*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Euroopan unionille kolme ilmastotavoitetta

EU-parlamentissa oli eilen yksi loppukauden odotetuimmista
äänestyksistä. Kahden valiokunnan, ympäristö- sekä teollisuus- ja
energiavaliokunnan yhteiskokous otti kantaa EU:n ilmastotavoitteisiin
vuodelle 2030.

Monesti nämä kaksi valiokuntaa ovat kuin kissa ja koira, päinvastaista
mieltä. Siksi yhteiskokouksen tulosta odotettiin kiinnostuneina.
Komissio linjaa tammikuun lopulla oman kantansa vuoden 2030
ilmastotavoitteisiin. Yhteiskokous antoi komissiolle ohjenuoran
parlamentin kannasta, koska täysistunto käsittelee asian vasta helmikuussa.

Vihreästä näkökulmasta tulos oli kohtalaisen hyvä – erityisesti koska
"tuplavaliokunta" tuki selvällä enemmistöllä kolmen ilmastotavoitteen
asettamista vuodelle 2030, päästöjen vähentämistavoitteen, uusiutuvan
energian tavoitteen ja energiatehokkuustavoitteen.

Tuplavaliokunnan tukema 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030
ei tosin ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Sama koskee 30 prosentin
tavoitetta uusiutuvalle energialle. Vihreät esittivät 60 prosentin
päästövähennystä ja 45 prosentin uusiutuvan energian tavoitetta, jotka
ovat paremmin linjassa sen kanssa, että ilmastonmuutos rajoitetaan alle
kahden asteen.

Energiatehokkuudelle valiokunta asetti 40 prosentin tavoitteen.

Miksi pitää nyt jo ottaa kantaa vuoteen 2030? Ja mihin tarvitaan kolmea
ilmastotavoitetta, eikö pelkkä päästötavoite riitä?

On monia sekä koti-eurooppalaisia että kansainvälisiä syitä siihen, että
jo nyt tarvitaan ohjenuoraa ilmastotoimien tasoon vuonna 2030.

Ensinnäkin tarvitaan välietappeja, jotta vuosisadan puoliväliin asetettu
kunnianhimoinen tavoite, päästöjen alentaminen 80–95 prosentilla
verrattuna vuoteen 1990, ei jäisi kuolleeksi kirjaimeksi.

Toiseksi EU on käytännössä jo saavuttanut vuodelle 2020 asetetun
tavoitteen vähentää päästöjä 20 prosenttia.

http://www.eea.europa.eu/publications/ghg-trends-and-projections-2012/eu...

Tämän takia päästöoikeuden hinta päästökaupassa on romahtanut.
Päästökauppa ei myöskään täytä tehtäväänsä kannustaa yrityksiä
investoimaan ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin. Vuoden 2030
ilmastotavoitteet antavat ennustettavuutta yritysten investointeihin.

Kolmanneksi loppuvuodesta 2015 pitäisi Pariisissa solmia seuraava
ilmastosopimus. EU:n itselleen hyväksymät ilmastotavoitteet ovat
ennenkin näyttäneet esimerkkiä muulle maailmalle, saaneet muutkin maat
sitoutumaan päästövähennyksiin. Kun EU hyväksyi päästötavoitteen
vuodelle 2020, melkein kaikki muutkin maailman maat asettivat itselleen
päästörajat.

Entä miksi tarvitaan kolme tavoitetta, eikö pelkkä päästötavoite riitä?
Aika moni väittää, myös Suomessa, että erillisen tavoitteen asettaminen
uusiutuvan energian kasvulle ja energiatehokkuuden parantamiselle nostaa
ilmastonsuojelun kustannuksia.

Tähän esitän kuusi vastaväitettä.

Ensinnäkin tähän mennessä uusiutuvaa energiaa edistävä politiikka on
tehokkaimmin vähentänyt päästöjä – tehokkaammin kuin päästörajat ja
päästökauppa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että sähköyhtiöille ja
muille energiaintensiivisille yrityksille asetetut päästörajat ovat
olleet liian lepsuja. Vuoteen 2012 asti EU-maiden hallitukset, myös
Suomen, ovat jakaneet yrityksille päästöoikeuksia liian avokätisesti.
Vuoden 2012 lopulla yrityksillä oli säästössä käyttämättömiä
päästöoikeuksia niin paljon, että päästökauppa ei käytännössä tällä
vuosikymmenellä pakota vähentämään päästöjä lainkaan.

Toiseksi vaikka uusiutuvalle energialle annettujen tukien kustannuksista
esitetään isoja lukuja, on muistettava että nämä rahat eivät ole
kadonneet Kankkulan kaivoon. Ne pysyvät kansantaloudessa.
Fossiilienergian tuontilasku sen sijaan menee ulkomaille. Saksassa
valtaosan uusiutuvan energian investoinneista ovat tehneet tavalliset
perheet, maatilat ja pienyritykset. Myös tukirahat ovat menneet sinne.

Kolmanneksi uusiutuvan energian tuet ovat saaneet näiden teknologioiden
markkinat kasvamaan melkein räjähdysmäisesti. Samalla hinnat ovat
tulleet alas, viime vuosina erityisesti aurinkosähköpaneelien. Tämä
vaikuttaa koko maailmaan, vihreät energiavaihtoehdot ovat tulleet yhä
useampien ulottuville kaikissa maissa.

http://thinkprogress.org/climate/2013/10/06/2717791/cost-pv-cells-solar-...

Eurooppalaisten firmojen kannalta ei välttämättä ole ollut iloinen asia,
että halpoja aurinkopaneeleita on alettu valmistaa Kiinassa ja Intiassa.
Globaalin ilmastonsuojelun kannalta hintojen halpeneminen on kuitenkin hyvä.

Neljänneksi on epävarmaa, voidaanko vuosisadan puolen välin
kunnianhimoinen tavoite päästöjen alentamisesta 80–95 prosenttia
oikeasti toteuttaa pelkän yleisen päästötavoitteen ja päästöjen
markkinahinnan voimin. Ainakin Hollannin ympäristöarvioviraston mukaan
tähän tarvitaan myös päätavoitetta tukevia muita tavoitteita, jotka
koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa.

http://www.pbl.nl/en/publications/eu-policy-options-for-climate-and-ener...

Myös EU-komission julkaiseman vaikutusarvion mukaan EU maksaisi 350
miljardia euroa enemmän fossiilienergian tuontilaskua, jos ilmastotoimet
olisivat pelkän yleisen päästötavoitteen varassa.

http://www.euractiv.com/energy/parliament-commission-set-clash-news-5326...

Viidenneksi investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen
tuovat työpaikkoja. EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardin mukaan
vihreälle sektorille syntyi 1999–2008 uusia työpaikkoja 180 000, ja ne
pääosin säilyivät myös laman yli. Kyse ei ole pelkästä laitteiden
valmistuksesta. Talojen energiaremontointi, aurinkosähköpaneelien ja
aurinkokeräimien asetaminen talojen katoille ja muu vastaava on työtä,
jota ei voida ulkoistaa muihin maanosiin.

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/hedegaard/headlines/articles/20...

Kuudenneksi erityisesti energiatehokkuus vaikuttaa tarvitsevan muitakin
kannusteita kuin pelkän energian hinnan. Lukuisien selvitysten, olipa
tekijänä sitten maailman energiajärjestö IEA, konsulttifirma McKinsey,
EU-komissio tai joku muu, mukaan investoinnit energiatehokkuuteen ovat
nopein ja halvin tapa vähentää päästöjä. Suuri osa näistä
investoinneista maksaa itsensä nopeasti. Mutta jotta ne tapahtuisivat,
tarvitaan esimerkiksi rajoja laitteiden energiankulutukselle, valtion
porkkanoita energiaremontteihin ja muita vastaavia toimia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Tapio Vehmaskoski

Juu eiku energialamppuja lisää ja sähkölämmitys hiili- ja ydienergialla. Suomen ilmasto on muutenkin pilalla, joten töpseli irti heti sähköverkosta Etelä-ja Keski-Euroopalta.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Ja Saksa vain kiihdyttää hiilentuotantoaan. Michael Scumacherin entinen kotikyläkin jyrätään hiilikaivoksen tieltä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Saksassa 2007-2013 hiilellä tuotetun sähkön määrä on alentunut 11,1 TWh, uusiutuvilla tuotetun kasvanut 58,8 TWh
https://mobile.twitter.com/shenningsson/status/422...

Tarja Parkkila

Aurinko tulee mullistamaan uuden aikakauden energiantuotannon.

Se kehittyy koko ajan.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

aurinkoteollisuuden kehitys viimisen 20 vuoden aikana on ollut verrattavissa vaikka siihen,
että Helkamapyörän tehdas roudataan Kiinaan, jossa kiiltopintojen niklauskin ensitöiksi vaihdetaan halvempaan sinkkiin ja tehdään rakenteet mahdollisimman keyvesti muokkaantuvasta mutta nopeasti kuluvasta pehmeästä ns. paskaraudasta.

Näyttää samalta mutta on 5 kertaa heikompi, jos toimii ollenkaan,
firman "kehitys"päällikkö saa muhkeat bonukset kera mediasirkuksen, tuotannon energiankulutuskin putosi puoleen, siintä cleantech diploomi toimitusjohtajan seinälle.

jätelavoilla näkee lähes uusia fillareita, ei lähtökohtaisesti paskaa tavarata kannata, eikä voi korjata.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Juu, tosi on. 20-25v.vanhan polkupyörän voi korjata. Näitä uusia kiinalaisia ei.
Sama juttu pyöränkumien kanssa. Vanhat kesti 10vuotta. Nämä uudet yhden kesän.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Deutsche Bank ennustaa vuodelle 2014 aurinko-PV kapasiteetin kasvua 46 GW. 1 GW = tuhat megawattia.
http://www.solarserver.com/solar-magazine/solar-ne...

Tapio Vehmaskoski

Siellä se paistaa möllöttää. Ei se mitään kehity. Meillä just' nyt pilvessä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Asetetut tavoitteet ovat absurdeja,
te rysselin oikotiediktaattorit olette kyllä melkoisia hiihtäjiä, syyntakeettomuus näemmä houkuttaa puuhastelemaan kaikenlaista kahelia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi voisi perustaa Euroopan autottoman vyöhykkeen.

Meidän vanhat autot saastuttaa eniten EU:ssa ja on jo siitäkin syystä pakko tehdä.

Luontomatkailu lisääntyy Suomeen ja turistit voivat liikkua kaikilla ajoväylillä turvallisesti.

Antti Jokinen

Teidän pitäisi ajaa eurooppaloaisten asioita siellä ja miettiä, kuinka Eu saataisiin vahvemmaksi ja vauraammaksi? Mutta teiltä tulee ja on tullut koko ajan päinvastaisia ehdotuksia ja päätöksiä. Tuo tidän vihreä uskonto on sairas ja vaikeuttaa eniten pieni- ja keskituloisten elämää mm. työpaikkojen katoamisen vuoksi, kun ahdistelette eurooppalaista teollisuutta.

Te ja teidän vihreä uskonto on sairas ja yhteiskunnallemme vahingollinen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Freonit eivät enää tuhoa otzonikerrosta. Nyt voin hiukan vapaammin piereskellä, koska pieruilla on freonien kaltainen vaikutus.

Käyttäjän AnteroHelasvuo kuva
Antero Helasvuo

Uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen ei ikävä kyllä päästä suorinta tietä. Siitä pitää perinteinen energia- ja erityisesti öljyala huolen. Kuitenkin jokainen aurinkopaneeli ja tuulivoimalayksikkö vie kehitystä vääjäämättä oikeaan suuntaan. Saksassa tiedetään, että energialaskun nousemista ei voi estää, mutta siirtyminen päästöttömään voimaan maksaa lopulta kulunsa takaisin, kun taas fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttö kasaa ongelmia eri muodoissa tuleville sukupolville. Juuri viimemainittu vastaa kulunutta vertausta housuihinsa kusemisen väliaikaisesta lämmittävästä vaikutuksesta.

Elämme juuri nyt ennennäkemättömän hillittömän kulutuksen aikaa. Perinteinen tavarantuotanto on kohta lähes kokonaan siirtynyt Kiinaan ja sitäkin halvempiin maihin. Joudumme tyytymään kaiken aikaa kestoltaan huonolaatuisempiin ja haitallisempiin tuotteisiin.

Jättimarkettien hyllyt ovat silmänkantamattomiin täynnä vain näennäisesti toisistaan eroavia elintarvikkeita, jotka ovat edistävinään terveyttämme mutta itse asiassa vähitellen heikentävät sitä. Samalla kuitenkin elinehtojen vallankumous etenee eri aloilla: esimerkiksi valaistukseen tarvittavan energian määrä on lähes vapaassa pudotuksessa. Muutenkin todellinen energiantarve on vääjäämättä laskussa. Jos vain ymmärtäisimme ja haluaisimme, voisimme vähentää elämisen kustannuksia radikaalisti. Mutta sehän ei oikein sovi niille, jotak vielä toistaiseksi määräävät elinehtomme.

Tapani Porola

Ydinvoimaan nykymuodossaan liittyy jossain määrin ongelmia, mutta se ei ole mikään syy lopettaa koko alaa. Emmehän halua kieltää tuulivoimakaan sen vuoksi, että huonosti sijoitettuna ne saattavat tappaa uhanalaisia lintuja.

Ydinpolttoainekierron, turvallisuuden ja thoriumin suhteen on niin lupaavia juttuja tulossa, että kukaan järkevä ihminen ei voi niitä vastustaa.

Tässä jotain:
http://en.wikipedia.org/wiki/Generation_IV_reactor

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Kolmanneksi loppuvuodesta 2015 pitäisi Pariisissa solmia seuraava
ilmastosopimus. EU:n itselleen hyväksymät ilmastotavoitteet ovat
ennenkin näyttäneet esimerkkiä muulle maailmalle, saaneet muutkin maat
sitoutumaan päästövähennyksiin. Kun EU hyväksyi päästötavoitteen
vuodelle 2020, melkein kaikki muutkin maailman maat asettivat itselleen
päästörajat."

Tästä kaipaisin tarkennusta. Suurimmat päästölähteet EU:n ulkopuolella ovat Kiina, USA, Intia, Venäjä ja Japani. Onko missään näistä käytössä kansallisia päästörajoituksia?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Kaikissa näistä. Kaikki nämä maat ilmoittivat kansalliset päästörajansa YK:n ilmastosopimussihteeristölle Kööpenhaminan 2009 ilmastokokouksen jälkeen ja ne virallistettiin YK-päätökseksi ilmastokokouksessa 2010.
Kiina aloitti viime vuonna päästökaupan taloudellisesti merkittävimmissä provinsseissaan ja tarkoitus on laajentaa päästökauppa koko maahan 2016. Kiinankin johto tajuaa ilmastonmuutoksen uhkaavan myös omaa maataan. Lisäksi kaamea ilman saastuminen suurissa kaupungeissa on saanut pontta ympäristötoimiin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kiitos vastauksesta. Suomalaista ilmastokeskustelua seuratessa helposti tulee vaikutelma, että olisimme yksin liikkeellä. Löytyisiköhän jostain dokumenttia, jossa olisi kerätty yhteen eri maiden voimassa olevat päästötavoitteet?

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi Vastaus kommenttiin #26

1) YKn ilmastosopimuksen eli UNFCCCn nettisivuilla löytyy maailman eri maiden antamat päästösitoumukset vuodelle 2020
2) Se, millaisia toimia eri maissa on otettu käyttöön päästöjen vähentämiseksi, vaihtelee paljon. Päästökauppa (jossa paljon energiaa kuluttavien teoll alojen laitoksille annetaan päästökiintiöt, mutta firmat voivat myös keskenään ostaa/myydä päästöoikeuksia) on EUn lisäksi otettu käyttöön ainakin seuraavissa: Kiinan 7 taloudellisesti merkittävintä provinssia (tarkoitus laajentaa koko Kiinaan 2016), Australia, Kalifornia yhdessä Quebecin kanssa, USAn koilliset osavaltiot, Uusi-Seelanti. Suunnitelmia on ainakin Etelä-Koreassa ja Japanissa. USAssa määrättiin v 2013 rajat sille, paljonko hilidioksidia voimalaitokset saavat tupruttaa tuottamaansa kilowattintuntia kohti.

GLOBE (global klegislators´organization for balanced environment) on julkaissut yhteenvedon eri maiden ilmastotoimista, päivitetty versiio julkaistaan ensi kesäkuussa Meksikossa. Olen saanut painetun version, sama aineisto voi olla Globe internationalin netisivuilla.

3) Kokemukseni mukaan joka maassa on tahoja, jotka väittävät, että juuri oma maa tekee ilmaston suojelemiseksi enemmän kuin muut maat.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''EU:n itselleen hyväksymät ilmastotavoitteet ovat ennenkin näyttäneet esimerkkiä muulle maailmalle''

Suomen täytyy näyttää esimerkkiä EU:lle ja tehdä maakohtainen paljon ankarampi ilmasto-ohjelma malliksi muille. Meillä on siihen varaa.

Antti Jokinen

Älä nyt perhana yllytä. Liian paljon on hallaa Hassi kumppaneineen tehnyt Suomelle ja Euroopalle. Herääköhän se ikinä?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kymmenen vuoden päästä ei Suomi mitään esimerkkiä maailmalle esitä kun on nykyisellä ilmastopolitiikallaan, teollisuuden siirroilla muille maille, konkurssissa.
No, esimerkki se on varoittavakin sellainen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#16
Maailma tarvitsee esimerkkejä.

Tapani Porola

Satu Hassi, virheen myöntäminen ja korjausliikkeen tekeminen ei vielä ole liian myöhäistä. Kierrät taas ydinvoimakysymystä kuin kissa kuumaa puuroa, vaikka tasan tarkkaan tiedät mihin Saksan "Energiewende" on johtamassa.

Muistutuksena pari linkkiä, joista..

http://www.spiegel.de/international/germany/resear...

..toisessa ilmastoasiantuntijoiden huippu vetoaa ydinvoiman puolesta.

http://edition.cnn.com/2013/11/03/world/nuclear-en...

Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, ihmiskunnan kohtalo vai viherfundamentalismi?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Joku vois kertoa miten tämä peilautuu venäjän,intian tai kiinan tavoitteisiin nähden,,tasajalkaa mennäänkö,,entä usa ?

Toimituksen poiminnat