*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Hiilivuoto, palkkavuoto, WTO-vuoto - vai kohta huipputeknologiavuoto?

"Suomen ja Euroopan teollisuus karkaa ulkomaille, koska EU:n ilmastotoimet nostavat energian hintaa, toisin kuin muualla maailmassa" - tällaisia väitteitä kuulee ja näkee tuhkatiheään.

Mutta onko siinä perää, että EUn ilmastopolitiikka aiheuttaa niin sanottua hiilivuotoa, eli ajaa tehtaita ja samalla päästöjä muihin maanosiin? Climate Strategies-tutkimuslaitoksen tällä viikolla julkaiseman tutkimusraportin mukaan ei ole.

Tehtaiden pyörät - tai moottorit - eivät pyöri ilman energiaa. Mutta kuinka ratkaiseva kustannus energia oikeasti on? Yllä mainitun raportin mukaan Saksan teollisuudesta 92 prosentissa energiakustannukset ovat alle 1,6 prosenttia liikevaihdosta. Vain 8 prosentissa yrityksistä energiakustannukset ovat liikevaihdosta 6 prosenttia tai enemmän. Nämä yritykset muodostavat kansantaloudesta 1,5 prosenttia.

Kun teollista tuotantoa siirretään, pääsyy ovat pienemmät palkat siellä jossain kauempana. Kun kenkä- tai vaate- tai kännykkätehdas siirtyy Kiinaan tai Vietnamiin, syy ei ole sähkön hinta vaan alemmat palkat. Tällaista työpaikkavuotoa voisi kutsua palkkavuodoksi - tai "WTO-vuodoksi", kansainväliset vapaakauppasopimuksethan sen ovat tehneet mahdolliseksi.
 
Muita keskeisiä syitä tuotannon siirtämiselle ovat raaka-aineiden saatavuus ja hinta sekä uusien markkinoiden synty. Kun talous kasvaa Aasiassa, siellä kasvaa myös kaikenlaisten tuotteiden kysyntä.
 
Sen sijaan esimerkiksi painopaperin kulutus laskee kaikissa teollisuusmaissa. Sitä, että Euroopan öljynjalostamoissa tai paperiteollisuudessa on ylikapasiteettia, ei pysty auttamaan laskemalla energian hintaa.

Toki on aloja, joilla energia on iso kustannuserä. Tällaisia ovat esimerkiksi paperi-, teräs-, sementti- ja kemian teollisuus. Suomen teollisuudesta energiavaltaiset alat ovat isompi osa kuin Euroopassa keskimäärin.
 
Mutta ajaako ilmastopolitiikka näidenkään alojen tehtaita Euroopan ulkopuolelle? Sitä on vaikea uskoa, kahdesta syystä.
 
Ensinnäkin vaikka päästökauppa teoriassa tekee hiilidioksidipäästöt maksullisiksi, käytännössä teollisuus on saanut tähän mennessä melkein kaikki päästöoikeudet ilmaiseksi, ja energiavaltaiset alat tulevat saamaan vielä ainakin vuoteen 2020 asti. Ne luokitellaan hiilivuodolle alttiiksi aloiksi, jotka ovat oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin. Vain energiaa törsäävä tehdas, jonka päästöt tuotetonnia kohden ovat alakohtaista vertailuarvoa suuremmat, voi joutua ostamaan markkinoilta päästöoikeuksia tuon ylityksen osalta.
 
Toiseksi suurin piirtein joka maassa energiavaltaisille yrityksille energiakustannuksia kompensoidaan. Suomessa tällaisia hyvityksiä ovat teollisuuden alennettu sähkövero ja lisäksi energiavaltaisimpien yritysten energiaveroleikkuri. Tällä kompensoidaan muun muassa se, että päästökauppa on nostanut sähkön hintaa.

Sille, että ilmastopolitiikka veisi tehtaita perikatoon ja ajaisi niitä muihin maihin, on siis vaikea löytää asiallisia perusteluja.
 
Mutta entä itse energian hinta, eikö se piinaa suunnilleen kaikkia?
 
Koska energian hinnasta puhutaan niin paljon, EU-komissio julkaisi siitä tammikuussa tiedonannon. Sen laajempi taustaselvitys löytyy täältä.
 
Komission mukaan (em. tiedonannon s. 4) vuosien 2008 ja 2012 välillä kotitalouksien sähkön hinta nousi EU-maissa keskimäärin 4 prosenttia ja teollisuuden 3,5 prosenttia. Kotitaloussähkön hinta vaihtelee paljon, Romanian 10 sentistä Tanskan 30 senttiin kilowattitunnilta. Maakohtaiset erot selittävät siis paljon enemmän kuin EUn politiikka.
 
Mutta vaikka sähkön myyntihinta nousi, sen tukkuhinta laski (s. 7), peräti 35 ja 45 prosentin välillä. Tämä johtui komission mukaan kilpailun lisääntymisestä sekä myös siitä, että kasvava määrä sähköä tuotettiin tuuli- ja aurinkovoimaloissa, joiden polttoainekustannus on nolla. Sähkön kulkuttajahinnan nousu johtui siis muista syistä kuin siitä, että itse energia olisi kallistunut tuntuvasti.

Espanjassa ja Saksassa 15-16 prosenttia kotitalouksien sähkön hinnasta johtuu veroista sekä ilmastopoliitiikkaan liittyvistä maksuista, kuten uusiutuvan energian takuuhinnasta eli syöttötariffista. Tavallisen perheen näkökulmasta ilmastonsuojelu on sekä laskenut että nostanut sähkön hintaa: tukkuhinta on laskenut, mutta syöttötariffin kustannukset nousseet.

Saksassa hallitus on päättänyt sälyttää syöttötariffista koituvan laskun kokonaan pienkuluttajille. Teollisuus sen sijaan pääsee hyötymään sähkön tukkuhinnan laskusta. Minusta tämä ei ole ihan reilu jako, mutta se on Saksan päättäjien käsissä.
 
Kotitalouksien energialaskua kuitenkin helpottaa eteneminen energian säästössä. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 asuntojen lämmitysenergian kulutus neliömetriä kohden laski yli 20 prosenttia (s. 10). Suomessakin maalämpö on nopeasti noussut uusien omakotitalojen suosituimmaksi lämmitysmuodoksi.

Komission mukaan (s. 5) teollisuuden sähköstä maksama hinta nousi 2008-2012 välillä noin 10 sentistä 13 senttiin kilowattitunnilta, Suomessa suunnilleen 6 sentistä 7 senttiin.

Teollisuus maksaa (s.11) Euroopassa kaasusta ja sähköstä 2-4-kertaisen hinnan verrattuna Yhdysvaltoihin. Aika vähän silti näkyy uutisia tuotannon siirtymisestä Euroopasta Yhdysvaltoihin. "Hiilivuodon" näkökulmasta varteenotettavampi on Kiina, ja siihen verrattuna kaasun hinnanero on vain 12 prosenttia ja sähkön 20 prosenttia. Japanissa sekä kaasu että sähkö ovat kalliimpia kuin Euroopassa. Mutta useimmissa EU-maissa sähkön saanti on luotettavampaa kuin USA:ssa, Venäjällä tai Kiinassa. Sähkökatkot maksavat nekin.
 
Alussa mainitun tutkimuksen mukaan EU-maat maksavat tuontienergiasta yhteensä 350 miljardia euroa vuodessa, ja tuontilasku on 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Tämä raha menee ulkomaille. Sen sijaan kotimaassa uusiutuvalle energialle annetut tuet jäävät kotimaahan. Mutta uusiutuvaa energiaa saa yhä halvemmalla, laitteet halpenevat koko ajan. Aurinkopaneelien hinta putosi neljäsosaan vuosien 2000 ja 2013 välillä. Ja jos katsotaan pitempää aikaa, muutos on vielä dramaattisempi.
 
On myös pötyä, että EU olisi ainoa alue maailmassa, jossa yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä kannustetaan investoimaan uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Japanissa niihin investoidaan kunnianhimoisesti, ja vastaavien maiden lista kasvaa. Tästä linkistä näkyy YK:n ympäristöohjelman UNEP:n yhteenveto uusiutuvan energian investoinneista maailmassa vuonna 2012. Kuvassa 12 sivulla 21 näkyy, että Kiina on heti EU:n jälkeen toiseksi suurin uusiutuvaan energiaan investoija, ja seuraavana on USA.
 
Koko maailma, myös me, hyötyy siitä, että uusiutuvan energian tuet ovat nopeuttaneet tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien läpimurtoa ja alentaneet niiden hintaa.

EU-maiden, myös Suomen, kilpailukyvyn kannalta innovaatiot ovat keskeinen asia. Myös Maailman talousfoorumin arvioidessa maiden taloudellista kilpailukykyä innovaatioilmapiiri on painaa huomattavasti enemmän kuin energian hinta.

EU-komissio on useissa eri yhteyksissä arvioinut, mistä Eurooppaan voidaan saada uusia työpaikkoja. Kaikissa näkemissäni arvioissa vihreät tekniikat, energiatehokkuus, uusiutuva energia ja muu ympäristötekniikka ovat suurimpia potentiaalisia uusien työpaikkojen lähteitä. Sen jälkeen tulevat terveydenhoito ja tietotekniikka.

Joukko suuryritysten johtajia muistutti EU-komissiota tästä juuri äsken. Heidän mukaansa EU:hun voidaan luoda 570 000 uutta työpaikkaa kunnianhimoisella uusiutuvan energian investointeihin kannustavalla politiikalla, ja samalla voidaan fossiilienergian tuontilaskua alentaa 260 miljardilla eurolla.
 
Suomessakin niin sanottu cleantech eli ympäristötekniikka nousi jo toissa vuonna liikevaihdoltaan suuremmaksi kuin paperiteollisuus. Isoin potti tästä on energiaa säästävä tekniikka ja osaaminen.

Jos EU ei pysy uuden energiatekniikan innovaatioiden kärjessä, innokkaita tilalle astujia kyllä löytyy. Jos niin käy, joudumme puhumaan huipputekniikkavuodosta.

Julkaistu Vihreässä blogissa 13. helmikuuta 2014

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saksalaiset yritykset eivät maksakkaan uusiutuvasta energiasta aiheutuvia kustannuksia, kansalaiset maksavat. Saksalaisilla on kuitenkin järkeä pitää talouden moottori kunnossa! Eikö se muuten mene energian osalta Suomessakin näin, teollisuus hoitaa oman energiansa halvalla, eikä valtio rasita teollisuutta ylimääräisillä energiaveroilla.

Se tanskalaisten maksama sähkön hinta on Euroopan korkein, vaikka selititkin uusiutuvien vaikuttavan molempiin suuntiin - lopputulos ratkaisee, tanskalaiset maksavat kolme kertaa enemmän sähköstä kuin suomalaiset.

Muuten oli hyvää analyysiä.

Laitan tähän vielä linkin USA:sta viimeisimpiä tietoja uuden tuulivoimakapasiteetin rakentamisesta - on vapaassa pudotuksessa vuodesta 2012. http://transmission.bpa.gov/business/operations/Wi...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Tanskassa sähkön hinta on korkea verrattuna Suomeen, mutta myös energian säästössä ollaan sangen kunnianhimoisia. Joitakin vuosia sitten maan kaikki parlamenttipuolueet hyväksyivät yhteisen ilmasto- ja energiaohjelman, jonka tavoite on alentaa maan energiankulutusta - ei vain suhteessa kansantuotteeseen, vaan absoluuttisesti. Hinta on hyvä energiansäästökonsultti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos vastauksesta, tanskalaiset tuntuvat pärjäävän kalliimman energiansa kanssa, mutta kyllä tanskalaisetkin joutuvat tutkimaan isoihin tuulivoimaloihin liitettyjä terveysriskejä. Michigan State University:ssä mm on tutkittu lähemmin näitä suuriin tuulivoimaloihin liitettyjä terveysongelmia, lähinnä infraääniin liittyen.

http://wkar.org/post/wind-turbines-pose-potential-...

Lissabonin yliopistossa on tutkittu mm hevosille syntyneitä epämuodostuneita varsoja tuulivoimaloiden lähettyvillä.

http://www.youtube.com/watch?v=HVHTTGUG-ZE&feature...

Low Frequency Noise and Health A Windturbine Case 2007-2013 Mariana Alves-Pereira Ph.D. Lusofona University Lisabon Portugal Nuno A.A. Castelo Branco M.D. Pr...

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Sarvamaa kirjoitti viikko sitten näin.

"Täysistunto poisti mietinnöstä toteamuksen siitä, että vuosien 2005-2012 aikana energiahinnat nousivat Euroopassa 38% kun ne Yhdysvalloissa laskivat 4 prosenttia."
http://petrisarvamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1601...

Sitten sinun blogissasi lukee että energian hinta on noussut vain joitain prosentteja...

Ketä tässä nyt pitäisi uskoa? Vai onko totuus jossain 3-40 % välillä?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Vesa Sarvamaa puhui vuosista 2005-2012 ja Satu Hassi vuosista 2008-2012.

Lama alkoi vuonna 2008 ja valitsemalla sopivat vuosiluvut saadaan haluttu lopputulos. Tämä sama on käytössä myös ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen todistelussa.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Vähän samaa ajattelin ja jäi jotenkin kikkailun maku koko blogista.

Eli jos me täällä ammuttiin itteämme jalkaan jo 2005 aiemmin niin sehän ei millään voi voi vaikuttaa enää myöhemmin...

Ihmetyttää kanssa nuo raportit ja tiivistelmät. Kun kerran ollaan niin ytimissä päättämässä niin eikö olisi edes kohtuullista vaatia että saataisi nuo tuollaiset peedeeäffät selvällä suomen kielellä?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Blogissani siteeraan EU-komission tiedonantoa, blogissa on linkki tiedonantoon ja sen taustaselvitykseen. Kertooko Sarvamaa lähteitään?
EUn energiakomissaari Oettinger on muuten Sarvamaan eurooppapuoluetoveri, edustaa Saksan CDU-CSUta, joka kuuluu samaan EPP-ryhmään kuin Kokoomuskin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jälleen Satu Hassilta hyvää analyysia. Isot saappaat Brysseliin jäävät Vihreille täytettäväksi. Todella raskasta yrittää jatkuvasti nähdä millainen maailma tulee olemaan vuosikymmenen tähtäimellä. Sitä pitää vielä selittää sitä niille, jotka elävät vähintään saman verran menneisyydessä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kuka täällä nyt yrittää valehdella.

Lapin Kansa 23.7.2013

”Päästökauppa hirvittää teollisuutta

Outokumpu siirsi Saksassa satoja osa-aikaisiksi sähkön hinnan takia. Outokumpu-konsernin ympäristöjohtaja Juha Ylimaunu ei näytä ollenkaan tyytyväiseltä pohtiessaan Euroopan terästeollisuuden näkymiä.

Syy on EU:n päästökaupassa.

– Päästökauppa on Eurooppaa kurjistava talousrakennelma, ei ympäristön- tai ilmastonsuojelua, Ylimaunu sivaltaa.

Päästökauppa nostaa energian hintaa, joka on metalliteollisuudelle kriittinen tekijä.

Tämä näkyi konkreettisesti muutama päivä sitten Saksassa. Outokumpu nousi siellä uutisiin siirrettyään 500 työntekijää osa-aikaiseen työhön sähkön korkean hinnan takia.

–Outokummun Saksantoimintojen sähkölasku nousi 2,5 miljoonaa euroa kuukaudessa, Ylimaunu kertoo.”

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Sanomattakin on selvää, että suuryritysten johtajat aina kertovat totuuden, koko totuuden ja vain sen, koskaan sälyttämättä omien virheidensä seurauksia kenenkään toisen kontolle.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"Ilmastovuoto"

EU ilmastopolitiikkansa kanssa elää kuin pullossa, jonka sisällä on oma ilmansa, pullon henki ja korkki on kiinni. Samanaikaisesti etupäässä Aasia, Venäjä, Afrikka mutta myös Etelä-Amerikka ja USA savuttavat pullon ulkopuolella maailmaa mustemmaksi ja mustemmaksi. Miksi ? Saastuttaminen on halpaa eikä tarvitse ottaa huomioon Euroopan ilmaston pullon henkeä.

Samalla Euroopan teollisuus siirtää saastuttaviin maihin tuotantoaan ja tuo takaisin saastaisissa olosuhteissa, niin ilmastollisesti kuin inhimillisestikin tuotettuja tavaroita ja käärivät voitot liiveihinsä.

Olemmeko niin typeriä, että meillä on eri ilma kuin Aasiassa, koska noudatamme yksin tiukkoja ilmastokriteereitä- olemme !

Jos jotain viisasta tehtäisiin, olisi se lopettaa toistaiseksi koko "huuhaa" ja odottaa, että pahimmat saastuttajat tulevat samalle viivalle Euroopan kanssa.

Kohta EU varmaan määrittää meillä olevan eri valon ja auringonkin kuin Aasiassa.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Katsopa blogin 7nneksi viimeisessä kappaleessa oleva linkki UNEPin selvitykseen uusiutuvan energian investoinneista maailmassa. Näet, että EUn jälkeen seuraavaksi suurin on Kiina, sitten tulee USA.
Tuore mielipidetiedustelu USAsta muuten kertoo, että enemmistö kansasta siellä, jopa republikaanien kannattajien enemmistö, tukee CO2-päästöjen suitsimista.
http://t.co/WSwHVPf8OX

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Minä olen viimevuosina oleskellut keskimäärin 3 kuukautta joka vuosi Kiinassa. Kiinassa investoidaan hiukkasvapaaseen energiaan, ei sen vuoksi, että se on uusiutuvaa, vaan sen vuoksi, koska ilman laatu ei ole enää hengityskelpoista.

Muutaman kerran on itsellenikin tullut pakokauhu, kun aivan pienellä varoitusajalla kadut ja korkeat pilvenpiirtäjät peittyivät punaiseen sankkaan savuun. Kenelläkään ei ollut muuta tietoa sen alkuperästä kuin, että jostakin tehtaasta.

Siitä huolimatta hiilivoimaliden rakentaminen kiihtyy, kun energiaa tarvitaan lisää. Kiinan tiedeyhteisö ja maan valtaa pitävä poliittinen puoluekoneisto eivät usko ilmastonmuutokseen. Kiinassa rakennetaankin juuri nyt ennätyksellinen määrä uusia hiilivoimaloita. Samoin Intiassa. Kiina ja Intia rakentavat yhteensä lisää hiilivoimaa yli 1000 000 MW.

http://www.powermag.com/countries-worldwide-propos...

Toimituksen poiminnat