*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Syökö hiilikupla eläkkeet?

Tällä viikolla ilmestyi kolme raporttia aiheesta hiilikupla. Yhden niistä oli teettänyt Britannian hallituksen ympäristöarviointikomitea, toisen EU-parlamentin vihreä ryhmä ja kolmannen australialainen 350.org-instituutti.

Hiilikuplan, tai fossiilikuplan, nosti esille Maailmanpankin entinen pääekonomisti lordi Nicholas Stern muutama vuosi sitten. Kyse on öljy-, kaasu- ja hiilivaroja omistavien yhtiöiden osakkeiden hintakuplasta, ja sen aiheuttamasta riskistä taloudelle.

Stern totesi, että ilmastonmuutos voidaan hillitä vain jättämällä leijonanosa öljy-, kaasu- ja hiilivaroista käyttämättä. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on todennut, että kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilivaroista pitää jättää maahan.

Öljy- ja muiden fossiiliyhtiöiden osakkeiden arvo on kuitenkin laskettu olettaen, että kaikki fossiilivarannot myydään ja poltetaan. Jos näin tapahtuu, ilmastonmuutoksen ryöstäytyminen valloilleen on varmaa. Mutta jos öljy, kaasu ja hiili jätetään maahan, yhtiöiden osakkeet ovat ylihinnoiteltuja.

Ei hetkauta tavallista ihmistä? Ehkä ei, jos itsellä eikä työnantajallakaan ole pankkitiliä eikä vakuutuksia ja jos ei aio elää eläkeikään. Mutta Euroopan eläkerahastojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden varallisuudesta on iso potti fossiiliyhtiöiden osakkeita. Jos ne menettävät arvonsa, rahastojen kyky maksaa eläkkeitä voi vaarantua, pankit ja vakuutusyhtiöt voivat joutua vaikeuksiin.

EU-parlamentin vihreälle ryhmälle fossiilikuplasta teki selvityksen hollantilainen tutkijayhteisö nimeltä Sustainable Finance Lab ja finanssialaan erikoistunut Profundo-konsulttiyritys. Ne analysoivat 20 suurimman eurooppalaisen pankin ja 23 ison eläkerahaston riskit.
http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/Documents/Studies/GND-Carbon_Bubb...

Selvityksen mukaan tutkituilla eurooppalaisilla eläkerahastoilla, pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on yhteensä 1000-1200 miljardin euron arvosta fossiiliyhtiöiden osakkeita, eniten eläkerahastoilla, joiden varoista ne muodostavat keskimäärin 5%.

Mutta rahastojen ja yritysten välillä on suuria eroja. Tutkituista eläkerahastoista suurimmat fossiiliosuudet on neljällä brittirahastolla ja suomalaisella Kevalla. Myös pankkien fossiiliriskeissä, mukaan lukien lainat fossiiliyhtiöille, on suuria eroja.

Voiko fossiilikuplan puhkeaminen aiheuttaa taloudessa isomman rytinän, jopa vastaavan kuin syksyn 2008 finanssikriisi? Vihreiden teettämän selvityksen kirjoittajat arvioivat, että ei - jos taloudessa muuten menee hyvin. Tilanne voi olla toinen, jos talous horjuu muutenkin.

Finanssimarkkinat eivät läheskään aina käyttäydy järkevästi. Monesti ne ovat kuin sopulilauma, joka ryntäilee päättömästi toinen toistensa perässä. Vuonna 2008 suhteellisen pienen pankin, Lehman Brothersin kaatuminen aiheutti maailmanlaajuisen paniikin ja pankkijräjestelmän romahduksen uhkan.

Vastaava toistui Kreikan velkakriisissä. Kreikan velka on hyvin pieni osuus koko EUn taloudesta. Mutta koska kukaan ei tiennyt, miten paljon kunkin pankin ja finanssifirman varoihin sisältyi Kreikan lainoja suoraan tai epäsuorasti, epävarmuus levisi ja sen seuraukset taloudessa tuntuvat vieläkin.

Ei ole mitään takeita siitä, että fossiilikuplan puhjetessa finanssimarkkinat toimisivat hillityn järkevästi. Kupla koskee koko maailnaa.

Fossiilikupla, tai hiilikupla, on lisäperustelu sille, että EUn - ja maailman kaikkien maiden - tulisi päättää pitkän aikavälin ohjelma ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen alentamisesta. Se auttaisi kaikkia yrityksiä suunnittelemaan investointinsa järkevästi. Se johtaisi automaattisesti myös fossiiliosakkeiden arvon laskuun.

Tärkein syy sille, että tarvitsemme selkeät päätökset päästövähennyksistä lähivuosikymmenille, on tietysti itse ilmastonmuutoksen hillintä.

Tänä vuonna Suomessa kevät on aikaisessa, Tampereella tuntui helmikuun lopulla kuin olisi huhtikuu. Monessa muussakin maailman maassa säät ovat vinksallaan. Alaskassa on melkein 10 astetta normaalia lämpimämpää. USAn itärannikolla hyytävän kylmää, Kaliforniassa on pahin kuivuus ja vesipula vuosikymmeniin. Australiassa on ollut mittaushistorian kuumin kesä, helteiden takia tuhansittain kuolleita lepakoita on satanut taivaalta ihmisten pihoihin. Britanniassa ennätyssateet ovat aiheuttaneet viikkoja kestäneen tulvan, josta kärsii ainakin 6000 rakennusta.

Se, että talousanalyytikot ovat heränneet fossiilikuplaan ja sen aiheuttamaan riskiin Euroopan ja maailman taloudelle, toivottavasti havahduttaa ilmastotoimiin myös niitä, joiden maailmankuvaan mahtuu vain raha.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pertti Väänänen

Hiilikuplaa ei taida olla edes olemassa! Mutta teollisuutta vihaavat Vihreät ovat todellinen uhka eläkkeille.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Vihreät ovat kupla. Voiko puolue, joka istuu atomi-ja hiilivoimaa käyttävässä/suosivassa hallituksessa olla uskottava?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Älä viitsi Satu, satuilla tuota Lehman Brother-roskaa. Tule jo pois sieltä ja mene kotiin tekemään vihreitä aatteitasi.

Lainaus:

"...Lehman Brothers ei kuitenkaan paisuttanut euromaiden velkakuplaa eikä pankin kaatuminen aiheuttanut euroalueen velkakriisiä. Lehman-kupru ainoastaan paljasti kuplan ja laukaisi kriisin.

Silti Euroopan unionin (EU) komissio tulkitsee edelleen, että euroalueen velkakriisi on Lehman-konkurssin syytä..."Tekosyy syytellä kun ongelma löytyy EU:ssa ja ei kestetä itsekritiikkiä.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/09/15/k...

Tekosyy syytellä kun ongelma löytyy EU:ssa ja ei kestetä itsekritiikkiä. Samoin moni muukin virheiden Cleantechit, ydinvoimasta, tuuliviirivoimasta jne...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Maailmassa tullaan joka tapauksessa polttamaan joka ainoa hiilen nokare ja öljyn tippa. Sen takaavat juuri ne valtiot, jotka ovat eniten satsanneet uusiutuvaan energiaan. Tämä kokonaan riippumatta siitä onko hiilikupla olemassa vai ei.

Kiina ja Intia aikovat sähköistää maansa lähinnä kivihiilellä ja rakentavat lisää hiilivoimaa yli 1000 000 MW. Uutta hiilivoimaa rakentavat myös Venäjä, Yhdysvallat, Turkki (36 000 MW) ja useat Euroopan Unionin maat.

Saksa rakentaa yhteensä 12 uutta hiili- ja 27 kaasuvoimalaa eli yhteensä 20 000 MW, Hollanti 3 500 MW ja Puola 12 000 MW.

Vuonna 2012 oli rakenteilla ja suunnitteilla yhteensä 1200 uutta hiilivoimalaa, joiden yhteinen teho on 1400 000 MW.

Suomeen rakennetaan 2500 MW nimellisteholtaan oleva määrä tuulivoimaa, jonka todellinen teho on alle 500 MW ja rahaa valtio satsaa 2000 miljoonaa euroa. Oilisikohan tuo tehomäärä uusiutuvaa energiaa tullut halvemmaksi tuottaa Wärtsilä biodieseleillä? Ainakin se olisi ollut 100 % kotimainen tuote.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomi tuottaa 0.5%:a maailman hiilidioksidista ja on siis yksi pääsyyllisistä ilmastonmuutokseen. Mitä me voimme tehdä? Kerro Satu Hassi se meille.

Suomi tuo Satu Hassin suosimasta ilmansuunnasta paitsi energiaa myös raaka-aineita, joista sitten valmistetaan mm. energiaa. Sieltä suunnasta tulee kaikki maakaasu ja likipitäen kaikki hiili. Lopetetaanko tuonti?

Mitä ihmettä minä perheenpäänä ja koko Suomi voi tehdä? Onko meidän tekemisillämme mitään vaikutusta mihinkään?

Tuulimyllyjä pystytetään ja veronmaksajat maksavat kuten kepulaisille aina ennen tukijaisia. Ne rikastuttavat harvoja ja valuvat ulkomaille pikapikaa. Ovatko tuulimyllyt Suomen tie?

"Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa" on vihreiden nykypolitiikan seurausta.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Muutama tieto maailman energiakehityksestä:
1) Espanjassa viime vuonna tuulivoima tuotti enemmän sähköä kuin ydinvoima:
http://www.talouselama.fi/uutiset/espanja+rikkoi+e...

2) Earth Policy -instituutin mukaan myös Kiinassa 2013 tuotettiin enemmän sähköä tuulivoimalla kuin ydinvoimalla:
http://www.earthpolicy.org/data_highlights/2014/hi...

3) Muutama tieto maailman energiakehityksestä:
1) Espanjassa viime vuonna tuulivoima tuotti enemmän sähköä kuin ydinvoima:
http://www.talouselama.fi/uutiset/espanja+rikkoi+e...

2) Earth Policy -instituutin mukaan myös Kiinassa 2013 tuotettiin enemmän sähköä tuulivoimalla kuin ydinvoimalla:
http://www.earthpolicy.org/data_highlights/2014/hi...

3) IRENAn mukaan viime vuonna noin puolet maailman uudesta sähköntuotantokapasiteetista uusiutuvaa:
pic.twitter.com/UlDFA5Q4jQ

Eli energialaiva on kyllä kääntymässä oikeaan suuntaan. Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta isoin energiakysymys on se, valitsemmeko olla muutoksessa mukana ja lähellä kärkeä, vai jättäydymmekö Putinin kanssa jälkijoukkoihin.

Toimituksen poiminnat