*

Satu Hassin politiikkablogi Ajatuksia ja havaintoja politiikasta

Kauppa rohmusi itselleen ruuan arvonlisäveroalen - ja enemmänkin

Olen tänään jättänyt Tarja Cronbergin kanssa EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, sen vaikutuksesta sekä meidän kuluttajien että myös ruoan tuottajien asemaan. Mielenkiintoisesti samaan aikaan Suomessa keskustellaan ruoan arvolisäveron korottamisesta, tai oikeastaan siitä, pitäisikö edellisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron alennus perua.

Monet ruoan kalleudesta huolestuneet ovat jo ehtineet älähtää, ymmärrettävästi. Mutta hintaan, jonka me ruoasta maksamme kaupan kassalla, vaikuttaa veron lisäksi myös kaupan rohmuama osuus. Arvonlisäverosta puhutaan paljon vaikka kauppa kahmaisee ruokakassillisen hinnasta paljon isomman osan.

Ruoan vähittäiskauppa Suomessa on EU:n keskittyneintä. Kahdella isoimmalla ketjulla - me jokainen tiedämme millä kirjaimilla niitä kutsutaan - on peräti 80 prosentin markkinaosuus. Viime hallitus laski ruoan arvonlisäveroa 17 prosentista 13 prosenttiin eli 4 prosenttiyksikköä.

MTK:n mukaan kaupan osuus maitopurkin asiakashinnasta on vuosien 2004 ja 2010 välillä noussut 25 prosentista 39 prosenttiin, siis peräti 14 prosenttiyksikköä. Tämä on järkyttävä muutos järkyttävän lyhyessä ajassa. Arvonlisävero laski mutta kuluttajahinta nousi.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti. Veron alentaminen alensi valtion tuloja ja sitä kautta niukensi varoja, joilla maksetaan koulut, sosiaaliturva, terveydenhoito, tiet ja rautatiet ja sen sellaiset. Mutta kuluttajan ruokalaskua alv-ale ei helpottanut kuin korkeintaan hetkellisesti.

Useimmilla suomalaisilla ei ole ruokakaupan suhteen muuta valinnanvaraa kuin ne kaksi kirjainta, K ja S. Kilpailu ei toimi ja olemme lähestulkoon voimattomia kaupan nostaessa hintoja. Olemme lähestulkoon voimattomia myös kun pikkukauppoja hävitetään. Vuonna 1990 Suomessa oli 6000 ruokakauppaa, vuonna 2010 enää 3300. Puolet myynnistä tapahtuu jättimyymälöissä, joita on kymmenesosa kauppojen lukumäärästä.

Mutta kuluttajien lisäksi myös tuottajat kärsivät. Isot ketjut ovat ruvenneet vaatimaan tuottajilta kynnysrahaa, jotta tuote pääsisi kaupan hyllyyn. Tuottajia on myös alettu vaatia ottamaan myymättä jääneet tuotteet takaisin. Minä kyllä ihmettelen, voiko kynnysrahan vaatiminen olla edes laillista. Minusta kynnysraha haisee lahjukselle.

Ruokakauppaa hallitsevat kaksi ketjua ovat ulkoistaneet kuljetus- ja varastointikustannuksia asiakkaille, muita kustannuksia tuottajille. Ne perustelevat toimiaan kustannusten alentamisella. Ruokakassillisen hinnassa se ei näy, me suomalaiset syömme eurooppalaisessa vertailussa kallista ruokaa.

Suomessa suurmarkettien pinta-ala 10 000 asukasta kohden on yli 550m2, kun EU:ssa keskimäärin se on noin puolet, alle 300m2. Pienten kauppojen pinta-ala 10 000 suomalaista kohden puolestaan on vain n. 10 m2, kun EU:n keskiarvo on yli kymmenkertainen, noin 110m2.  

Vastineeksi siitä, että me suomalaiset maksamme ruoasta kalliimpaa hintaa, josta kauppa kahmii  yhä isomman  osuuden, saamme siis enemmän lattiaa jättimarketeissa ja pitemmät kauppamatkat kuin muut eurooppalaiset.

Terveyden kannalta olisi parasta, jos tuoreilla kasviksilla, vihanneksilla, juureksilla, marjoilla ja hedelmillä olisi alennettu arvonlisävero. Ruoan kuluttajahintojen kohtuullistamisen kannalta tärkeintä on lisätä kilpailua ruokakaupassa ja vähentää kahden suuren saneluvaltaa.

 

22.3. lisälukemista aiheesta:

http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/03/professori_kivijalkakaupat_huomioitava_kaavoituksessa_3344634.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän pekkasaarinen kuva
Pekka Saarinen

Hassi jättää kertomatta, että ylivoimaisesti eniten ruoan hintaa ovat nostaneet erilaiset energiaverojen korotukset, joita erityisesti vihreät ovat menestyksellä ajaneet.

Energiaverot nostavat alkutuottajan kustannuksia, teollisuuden kuljetus- ja valmistuskustannuksia sekä kaupan kuljetus- ja myymälänpidon kuluja. Energiaverot tietysti nostavat myös kaikkia muita kustannuksia liikkumisesta lämmitykseen. Niinpä ei ole ihme, että kotimaisen inflaatiomme suurin syy löytyy nimenomaan vihreiden ajamista veronkorotuksista, jotka ovat luonteeltaan tasaveroja:
- http://patriootti.blogspot.com/2011/10/petos-sumut...
- http://patriootti.blogspot.com/2012/03/vihreat-kor...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Jos alkutuottajan energiakulut kasvavat, se ei kyllä seltä sitä, että kaupan rohmuama osuus ruoan vähittäismyyntihinnasta kasvaa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kiitokset Satu ja Tarja. Lobbaus ja paine tulevat olemaan kovat. Harvalla politiikolla on kanttia puheen sijasta todella tehdä jotain ko. asiassa.

Toivonkin, että "raportoitte" kansalaisia säännöllisesti, siitä missä kuljetaan. Hankkikaa mahdollisimman paljon julkisuutta ja ennenkaikkea pitäkää pintanne.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Yleensä Satu Hassin esille tuomat asiat on isänmaamme kannalta
kielteisiä. Suomen elinkeinoja vahingoittavia.

Tällä kertaa olen kyllä hänen kanssaan samaa mieltä. Suurmyymälöitä
on maassamme järjettömän paljon ja todellinen kilpailu elintarvikkeissa
kahden suuren määrätessä ehdot, on liian vähäistä.

Asiaa kannattaa selvittää. Vapaa kilpailu ei voi tässä tilanteessa toimia,
Kesko ja SOK ovat liian määräävässä asemassa. He tuntuvat monessa asiassa
määräävän lähes kaikkia tahoja

Käyttäjän jannehiltunen kuva
Janne Hiltunen

Niinpä niin. Tämähän on aika iso epäkohta maassamme. Ja jokainen joka sen kortin omistaa, kannattaa tätä systeemiä. Eli on osasyyllinen.

No, millainen poru sitten syntyy ihmisten keskuudessa jos kortit poistetaan. Vaikka kyllähän ne bonukset on jo laskettu tuotteiden hintoihin ja me luulemme saavamme alennusta bonusten muodossa.

Sitten toisekseen ollaan osasyyllisiä esim. sitä kautta, että eläkeyhtiömme ovat osakeomistajina. Hupsis, osaketuotot tipahtaa jos näiden ketjujen tuotot tippuvat.

Ompa myös mielenkiintoista sekin, että se on niin paljon halvempaa kuljetella elukoita/maitolitroja ym. pitkiä välimatkoja nykyään. Siihen nähden että ennen noita meijereitä ja teurastamoja oli hieman enemmän.

Noo, vanha sanonta "kauppa se on joka kannattaa".

Katja Korva

Olen samaa mieltä siitä, että kauppa on liian keskittynyttä. En kuitenkaan ehdotattaisi ratkaisuksi mitään sellaista, että kaupan kokoa pitäisi rajoittaa lailla. Uskon, että vapaampi kaavoitus vähentää korruptiota, ja kaupan sääntelyn purku tuo alalle uusia yrittäjiä. En myöskään lähtisi sille tielle, että eri ruokatuotteille alettaisiin asettaa eri veroprosentteja - siitä alkaisi armoton lobbaus siitä, että kenen jugurtti, kaurapuuro ja kasvirasvalevite on terveellisintä.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Kun kaupan keskittyminen vastaavalla tavalla kuin Suomessa, ei ole mikään yleiseurooppalainen ilmiö, taustalla täytyy olla erilaisia politiikkavalintoja eri maissa. Seuraava askel on selvittää, mitä niissä maissa on tehty,joissa kauppa on vähemmän keskittynyttä.
Britanniassa on viranomainen tai asiamies, joka auttaa pientuottajia niiden neuvotteluissa kaupan kanssa. Tämä ei tietysti vielä auta kuluttajia muutoin kuin että saattaa monipuolistaa kauppojen valikoimia.

Teemu Tuohimaa

Kiitos Hassi ja Cronberg kun teette työnne. Sitä ei kaikki edustajamme tee.

Korporatismi on yksi aikakautemme suurimpia vitsauksia, ja vaikka täällä Suomessa pelataan maailmanlaajuisesti pienillä pennosilla, on tämä aloitteena tärkeä.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Yhdyn edellisiin kommentteihin, että kerrankin Hassi tekee jotain joka on meidän maallemme hyödyksi.

Ruoan arvonlisäveron alentaminen oli karmaiseva virhe. Minä tiesin miten siinä käy ja niin tiesivät kaikki muutkin, jotka ovat vähänkään opiskelleet kansantaloustiedettä ja ymmärtävät mitä tarkoittaa monopolisoitumisaste. Veronalennukset tai muut kustannusten alennukset siirtyvät hintoihin monopolisoitumisasteen suhteessa. Ei todellakaan ollut mikään yllätys, että ruokakaupassa veronalennuksesta vain rippeet menivät hintoihin. Kauppa toki yritti sumuttaa nostamalla ensin hintoja reilusti juuri ennen veronalennusta sitten alentaakseen niitä, jotta se näyttäisi veronalennuksen vaikutukselta. Sen sijaan on täysin selvää, että jos veroja korotetaan, se menee hintoihin täysimääräisesti.

Keskon ja S-ryhmän kartelli on purettava tavalla tai toisella. Itse ihmettelen, miksi Suomeen ei ole rantautunut vaikkapa joku Britannian kauppaketjuista. Siellä kauppa on verisesti kilpailtua. Meillä on kermankuorintamarkkinat. Kävin juuri tilaisuudessa, jossa oli myös K-Citymarket-kauppias. Hän poistui paikalta 200.000 euron Porschella. Luulisi, että täällä olisi kilpailulle tilaa. Lidl ei ole onnistunut, koska se on tuonut tänne masentavan saksalaisen ketjuformaatin, jossa myydään vain pakattua tavaraa. Missä on isompi supermarket-ketju, joka myisi myös tuoretta, mutta vaan halvemmalla kuin nämä S ja K?

Nämä K-kauppiaat ovat tämän päivän rosvoparoneita. S-ryhmä on periaatteessa asiakasomisteinen ja onhan se sentään vähän halvempi kuin K, mutta tosiasiassa ylijäämiä ei palauteta omistaja-asiakkaille vaan ne investoidaan Venäjälle tai varmaankin jollain tavalla koplataan toimivalle johdolle. S-ryhmän asiakasomistajien pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia lihavien voittojen jakamista asiakkaille joko bonuksina tai hintojen alennuksina.

Markku Laaksonen

Eräss syy miksi ei ole kilpailua on Suomen markkinoiden pienuus, vain yksi Eurooppalainen metropolialue.
S-ryhmä on kuin isännätön pääoma, jonka liiketoiminta tapahtuu paljolti Oy-muotoisissa yrityksissä "asiakasomistan" kontrollin ulottumattomissa.

Patrik Leikas

Hehe.
"Lidl ei ole onnistunut, koska se on tuonut tänne masentavan saksalaisen ketjuformaatin, jossa myydään vain pakattua tavaraa."

Tässä on ammuttu kyllä nyt isoilla panoksilla hutia. Lidlillä menee Suomessa hyvin. Etenkin pk-seudulla uusia liikkeitä avataan hyvää vauhtia.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

"Mutta kuluttajien lisäksi myös tuottajat kärsivät. Isot ketjut ovat ruvenneet vaatimaan tuottajilta kynnysrahaa, jotta tuote pääsisi kaupan hyllyyn. Tuottajia on myös alettu vaatia ottamaan myymättä jääneet tuotteet takaisin. Minä kyllä ihmettelen, voiko kynnysrahan vaatiminen olla edes laillista. Minusta kynnysraha haisee lahjukselle."

*****

Mistä tiedät tuollaisen asian, että kauppiaat ovat alkaneet vaatia lahjuksia tuottajilta? Kuulostaa hiukan ontolta.

Minusta kuulosti oudolta myös se, kun sanoit, että kauppa on kähminyt itselleen arvonlisäveron...? Eikö tuo nyt ole valtion määräämää veroa? Miten niin "kaupat ovat kahmineet ALV:n korotuksen itselleen...?"

En tietenkään hyväksy ALV:n nostoa, sitä ei pitäisi tehdä koska meillä on jo muutenkin kallis ostoskori!

EV

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kyllä sitä tapahtuu. Toinen epäkohta on välityslaskutus, en tiedä kuinka laajaa se on mutta esim. Keskolla se oli 10%n paikkeilla vain siitä syystä, että ostajan ja myyjän lasku määrättiin tietyissä tuotteissa kulkemaan ko. firman kautta.

Hintojen nousu sekä euroon mentäessä, että uuden ALV:n kohdalla epäonnistui juuri siksi, että kauppa nosti hintojaan etukäteen.

Esimerkkejä riittäisi maailman tappiin asti. Kilpailutilanne kahden suuren välillä on lähinnä vitsi, jota voisi verrata riitaisaan avioliittoon mutta kun taloudellisten seikkojen vuoksi ei voi erotakkaan.

Z Man

S-ryhmän aseman tekee mielenkiintoiseksi kytkyt poliitikkoihin. Useat poliitikot hakevat jälleen mukaan jakamaan kakkua itselleen, nauttimaan henkilökunta-alennuksista jne. Ja sitten ollaan kuin ko. poliitikot, joiden tulisi osaltaan huolehtia korruption kitkemisestä, olisivat aktiivisesti edistämässä kuluttajan asiaa. Tämä sirkus on jälleen osa suomalaista piilokorruptiota, jolla on saatu vaalien kautta hölmön kansan siunaus. Vai luuleeko joku, että edustajistoissa ja hallintoneuvostoissa istuvat poliitikot ovat siellä todella kuluttajan asialla. Pohtikaa edes joskus miten kauppaketjujen edun mukaista kaavoitusta ym. edistetään näiden "kaksoisagenttien" toimesta. Juuri kaavoituksen kautta syntyvät jättimarketit, jotka vaativat suuria infrastruktuuri-inevstointeja jne., jotka puolestaan menevät yhteisestä taskusta. Lisäksi nämä ostajan onnelat siirtävät logistiikkaketjun kuluttajapäällee kustannuksia. Jo nyt kuluttajat itse asiassa vastaavat päästä-päähän ketjun yksikkäkohtaisista kokonaiskustannuksiata suurimman osan.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Tämä on totta. Poliitikkojen jäsenyyksiä erilaisissa hallintoneuvostoissa ja tässä tapauksessa S-ryhmän päätöksentekoelimissä on tapana perusella sillä, että he tuovat yhteiskunnan näkökulmaa k.o. firman päätöksentekoon. Kokemukseni mukaan asia on usein ihan päinvastoin: heistä tulee kyseisen firman asianajajia yhteiskunnan päätöksentekoon, kuten kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä eduskntaan.

Juha Korhonen

Syitä lienee useita, kaikki vaikuttavat samaan suuntaan eli korottavat kuluttajahintoja:
1) Jokaiseen tuotantoportaaseen vaikuttaneet energia- yms tasaverot
2) Kuljetuskustannuksia kohottaneet energiaverot
3) Tukkuportaalle (S- ja K- ketjut) hallitusten ja eduskunnan sallima kartelli

Näistä tuo 3) eli S-ja K-ketjujen kartelli on se pahin. Siinä kun ei ole mitään hallittua. Mutta jokainen vaihe on törkeää kuluttajalta ryöstämistä.

Markku Laaksonen

Listaltasi puuttuu kauppapaikkapolitiikka. Se tukee S-ja K-organisaatioita "omiensa" kautta. Yksittäiselle yrittäjälle ei jää mitään hyvää paikkaa tarjolle kunnallisessa korruptoituneessa päätöksenteko- koneistossa. Vain S ja K saavat laajaa tukea. Ketkä ovatkaan enemmistönä kunnallisvaltuustoissa, KEPU.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Mielenkiintoisesti samaan aikaan Suomessa keskustellaan ruoan arvolisäveron korottamisesta, tai oikeastaan siitä, pitäisikö edellisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron alennus perua."

Edellisen ruoan alv-alennuksen edeltävinä kuukausina kauppa pikkuhiljaa hivutti hintoja ylöspäin, ikään kuin siltä varalta, että alv:n alennus olisi helpompaa siirtää hintoihin.

Kuinka kävi?

Kun ruoan alv- alennus tuli voimaan, kauppa ei siirtänytkään alennusta hintoihin kuin marginaalisesti. Kauppa siis varasti kuluttajille tarkoitetun ruoan hinnan alennuksen itselleen.

Toistan: K-kauppa,- ja S-kauppa varastivat kuluttajilta ruoan arvolisäveron alennuksen itselleen. Poliitikot olivat voimattomia,- ja lähinnä kokoomuksen/keskustan hallituksessa olevat poliitikot vain hymistelivät asialle.

Nyt, kun ruoan arvonlisää ollaan korottamassa, eli perumassa edellinen alennus, niin se siirtyy hintoihin samana päivänä, kun korotus astuu voimaan.

Käyttäjän Kaukinen kuva
Pasi Kaukinen

Kun aikanaan Lidl tuli Suomeen, sen hinnat olivat reilusti halvemmat kuin suomalaisilla kilpailijoillaan. Pian saksalaiset oppivat, että on tyhmää myydä suomalaisille liian halvalla kun kerran kalliimmallakin menee. Nyt tämäkin ketju on enää vain nimellisesti halvempi kuin S/K kaupat.

Lidl tarvitsee selkeästi jonkun toisen ulkomaalaisen ketjun kilpailijakseen. Sitä myötä myös S/K ketjun hinnoittelu järkiintyy.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Lidl-konsernin kalleimmat hinnat ovat Suomen Lidl:ssä.

Silti se on Suomen edullisin.

Osa Lidl:n tuotteista on ylisuolaisia, rasvaisia,- ja suomalaiseen makuun sopimattomia.

Se on kuitenkin reilu kauppa siinä mielessä, että siellä on konstailematon kulutustavaran palautusoikeus 14 päivän sisällä.

Itse ostin sieltä mm. postilaatikon, joka oli varsinainen postinkantajan kauhu. Sinne nimittäin ei sopinut posti sisälle.
http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-6E456045-CD702...

Palautus onnistui viimeisenä palautuspäivänä vaivattomasti kassalla.
Hymyt vielä perään, kun kerroin postimiehen antamasta tuotearvostelusta.

JMT TMJ

"Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti" -Satu Hassi.

Sadulla on tapana valehdella. Saman aikajaksona elikustannukset on kasvaneet 15 %:ia, eli ruuan hinta on suhteellisesti laskeneet tuloihin nähden. Luonnollisesti Satu leikkasi tuon vuoteen 2009, koska seuraavan vuoden kuluttajahintaindeksissä näkyy selvästi heidän ajaama energiaverojen korotuksen.

"Vuonna 1990 Suomessa oli 6000 ruokakauppaa, vuonna 2010 enää 3300" - Satu Hassi

Niin, tämä on sitä vihreää politiikkaa, jossa ihmiset halutaan ajaa vapalta maaseudulta ahdistaviin kaupunkeihin. Ei mitään muuta. Ihan samalla tavalla on pankit, postit ja nyt pankkiautomaattien määrä pudonneet.

"Vastineeksi siitä, että me suomalaiset maksamme ruoasta kalliimpaa hintaa, josta kauppa kahmii yhä isomman osuuden, saamme siis enemmän lattiaa jättimarketeissa ja pitemmät kauppamatkat kuin muut eurooppalaiset." -Satu Hassi

Ei pidä paikkansa. Vihreän politiikan takia tässä maassa kaikki maksaa niin tähtitieteellisiä määriä. Energia vero, pääomavero, vero, vero, veroa verosta ja veroa veron päälle. Sitähän se teidän politiikka on ja kuka ne verot maksaa? Aina, ihan aina - KULUTTAJA.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

1) käytin tutkimuksia, jotka ovat olemassa. Onko sinulle esittää vertailulukuja jaksosta, joka päättyy 2010 tai 2011?
2) olen puhunut siitä, miten kaupan OSUUS siitä mitä kuluttaja maksaa ruoasta, on noussut. Nousu 2000-luvulla on kaksinkertainen verrattuna alv:n alennukseen.

JMT TMJ

1) meillä on ihan virallinen tilastokeskus, josta vertailuluvut löytyy viidellä klikkauksella. Ei sitä tarvitse MTK:lta kysellä
2) mutta kun kate ei kerro kaupan tuloksesta mitään. Meillä on naapurissa iso tuoretukun pakastehalli, joka pitää pysyä läpi vuoden -22 asteessa. Teidän energiaveron korotus nosti sähkölaskua 3 miljoonalla vuodessa - KULUTTAJAT KIITTÄÄ. Meidän oma vaatimaton hallin energialasku nousi 350 €:lla. Sinne nekin menee kaupan "OSUUTEEN", eli kaupan on nostettavat katetta maksaakseen kulut. Pääomatuloa korotettiin vuoden alusta lähtien. S-ryhmän säännöissä on määritelty asiakasosakkaille tietty tuottotaso - eli ruuan hinta nousee, eli kaupan osuus nousee ja köyhän kansa maksaa senkin. Eli kaupan osuudesta oikeasti 71,1 % on yhteiskunnan aiheuttamaa osuutta...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Mistäköhän kaupan keskittyminen Suomessa johtuu? Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että Suomessa et saa rakentaa omalle tontillesi kotia tai yrityksellesi toimitilaa, ilman lupaa viranomaiselta.

Ja aivan sattumalta, nämä kaavoituksesta ja rakennuslupa-asioista päättävät kunnallispoliitikot ja virkamiehet ovat hyvissä väleissä S- ja K-ryhmien kanssa. Siis aivan sattumalta.

Esimerkiksi aivan sattumalta muuan Lidl-liikkeeltä oltiin evätty rakennuslupa vuosien ajan kaupungin parhaalle paikalle. Kun tontti vaihtoi omistajaa S-ryhmälle, lupa myönnettiin ja paikalla seisoo nyt S-ryhmän liike.

Puhdasta sattumaa, eikö vain Satu? Vai olisikohan ehkä mahdollisesti kyse siitä, että kaikki tämä Suomessa vallalla olevat talouden sääntelykeinot saavat aikaan juuri niitä hyvä veli -verkostoja ja korruptiota?

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että mitä vaikeammaksi ja mitä luvanvaraisemmaksi yrittäminen Suomessa on tehty, sen enemmän yritysmaailma on keskittynyt ja sitä läheisemmät välit yritysmaailmalla on lupia myöntäviin viranomaisiin.

Jos vapauttaisimme taloutta, esimerkiksi antamalla ihmisen rakentaa omalle tontilleen mitä hän haluaa - kunhan hän ei aiheuta tällä haittaa muille, meillä ei olisi tätä(kään) ongelmaa.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Hyvä pointti! Tuskin on satttumaa.

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

Kyllä keskittyminen on aina ikävä asia. Kun rikkipäästödirektiivit tulevat voimaan, johtaa se siihen, että tuotanto keskittyy jonnekin suomea etelämmäs. Toivottavasti saamme vielä jostain rahaa tuoreisiin vihanneksiin!

Käyttäjän paulaholmila kuva
Paula Holmila

Nyt puuttuvat Hassi ja Cronberg oikeaan asiaan. Yritin itsekin piipittää keskittymisestä syksyllä: http://paulaholmila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87534...

Kuitenkin kaupan keskusliikkeiden kohtuuton valta jokapäiväiseen elämäämme ja ympäristöömme vaatisi sekä purkamista että rajoittamista.Tässä "maan tapa", johon tosiaan sietää puuttua.

Aleksi Laine

Hassi ei ihan tiedä mistä puhuu.

Esimerkki: "Useimmilla suomalaisilla ei ole ruokakaupan suhteen muuta valinnanvaraa kuin ne kaksi kirjainta, K ja S."

Suurin osa jengistä asuu kaupungeissa ja lähiöissä, joissa on valinnanvaraa vähintään kolmen välillä, useimmilla neljän välillä. Siwat ja Lidilit vain eivät oikein pärjää kilpailussa - vaikka toki paremmin kuin hollantilainen Spar, joka tyystin lopetti toimintansa - joten niiden toimipisteitä ei ole yhtä paljon.

Toinen mieleen tuleva juttu on se, että Ruotsissa ja Norjassa on vähintään Suomen hinnat ilman yhtä keskittynyttä kauppaa. Suomessa on myös kovat hinnat muussakin vähittäiskaupassa kuin noissa K:n ja S:N hallitsemissa.

Kaikki tämä viittaa vahvasti, että keskittyminen ei olekaan ruokakaupan laskun kovan hinnan syy ja että kovat kustannukset syntyvät jostain muusta.

Mutta tutkikoon komissio, jos edellä mainitun oivallettuaan vielä viitsii. Voihan sieltä jotain löytyä.

Käyttäjän motittaja kuva
Tauno Halkomäki

Olisiko uuden maa- ja metsätalousministerin aika julkistaa se kuuluisa Sirkka-Liisa Anttilan pimittämä tutkimus elintarvikkeiden hinnoista?

Matias Gerlich

Hassi kirjoittaa totuttuun tapaansa roskaa tai ainakin puolitotuuksia. Kauppa, nimittäin ainakin paljon parjatut S-ryhmä ja Kesko, veivät alv-alennuksen suoraan hintoihin aikoinaan. Tein itse paikallisessa Prismassa hintavertailun ja havaitsin saman minkä tutkijatkin: alv-alennus siirtyi todellakin hintoihin. Tuotteet halpenivat välittömästi n. 5%:lla.

Mutta mikä kiinnostavaa, nämä kovasti ylistetyt pikkukaupat, lähikaupat, baarit, nakkikioskit ym laittoivat alv-alennuksen omiin taskuihinsa. Koska vallitseva vasemmistovihreä ideologia nimenomaan syyllistää isot kauppaketjut aloitettiin propagandamyllyn jauhaminen jossa syyllistettiin koko kauppa, ja ennenkaikkea Kesko ja S-ryhmä, vaikka todellisia syntypukkeja olivat nämä tyypilliset välistävetäjät - pikkukauppiaat.

Suomessa olisi jo korkea aika lopettaa pikkukauppojen ihannointi ja ylistys. Tiedän jotain tästä suomalaisesta pikkukauppiaan mentaliteetista: kun hänellä on nakkikioski pitää kohta olla vähintäin uusi hieno auto, ollaanhan "yrittäjiä". Vähän isompi kauppa niin rannassa pitää kauppiaalla koreilla huvipursi. Suomalaisen kuluttajan ruokapöydässä syö nimenomaan pikkukauppias, ei kilpailukyvyltään ylivoimainen Kesko ja S-ryhmä. Jokainen järkevä ihminen huomaa tehdessään hintavertailuja miten paljon edullisempia kauppoja paikalliset paljon parjatut marketit ovat näihin pikkukauppiaiden sikakalliisiin lähimyymälöihin.

Aleksi Laine

On pahimman laatuista punarvihreyttä kuvitella, että markkinat toimivat siten kuin yllä kuvailet. ;-)

Oikeasti kilpailu vetää hinnat väkisin yhä lähemmäs tuotantokustannuksia, ei sinne mitään satunnaiskorotuksia voi laittaa aina kun mieli tekee (jos ei sitten keksi, miten voi kehittä sellaista lisäarvoa, jota kilpailijalla ei ole).

Siitä voi keskustella, onko K- ja S-ryhmällä oligopoli. Jos on, ne voivat pitää hintoja keinotekoisen korkealla, koska kilpailu puuttuu. (Luultavasti niillä ei ole ainakaan merkittävässä määrin, mutta se on toinen juttu.)

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Kauppa vei kyllä alennuksen hintoihin, ja oikein sitä isolla rummulla rummutti, että näin tehdään.

Sitä ei niin hirveästi mainostettu, että hintoja oli määrätietoisesti nostettu edelliset 1,5 vuotta yli inflaation niin, että niissä oli sen alv:n alennuksen verran ilmaa. Sitten vaan otettiin ilmat pois, mutta paksu kate jäi jäljelle. Näin kauppa puhalsi alv-rahat omaan taskuunsa.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Uskon siihen, että kun katsotaan juuri sitä hetkeä, jolloin alv aleni, alennus näkyi hinnassa. Muutenhan asiakkaat olisivat nostaneet älämölön. Pointti onkin siinä, että n 10 vuodessa kaupan osuus ruokakassillisen hinnasta on noussut kaksinkertaisesti verrattuna alvn laskuun.
Useimmat keskustelijat näyttävät ymmärtävän tämän.

Maurizio Relámpago

Ymmärrän kyllä antivihreän asenteen kommenteissa, enkä vihreästä ideologiasta pidä itsekään, mutta kyllähän Täti Vihreä puhuu tässä ihan asiaa siltikin. Otetaan vertailuksi vaikkapa Saksa, jossa määrätyistä syistä johtuen itsekin paljon aikaani vietän: sakemanneilla energian hinta on selvästi kaiken maailman kannattamattomista tuulimylly- ja muista hörhöilyistä johtuen suomalaista korkeampi, eli kustannustaso niiltä osin jopa meikäläistä korkeampi, mutta perussapuska kaupassa silti ainakin Berliinissä sellaiset 30% suomalaista halvempaa. Ja syy? No huomattavasti kovempi kilpailu tietenkin.

Niin että oikeilla jäljillä on Hassi!

Aleksi Laine

Tsekkaapa joskus muidenkin kuin noiden päivittäistavarakauppojen hintoja Saksassa. Hintaero tuntuu olevan tavarassa kuin tavarassa suurin piirtein sama. Siis myös sellaisissa tavaroissa, joissa Suomessa kilpaillaan ihan yhtä paljon kuin Saksassa. Hintavertailun voi aloittaa vaikka Bauhausista, jonka hinnastot löytyvät verkosta.

Siksi kaupan keskittymien ei voi olla selitys, kustannuksia nostaa joku muu.

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Syitä voi tietysti olla useita. Mutta en usko sattumaksi, että ruokakauppa on hyvin keskittynyttä ja hinnat kalliita.

Aleksi Laine

"Syitä voi tietysti olla useita. Mutta en usko sattumaksi, että ruokakauppa on hyvin keskittynyttä ja hinnat kalliita."

Mutta entäs ne Bauhausin hinnat? Väitän, että jopa parketin kaltaiset puutuotteet ovat halvempia Saksassa (www.bauhaus.info) vaikka siellä ei kasva edes metsää. Pitäisikö komission tutkia miksi?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Alv-hyöty valui todellakin vaivihkaa keskittyneelle kaupalle. Aivan sama kävi jo 1994 maataloustukien kanssa, mitä poliitikot eivät joko huomanneet lainkaan tai sitten taustalla on jotain muita vaikuttimia.

Maataloustarvikekauppias istui moneen kertaan toisella puolella pöytää ja tenttasi jokaisen tuen niin monesta lähteestä, että varmuudella saatiin vietyä kaikki, millä maajussi olisi vähän pärjännyt. Yllättäen se tarvikekauppias edustaa ihan samoja ketjuja kuin ruokakaupassakin, muita ei ole juuri jäljellä.

Kaupungistuneita kepulaisia vietiin tässä rallissa 100-0, mutta näin pitkälle äänestäjien kärsivällisyys riitti ennenkuin tuli turpaan.

Jollekin on saattanut muodostua illuusio, että maataloudella menee siitä huolimatta hyvin. Kun maajussi marssii pankkiin loistavien kiinteiden vakuuksien kanssa, niin saahan se rahaa ja paljon saakin. Laittaa reppana itsensä ja perheensä loputtoman pitkään liekaan ja lähtee valtavilla riskeillä kantamaan kauppiasta ja pankkiiria kultatuolissa. Hyvin harvassa tapauksessa siitä selviää hengissä eläkkeelle varoittamaan lapsiaan, että älkää nyt helvetissä tehkö samaa virhettä. Vaan tekeehän ne kun ovat nuoria ja täynnä energiaa. Tosin yhä harvemmin, ovat koulunsa käyneet, eikä raataminen ilman palkkaa kiinnosta.

Olen tehnyt koko ikäni töitä joko suoraan tai välillisesti elintarvikesektorilla ja alan pienten yritysten parissa. Menstymisen mahdollisuudet ovat samaa tasoa kuin tuttiritarilla susikoiran hampaissa.

Nämä yritykset ovat satsanneet joka ainoan pelimerkin elääkseen ja nyt siihen pusketaan itse ostettu lama, veronkorotukset ja kallistuva energia. Lannoitteet ovat kokonaan norjalaisen peukalon alla ja niitä saa se, joka eniten maksaa. Mahtaako se löytyä maailman kylmimmästä kolkasta?

Kauppa ennustaa elintarvikkeiden hintoihin 10 % korotusta tänä vuonna, eikä siinä ole mukana mahdollista alvikorotusta.

Toivottavasti saadaan maitojauhetta ja näkkileipää EU:n ytimestä.

On tietysti lohdullista huomata, että edes joku poliitikko herää unesta, vaikka sitten 16 vuoden viiveellä. Vaan koukussa olet ja siinä rimpuilet.

Käyttäjän jannehiltunen kuva
Janne Hiltunen

Itse asiassa tuotakin kateuden epäkohtaa maataloustuottajia kohtaan, ei saada karsittua. Ellei tuottajat lähde itse kertomaan rehellisesti asiasta ja sellaiset jotka aidosti tekevät työtään. Kyllähän tässä tukipolitiikassa väkisinkin on hyväksi käyttäjiäkin. Aivan kuin kaikessa ihmisten tekemisissä, ikävä tosiasia. Vaatii tietty rohkeutta, koska aika isoillekin varpaille siinä poljettaisiin. Minkään keskustan on aivan turha yrittää selittää. Ovat menettäneet luottamuksen.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Täyttä asiaa sekä Satu Hassilta että Timo Isosaarelta. Toivon, että tätä asiaa lähdettäisiin viimeinkin perkaamaan kunnolla, mutta taitaa olla turha toivo.

Poliitikot ovat naimisissa keskusliikkeiden kanssa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mikäli arvonlisäveroa kerätään yhteiseen veromassiin, tulee nousujen ja laskujen näkyä loppuhinnoissa kuluttajalle centilleen.
Esimerkiksi parturi, joka ei laskenut taannoin loppusummaa veron alenettua, aivan selvästi veti välistä. Kusetti minua siis.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Kerrataan tämä vielä. Jos on täydellinen kilpailu (http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4ydellinen_kilp...) niin veronalennukset tai mitkä tahansa muut kustannuksia alentavat tekijät menevät suoraan hintoihin.

Täydellistä kilpailua ei ole käytännössä missään kulutushyödykkeissä Suomessa. Ehkä kännykkäoperaattoreiden kilpailu muutama vuosi sitten oli täydellisintä kilpailua, mitä äkkiseltään tulee mieleen. Täydellistä ei sekään ollut.

Silloin kun kilpailu ei ole täydellistä, eli se on epätäydellistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4t%C3%A4ydelli...), veronalennuksesta vain osa menee hintoihin.

Valtion ei ikinä pitäisi tehdä veronalennuksia välillisiin veroihin, jos tarkoitus on parantaa palveluiden ja tavaroiden ostajien asemaa. Tällöin on paljon parempi alentaa välittömiä veroja eli esimerkiksi tuloveroa.

Itse kävin trendipaikassa parturissa, kun veroalennus tuli voimaan. Ennen veronalennusta hinta oli 20 euroa. Veronalennuksen jälkeen hinta oli 25 euroa.

Z Man

Kauppa on aktiivisesti siirtänyt kustannuksiaan toimitusketjussa pois itseltään. Erityisesti kuluttaja-asiakkaat ottavat osalleen yhä suuremman osan kustannuksista. Tähän johtaa kaupan suuryksikkötrendi, jonka takia kauppamatkat varmuudella keskimäärin pitenevät ja kaupassakäyntien väli myös todennäköiesti kasvaa. Tämän seurauksena taas hankittavat erät kasvavat, jolloin kuluttajasta tulee yhä enenmmän varastoiva osapuoli. Kuluttajan varastointi johtanee myös melko vähän tutkittuun ruoan vanhenemiseen ja poisheittoon kotitalouksissa. Tämä tapahtuu ketjun siinä osassa, jossa kertyneet kustannukset ovat korkeimmat ja suhteellinen taloudellinen hukka suurinta.

Toisin sanoen kuluttaja saa lisää sekä kuljetuskustannuksia, varastointikustannuksia (ei se kuluttajankaan raha ilmaista ole) ja hävikkikustannuksia. Se, että nämä kustannukset jakautuvat miljoonille talouksille, ei poista näitä kustannuksia, sillä kustannuksethan eivät jakamalla vähene.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

"Mitäpä niistä korkeammista hinnoista, tulee vain enemmän bonusta!"

(Näin tuntuu moni suomalainen kuluttaja ajattelevan. Hinta ei ratkaise vaan siitä saatava bonus)

Pekka Manner

Pellervolainen S-ryhmä pitäisi saada kuurin vaikka pakkolailla, ja myös ulkomaisten ketjujen saamista Suomeen pitää tukea vaikka yritysverohelpotuksilla.

Toimituksen poiminnat