujen tarjoajiaksi.

Jotkut taas taistelevat muutosta vastaan. USAssa Kochin veljekset, fossiilimiljardöörit jotka ovat surullisenkuuluisia oikeistopoliitikkojen ja ilmastonmuutoksen kiistäjien rahoittajina, ovat käynnistäneet propagandakampanjan aurinkopaneeleita hankkivia perheitä vastaan, väittäen näitä siivellä eläjiksi. Fossiilibisnes ja jotkut voimayhtiöt lobbaavat osavaltioiden lainsäätäjiä, jotta aurinkopaneelien tuottamaa sähköä olisi nykyistä vaikeampi myydä verkkoon ja niille rätkäistäisiin vero.

Mielenkiintoista kyllä, Kochin veljekset ovat rahoittaneet myös oikeistolaista teekutsuliikettä, jonka kannattajat ajavat yksilön mahdollisimman suurta itsenäisyyttä valtiosta – ja siihen oman katon aurinkosähkö sopii kuin nakutettu.

Konsulttiyhtiö Pricewaterhouse Coopers puhuu voimayhtiöiden “Kodak-hetkestä” – viitaten siihen miten nopeasti digikamerat syrjäyttivät filmille kuvaamisen.

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan paljon muutakin kuin sitä, että sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Mutta sähköverkossa käynnissä oleva murros luo toivoa siitä, että ihmiskunnalla on tulevaisuus. Suomalaisena toivon, että myös Suomi löytää tavan olla muutoksessa mukana ja tarjota siihen omaa osaamistaan.

Hämeen sanomille 8. toukokuuta 2014

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ei minusta ole ollenkaan outoa, että juuri aurinkovoimassa löytyy samanmielisyyttä. Vihreitä ja Perussuomalaisia yhdistää se, että kumpikaan ei ole eturyhmäpuolue. Eturyhmäpuolueita kiinnostaa nykyisen energiantuotannon etu. Aurinko nähdään kilpailijana. Kansalaisten helppo energiansaanti ja omavaraisuus on uhka.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Outoa logiikkaa, että sähköautot ovat kiinteistöjen energia varastoja.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Miksi sähköauton akkuja ei voisi käyttää sähkön puskurivarastona. Voihan se sähkö liikkua talosta autoon ja takaisin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ovat vähän kalliita varastoiksi, koska akun rajallisia käyttösyklejä menee muuhun kuin ajamiseen. Toki latausajankohdan valinnalla voi silti yrittää tasoittaa tuotannon piikkiä.

Oma voimalani muuten käynnistyy huomenna. Investointiin ei saanut penniäkään tukea eikä verohelpotusta ja ylimääräinen tuotanto menee käytännössä ilmaiseksi verkkoon. Kallis harrastus siis (laitteisto 1.25e/W koska verkkoinvertteri nostaa hintaa), mutta saipahan ainakin cleantech-pienyrityksen imagon. Rehellisesti sanottuna marras-helmikuu on vielä pahasti miinuksella, mutta siihenkin on ratkaisu tulossa; todennäköisesti puulämmitysjärjestelmään yhdistetty pieni sähköntuottolaite, elleivät ehdi sitä kieltää ennen joulua.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Aurinko on hieno juttu. Suomen sähköverkkojen myynti oli aiheellinen juttu, koska tuotanto siirtyy pieniin yksiköihin, varsinkin jos syöttötariffeista päästään järkevään ratkaisuun.

Aurinkoa opitaan hyödyntämään sähköntuotannossa ainavaan paremmin, mutta panelien raaka-aineet ovat harvinaisia metalleja joiden kaivuu on epäekologista.

Uuden energian havainnot ja testaukset osoittavat uuden energianlähteen olemassaolon, ja hyödyntämiseen päästään toivottavasti nopealla aikataululla. Pääosassa ovat Andrea Rossi, International Heat- yhtiöstä Tom Darden, ja Kiinan viranomaiset.

Tässä lisää tietoja:
http://www.e-catworld.com/2014/05/12/on-the-indust...

Tässä taas haastatellaan Inpossible Invention -kirjan kirjoittanutta Mats Lewan:ia, joka toimii Ny Teknik-lehden toimittajana, ja omaa vahvan tieteellisen taustan.
http://www.e-catworld.com/2014/05/11/john-maguire-...

Nythän odottelemme toista riippumatonta testiraporttia Rossin laitteiston lämmöntuotannosta, ensimmäinen jo kertoi energian nettotuotannosta.
Raportti testistä löytyy Elforsk.se -sivustolta, ruotsalaisten energiatutkimuslaitoshan tuo on.

Tässä he kertovat mietteitään älykkäästä sähköverkosta:
http://elforsk.se/Rapporter/?rid=13_98_

Ja tässä käsityksiään Kylmäfuusiosta:
http://elforsk.se/Rapporter/?rid=13_901_

Käyttäjän AnttiKorhonen1 kuva
Antti Korhonen

Kaliforniassa aurinkoenergia on laajassa käytössä. San Franciscossa aurinkopaneelit talojen katoilla on varsin yleinen näky. Onhan siellä tietysti vähän enemmän aurinkoisia päiviä kuin täällä. Ottaa se kuulemma energiaa talteen pilvenkin läpi.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Saksassa ja itävallassa matkustellessani ole toki huomannut, miten paljon siellä on aurinkopaneleita talojen katoilla. Alpeilla ikkunamme alla naapuritalon pihalla oli monen metrin korkuinen paneleista koottu torni, jota moottoroitu säätökoneisto käänsi aina kohti aurinkoa. Varmaan panelit tuottavat sähköä myös pienen lumikerroksen peitossa, mutta entä yöllä kun aurinko on painunut mailleen ja on ihan pimeää?

Espanjasta huomasin tällaisen mielenkiitoisen uuutisen.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013111417718633_...

Tarja Parkkila

Minä arvasin että on se tulossa.... tuossa tuokiossa.

Hieno kirjoitus, Laadukasta Satu Hassia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä aurinkoenergaa olisi hyvä kokeilla ensin Alaskassa, joka on suunnilleen suomalaisilla leveyspiireillä. :D
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Alaska

Hannu Tanskanen

Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää se, ettei kummassakaan puolueessa juuri ole tekniikan miehiä. Vihreissä on joko vanhoja stallareita, joiden ainoa missio on länsimaisen yhteiskuntamuodon romuttaminen ja toinen puoli harhaanjohdettuja haaveilijoita.

Perussuomalaiset on "junttipuolue", siellä on ihan hienoja "vanhan kansan" miehiä, jotka eivät välttämättä tekniikasta autonrassaamista enempää ymmärrä, mutta ymmärtävät kyllä kun selittää, heillä ei ole ideologisia estoja omaksua uutta tietoa.

Aurinko- ja tuulivoima ovat näitä paperilla hyvältä kuulostavia energiantuottomuotoja ja en moiti niitä, jotka tämän seireenin kutsuun vastaavat. Sama on "bioenergia", kuulostaahan se elävältä, ei kuten ruma musta hiili tai kauhea atomipommivoima.

Ikävä kyllä, millään näistä ei tuoteta millään järkevillä kustannuksilla tarvittavaa perusenergiaa, niitä voi innokas alan harrastaja laittaa katolleen, kun unohtaa kaikki laskelmat kuoletusajasta. Kaikki muu on lapsellista haaveilua, erittäin kallita leikkikaluja lyhyen matematiikan lukijoille, lottotiskien vakioasiakkkaille.

Laitetaan tähän nyt vielä asiantuntijoiden lausunto, ettei tarvitse vain minua uskoa:

http://s28.postimg.org/t25vlklct/image.jpg

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

DI-koulutuksen saaneita ehdokkaita näissä EU-vaaleissa vihreillä on isompi joukko kuin yhdelläkään toisella puolueella, tämä käy ilmi mm TEK-ammattiliiton jakamasta tiedosta.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Lisäys: Suomen vihreiden tämänhetkisten kahden mepin oppiarvo:
Tekniikan tohtori (Tarja Cronberg)
Tekniikan lisensiaatti (minä)

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ei muuta kuin uusiutuvia kehiin, mutta järjellisyyden rajoissa. Mitä se tarkoittaa, siinäpä onkin tappelun aihe.

Osattiinko 1990-luvulla ennustaa nykyisen IT-teknologian taso? Uskottiinko edes tähän, mihin on nyt päästy? Ei tietenkään osattu, eikä osata tälläkään hetkellä ennustaa tulevaisuutta yhtään paremmin. Silti uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin pitää panostaa. Se on pitkäjänteistä hommaa.

Pitää varoa ottamasta käyttöön keskeneräisiä ratkaisuja. Vasta sitten kun, sähköverkko, sähköä tuottavat laitteet, verkkoautomaatio, lainsäädäntö ja muut kokonaisuuteen olennaisesti kuuluvat osa-alueet ovat kunnossa, kannattaa ulosmitata uusiutuvien potentiaali. Jos koeiluihin tuhlataan veronmaksajien rahaa ja hakataan päätä seinään kovin monta kertaa, ilmapiiri kääntyy väistämättä vihamieliseksi uusiutuville.

Jotta voidaan olla pitkäjänteisiä, tarvitaan joitakin siirtymävaiheen ratkaisuja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Filosofoidaan hieman.

Mihin sitä energiaa tarvitaan? Ei sitä lunnon eläimet tarvitse tuotettuna. Eivätkä kasvit. Ihmisen pirulainen sitä vain tarvitsee itse tuotettuna ja imuroi siitä kaiken mahdollisen tehdäkseen vain saasteita, huonoa ruokaa, teollisuuden tuottamaa ympäristöhaittaa, rumuutta, mutta ei hyvää ja kauneutta. Ja sitä ihmisen tarvitsemaa rumaa energiaa tarvitaan aina vain lisää.

Auringosta se kaikki kaunis energia on lopulta lähtöisin, mutta sinne sen ihmisen aikaansaamat tuotokset rumine jätteineen eivät vain lennä takaisin.

Näin auringon antama elinvoima ja hyvyys tuhoaa tyhmän ihmisen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Globaalisti aurinkoenergia näyttää olevan varma voittaja. Tuotantokustannuksiltaan se tulee olemaan selvästi edullisin, vaikka tarvitsisi tuekseen kalliita varastointiratkaisuja yön pimeyden ja huonojen säiden selättämiseen. Suomessa pimeä ja kylmä talvijakso tulee edellyttämään tueksi muita ratkaisuja. Suomen kansantalouden ongelmaksi tuleekin jatkossa kilpailijoita kalliimpi sähkö. Nykyisen sähkön hintaedun menettämiseen onkin syytä ajoissa varautua.

Hannu Tanskanen

Aurinko- tuulienergialle täytyy aina rakentaa varaksi samantehoinen hiilivoimala. Perusvoimaa ei koskaan voida rakentaa tällaiselle pohjalle, ydinvoima on paras. Tuulivoimaloiden huonot puolet alkavat tulla esiin ja ala on jo "auringonlaskussa". Kaikki työllisyys aurinkokennoissa menee Kiinaan , joka on ylivoimainen alalla. Aurinko- tuulivoiman vaatimat harvinaiset maametalllit tulevat lähes kokonaan Kiinasta, joka jo rajoittaa niiden vientiä, aurinkokennojen valmistus on erittäin saastuttavaa. Kävin kolme vuotta sitten kutsuttuna tutustumassa Kiinan aurinkokennoteollisuuteen Wuxissa, Kiinan "piilaaksossa", tämän teollisuuden laajuus on uskomaton siellä.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Näinhän se menee. Kiinassa aurinkopaneeleihin tarvittavien materiaalien avolouhinta jättää valtavia alueita saastuneiksi. Eikä niitten tuottaminen ihan vaaratonta ole vaikka unohdettaisiin siihen tarvittavat harvinaiset maametallit(en ole ihan varma onko tämä oikea suomenkielinen termi sanalle 'rare earth metals', mutta sinnepäin).

http://www.thingsworsethannuclearpower.com/2012/03...

Mutta se on hyvä vaihtokauppa siitä, että me saamme puhdasta energiaa. Eikö?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Saksassa 2/3 firmoista, jotka myyvät aurinkopaneeleita, myyvät myös shkön varastoakkuja. Saksa on nopeaa vauhtia alentamassa itse aurinkopaneelien hankintaan annettavaa tukea, nyt sitä suunnataan siihen teknologiaan, jonka kehitystä ja hintojen alenemista nyt erityisesti halutaan vauhdittaa, eli sähkön varastoimiseen. Hiljattain näin uutisen, jonka mukaan 4000 saksalaiseen kotiin on tänä vuonna asennettu aurinkosähkön varastoakut.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

On niin järjetön kirjoitus, että kuullostaa ihan edustaja Hakkaraisen tekemältä. Aihe on vaan eri. Ei ajatella yhtään enempää kuin sähkö tulee töpselistä-tasolla.

Aurinkosähkö, tekisi se sitä vaikka ydinvoimalan teholla, tarvitsee aina säätövoimaa sitä enemmän mitä enemmän sitä tuotetaan. Yö ja talvi, milloin tarve on suurimmillaan, aurinkosähkö on käytännössä nolla-teholla. Tämä taas tarkoittaa säätövoiman lisärakentamista, joka tuo kustannuksia. Tätähän ei esim. lasketa tuulivoiman hintaan, vaikka se on siinäkin pakollinen lisäkustannus. Kuluihin per MWh pitää siis lisätä myös se säätövoimala. Tämä säätövoima taas tarkoittaa mahdollisesti koskiensuojelulain avaamista, Kollajan allasta, poltettavan tavaran voimalaa tai turvetta. Mahdollisesti kaikkea neljää. Ja muistetaan aina se, että poltetaan mitä vaan, oli se sitten biotavaraa tai hiiltä, aina tulee emissioita. Turpeesta menee vielä vesireititkin likaiseksi. Toisesta enemmän, toisesta vähemmän, mutta tulee joka tapauksessa.

Aurinko-panelit ja varastointi akut vaativat harvinaisia metalleja ja ennen kaikkea nikkeliä. Nikkeliähän meillä kaivaa Talvivaara. Nikkelillä on erittäin suuri hiilijalanjälki ja sen takia esim. hybridiautoilla on kokonaisuudessaan korkeampi hiilijalanjälki kuin polttomoottori-autolla. Talvivaarasta nikkeli viedään itä-eurooppaan jalostukseen, josta se matkaa Kiinaan, jossa siitä tehdään aurinko-paneleja ja akkuja, josta ne rahdataan takaisin. Tietysti, jos me ei haluta olla energia-omavaraisia, niin voimme myös ostaa sitä esim. Kanadasta ja Australiasta, mutta olen ymmärtänyt että tämä omavaraisuus olisi myös vaalilupausten listalla. Esim. Fennovoiman laitoksen uraani voisi tulla Suomesta, kuljetettaisiin rikastukseen Venäjälle ja tuotaisiin takaisin. Molemmat on ihan yhtä omavaraista halutessamme, ainoa vain, että uraania ei tarvita noin suuria määriä kuin nikkeliä.

Päästöpuolella taas voidaan aurinkovoimaa verrata tuulivoimaan. Molemmat itsessään ovat päästöttömiä, mutta niiden säätövoimat ei. Vesivoima tuhosi joet, koskifaunan, biodiversitetin ja anadromiset lohikalat. Turve likastaa vedet ja aiheuttaa emissioita, biovoimalat ja hiili emissioita, kaivoksia, hakkuuaukeita ym. Tanska joka tuottaa 1/3 sähköstään tuulivoimalla, päästää ilmaan hiilidioksidia 2x enemmän kuin Suomi(0,222kgCO2/kWh). Syynä säätövoima, hiiltä ja maakaasua. Jos Tanskalaiset alkaisivat käyttää biopohjaista polttoainetta, niin voisivat päästä Suomen lukemiin. Ranska taas, joka tekee sähkönsä 75% ydinvoimalla, päästöarvot on 0,078kgCO2/kWh!!!

Talouspuolella taas aurinkovoima on kallista, se tulee tarvitsemaan syöttötariffia, jotta sitä kannattaa rakentaa. Jos se on samansuuruinen, kuin tuulivoimalla, niin Suomi tekee konkurssin. Jos Suomessa olisi tuo Tanskan 1/3 tuulivoimaa(mikä on 5% enemmän kuin ydinvoiman osuus Suomessa), niin me veronmaksajat maksettaisiin 1 miljardi per vuosi tukea sille 15 vuoden ajan. Tuolla rahalla me olisimme rahoittaneet Kreikan kaksi kertaa.

Jos pitää luonnosta ja luontoarvoista, ei voi äänestää Virheitä. Pun intended.

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen

Hajautettu tuotanto tarvitsee säätöön älykästä tehoreserviä. Keskitetty tuotanto vaatii taas häiriöreservejä, koska iso yksikkö ei saa saattaa vikautuessaan kantaverkkoa epätasapainoon. Eräänlaista kauhun tasapainopeliä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hyödynnettäisiin nyt ensin ydinvoimaloiden lauhdelämpö. Noin 30 % ydinvoimalan tuottamasta sähköstä saadaan hyötykäyttöön, 70 % menee itse voimalan oman energiatuotannon jäähdyttämiseen. Se lauhdelämpö voitaisiin käyttää erinomaisesti kaukolämpönä. Samaten myös muut pienemmät lauhdevoimalaitokset mukaan.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Vihreiden lukuisilla läpi runnotuilla päätöksillä on ollutkin täysin päinvastainen vaikutus, mitä ns. haettiin. Suomen taloudelle on tehty mm. viherliikkeen toimesta käsittämättömän suuria tappioita. Ilman näitä tappioita olisi ollut ehkä oikeastikin varaa kehittää hyötysuhteeltaan kunnollistakin aurinkovoimainfraa. Nyt kituutellaan niin ja näin. Alla oleva kirjoitus valottaa viherliikkeen synkkää perustaa ;o

Vihreäliike kehitettiin DDR:ssä länsimaiden tuhoksi: http://rakennusliikeerbau.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Tulevaisuus on aurinkoenergian, kun sähkön varastointikysymys aikanaan saadaan ratkaistuksi järkevin kustannuksin.

Aurinkovoimaan suhtaudutaan kovin idealistisesti, kun kuvitellaan, että jatkossa jokainen tuottaa itse oman sähkönsä talonsa katolla. Ei se niin mene. Samat mittakaavaedut ovat aurinkovoimassa kuin tuuli- ja vaikkapa hiilivoimassa. Pientuotanto ei myöskään poista siirtoverkon tarvetta vaan pikemminkin lisää sen kustannuksia, koska sähkö virtaa tilanteesta riippuen eri suuntiin ja tuotanto vaihtelee hallitsemattomasti. Kun aurinkosähkö tulee aidosti kannattavaksi, sitä aletaan tuottaa teollisessa mittakaavassa isoina asennuksina vastaavasti kuin tuulivoimaa nyt.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

No minä olen perussuomalainen ja sähkö- ja IT-alan diplomi-insinööri. Ja osaan laskea ja fysiikkaakin aika paljon. Ja olen myös oppinut energia-alan asiantuntija. Ja olen monessa asiassa eri mieltä kuin Hassi. En halua vääristää totuutta propagandaksi ja unohtaa todellisuutta ideologisista syistä.

Suomen ongelma on, ettei täällä ole juuri aurinkoenergiaa. Eikä juuri silloin kun on kulutusruuhka, eli lokakuusta huhtikuuhun. Uusi tekniikka voi joskus repiä riittävän halvalla aurinkoenergiaa, muttei tänään. Nyt aurinko sopii erikoistarkoituksiin, jossa se saa maksaa. Esim. sähköverkon ulkopuolelle. Aurinko ei ole mikään massaratkaisu.

Case : Laskin omakotitaloon, ettei kannata laittaa n. 7 m2 aurinkopaneleita edes lämmittämään boilerin vettä, koska se ei maksa koskaan itseään elinkaaren aikana. Ohjattu paneleiden suuntaus nostaisi hyötyruhdetta, mutta tulisi liian kalliksi. Systeemissä pitää olla kallis vesiglykoli ja lämmönvaihtaja. Pelkkä pumpun teho olisi n. 50-100 W eli koko systeemin tuotto. Ulos tulisi km. <200 W (tod. 100 W) Aika olisi 200 pv aurinkoa 10 h päivässä. Energia olisi vuodessa 16kWh, jonka arvo on 48 euroa. Systeemi maksaisi n. 3000 euroa. Return on investement 60 vuotta. Laitteen käyttöaika n. 16 vuotta. Vuosihuoltona pesu ja joskus glykolien ja putkien ja osien vaihto. Aurinkosähkössä on vielä huonompi hyötysuhde kuin suoraan lämmön keräämisessä. (Auringon säteilyenergia ei ole kerätty hyötyenergia.) Verkkosähkö on liian halpaa.

Nykypanelit ovat lähinnä mainosta ja ideologiaa.

Muutenkin insinöörit tietää, että kyse on rahasta, eli kaupallisesti toimivista ratkaisuista. Tekniikkaa tuntemattomat, usein nuoret vihreät, ovat heti täysin rinnoin heittäytymässä vasta tutkimusasteella olevien tutkijoiden fantasioiden kelkkaan, koska he palavasti haluaisivat löytää ideologian mukaisen ratkaisun. Todellisuudessa ideasta kestää vuosia kehittää todelliset kaupalliset ratkaisut. Tarvitaan myös yhteensopiva infratruktuuri. Ja ihmisissä on myös massanhitautta.

Maailma tarvitse nyt insinööreja korjaamaan asiat kuntoon.

Syklinen kehitys kulkee : Insinöörit kehittelee uudet uljaat 50 % tehokkaammat tekniikat ja elintason kansalle, sitten ekonomit ja muut alkavat hamstraamaan rahaa ja miettimään promillien parannuksia toimintaan ja myymään ja markkinoimaan. Sitten humanistit ja politikot alkavat filosofoimaan, tekemään ihmiskokeita, määräilemään ja rajoittamaan toimintaa kalliisti ja tuottavuus menetetään, kunnes homma kaatuu syvään lamaan ja jopa sotatilaan. Nyt ollaan jossain loppuvaiheessa Euroopassa.

Todellisuudessa toimivia asioita on maalämpö, josta saadaan lisää ilmaista energiaa. Hallitus ei tue maalämpöratkaisuja.
Myös ydinenergia on luonnollinen tekninen evoluutio. Sieltä löytyy ratkaisu energiatarpeeseen. Erityisesti toriumenergia ja fuusio tulee olemaan tärkeitä.

Talojen parempi lämpöeristys säästäisi myös paljon energiaa ja olisi kustannustehokasta. Se on vaikea toteuttaa pääosin vanhassa rakennuskannassa. Suojelu on haitallista. Verojen takia asuntokanta on kallista ja vanhaa.

Kulutus vuoden aikana http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Aurinkoenergia :
https://www.google.fi/search?q=auringon+s%C3%A4tei...

Maalämpö : http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_energy
http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_power

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Toivottavasti Hassi ja muutkin vihreät lukevat kommenttisi.

Maalämpö on varmasti kustannustehokkaampi, mutta siinäkin kun on se pumppu pahalainen kuluttamassa ja alkuinvestointi melkoinen. Ja sitten tulee se vastaan, kun ei taajama tontit suo siihen edes mahdollisuutta.

Minusta yleisessä keskustelussa on ollut liian vähän esillä olomuoto muutokseeen liittyvät ratkaisut. Energiaa olisi käytettävissä ihan eri kertaluokassa ja ei ole kiinni auringossa vaan sopisi hyvin pimeään ja kylmään vuodenaikaan.

Kenelläkään tietoa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aurinkosähkölle voi saada äärellisen takaisinmaksuajan jos sähkön pystyy itse käyttämään. Paneeli tuottaa kilowattitunteina suurin piirtein saman verran, kuin sen teho on watteina.

Esimerkiksi 3000W järjestelmällä voi saada vuodessa 3000 kWh; siis noin 300 euron arvosta sähköä:

http://www.ebay.de/itm/Photovoltaik-Anlage-3-06kWp...

Takaisinmaksuaika olisi vähän koroista, asennuskustannuksista ja laskutavasta riippuen esimerkiksi luokkaa 15 vuotta. Koska sähkönhinta käytännössä aina nousee nopeammin kuin inflaatio, voi aika olla lyhyempikin.

Mikään business tuo ei toki ole, eikä se poista sitä perusongelmaa, että tuotto on nolla silloin kun kulutus on suurimmillaan. Se tarjoaa ainoastaan vaihtoehtoisen tavan tuottaa sähköä silloin, jos aurinko paistaa.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Lähes kaikki vuoden aurinkosähkö syntyy 2000 aurinkoisimman tunnin aikana ja loput vajaat 7000 tuntia ollaan verkosta tulevan sähkön varassa. Jos vuositasolla tuotetaan oman kulutuksen verran, suurin osa tuotetusta sähköstä joudutaan myymään verkkoon päin, koska aurinkoisten tuntien teho on moninkertainen kulutukseen nähden.

Tämä romuttaa kannattavuuden. Niin kauan kuin aurinkosähkö voidaan käyttää omaan kulutukseen, se korvaa verkosta ostettua sähköä, jonka hinta koostuu energian hinnasta, siirtohinnasta, sähköverosta ja ALV:stä, yhteensä suuruusluokkaa 11 c/kWh. Sitävastoin verkkoon päin virtaavasta sähköstä kukaan ei ole valmis maksamaan enempää kuin energian tukkuhinnan, joka on 3-4 c/kWh.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Esimerkiksi Lähienergialiiton ja Sitran sivuilta löytyy tietoa, joka on paremmin tekniikan kehityksen tasalla.

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Kovasti kiinnostaa miten on laskettu se, että uusilla tuulivoimaloilla tuotettu sähkö on jo halvempaa kuin muilla (kivihiili, fissio)? Jos näin todellakin on, löytyy mitä loistavin säästökeino, eihän valtion kannata maksaa tukea yhtiöille, jotka jo omalla tuotannollaan saavat riittävästi voittoa.

Aurinkoenergian suhteen tulee aina muistaa se, että Suomi vaan on maantieteellisesti todella pohjoisessa. Teksas on samalla levyspiirillä kuin Sahara ja New York on noin Rooman korkeudella. Meillä aurinkoenergiasta tulee todellinen vaohtoehto vasta sitten, kun akkuteknisesti tai jollain muulla tavalla saadaan hyödynnettyä kesiemme aurinkoiset päivät. Tosin akkuihin tarvittavat harvinaiset maametallit, joihin jo ylempänä viitattiin, aiheuttavat suunnattomat ympäristöhaitat Kiinassa, toisaalta sinnehän Euroopan kiristyneiden ympäristölakien takia on siirtynyt muukin tuotanto.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Aurinko- ja tuulisähköstä puhuttaessa ei pitäisi koskaan vaieta säätövoimasta, koska ne kuuluvat erottamattomasti yhteen vielä pitkään.

Toisaalta hiilivoimaloiden korostaminen säätövoimasta puhuttaessa vääristää kuvaa. Hiilivoimaloita käytetään kyllä säätöön, mutta hitautensa vuoksi ne eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin. Hiilivoimala on iso investointi, ja jos sitä käytetään satunnaisesti, ajetaan ylös ja alas ja vajaateholla, se on taloudellisesti kannattamatonta. Perusvoimaksi ja häiriöreserviksi hiilivoima sopii paremmin.

Säätövoimaksi soveltuu paremmin vesivoima ja kaasuturbiinit ja moottorit. Tätä mieltä näyttää olevan IEA:

http://www.wartsila.com/en/press-releases/wartsila...

Toki Wärtsilä lienee poiminut raportista itselleen edullisen palan, mutta ei se faktoja muuta. Mahtaa olla myös niin, että lobbaus alkaa tuottaa tulosta.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Suomessa syntyy tunnettu sähkönkulutuksen piikki 24.12. kun joulukinkut laitetaan uuniin ja joulusaunat lämpiämään. Mitenkähän suuren osuuden, edes teoreettisesti tarkastellen, aurinkovoima voi ikinä kattaa tuosta kysyntäpiikistä?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Miksi Satu Hassi ei kommentoi, hän aikaisemmin oli kommentoinut mutta nyt ei enää?

Veikko Virkkunen

Jarmo Kanerva kirjoitti mm. "Systeemissä pitää olla kallis vesiglykoli ja lämmönvaihtaja".
Ei pidä paikkaansa. Rakensin jo vuonna 1983 omakotitalooni aurinkopanelit ja 4 m3 varaajan. Systeemi toimi pelkällä vedellä. Ei siinä tarvita glygolia eikä lämmönvaihdinta. Kun aurinko ei paistanut, panelit valuivat tyhjäksi vesivaraajaan, eikä tyhjä putki jäädy.
Säiliön yläosassa oli ylivuotoputki, josta ilma poistui, kun vesi palasi säiliöön.
Vesisäiliön yläosassa oli 100 litran paineenkestävä säiliö, johon kaupungin vesijohdosta tuli paineellinen vesi.
Tällä systeemillä pärjättiin huhtikuusta lokakuulle eli puoli vuotta. Ennen paneleita kului öljyä 5 000 litraa ja paneleiden asennuksen jälkeen 2 500 litraa.
Eli säästö oli 50% ja hiilidioksidia väheni 2 500l x 2,62 kg/l eli 6 550 kg
hiilidioksidia/vuosi.
Silloin lämmitin öljyllä kylmän ajan, mutta nykyisin maalämpö olisi paras tai sitten hakelämmitys.
Koko tarinan voi luke Meidän Talo-lehdestä, numero 1/2013.
Tein systeemin itse ja se maksoi silloin 2 500 markkaa.

Koko aurinkolämmitys olisi järkevää, jos asuntoalueet kaavoitettaisiin niin, että talojen lappeet olisivat etelään päin, jolloin panelien sijoitus katoille olisi järkevästi ja esteettisesti ratkaistavissa. Vihreiden pitäisi oikeasti ajaa tällaisia aurinkolämmitysasioita eikä tasa-arvoista avioliittoa.

Nyt kunnat omistavat kaukolämpölaitoksia, niin eihän niiden kannata suosia aurinkolämpöä, koska silloin kaukolämpölaitoksen tuotto pienenisi.

Kun Riihimäellä eräässä kerrostalossa suunniteltiin veden lämmitystä katolle asennettavilla aurinkopaneleilla, niin kaukolämpölaitoksen johtaja meni kaupungintalolle ja sanoi, että ne aurinkopanelit on kiellettävä.
Että sellaista on Suomessa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ei ole mitenkään mahdollista, että öljyn kulutus puolittuu, jos kylmimmillä kuukausilla ja puolet vuodesta ei järjetelmä tuota. Öljyn kulutuksesta varmasti yli 75% sijoittuu talvi kuukausille.

Kerro totuus edes.

Veikko Virkkunen

Minulla ei ole kuormakirjoja tallella enää, mutta se on totuus, että öljyn kulutus puolittui. Maaliskuussa jo vesi säiliössä lämpeni niin, että kun käyttövesi meni kattilaan, se oli lämmennyt 20 asteen tienoille. Loppu lämpeni kattilassa.
Minulla ei ole mitään tarvetta valehdella kulutuslukemia.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Ihan nerokas systeemi.

Viittasin tuossa lähinnä kaupallisiin ratkaihin, joissa on lämpöboileri ja lisäkierukka aurinko- tai maalämmölle. Toki veden esilämmitys voidaan tehdä ulkoisesti.

Usein halutaan pitää happi poissa suljetuista kierroista, ettei systeemiin tule korroosiota. Eikä juomavesipuolelle oikein sovi ylimäärinen ilma ainakaan pitkiä aikoja, ettei mikrobit jyllää. Ilmeisesti tuossa esilämpeni käyttövesi alkaen +5...+10 C. Vesipanelissa alkaa kasvaa mikrobit tai levät sisällä vesikäytössä, ellei ole jotain lisäainetta mukana. Jos on omatoimisuutta, voi toki systeemin tyhjentää talveksi ja säätää kulmiakin ym. Usein halutaan automaattinen systeemi. Systeemissä pitää olla termari, ettei se jäähdytä vettä.

Yksi ongelma lämpöpaneleissa on fysiikan lämmönsätelylaki ,jonka mukaan lämmin säteilee T^4 suhteessa ja hyötysuhde laskee kun lämpö nousee ulkoympäristöä korkeammalle. Lämmin vesi on pakko nostaa +55 C :n mikrobivaaran takia, joka usein merkitsee sähköboileria matalalämpösysteemissä. Veden lämmitys vie paljon energiaa. Talonlämmitys todennäköisesti enemmän. Uusien ylimitoitettujen ilmastointimääräyksien täyttäminen on todellinen energiasyöppö.

Yleensä pelkkä veden esilämmitys ei vähnnä 50 % talon lämmityskulutusta, koska se on tyypilliseti vain osa. Hlön vedenkulutus on n. 200 l/vrk ja ehkä 50 l kuumaa vettä. Päivässä 50 l x 4,2kJ/l/C x (55-10 C) = 9,45 MJ =2,63 kWh =0,23 € @ 0,11€/kWh.

Muutama viime talvi on ollut leuto, mikä näkyy säästönä.

Veikko Virkkunen

Iso vesivaraaja (akku) ja käyttövesisäiliö tehtiin rst-pellistä ja putkisto ja panelit tein kuparista. Toukokuun alusta syyskuun loppuun öljyllä ei tarvinnut lämmittää käyttövettä.
Paneleiden pinta-ala oli 40 m2 eli 1 m2/100 l varaajassa.
Panelin yläosassa oli anturi samoin varaajan alaosassa. Kun panelin lämpötila oli 10 astetta varaajan vettä lämpimäpi, käynnistyi pumppu pienen releen ohjaamana. Näin lämpö "pumpattiin" veden avulla varaajaan, joka oli 4000 litraa.
Silloin 1983 kysyin Peter Lundilta, että toimisiko tällainen systeemi. Kun olin selittänyt hänelle asiat hän vastasi, että kuulemma Amerikassa on tehty tällaisia.
Lundin rohkaisemana toteutin homman ja toimihan se.
Keskikesällä lämpöä riitti uima-altaaseenkin. Talvella allasta ei lämmitetty, vaikka se oli sisätilassa. Se olisi ollut liian kallista öljyllä.

Toimituksen poiminnat